Juhannusviikolla Siun soten hyvinvointialueen valtuusto hyväksyi palvelustrategian aina vuodelle 2038 asti. Valtuustossa käytiin vilkasta keskustelua ja parin äänestyksen jälkeen hallituksen muutettu päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti.  

Viime keskiviikkona oli kuntien ja hyvinvointialueen johdon yhteinen tapaaminen. Se olisi pitänyt pitää jo paljon aikaisemmin keväällä. Turhalta kärkevältäkin keskustelulta lausuntokierroksen aikana olisi vältytty. Näin pääsi syntymään luottamuspulaa kuntien ja hyvinvointialueen välillä. Vanhan Siun soten kuntayhtymän aikoihin pidettiin vuosittain vähintään kaksi omistajaohjauskokouksen tyyppistä tapaamista kuntayhtymän johdon ja kuntien keskushallinnon edustajien kanssa. Lisäksi Siun soten johto oli tuttu vieras kuntajohtajien kokouksissa. 

       Vuoden 2018 palvelustrategia oli jo kehittämisen jarru

Vuonna 2018 hyväksytty Siun sote ky:n palvelustrategia oli hyväksytty täysin kuntien ehdoilla. Jo ennen vuoden 2020 yt-neuvotteluja sitä olisi pitänyt pystyä tarkastelemaan muutostarpeen mukaisesti. Poliittisesti palveluverkkoon ei pystytty koskemaan. Lääkäreiden ja hoitajien henkilöstöpula oli jo tuolloin läsnä. Ostopalvelut alkoivat rajusti lisääntyä 2021 – 22 eikä vielä helpotusta siihen ole näköpiirissä. Henkilöstöpula on valtakunnallinen.  

Äskettäin hyväksyttyä palvelustrategiaa on valmisteltu mielestäni laajasti ja asiantuntemuksella yhdessä henkilöstön kanssa. Uskallan sanoa, että hyvinvointialue on ollut palvelujen tuottamisen suunnittelussa vanhan palvelustrategian vanki. Henkilöstö odotti muutosta. En valmistelun aikana palvelustrategiaa juuri kommentoinut. Tulevaisuuslautakunnan päätöksen jälkeen lämpenin skenaario 2:lle. Pienillä muutoksilla lopulliseksi päätökseksi muodostui skenaario 2B. 

Nyt meillä on maakunnassa lähes tuhannen hoitajan vaje (julkinen ja yksityinen). Se ei korjaannu lähivuosina. Nyt hyvinvointialue pääsee yhdessä henkilöstön kanssa kehittämään uusia toimintamuotoja, joilla perustason lähipalvelut voidaan järjestää nykyistä paremmin. Tässä avainasemassa ovat laajan palvelun sote-asemat. Kaiken toiminnan on oltava taloudellisesti ja henkilöstön riittävyyden kannalta kestävällä pohjalla. Palvelukonseptia ohjaavat hyväksytyt kriteerit, joiden muuttuessa myös alueen palvelut muuttuvat. Tämä voi tarkoittaa myös palvelujen lisäämistä, jos muutokset sitä edellyttävät. 

Hyväksytty palvelustrategia on laadittu viidelletoista vuodelle. On selvää, ettei sitä hetkessä panna täytäntöön. Parhaillaan on työn alla myös hallinnon uudistaminen. On odotettavissa merkittäviä muutoksia ihan perustasolla sote-asemilta lähtien linjassa ylös johtoryhmään asti.  

Yhdenkään kunnan sote-asemaa ei olla heti sulkemassa. Palveluja kehitetään lähipalvelujen suuntaan perusterveydenhuollon ja preventiikan ehdoilla. Kesälomien jälkeen alkaa palvelujen toimeenpano-ohjelman tekeminen. Siinä on meidän luottamushenkilöiden pystyttävä tutkailemaan hyvinvointialuettamme yli kuntarajojen. Liikaa omaan napaan katsoen saamme vain riitoja ja vastakkainasetteluja aikaiseksi. Ensimmäinen vääntö varmaan tulee, mikä elin toimeenpano-ohjelman hyväksyy.  

Minä antaisin toimeenpano-ohjelman hallituksen tehtäväksi. Jos sen päättää valtuusto, niin esim. palveluverkoston muuttaminen on vaikeampaa olosuhteiden äkillisesti muuttuessa. Niin ja ryhmissä ja niiden välilläkin syntyy kipinöintiä.  

Olemme tälläkin hetkellä tekemässä vahvaa alijäämää. Orpon hallitusohjelmassa on kirjattu meille vakavasti otettavia muuttujia. Valtionohjaus kiristyy talousseurannan myötä. Keltainen kortti on uusi instrumentti. Sote-kulujen kasvua hillitään hallituskaudella 1,3 miljardilla €:lla. Arviontimenettelyyn joutuminen ja sen tulokset voivat nopeasti horjuttaa hyvinvointialueen itsenäisyyttä. Meillä ei ole helppoja aikoja odotettavissa. Siksi pidättäydyn tässä vaiheessa ennakkoon ottamatta kantaa tulevaan, vaan sitoudun tehtyihin päätöksiin. Tehdään hyvät askelmerkit ja sitten yhteistyössä kaikkien ryhmien kanssa siirrytään päätösprosessissa seuraavaan vaiheeseen.

                Siun sotelle ainoana valtiolta lainanotto-oikeutta

Alkukesästä hyvinvointialueemme sai ministeriöltä myönteisiä uutisia. Saimme ainoana hyvinvointialueena lainanotto-oikeutta 139 milj. €. Käyttösuunnitelma on laadittava ensi vuoden aikana ja sen toteuttaminen on tehtävä viiden vuoden aikana.

Viime perjantaina paneuduimme tulevien vuosien investointitarpeisiin. Kaikki on huolella suunniteltava. Investointien on oltava tarpeellisia. Korkojen nousu on huomioitava. Poisto-ohjelma kasvaa ja näin vaaditaan riittävää vuosikatetta, jotta poistojen jälkeen voidaan vielä tehdä tulosta.  

Syksyllä ensi vuoden talousarvion laadinnan yhteydessä investointiohjelmakin päivittyy. Kärkipäässä siellä ovat APTJ (asiakas- potilas- tietojärjestelmä). Aivan kärjessä on myös Nurmeksen uuden sote-keskuksen rakentaminen. Nykyinen on tulossa elinkaarensa päähän. Nurmeksella on strategian mukaan laajan palvelun sote-aseman status. Kuntien taloudet kiristyvät. Kyllähän tämä meille sopii. Terveysasema rakennetaan kauungin taseeseen. Saamme edellee vuokratulot, tosin pienemmistä neliöistä. Rakennuksen poistot rasittavat sitten tilinpäätöstä. Kaupungilla on nyt kiire huolehtia rakennuspaikka, rakentamiseen liittyvät luvitukset ja mahdolliset kaavamuutokset.  

Alla linkki 22.6.2023 valtuuston kokouksen pöytäkirjaan (palvelustrategia). Valmistelun laajuudesta kertoo runsas liitemateriaali. 

http://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net/VateJulk/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2023100251-18