Puite-lain muutospäätös vielä tällä viikolla

Keskiviikko 24.11.2010 klo 8.02

Meillä Pielisen Karjalassa puitelain edellyttävät neuvottelut kariutuivat lähinnä Lieksan saaman etäisyyksiin perustuvan erillisvapauden tarjoamien neuvotteluetujen takia. Nyt laki muuttuu. Olen useaan kertaan keskustellut viime hallitusten kuntaministereiden kanssa meidän seudullisista vaikeuksista saada aikaiseksi lain edellyttämä yhteistoiminta-alue.

Hallituksen päätettäväksi tulee tällä viikolla kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eli Paras-hankkeen puitelain muuttaminen. Tästä asiasta on ollut liikkeelä paljon virheellistä tietoa. Siksi laitan julki kokonaisuudessaan ministeriltä saadun selonteon tämän hetkisestä tilanteesta. Mielestäni siinä ei ole mitään salaista, joten voin julkaista sen kokonaisuuderssaan alla lainauksena. Kaiiki on ollut jo esillä esim. kuntaliiton, mk-hallitusten ja ministerin välisessä seminaarissa pari viikkoa sitten.

                                  xxx

Lainaus:

Hyvä ystävä

Hyvä keskustalainen kuntapäättäjä

 

Tausta

 

Paras-hankkeen yksiselitteinen tavoite on turvata jokaiselle suomalaiselle asuinpaikasta riippumatta toimivat ja kohtuuhintaiset peruspalvelut. Tämä tavoite pätee edelleen.

 

Hallitus antoi noin vuosi sitten eduskunnalle selonteon Paras-hankkeen etenemisestä.

 

Selonteon keskeinen lähtökohta on, että kunta- ja palvelurakenneuudistusta tulee jatkaa määrätietoisesti puitelain ja uudistukselle asetettujen tavoitteiden suuntaisesti.

 

Eduskunta antoi selonteosta yksimielisen vastauksen viime kesäkuussa. Vastauksessaan eduskunta edellytti uutta lainsäädäntöä seuraavissa asioissa: ns. kriisikuntamenettelyn vakinaistaminen, tietohallintolaki koko julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteensovittamiseksi, lakia kaupunkiselvitysmenettelystä suunnittelutyön tehostamiseksi puitelaissa määritellyillä kaupunkiseuduilla sekä puitelakiin tehtävistä muutoksista koskien yhteistoiminta-alueita ja sosiaalipalveluja.

 

Eduskunnan edellyttämästä lakipaketista on valmisteltu ja eduskunnalle annettu kaikki muut paitsi puitelain muutosesitys. Selonteon pohjalta käynnistettiin lainsäädännöllinen valmistelutyö puitelakiin muutokseen liittyvistä asiakohdista. Mitkään kohdat eivät muuta puitelaissa jo olemassa olevia velvoitteita eikä Keskustan tekemiä linjauksia puitelakiin.

 

Tästä puitelain muuttamisessa on kyse

1. Riittävä väestöpohja: valtioneuvosto voisi velvoittaa kunnan liittymään sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen vuoden 2013 alusta lähtien, jollei kunta täytä puitelain asettamaa noin 20 000 asukkaan vähimmäisvaatimusta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä.

Valtioneuvosto voisi jatkossakin myöntää poikkeuksen asukaspohjavelvoitteesta, jos alueelliset olosuhteet huomioon ottaen kunnan toimenpiteiden voitaisiin katsoa olevan riittäviä. Poikkeusperusteita ei ole oltu missään vaiheessa ottamassa pois kunnilta. Päinvastoin, ne kirjataan nyt lain tasolle.

Arviointi koskisi 46 Suomen kuntaa, joista kuudella ei ole olemassa suunnitelmia tai käynnissä toimenpiteitä. Kartoitus tehdään elokuun loppuun mennessä 2011 ja valtioneuvosto tekee päätökset vuoden 2012 kesäkuun loppuun mennessä. Lisäksi yhteistoiminta-alueista tehdyt aiesopimukset ja valtuustojen tekemät päätökset on toimeenpantava.

2. Sosiaalihuollon tehtävien yhtenäistäminen: samalla täsmennettäisiin sosiaalihuollon palveluja koskevaa yhteistoimintavelvoitetta. Yhteistoiminta-alueiden järjestettäväksi määrättäisiin kaikki perusterveydenhuoltoon kuuluvat sosiaalihuollon palvelut paitsi lasten päivähoito. Siirtymäaikaa sosiaalihuollon tehtävien siirrolle olisi vuoden 2015 alkuun mennessä. 

3. Mahdollinen lisäaika tehtävien siirrolle: valtioneuvostolle säädetään toimivalta myöntää kunnalle oikeus poiketa sosiaalihuollon tehtävien siirrosta, jos alueella ollaan muodostamassa viimeistään 1.1.2017 alkaen puitelain vaatimukset täyttävää kuntaliitosta tai järjestämässä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä suuremmissa kokonaisuuksissa kuin mitä puitelain mukaisista päätöksistä johtuu.

Tätä puitelain muuttaminen EI tarkoita

Muutosesitys ei tarkoita sitä, että asukaspohjaltaan kaikki alle 20 000 asukkaan yhteistoiminta-alueet liitettäisiin suurempiin yhteistoiminta-alueisiin. Alueelliset olosuhteet huomioidaan, jolloin hyvin toimivat yhteistoiminta-alueet, jotka ovat tehneet riittävät toimenpiteet, voivat jatkaa. Esimerkiksi vierekkäisiä yhteistoiminta-aluetta ei pirstota, vaikka asukaspohjavaatimus ei kummassakaan täyty.

Lakiesitys ei ole eikä se johda kuntien pakkoliitoksiin. Tarkoitus on turvata jokaiselle palvelut kuntien välistä yhteistoimintaa syventämällä. Se on vaihtoehto kuntien pakkoliitoksille, joita muut puolueet ajavat. Ei kuntien pakkoliitosten esivaihe, mitä on väitetty.

 

Yhteistoiminta on vaihtoehto kuntien pakkoliitoksille

 

Olen syksyn aikana käynyt vaikeat neuvottelut puitelain muutosesityksestä kokoomuslaisen peruspalveluministerin kanssa. Vaikeat ne ovat olleet siksi, koska kokoomuksessa halutaan mahdollisimman pian eroon Paras-hankkeesta ja kuntakenttä vapaaksi rajuimpia uudistuksia varten. Kokoomuksessa, kuten Sdp:ssäkin, Paras-hanke on koettu kuntia kohtaan liian lepsuksi ja tehottomaksi. Eli mitä osa keskustalaisista pitää liian tiukkana, on muiden puolueiden mielestä aivan liian löysää.

 

Sain läpi esitykseni sote-eheyden toteuttamiseksi vuoden 2014 loppuun mennessä. Puitelaki jatkuu eräiltä osin siihen saakka, vaikka muutoin se päättyy vuoden 2012 lopussa. Tämä osaltaan estää mm. kuntien pakkoliitokset, mikäli lakiesitys ehditään käsitellä ennen vaaleja eikä seuraava hallitus kumoa nyt säädettävää puitelain muutosta.

 

Tällä hetkellä Keskusta ainoana puolueena tarjoaa kunnille yhteistoimintavaihtoehdon, jonka vahvistamisesta tässä lakiesityksessä on kysymys. Muissa puolueissa taas kannatetaan nykyistä huomattavasti suurempia peruskuntia. Kokoomuksen, Sdp:n ja eräiden etujärjestöjen puheet sadasta kunnasta Suomeen nopeasti ja pakolla eivät ole pelkästään huhupuheita.

 

Tällä hetkellä ainoa este kuntien pakkoliitoksille on Keskusta sekä vahva asemamme pääministeri- ja kuntaministeripuolueena. Seuraavan kerran olemme tienhaarassa viimeistään ensi kevään eduskuntavaaleissa ja sen jälkeen käytävissä hallitusohjelmaneuvotteluissa. Silloin määritellään uudelleen Suomessa harjoitettava kuntapolitiikka. Tässä Keskustalla ja muilla puolueilla on huomattavia eroja.

 

Toimettomuus kunnissa ei ole vaihtoehto

 

Kuntaministeriaikanani olen painottanut muutamia asioita eri yhteyksissä. Ensinnäkin toimettomuus kunnissa antaa valtiovallalle syyn lisätä pakottavaa lainsäädäntöä. Pidän myös tärkeänä, että kunnille annetaan työrauha toteuttaa uudistuksia Paras-hankkeessa asetettujen linjausten mukaisesti. Lisäksi valtiovallalta ei voida odottaa merkittävää lisärahoitusta kunnille, koska sen pitää hoitaa kuntoon oma taloutensa. Siksi katseet kohdistuvat jatkossa entistä enemmän siihen, mitä kunnissa voitaisiin tehdä.

 

Hylkäämällä puitelain muutosesityksen hylkäisimme samalla oman Paras-hankkeemme, mitä muissa puolueissa toivotaan. Silloin meillä ei olisi enää tarjota vaihtoehtoa kuntapolitiikassa. Emme voisi myöskään arvostella Kokoomuksen ja Sdp:n pyrkimyksiä kuntien lukumäärän rajuihin supistuksiin pakkoliitoksilla, koska olemme itse hylänneet oman uudistus- ja yhteistyömallimme. Se olisi haaksirikko Keskustalle, joka on merkittävin kuntapuolue. Siksi kyse on myös uskottavuudestamme.

 

On tärkeää, että Keskusta pysyy yhtenäisenä. Keskusta on kautta historiansa ollut merkittävin uudistuspuolue. Tätä kutsutaan myös vastuunkannoksi. Uudistukset hyvin usein merkitsevät epätietoisuutta ja joskus vastarintaakin. Tälläkin lakiesityksellä pyritään turvaamaan hyvä tulevaisuus.

 

Toivon sinulta, hyvä keskustalainen vaikuttaja, yhteistyötä kuntien tulevaisuuden turvaamisessa.

 

Helsingissä 23.11.2010

 

Tapani Tölli

hallinto- ja kuntaministeri

          xxx

Uskon, että meillä alkavat yhteistoimintaneuvottelut heti ensi vuoden alusta. On kyllä viisautta tunnustella myös Juuan kantaa. Kuntahan on Joensuuhun päin rähmällään. Juualla ei taida syntyä yhteistä rajaa Joensuun kanssa. Mikä on Kontiolahden lopullinen yhteistyökumppani?

 

 

 

Kuntayhtymässä ei yksimielisyyttä yhteispäivystyksestä

Tiistai 23.11.2010 klo 12.30

Eilen illalla Nurmeksen kaupungin ja Nurmes - Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymän hallitukset pitivät yhteisen tuumaustauon Hyvärilässä. Aiheena oli valtiovallan edellyttämän tuottavuusohjelman kohteet kuntayhtymässä.

Oikeastaan ainoana asiana ylilääkäri otti esille valmisteilla olevan yhteispäivystyksen Lieksassa ja Nurmeksessa. Päivystys tapahtuisi vuoroviikoin molemmissa toimipisteissä. Viikonloppukin jaettaisiin vielä terveyskeskusten kesken ts. vuorokautta pitempään ei tarvitsisi enempää Lieksassa kuin Nurmeksessakaan olla ilman päivystävän lääkärin palveluja.

Asia tulee jo tämän vuoden puolella kuntayhtymän hallituksen päätettäväksi. Yhteispäivystys on tarkoitus aloittaa joskus ensi kesänä. Eilisen illan perusteella näyttää todennäköiseltä, ettei Valtimo tule hyväksymään yhteispäivystystä. Asia on vaarassa vesittyä, koska käytännössä Valtimon kolmella ky:n hallituksen jäsenellä yhdeksästä on veto-oikeus. Siellä on harvoin tehty äänestyspäätöksiä, joissa vastakkain ovat olleet Nurmes ja Valtimo.

Nyt pitäisi kuntayhtymän hallituksen linjata johtaville viranhaltijoille, millaista palvelutasoa halutaan pitää yllä. Tällä hetkellä henkilöstömäärä on niin ohut eri toimipisteissä, ettei kovin suuria säästöjä tuottavuusohjejmaan voida osoittaa puuttumatta palvelujen tasoon.

Jos syntyy vastakkainasettulua Nurmeksen ja Valtimon välillä, en pidä mahdottomana kuntayhtymän purkuhaaveiden uudelleen heräämistä. Kj. Vainionpää saatta kohta nostaa asian esille. En kyllä lämpene ajatukselle, kun samanaikaisesti PARAS-puitelaki velvoittaa vähintään  20000 asukkaan palveluyksikköä.

Ensi viikolla tulee maan hallitukselta puitelain välipäätös. Siinä tod. näk. poistuvat Lieksan ja Juuan pitkistä välimatkoista johtuvat vapautuket 20000 asukkaan yhteistoiminta-alueesta. Sittenhän pääsemme aloittamaan neuvottelut Lieksan kanssa. Sieltä se ratkaisu sitten haetaan. Saadaan aikaiseksi pysyvämpiä ratkaisuja.

Piirikokouksessa

Lauantai 20.11.2010 klo 22.03

Nyt on takana kahden viikon tiukahko työrupeama. Toissa viikolla kävin AER:n kokouksessa Istanbulissa ja tällä viikolla olimme mk-hallituksen kanssa Brysselissä. Siellä vierailimme Olli Rehnin kabinetissa. Tapasimme Riikka Mannerin. Tutustuimme Itä-Suomen ja kuntaliiton eu-toimistoihin. Pidimme myös marraskuun kokouksen matkan aikana.

Tänään Keskustan P-K:n piiri piti syyskokouksensa. Kuulimme Riikka Mannerilta ajankohtaisia kuulumisia. Hän oli tyytyväinen 5. koheesioraporttiin. Pohjois-Karjalan kannalta on tärkeää, että alue- ja rakennepolitiikkaa harjoitetaan koko Euroopan unionin alueella, jotta alueiden väliset kehityserot tulevat huomioon otetuiksi. Lisäksi komissio on raportissaan tunnistanut pohjoisten ja harvaan asuttujen alueiden ongelmat, mikä on maakuntamme tulevaisuuden kehittämisen kannalta erittäin merkittävä asia.

Piirin johto valittiin uudelleen jatkamaan tehtäviään. Kokous meni hyvin rauhallisissa merkeissä. ´Katselin eduskuntavaaliehdokkaita puheenjohtajan pöydän takaa. He muodostavat edustavan ryhmän. Uskon, että tuolla porukalla teemme hyvän vaalituloksen. Nyt täytyy huolehtia vain, että kaikki pääsevät kiertämään maakuntaa.

Etenkin ensikertaa ehdolla olevat olivat huolella valmistautuneet esiintymiseen piirikokouksessa. Puheet olivat hyvin valmisteltuja. Harmillista vain, kun niitten pituutta joutui rajoittamaan. Annoin kyllä jokaisen ehdokkaan ylittää  reiluhkosti annetun kahden minuutin ajan.

Omassa avauspuheenvuorosani käsittelin järjestöasioita.  Otin esille maakuntamme ikääntymisen ja nuorisotyöttömyyden. Samoja asioita on käsitelty Pekka Puustisen kirjaamassa julkilausumassas, joka on kokonaisuudessaa näillä sivuilla omalla välilehdellään. - Lisäksi esitin harkittavaksi puolueen talouden kohentamiseksi ylimääräisen, vappaehtoisen jäsenmaksun perimistä. Kertynyt summa voitaisiin ohjata piireille ehdokkaiden yhteismainontaan.

Kevari vihittiin käyttöön

Tiistai 9.11.2010 klo 7.47

Eilen aamulla lähdin varhain käymään Joensuussa mk-hallituksen iltakoulussa - tai oikeammin aamukoulussa. Puheenjohtajiston kokous alkoi 7:30 ja iltakoulu klo 9:00. Meille esiteltiin 12 uutta hankehakemusta, jotka käsittelemme vielä loppuvuodesta mk-hallituksessa. Meitä koskevissa hankkeissa on mukana Pikes, koulutuskuntayhtymä ja yhdessä Valtimon metsäkonekoulu. Niistä tarvittaessa kirjoittelen myöhemmin.

Eilen aamulla kuulin kontiolahtelaisilta tarkemmin kunnanjohtaja Käyhkön ja luottamushenkilöiden välisestä luottamuspulasta. Kaikkiaan 33 valtuutettua 35:stä on allekirjoittanut vetoomuklsen kj:n erottamiseksi. Eilen illalla Kontiolahti on hyllyttänyt Käyhkön palkattomalle vapaalle ja viikon päästä ylimääräinen valtuuston kokous erottaa hänet. Tuntuu olevan jo selvää pässin lihaa ja pelkkä muodollisuus koko päätös. Siksi vaikeaksi tilanne on siellä päässyt kehkeytymään.

Iltapäivällä vihimme sitten ministeri Anun johdolla Akkosalmen kevarin. Samalla Anu otti vahvasti kantaa henkilöjunaliikenteen jatkumisen puolesta. Eilen aamullahan VR:n kaukoliikenne johtaja Ari Vanhanen nimesi Kauppalehden nettiversiossa Nurmes - Joensuu välin yhdeksi lopetettavaksi yhteydeksi 2012 alkaen. Siellä oli nimetty myös pari muuta hiljaisern liikenteen rataosuutta. Annoimme kiitosta Anulle tehtävien hoidosta. Talvirajoitusten nostaminen 100 km/t saa laajaa kannatusta. Kiitoksia vielä, ministeri Anu.

Illalla suoritimme ensimmäisen käsittelyn ensi vuoden talousarviosta kh:ssa. Investointiohjelmahan siellä hirvittää. Suurin ongelma on kuitenkin käyttötaloufen alijäämä. Tuottavuusohjelmaa ei ole saatu tavoitellulle tasolle. Suurin aukko on minua lähellä terveyskeskuksessa. Oman hallinnon alalta olen riittävät ratkaisut tehnyt. Emme tässä tilanteessa täytä hml:n ja hh:n voimia vakansseja. Meillähän oli töissä kesän ja syksyn aikana sijaisia, jotka purkivat kiitettävästi työpaineita.

Illalla pakkasin sitten vielä matkalaukun. Keskiviikkoaamuna on varhainen lähtö kohti Konstantinopilia AER:n vuosikongressiin. Takaisin ehdin taskaisin juuri isänpäiväksi. Ennakkotietojen mukaan meillä on Turkissa hyvin tarkat turvatoimet. Reilu viikko sitten siellä räjähti pommi. Mitään extreemiä en lähde matkalta hakemaan.

Srk-vaaleista

Torstai 21.10.2010 klo 20.34

Olisin täyttänyt tänään srk-vaalien vaalikoneen kysymykset. Nurmeksen seurakunta ei ole varannut sieltä tilaa ehdokkaillensa. Kirkkoneuvoston olisi pitänyt kyllä tuo asia hoitaa. Viime aikoina KD:n pj. Pirjo Räsäsen lausunnot ovat saaneet ihmiset aktiivisiksi. Uskon, että moni , varsinkin nuori, äänestäjä saattaisi käydä vaalikoneelta katsomassa ehdokkaiden näkemyksiä.

Kyllä ihmettelen pj. Räsäsen lausuntoja lääkärinä homoudesta. Missähän lienee hänen eettinen omatunto. Itsekin lääkärin valan tehneenä en voisi  moisia lausuntoja ja arviointeja homoista lausua.

Minusta pääministeri Kiviniemi aika hyvin kommentoi syntynyttä kohua. Politiikka ja uskonto pysykööt erillään.

Minulla on hyvin liberaali suhtautuminen seksuaalivähemmistöihin. Sama koskee myös suhtautumista politiikkaan ja eri uskontoihin. Olen elämäni aikana niin monenlaisia asioita konenut ja nähnyt, että on oppinut kunnioittamaan kanssaihmisten arvomaailmaa. Veikko Lavi lauloi sopivasti: "Jokainen ihminen on laulun arvoinen." - Mitäpä toisia sormella osoittelemaan. Minulle uudessa testamentissa esittäytyy vain sellainen Jeesus, joka on niin köyhien, rikkaiden, huorien, lesbojen, homojen kuin tavan taaplaajienkin ystävä ja auttaja.

Pikavisiitti Helsinkiin

Torstai 21.10.2010 klo 20.17

Aamupäivällä oli Keskustan puoluehallituksen kokous Apollonkadulla. Puoluejohdon vaihtoon liittyvät asiat on nyt käyty läpi. Tänään perehdyimme puolueen ja konsernin välitilinpäätökseen. Ei siitä muuta kuin, että raha on tiukalla. Saamme tehdä tosissamme töitä vaalivuonna.

Uusi puoluejohto on ollut täystyöllistetty koko syksyn. Lisäksi hallintopäällikkö vaihtuu. Haaron seuraaja aloittaa työnsä ensi maanantaina. Siksipä tänään meillä ei ollut käsiteltävänä ensi vuoden talousarvioesitystä. Toimintasuunnitelmakin jaettiin vasta aamulla kokouspaikalla. Eipä siihen ehtinyt juuri paneutua.

En pitänyt oikein päätöksestä delegoida ensi vuoden talousarvio ja lopullinen toimintasuunnitelma puolueen työvaliokunnalle. Toki käsittelemme sen päivää ennen puoluevaltuuskuntaa puoluehallituksessa marraskuun viimeisenä perjantaina. Ei siihen silloin paljon muutoksia tehdä. Juridisesti puoluehallitus vastaa taloudesta ja toiminnasta. Lisäksi totean, ettei työvaliokunnassa ole edustusta itäisestä Suomesta.

Todettakoon vielä, että piirimme alueelta on nyt kolmetoista ehdokasta kevään vaaleihin. Anna Meriläinen Joensuusta lähtee mukaan kevään koitoksiin.

Immanuel-jouludraamalle pieni avustus maakuntaliitolta

Keskiviikko 20.10.2010 klo 7.38

Nurmeksen Immanuel-jouludraama on aina jouluaatonaattona toteutettava ulkoilmateatteriesitys. Tänä vuonna valmistaudutaan draaman 22. esitykseen. Esityksen tuotantokustannukset ovat vuosittain olleet 14000 - 15000 euroa.

Rahoitus on järjestetty talkootyöllä. Kuluvana vuonna draaman toteuttajat eivät ole saaneet kaikkia talkoohankkeita tehtyä. Näin projektin toteuttamiseen on syntynyt rahoitusvaje.

Nurmeksen Immanuel-jouludraaman kannatusyhdistys ry anoi maakuntaliitolta 2000 euron avustusta. Maanantaina käsittelimme avustusanomuksen puheenjohtajiston kokokuksessa. Varsinaista määrärahaahan mk-liitolla ei nyt tuohon ole, mutta päätimme anotun suuruisen  avustuksen maksaa. Otettakoon se sitten vaikka hallituksen käyttövaroista. Summa ei ole järin suuri, mutta suunnitellun ohjelman toteuttamiselle merkittävä.

Keskusta piiri tukee ISER-selvitystyön jatkamista

Tiistai 19.10.2010 klo 14.16

Viime perjantai-iltana Keskustan P-K:n piiritoimikunta kokoontui Joensuussa. Totesimme tämän hetkisen tilanteen eduskuntavaaliehdokkaiden osalta. Meillä on tällä hetkellä kaksitoista henkilöä antanut henkilökohtaisen sitoumuksen ensi kevään nvaaleihin ehdokkuudestaan. Kaksi ehdokasta on vielä saatava lisää Joensuusta. Mieluummin vielä mies ja nainen.

Piiritoimikunta otti myönteisen kannan yhteisen I-S:n erikoissairaanhoidon, ISER-kuntayhtymän, perustamisen selvittämisen puolesta. Kannanotto kokonaisuudessaan sivujen julkilausumia-osiossa.

Maltillinen valtuustoseminaari

Torstai 14.10.2010 klo 22.36

Maanantai-iktapäivällä valtaosa kaupunginvaltuustoa kokoontui Hyvärilään. Siellä mutustelimme ensi vuoden talousarvioesitystä. Kamreeri oli sairaslomalla, joten asiakirjojen esittely ei ollut sitä totuttua Lampista.

Avauspuheenvuorossani toin esille liian raskaan ja etupainotteisen investointiohjelman. Myös käyttötalouspuolelta on saatava alijäämästä ainakin puolet pois. Mitään päätöksiä ei varsinaisesti tehty. Osa valtuutetuista haluaa liikuntahallin rakentamista lykätä ainakin vuodelle 2012. Mitään sitovia päätöksiä ei tehty.

Todettakoon, että Hyvärilän retkeilymajan peruskorjauksen suunnittelua ollaan juuri aloittamassa. Huomenna yritän ehtiä perehtyä nuorisokeskuksen kiinteistöjen käyttöastelukuihin.

Kansanedustajaehdokas Hannu asettui selvästi tukemaan liikuintahallin rakentamisen aloittamista ensi vuonna. Jos rakentamisen aloittaminen jaksottuu loppuvuodelle, niin tekn. ltk:n pj:tä on sitten helppo tukea. Siitä yritän pitää huolen, ettei kaupunki pääse liikaa velkaantumaan.

Kunnallisvero nousee puoliprosenttiyksikköä. Kiinteistöveroprosentit valtuusto haluaa pitää ennallaan, vaikkakin ensi maanantain hallitukseen kj. esittää pienoisia korotuksia.

Uskon, että tuleva talousarvio valmistellaan ja hyväksytään marraskuussa sopuisasti. Valtuutetut tuntevat hyvin kaupungin taloudellisen kantokyvyn.

Liikenneneuvoston työ kangertelee

Torstai 14.10.2010 klo 22.16

Tässä pari viikkoa on vierähtänyt niin nopeasti töitten merkeissä, ettei ole ehtinyt kirjoittelemaan.

Reilu kaksi viikkoa sitten I-S:n maakuntaliittojen liikenneneuvosto kokoontui ensimmäistä kertaa eduskunnassa. Kokous päätettiin pitää, vaikka meidän mk-liitossa asia on pöydällä. Halusimme selvitettävän, voivatko Etelä-Karjalan mk-liiton edustajat olla mukana meidän yhteistoiminta-alueen elimessä. Savolaiset tulkitsivat, ettei liikenneneuvostossa voi olla edustajia alueen ulkopuolelta.

Emme pystyneet antamaan yksimielistä lausuntoa Euroopan laajuisesta liikenneverkosta, joka kulkee Suomen halki pohjois-eteläsuunnassa. P-Savo esitti yhteiseksi kannanotoksi, jossa TEN-T-verkko kulkisi 5-tien mukaisesti. Me esitimme, että Suomen liikenneverkon prioriteettikuvaukseen on sisällytettävä itäinen päälinja siten, kuin se on ollut esillä jo vuoden 2009 LVM:n ehdotuksessa täydennettynä itäisen Suomen kansainvälisten rajanylityspaikkojen kautta Niirala - Imatra - Nuijamaa kulkevalla linjauksella. Yksimielisyyttä ei syntynyt. Seuraavassa mk-liiton hallituksen kokouksessa käsittelemme asiaa uudelleen.

Meillä maakunnan edustajilla ei ollut kokouksessa muuta mahdollisuutta kuin toimia omien päätösten ja esitysten mukaisesti. Se, että olisimme hyväksyneet savolaisten tarjoaman malliesityksen, olisi aiheuttanut varmasti meillä jälkipuheita. Siksi herkkiä nuo väyläasiat ovat. Vaikuttaa nyt siltä, että Kuopio haluaa ottaa selvän veturin roolin entisellä Itä-Suomen läänin alueella. Sen pääkaupunkihan oli Mikkeli. Etelä-Savollekin sopii hyvin 5-väylän ja Savon radan asemien vahvistaminen.

Samantyyppisiä kaikuja kuulin yhteistyöstä kuopiolaisten ja joensuulaisten välillä. Varsinais-Suomesta muuttanut kj. Kari Karjalainen sanoi tuntevansa Turun ja Tampereen sekä Porin ja Rauman kädenväännöt. Pari on löytynyt täältäkin. Nyt kuopiolaiset haluaisivat kirjattavan Rissalan kentän Itä-Suomen pääkentäksi. Tämähän ei maakuntamme väelle käy. Onnea ja menestystä vain Karjalaiselle yhteistyöhankkeissa.

 

 

Juolupukkikonsertille selvä valtuuston tuki

Torstai 30.9.2010 klo 23.56

Tänä iltana Nurmeksen kaupunginvaltuusto kokoontui päättämään ja siunaamaan hallituksessa esillä olleen joulupukkikonsertin rahoitusksen. Odotettavissa oli ennakkotietojen mukaan värikäs asian käsittely. Valtuutettu Kotivuori teki hylkäävän vastaehdotuksen hallituksen esitykselle. Se sai useampia kannatuspuheenvuoroja. Äänestyksessä hallituksen esitys voitti selvästi 24 - 9.

Kuuntelin noin kahtakymmentä käytettyä puheenvuoroa herkällä korvalla. Olen monta valtuuston kokousta istunut. Tuolla kokemuksella uskallan pitää tämän illan mielipideiden vaihtoa korkeatasoisena. Hankkeen vastustajat perustelivat näkemyksensä huolellisesti ja perusteellisesti. Puheenvuoroissa  toistuivat valmistelun puutteellisuus, salailu ja sivistyslautakunnan ohittaminen. Myös hallituksen jäsenten puolustuspuheenvuorot olivat perusteltuja.

Tiedossani oli, että tämän illan äänestys oli ainakin meidän hallitusryhmälle luottamuskysymys. Mikäli vastaehdotus olisi voittanut, niin hallituspaikkoja olisi vapautunut. Siksi vakava tilanne oli. Ryhmä äänesti lähes yksimielisesti hallituksen esityksen puolesta.

Itse olin jo kesällä ilnmoittanut ryhmälle, että tuen hallitusryhmää. mutta tuon kyllä esille näkemykseni valmistelun puutteellisuudesta. Minun tehtäväni on myös puolustaa valtuutettujen asemaa. En pitänyt myöskään tavasta, jolla mk-liiton rahoitus pidettiin jo ennakkoon luvattuna. Mitään päätöksiä ei ole. Maakuntajohtajakin on luvannut palata asiaan loppuvuodesta, kun näkee palautuvien varojen tilanteen.

Maakuntahallitus käsittelee meidän joulupukkikonsertin rahoituksen normaalina lista-asiana viimeistään joulukuun kokouksessa. Silloin tiedämme, palautuuko tämän tyyppiselle hankkeelle varattuja rahoja. Aikaisemmin niitä on palautunut. Työskentelen siihen suuntaan, että rahoitus järjestyy.

Minulle jäi sellainen kuva, ettei salissa ollut voittajia ekä hävinneitä. Puolentoista viikon kuluttua käymme valtuustoseminaarissa ensi vuoden talousarvion kimppuun. Hallintokunnnilta tulleet esitykset ovat vieneet talousarvioesityksen poistojen verran pitkäksi. Siksi oli syksyn hallitus- ja valtuustotyöskentelyn kannalta tärkeää, etteivät tämän illan kokouksen puheenvuorot repineet liikaa valtuustoryhmiä.´Valtuustoseminaarissa jokaisen valtuutetun rooli on yhtä tärkeä.

 

Katja Asikainen ehdokkaaksi

Tiistai 28.9.2010 klo 8.25

Keskustan P-K:n piirin varapuheenjohtat ovat sitten molemmat ehdokkaina ensi kevään eduskuntavaaleissa. Katja Asikainen (Kesälahti)päätti risteilyllä lähteä mukaan. Keski-Karjalasta on nyt kaksi ehdokasta, kuten aikoinani haaveilin. Ville Toivanen ilmoitti jo ehdolle lähdöstään aikaisemmin. Meidän molemmat varapuheenjohtajat ovat alle kolmekymppisiä,  maakunnan tulevaisuuden tekijöitä.

Joensuusta  on  yksi naisehdokas s(Anu Vehviläinend).. Näin meiltä puuttu vielä kaksii ehdokasta. . Heitä haetaan nimenomaan kanta-Joensuun alueelta.

Uskon, että meillä piirikokouksessa marraskuun lopulla on täysi lista. Ehdokkaat edustavat tasaisesti koko maakuntaa - mukana on nuoria, vähän varttuneempia, eri ammateista sekä miehiä että naisia - hieno homma.

TV2:n sopimus ehdollisena

Maanantai 27.9.2010 klo 22.51

Tänä aamuna sain kuulla, että joulupukkikonsertin nauhoittanut yhtiö ja TV2 saavat sopimuksen allekirjoitettua tällä viikolla. Sen on määrä saapua valtuuston kokukseen mennessä.

Saamieni tietojen mukaan TV2 on liittänyt ensi joulkuaattona klo 18 esitettävän konsertin ehdoksi, että aikaisemman yhtiön laskut on maksettu. Mitä sitten nuo velat lienevätkään. Todennäköisesti kyseessä on osa verorästejä tai työnantajamaksuja. Niistä ollaan yleensä tarkkoja. Näin selittyy, miksi piti perustaa uusi yhtiö juuri Nurmeksessa taltioitua konserttia varten.

TV2:n asettama ehto tuo valtuustokäsittelyyn oman sävynsä. Kaupunginhallitus velvoitti toimitettavaksi tuon sopimuksen valtuuston kokoukseen  sellaisena, että se varmistaa esityksen tulevana jouluaattona. Mikäli ohjemaa myyvä yhtiö ei maksa vanhoja velkojaan TV2 ehdon mukaisesti, niin esitys jää näkemättä. Viikolla varmaan saamme asiasta varmempaa tietoa.

YLE:n TV2:n sopimus vielä puuttuu

Keskiviikko 22.9.2010 klo 22.33

Kävin tänään allekirjoittamassa ensi viikon valtuuston kokouskutsun. Esityslistasta huomasin, että maanantaiksi 6.9. luvattua YLE:n TV2:n ja Karelia Film and Music Production Ltd Oy:n välistä sopimusta ei vielä ole saapunut. Valtuuston kokoukseen se on luvattu TV2:n puolesta toimittaa. Uskon näin myös tapahtuvan.

Toivon valtuustolta koko asia saa asiallisen käsittelyn. Otettakoon muotovirheistä opiksi. Valtuustourani alussa 1980-luvulla sai kokea monta mielenkiintoista valtuustoa, kun täpärällä äänten enemmistöllä vietiin asioita läpi. - Mielenkiintoista nähdä, tuleeko Ylä-Karjalasta itse päätoimittaja valtuuston asioita raportoimaan.

Valtuustossa sitten ryhmät saavat ensimmäisen kerran eteensä tuon kohtuuttoman paljon julkisuutta saaneen joulukonsertin rahoituksen. Ihmettelin itsekseni kyllä jo elokuun ryhmäkokouksessa, miksi asiaa ei kerrottu ryhmille. Asia oli kyllä tiedossa sisällöltään, muttei paperille painettuna. Silloinhan kaupunginhallitus kokoontui valtuuston kokouksen jälkeen kiireellisesti keskustelemaan ko. konsertin rahoitusta ja totettamista. Muistaakseni tuolloin suullisesti linjattiin kaupungin rahoitusosuus maksimissaan 20 000 euroon asti.

 

Pakkailin matkalaukun ja lähden huomenna maakuntaliittojen puheenjohtajien kanssa kuntaliiton järjestämään seminaariin Pariisiin. Siellä on ohjelmassa mm. OECD:n raportti Suomen hallinnosta. Lisäksi saamme katsaukset OECD:n alue- ja paikallishallintoa koskeviin viimeaikaisiin selvityksiin. Tutustumme myös Tanskan palvelujen tuotantomalliin ja kokemuksiin.

Takaisin tulen sunnuntaina tyttären tyttären ristiäisiin. Hirvimetsälle pääsy saa siten vielä odottaa.

Lehdistö Kiviniemen vaalirahoituksen kimpussa

Maanantai 20.9.2010 klo 13.30

Ei näytä Marikaan saavan työrauhaa vaalirahoitukseltaan. Hänhän ei luvannut radion haastattelutunnilla avata vuoden 2007 vaalien tukijoiden nimiä, joita silloisen lain mukaan ei tarvitse nimeltä ilmoittaa.

Tänään Etelä-Hämeen Sanomien toimittaja, nuoren tuntuinen naisääni, tiedusteli sitten jo piirien puheenjohtajien mielipiteitä: "Pitäisikö pääministerin avata vaalirahoiuksensa? Kärsiikö Keskustan pääministerien uskottavuus (Vanhanen, Jäätteenmäki edeltäjinä kompastelleet??)? Vaikuttaako päämisterin jäykkyys asiassa tuleviin vaaleihin?" Vastaukseni oli kaikkiin kysymyksiin lyhyesti: " Ei, Ei, Ei". Tällä kertaa ei löytynyt uskaliasta, puheliasta piirin pj:ta Pohjois-Karjalasta.

Riittäisi jo tuo penkominen ja yhden asian ympärillä pyöriminen. Keskityttäisiin nyt asioiden hoitamiseen. Budjetti on pahasti kesken. Lehdistö voisi analysoida  vaikka syitä Ruotsin demareiden kehnoon vaalimenestykseen, joka oli huonoin sitten 1914!

Rentouttava loma takana

Sunnuntai 19.9.2010 klo 22.54

Kotiuduimme Helenan kanssa viikon lomalta Katinkullasta. Oli tosi liikunnallinen viikko. Paljon golfia ja muuta liikuntaa. Vaikka oli yleensä sateista, niin emme kentällä kastuneet kertaakaan. Sääennusteet ovat nykyään kyllä tosi tarkkoja. Netistä voi seurata sade- ja pilvialueiden liikkumista ja suunnitella päivän askareet kelien mukaan.

Huomen aamulla alkaa sitten työviikko. Aluksi käydään mk-hallituksen puheenjohtajiston palaveri  nettikameran avulla klo 7:30. Potilastöiden jälkeen suunnistan Joensuuhun. Siellä pääministeri Kiviniemi tapaa maakunnan väkeä Isossa Myyssä. Paikalla esittäytyvät myös eduskuntavaaliehdokkaamme. Minkkisen Jaana lupautui juontamaan tilaisuuden.

Kunnallisjärjestöjen puheenjohtajat ja sihteerit ovat illalla koolla piirin johdon vieraina ortodoksisella museolla. Mari tuo viimeiset terveiset valtiopvallalta ja puolueelta. Vaalityöhön haetaan näin vauhtia. Tarjoamme vielä Marille kevyen iltapalan jossain Antin järjestämässä paikassa.

Kunnallisten luottamushenkilöiden esteellisyys tarkasteluun

Lauantai 18.9.2010 klo 0.07

Oikeuskansleri Jaakko Jonkka ehdotti tänään yhdessä haastattelussa myös kunnallisten päättäjien esteellisyyden tarkastelua laajemmin. Mielestäni meillä Nurmeksessa aika herkästi luottamushenkilöt jääväävät itsensä ja hoitavat varajäsenen siksi aikaa kokoukseen. Hyvä näin. Meillähän on joskus menneinä vuosina käyty kokouksessa kovaakin keskustelua muitten kokousedustajien taholta, onko jokin henkilö esteellinen vai ei. Kuntalain mukaan henkilön on itse todettava oma esteellisyys.

Pienissä kunnissa on joskus se ongelmana, että esim. kunnanhallituksen jäsenistä valtaosa istuu myös kaupungin yhtiöiden hallituksissa ja kunnan yritysten hallintoelimissä. Tämä taas pahimmasa tapauksessa tekee elimestä päätösvallattoman tai kovin varamiesvetoisen.

Itse olin aikoinani mukana kaupungin konserniyhtiöiden hallituksissa, koska sinne henkilöt valittiin keskushallinnosta. Liikelaitosten luottamustoimista olen järjestelmällisesti pysynyt erossa. Viimeksi kieltäydyin  viime vuonna asettumasta ehdolle Pielisen Osuuspankin vaaleissa. S-, Plussa ja Bonus-kortit minulla on tasapuolisesti, vaikka koko korttihommaa en oikein ymmärrä lainkaan. Kyllä se mahdollinen ostosten keskitysalennus on siellä hinnoissa otettu huomioon.

Vanhasen esteellisyys perustuslakivaliokunnalle

Perjantai 17.9.2010 klo 23.33

Eilen aamulla oikeuskansleri Jaakko Jonkka päätti lähettää Vanhasen mahdollisen esteellisyyden eduskunnan perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi hänen toimiessaan hallituksessa jakamassa RAY:n avustuksia Nuorisosäätiölle. Vanhanenhan oli saanut 23 000 eu rahaa Nuorisosäätiöltä presidentin vaalikampanjaansa. Jonkan mielestä hänen olisi pitänyt jäävätä itsensä ko. asian kohdalla.

Eilen sitten useat maan valtamediat ottivat yhteyttä piirien puheenjohtajiin. Itse tulin yllätetyksi ensimmäisen kerran golf-kierroksella kahvitauon aikana. Medialla oli tutut kysymykset: "Vaikuttaako tapaus puolueen vaalimestykseen ensi keväänä? Luopuiko Vanhanen pääministeriydestä ja puolueen johdosta odotettavissa olevan poliisitutkinnan ja syyteharkinnan takia? Mahdollinen valtakunnan oikeus?"

Moniin kysymyksiin  Vanhanen on itse oikea henkilö vastaamaan. Perustuslakivaliokunta tutkii asian kuultuaan ensin Vanhasta. Tutkinnan jälkeen sitten seuraavat mahdolliset syyteharkinta, poliisitutkimukset ja valtakunnan oikeus. Noitten asioiden kulkua ei parane maallikon arvioida ainakaan medioille.

Nyt meillä on uusi puoluejohto. Viime syksynä Vanhanen puhui jo seuraavasta päämisterikaudesta aina 2015 asti. Jos hän aavisteli loppuvuodesta tuleman, niin hän teki varmasti oikean ratkaisun. Jalkahan on nyt leikattu ja haavat kyllä paranevat ensi kevään vaaleihin mennessä.

 Politiikasta luopuminen tämän päivän tietämyksen mukaan oli mielestäni Vanhasen itsensä, maan ja puolueen etu. Kutella vain voi, millainen mylläkkä nyt olisi Vanhas-pääministerin ympärillä? Se on varmaa, että vahingossa hän on jättänyt itsensä jääväämättä. Korrektia nyt on, ettei maamme parasta päämisteriä  jätetä yksin. Näinhän Annelille kävi vuoden 2003 tapahtumien jälkeen.

 

Seurakuntavaalit eivät kiinnosta

Keskiviikko 15.9.2010 klo 20.03

Illan aikana sain tiedon, että Nurmesksen seurakuntavaaleihin Keskusta asettaa 16 ehdokasta. Muut puolueet ovat mukana yhteislistalla. Siellä on kuulemma ehdokkaita 17. Siis yhteensä 33 ehdokasta tavoittelee 23 srk-valtuuston paikkaa. Tilanne on sikäli huolestuttava, että vain 10 ehdolla olevaa henkilöä jää valittujen ulkopuolelle. Varajäseniäkään ei tule riittävää määrää!

Syitä ehdokkaiden niukkuuteen en ole oikea henkilö esittämään. Kuitenkin uskon, että yleinen laaja vaalirahakeskustelu on voinut heijastua halukkuuteen hakeutua myös srk:n luottamustoimiin. Suurimpana syynä pidän kuitenkin vanhoillista kirkkolakia. Kirkon toiminta on hyvin vahvasti keskushallintojohtoista ts. kohtalaisen pieniinkin päätöksiin tarvitaan tuomiokapitulin hyväksyntä ennen niiden täytäntöön panoa.

Olin kolme vuotta menneellä vaalikaudella kirkkoneuvoston jäsenenä. Tämän vuoden alussa muitten kiireiden takia vaihdoimme Timo Nevalaisen (varajäsen) kanssa paikkoja. Kirkkoneuvoston pj:na toimii kirkkoherra ja hän myös valmistelee lähes kaikki asiat. Kirkkoherroilla on siis hyvin suuri valta seurakunnissa.

Raimo Kemppainen oli mielestäni vahva kehittäjä. Hänen aikanaan meillä tehtiin isoja ratkaisuja, joilla srk:n talous on saatu pidettyä vahvana ja lähennettyä srk:a ja kansalaisia keskenään. Toiminnot on siirretty peruskorjattuun ja laajennuun srk-keskukseen. Henkilöstön toimintatapoja on rationalisoitu. - Meidän kirkkoherran johtamistapa ei voi olla syynä haluttomuuteen hakeutua ehdolle kirkollisvaaleissa.

Raimo oli kansan mies. Hän lähensi kirkkoa ja kansaa. Valitettavasti työ jäi kesken. Kirkkoneuvostossa asioista keskusteltiin joskus vilkkaastikin. Harvemmin tarvitsi kuitenkin äänestää. Uusi kirkkoherra joutuu astumaan isoihin saappaisiin.

Kirkolla on suuret omaisuudet. Sen hoidossa keskeisessä asemassa on johtoryhmä, johon kuuluvat muistaakseni kirkkoherra, talouspäällikkö ja luottamushenkilöpuheenjohtajat. Se käyttää suurta valtaa ja on vahvasti lista-asioiden valmistelussa mukana. Nimenomaan tuohon elimeen tarvitaan kokeneita ja edistyksellisiä luottamushenkilöitä. Joskus kuitenkin tuntuu, että nimenomaan johtoryhmästä listoille tulevat asiat on mutusteltu liian valmiiksi eikä sitten luottamushenkilöille jää muuta kuin kumileimasimen rooli.

Parin viimeisen vaalikauden aikana kirkkovaltuusto on pitänyt rutiinikokousten lisäksi seminaareja, joissa on tehty toimintalinjauksia. Niissä on myös keskusteltu eri työryhmissä. Itse valtuuston kokoukset ovat pelkkiä muodollisuuksia. Ei siellä juuri puheenvuoroja käytetä.

Tätä kirjoitettaessa mieleeni palaa koko ajan viimeinen yhteinen työmatka Raimon kanssa  itsenäisyyspäivänä - reilu 9 kk sitten. Kävimme yhdessä Höljäkän hautausmaalla laskemassa sankarihaudoille seppeleen. Tulomatkalla Pappilansuoralla pysähdyimme keskustelemaan toviksi. Puhuimme elämästä, uskosta ja srk:n kehittämisestä  niin kuin kaksi toisensa hyvin tuntevaa miestä voi vain keskenään jutella. Raimon sairautta ei sivuttu sanallakaan. Seuraavalla viikolla sain kuulla, että pidetty kirkkoherramme oli jäänyt sairaslomalle, jolta hän ei enää palannut työelämään. -Työ jäi kesken.

 

Kansanedustajien evästyskeskustelu ensivuoden talousarviota varten

Tiistai 14.9.2010 klo 16.18

Eilen maakunnan väkeä kokoontui Karjalan talon juhlasaliin evästämään maakunnan kansanedustajia valtion ensi vuoden budjettia varten. Mk-liittohan kierti keväällä eri ministeriöt esitellen kärkihankkeemme. Valtion talouden tiukkeneminen tuo mukanaan osalle hankkeillemme viivästymistä.

Saimme eilen kuulla kuusi esitelmää, miten budjettiriihestä tulleessa esityksessä on otettu huomioon toiveemme. Niukkuuttahan siellä on. ELY-keskusten toiminnan pitäisi päästä täysipainoisesti käyntiin. Todettakoon, että sieltä on raapaistu toimintamenoista reilusti rahaa pois. Jos edetään budjettikehyksen mukaisesti, niin joudutaan useiden henkilövuosien vähennyksiin.

Keski-Karjala ei ole enää 2011 äkillisen rakennemuutoksen alueena. Kuntien valtionosuuksissa on aiempaa pienempi nousukehitys koko Itä-Suomessa jne. Tiukkaa tulee olemaan, koska alueillamme verotulojen kehitys on vaatimattomampaa kuin rintamailla.

Huolta herätti myös vähäliikenteisten junareittien tuen mahdollinen väheneminen 10 milj:lla eurolla. Leikkaus toteutuessaan uhkaa Joensuu - Nurmes välin lakkauttamista. Tätähän ministerimme, edustajamme enkä minä hyväksy.

Edellä vain pari esimerkki, joissa valtiovarainministeriön punakynä on käynyt. Edustajamme varmasti taistelevat kynsin hampain jokaisesta eurosta, joka on suinkin mahdollista saada alueellemme. Nyt kannattaa tarkkaan seurata budjettikeskustelujen kulumista.

Valtiontalousarvion kehykset löytyvät sivuilta http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2011/frame_2011.html   Mitään yksityiskohtaisia esim. meidän maakuntasuunnitelmissa olevia asioitahan tässä vaiheessa sieltä ei voi löytää. Mutta vertailemalla määrärahoja tämän vuoden budjetissa olevien ja kehysesityksen välillä eri hallinnon aloilla saa kuvan yleisestä linjasta. Loppurutistus sitten lopullisesta rahan kohdentamisesta ko. hallinnon alan sisällä tapahtuu valiokunnissa. Siellä sitten punnitaan alueen edustajien poliittinen voima.

 Mk-liitonn edunvalvontakoneisto on koko ajan valppaana. Tiedossa meillä kuitenkin on, että valtion velkaantuminen ei voi jatkua, vaan   velkaantuminen on saatava pysähtymään. Ensi kevään eduskuntavaalit ovatkin ratkaisevat, millaista Suomea meillä jatkossa rakennetaan.