Eilen aamulla haastateltiin YLE:n aamulähetyksessä mm. Siun soten toimitusjohtajaa. Aiheena oli mm,  miten valtion antamalla tarvevakioidulla rahoituksella ensi vuoden alussa perustettavat hyvinvointialueet tulevat toimeen. Rahoitus ei riitä, jos ei pikaisesti oteta käyttöön uusia toimintamuotoja. Siun sotessa aihe on tuttu, kun sen perustamisesta lähtien on jouduttu tuottamaan sote-palvelut omistajakuntien asettamissa tiukoissa talouskehyksissä. 

Tarkastelen nyt yhtä vähemmän julkisuudessa keskusteltua aihetta. Yhteisasiakkaiden hoito on laaja kokonaisuus. Se on vähän arka asia, koska on oltava tarkkaa faktaa esitettävänä sanojen tueksi. Kun saamme Siun sotelle ajanmukaiset tietojärjestelmät käyttöön, niin pystymme  tuota kymmentä prosenttia ohjaamaan paremmin Siun soten ammattilaisten tarjoamissa hoitoketjuissa. Näin asiakas pääsee kerralla oikean palvelun piiriin ja tuottajalta jää paljon päällekkäisiä palvelujen käyttökertoja pois.

Siun soten tarkemmasta vuoden 2019 tilinpäätöksestä on luettavissa, että kymmenen prosenttia asiakkaista kerrytti hoitokustannuksista peräti 76 prosenttia. Näiden lähes 15 700 asiakkaan palveluihin kului 326 miljoonaa euroa yhteensä 430 miljoonan budjetista. He käyttivät keskimäärin 5,5 eri ammattiryhmän palveluja!

                         Yhteistyöllä ratkaisu ongelmiin

Ratkaisuna on, että meille hankitaan ajanmukaiset tietojärjestelmät. Niistä saadaan tarvittavat tiedot hoitoketjujen rakentamiseen juuri Kallen tai Maijan kokonaisvaltaisen hoitosuunnitelman tekemiseksi. Diagnoosin on myös varmistauduttava mahdollisimman pian hoitoon hakeutumisen jälkeen. Tuossa prosessissa myös oirehtimisen etiologia (syyt) on keskeisessä roolissa. Masennuksen taustalla voi olla esim. perheväkivalta, jota Maija ei kerro yksittäisellä terveyskeskuslääkärin käynnillä. Jos hoitotiimissä on mukana sosiaalipuolen asiantuntija, niin asia helpommin avautuu.

Eri sote-ammattilaisten yhteistyö mahdollistaa oikean hoidon nopeammin. Näin jää pois paljon pois turhia asiakaskäyntejä. Jää pois myös tilanne, jossa apua hakeva asiakas on saanut vastauksen: ”Et Sinä meille kuulu. Hae apua jostain muualta.” Näin asiakkaan asiat eivät ratkea. Rahaa kyllä palaa ja asiakas on edelleen tyytymätön. 

Aiemmin lääkärin oli vaikea saada yhteyttä esim. sosiaaliviranomaisiin. Lainsäädäntöönkin tarvitaan muutoksia raja-aitojen poistamiseen eri sote-ammattilaisten kesken. Sote-integraation ja modernien tietojärjestelmien kautta lääkäri voi helposti konsultoida monen alan asiantuntijoita. Näitä ovat mm. päihdehuollon, lastensuojelun tai perheneuvonnan ammattilaiset, jotka ratkovat ihmisten erilaisia ongelmia. Soten rajapinnassa varhaiskasvatuksen ammattilaiset ovat keskeisessä roolissa.

                Koulutuksen ja johtamisen merkitys korostuu

Meillä Siun sotessa ollaan hyvällä alulla moniammatillisen hoitotiimin työskentelyn kehittämisessä. Tarvitaan lisää koulutusta ja työvälineitä asiakkaiden erilaisten ongelmien tunnistamiseen. Eri alojen ammattilaisten on opittava tuntemaan toisensa ja myös arvostamaan toistensa ammattitaitoa ja työtä.

Johtamisen merkitys kasvaa entisestään. Tärkeää on keski- ja lähiesimiesjohdon kouluttaminen, joka on koronan takia keskeytynyt pahasti. Hyvinvointialueiden johtajilta vaaditaan muutosjohtamista ja kykyä poikkihallinnolliseen johtamiseen. Tässäpä kysyn itseltäni, miksi näihin asioihin ei ole kiinnitetty aikaisemmin enemmän huomiota.