Nuorta voimaa maakunnallisiin luottamustoimiin

Tiistai 17.2.2009 klo 21.42

Keskustan Pohjois-Karjalan piiri kokoontui sunnuntaina ja päätti maakunnallisista luottamustoimista. Valinnoissa noudatettiin syyskokouksessa tehtyyä päätöstä antaa tilaa nuoremmille maakuntapäättäjille.

Alla piirin toiminnanjohtajan valinnoista lehdistölle laatima tiedote

 

TIEDOTE

 

 

 

Keskustan piiritoimikunta kokoontui eilen ja valitsi omat luottamushenkilönsä maakunnallisiin kuntayhtymiin. Valituksi tuli poikkeuksellisen paljon uusia nuoria kasvoja. Kuntayhtymien varsinaisilla hallituspaikoilla nähdään tulevalla kaudella 4 Keskustalaista alle 30 -vuotiasta hallituksen jäsentä. Lisäksi nuoret saivat lukuisia johtokuntien varsinaisia ja varapaikkoja. Valinnat heijastelevat kunnallisvaaleissa tapahtunutta voimakasta nuorten esille marssia. Keskustalla on jokaisessa Pohjois-Karjalan kunnassa vähintään yksi alle 30 –vuotias valtuutettu, pois lukien Rääkkylä. Kuntayhtymien hallitukset uusiutuivat myös muutoin voimakkaasti, viidestätoista hallituspaikasta uusina ensikertalaisina istuu peräti 10.

 

Uudistumisen vastapainoksi kuntayhtymien puheenjohtajisto on vahvoissa, kokeneissa käsissä. Maakuntahallituksen puheenjohtajana toimii tulevalla kaudella piirin puheenjohtaja, johtava hammaslääkäri Matti Kämäräinen Nurmeksesta. Maakuntavaltuuston varapuheenjohtajana toimii kansanedustaja Hannu Hoskonen Ilomantsista. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän hallituksen varapuheenjohtajana toimii lehtori Pirjo Halonen Juuasta. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän valtuuston puheenjohtajana toimii kansanedustaja Eero Reijonen Liperistä. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallituksen puheenjohtajana toimii kuntoutusylilääkäri Anu Niemi Kontiolahdelta ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän valtuuston varapuheenjohtajana toimii rehtori Kari Väkeväinen.

 

Matti Kämäräinen

 

puheenjohtaja

 

0500263470

 

Antti Varis

 

toiminnanjohtaja

 

0405116787

 

Juukalaiset tiiviimpään yhteistyöhön Pikesin kautta

Keskiviikko 11.2.2009 klo 8.25

Tapasimme alkuviikosta myös juukalaisia keskustalaisia päättäjiä. Tapaamisesta minulle jäi sellainen kuva, että juukalaiset ovat valmiita tulemaan Pikesiin mukaan lähiaikoina. He voivat joko liittyä suoraan osakkaaksi maksamalla asukaslukua vastaavan osakasmaksun tai sitten ostopalveluina.

Pikesistä saadun tiedon mukaan yli kaksikymmentä juukalaista asiakasta on hakenut yritysneuvontaa sieltä korvauksetta. Seutukunnan kannalta tietysti on hyvä, että palvelut löytyvät täältä, mutta pitäisi niistä sitten jotain maksaakin. Eivät juukalaiset halua olla käenpoikasia.

Aikoinaan juukalaiset vetäytyivät Pikesisrä, kun siitä lähinnä meidän oman kaupunginjohtajan ajattelemattomalla lausunnolla lehdistössä alettiin tehdä myös palveluita koordinoivaa elintä PARAS-lausuntoja varten. Siinä meillä tapahtui paha moka. Pikes on seutukunnan yhteinen elinkeinoyhtiö ja sellaisena pysyy.

Terveydenhuollon järjestämisessä tulee Pielisen Karjalassa olemaan ongelmia lähinnä uhkaavan henkilöstövajeen takia. Näyttää kuitenkin siltä, että Juuka odottaa uuden terveydenhuoltolain valmistumiusen ennen suurempia yhteistyöneuvotteluja. Juuan johtava lääkäri on kyllä viestittänyt, että olisi tarvetta pikaiseen yhteistyöhön.

Miellyttävän keskustelutuokion jälkeen minulle jäi sellainen kuva, että olemme samaa Pielisen Karjalaa. Tavoiteenamme on turvata täällä palvelut ja kehittää yhdessä yritysten toimintaedellytyksiä. Näin tappelemme parhaiten väestökatoa ja työttömyyttä vastaan. Jatkamme yhteisiä tapaamisia. Ensi kesänä saunotaan Paalasmaalla Pertin vieraana. Uskon, että iltapala on kalaa.

Maanantaina Joensuussa

Keskiviikko 11.2.2009 klo 7.39

Maanantaipäivä meni kokonaann Joensuussa. Ammupäivän olimme kaupunginjohtajan kanssa mukana kansanedustajien evästämistilaisuudessa Karjalantalolla. Tilaisuudessa käytiin läpi eri hallintosektorin esitykset. Meitä lähinnä oli Akkosalmen kevytliikenneväylän toeutuminen ja rakentamisen aloittaminen tänä vuonna. Myös rahat Kirkkokadun koulun remonttiin ovat tulossa. Kansanedustajien loppupuheenvuorossa edustaja Reijonen totesi, että voimme olla maakunnassa kohtalaisen tyytyväisiä, koska maakunnasta tulleet kärkihankkeet saadaan toteutettua ja käynnistettyä. Lisäksi laman myötä saatiin lisää rahaa infran rakentamiseen. Mielestäni maakunnan sellaisia hankkeita, joille on jo olemassa valmiit suunnitelmat, voitaisiin pitää toteuttamisaikataulussa etusijalla.

Ministeri Lehtomäki luennoi iltapäivällä ilmastoseminaarissa. Jokainen maakunta tarvitsee oman ilmasto-ohjelman. Meidän  on pidettävä huoli ympäristöstämme, vaikka olemmekin täällä Pohjois-Karjalassa vain pieni hiukkanen koko maailmaa. Osana sivistysvaltiota meidän on oltava mukana talkoissa.

Iltapäivällä ministeri Lehtomäki tapasi joensuulaisia kauppahallissa. Keskusteluun nousuivat polttoaineen verotus. Me tarvitsenmme täällä pitkien välimatkojen takia liikkumiseen ja asioimiseen autoa. Kulut ovat kohtuuttomat monelle pienituloiselle. Ministeri sai aika kovaakin palautetta. Myös jätevesilaki keskustelutti ihmisiä. Ministeri rauhoitti, että siirtymäkauden aikana ohjeistetaan kunnat yhtenäisesti, jotta ei synny kohtuuttomia paikkakuntakohtaisia eroja.

 

Suurten kaupunkien budjettivajeet

Perjantai 6.2.2009 klo 7.30

Tämän aamun HS kirjoitaa Helsingin kaupungin lisärahan tarpeen olevan seuraavan kolmen vuoden aikana 1,3 miljardia euroa. Samanlaisia ennusteita saamme varmasti kuulla lähiaikoina muiltakin perinteisesti varakkailta kaupungeilta. Siellä tuskin ollaan valmiita nostamaan kunnallisveroprosentti meidän tasolle.

VM lykkäsi muutamalla kuukaudella valtionjako-osuuksista tehtävää lainsäädäntöä ja ohjeistusta ensi vuodelle. Taantuman myötä meillä syntyy uusia rahavaikeuksissa olevia kuntia ja kaupunkeja. Siksi paineet valtionosuuksien kasvattavista kohtaan eri aluieilla ovat kovat. Yhteisöverotulojen laskeminen etenkin vientivoittoisilla teollisuusalueilla vaikeuttaa kuntien ahdinkoa  entisestään.

Pielisen Karjalan alueella vain Lieksalla verotulot ovat suuremmat kuin valtionosuudet. Olemme tavallaan hyvin pitkälle valtionosuuksien armoilla. Kuinka kauan nykyisessa talouskehityksessä muiden puolueiden solidaarisuus meitä kohtaan riittää valtionosuuslainsäädäntöä tehtäessä? -Meidän on onnistuttava PARAS-hankkeen neuvotteluissa naapurikuntien kanssa.

 

Lieksan keskustan tapaaminen

Torstai 5.2.2009 klo 23.53

Tänään vietimme illan Hyvärilässä Lieksan Keskustan kunnallisjärjestön johdon kanssa. Tutustuimme toisiimme ja pääsimme myös illan aiheeseen, tuleviin PARAS-hankkeen ympärillä uudelleen käynnistyviin neuvotteluihin. Nehän katkesivat viime kesänä tuloksettomina. Varsinkin valtuuston pj. Kähkönen antoi julkisuuteen hyvin kielteisiä lausuntoja.

Tänä iltana kävimme hyvin laajan ja luottamusta vahvistavan keskustelun. Jatkamme reilun viikon päästä siitä, mihin viime kesänä lopetimme. Olemme nähneet ja kokeneet, miten hyvin Pikes on onnistunut tavoitteessaan. Hallinto on toiminut yhteen suuntaan ja tulosta näyttää syntyvän.

Tulevissa neuvotteluissa teemme palvelujen tarvekartoituksen. Kaikissa kunnissa täytyy säilyttää tietty palvelutaso. Toiminta-aluetta on tarkasteltava tasapuolisesti ja kokonaisuutena. Minulle jäi sellainen kuva, että keskustalainen luottamushenkilöjohto ei kompastu tällä kertaa kotipaikkakysymykseen eikä hallitokuntien paikkajakoon kuntien kesken. Sellaiseksi luonnehtisin paikalla olleiden tahtotilaa.

Tästä on hyvä jatkaa. Ilahduttavinta illassa oli tavata aivan uusia päättäjiä. Kahdeksasta mukana olleesta kolme lukeutui keskustanuoriin. Heillehän tulevaisuutta rakennetaan ja siinä työssä heidän on oltava päättäjinä mukana alkumetreiltä lähtien.

Akkosalmen kevytliikenneväylään rahat

Perjantai 30.1.2009 klo 15.22

Juuri liikenneministeri Anu Vehviläiseltä saamassani tekstiviestissä kerrotaan, että valtion lisätalousarviossa on myönnetty rahat Akkosalmen kevytliikenneväylän rakentamista varten. Kaupungilla on varattu hankkeeseen rahaa tälle vuodelle 400 000 euroa. Hankehan on ollut vireillä lähes 20 vuotta, mutta se on vain aina pysynyt hännillä tiepiirin suunnitelmissa. Nyt ministeri nosti sen toteutettavien hankkeiden joukkoon asiasta käytyjen keskustelujen jälkeen.

Valtion elvytyspaketti nopeutti hankkeen toteutumista. Työt on tarkoitus aloittaa jo keväällä - kuitenkin viimeistään syksyllaä.

Muita maakuntaan myönnetyllä lisärahoituksella toteutettavia hankkeita ovat: Joensuun kehätie, Onkamo -Tikkala liittymäratkaisut ja Lehmo - Ristisaari 1. vaihe.

Tukipaketin kompensaatio

Perjantai 30.1.2009 klo 0.28

Nyt on korkea aika puuttua  johtajien palkitsemiseen optioilla. Pääministeri Vanhanen otti mielestäni oikeutetusti asian esille nyt tukipaketin yhteydessä. Sellaisten yritysten, jotka saavat tukea valtiovallalta eri tukimuotojen kautta, on karsittava johtajien saamia ylimääräisiä palkkioita.

Kalli taas esitteli aamulla omia näkemyksiään, miten valtio kerää takaisin rahaa yrityksiltä tukipaketin kompensaatioksi. Odotan mielenkiinnolla reaktioita pääomaverotuksen kiristämiseen ja sen muuttamisesta progressiiviseksi. Uskon, että metsänomistajat reagoivat pikaisesti. Sen verran tuli kompuroitua viime kesäna metsämyyntitulojen verotuksen keventämisessä , kun yritettiin vauhdittaa puukauppoja. Toivottavasti Kalli esitteli omia henkilökohtaisia näkemyksiään.

En ymmärrä, miksi ei voitu yksimielisesti hyväksyä kattoa vaalirahoitukselle. Esitetty yläraja, 100 000 euroa, on huikea summa. Sitä ei näillä leveysasteilla onnistu kukaan keräämään eikä kukaan täysipäinen sellaisia omia rahoja laita. Jos vaalikampanjojen rahoitukselle ei aseteta rajoja, niin tulevaisuudessa valtaa käyttävät todella ökyrikkaat. Sopii kysyä sitten, kenen etua he ajavat - varsinkin  jos ihan omilla rahoilla päättäjiksi hakeutuvat. Varsinkin nuoret ehdokkaat ovat vaikeuksissa käydä uskottavaa kampanjaa.

Viime eduskuntavaalien alla maakuntalehti esitteli tilastojaan mainospalstamillimetrien suhteesta saavutettuun äänimäärään. Kyllä niistä kävi selvästi ilmi, että valtakirjan eduskuntaan saaneet olivat myös tuon tilaston kärjessä.

Kuntayhteistyöneuvottelut käynnistettävä välittömästi

Torstai 29.1.2009 klo 8.53

Ensi viikolla aloitamme tapaamaan naapurikuntien keskustalaisia luottamushenkilöitä. Minusta on hieno asia, että pystymme aluksi tutustumaan toisiimme ja kertaamaan PARAS-hankkeen velvoitteet.

Toivoisin, että tarkastelemme yhteistyötä laajemmin useamman hallintokunnan osalta. Jos lähdemme viemään vain puitelain velvoittamaa terveyspalvelujen tuottamista, sopimukseen pääseminen on vaikeaa.

Pikes on onnistunut toiminnassaan hyvin. Miksi samanlaista hallintomallia ei voitaisi sitten ottaa käyttöön myös laajemmin mahdollisissa yhteisissä hallintokunnissa?

Pitäisin hyvin tärkeänä, että Juukakin lämpenisi meidän yhteistyöhankkeille. On selvää, ettei Juuka pysty yksin tuottamaan riittäviä palveluja kuntalaisilleen. "Sieltä täältä edullisimmin noukkimilla vain akuutimpia palveluja-politiikka" ei onnistu kovin pitkään.

Juuan terveydenhuolto etenkin on jatkossa hyvin suurissa vaikeuksissa. Ylilääkäri on kyllä ottanut heidän paikallislehdessä asiaan vahvasti kantaa. Saman kuulin viime viikolla omin korvin sairaanhoitopiirin terveydenhuollon seurantaryhmän kokouksessa.

 

Nurmekselle uudet luottamuselimet

Keskiviikko 28.1.2009 klo 10.26

Lähes viikko sitten Nurmeksen kaupuingin valtuusto kokoontui ensimmäisen kerran ja valitsi kaupungille uudet luottamushenkilöt eri hallinnon elimiin.

Otin valtuuston puheenjohtajan tehtävät vastaan haasteellisena toimena. Meillä edellinen kausi oli hyvin sopuisa. Samaan pyrin nytkin. Toivottavasti aistin tulevat kipupisteet ajoissa ja keskustelen asioista henkilöiden kanssa etukäteen. Avoimuutta niin valtuustoryhmien kuin lehdistönkin välillä pyrin lisäämään.

Suurin ongelma ennen ensimmäistä kokousta näytti olevan salin istumajärjestys. Onneksi pystyin perustelemaan pienryhmille heidän sijoittamisen vasempaan laitaan takariviin eduskuntasalin istumajärjestyksellä. On siis muistettava aina tulevissa liikkeissäni, että hyvinkin pienestä asiasta voi syntyä iso poru.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja?

Keskiviikko 28.1.2009 klo 8.48

Eduskuntaryhmä järjestäytyy kevätistuntokauden alussa. Olen muutamaan kertaan tuonut esille, että Kalli omalla huolimattoimalla, ylimielisellä lausunnollaan koskien vaalirahoituslain noudattamista, käynnisti viime keväänä ko. keskustelun.

Viimeksi pari viikkoa sitten Turun Sanomat, Savon Sanomat ja Karjalainen julkaisivat eo. lehtien ilmestymisalueella yhteisen piirien puheenjohtajien haastettelun keskustan kannatuksen laskemisesta. Toin esille juuri Kallin ylimielisyyden vaalirahoituslausunnoissaan.

Nyt olen saanut eri puolelta Suomea noitten kolmen lehden alueelta tutuilta yhteydenottoja, jotka ovat vahvistaneet näkemystäni. Siksi olisikin nyt harkittava eduskuntaryhmän pj:n vaihtoa. Saamieni tietojen mukaan paikalle ei vaan kukaan edustaja taida uskaltautua vastaehdokkaaksi.

Kannatus edelleen laskee

Tiistai 20.1.2009 klo 10.31

Eilen julkaistujen kannatuslukujen valossa keskustan kannatus on mennyt pitkästä aikaa alle 20 prosentin. Asia on hyvin vakava. Eu-vaalit lähestyvät ja meidänkin pitäisi löytää oma ehdokas.

Viimeinen puoluevaltuuskunta ja puoluehallitus antoi täyden tuen Matti Vanhaselle. Siis pj:n vaihtamista ei tarvitse nyt haikailla. Asia realisoituu todennäköisesti vuoden 2010 Lahden puolue kokouksessa.

Oman näkemykseni mukaan osa pienillä eläkkeillä eläviä peruskannattajia on hylännyt puolueen. He ovat jättäneet äänestämättä tai antaneet sitten tuen Soinin joukoille. Nykyiset kiistat MTK:n sisällä ovat saaneet osan viljelijäväestä siirtymään kokoomukseen.

Kokoomus on onnistunut lähes kaikessa imagollistisesti. Ministeri- vaihdot lasten eduksi. Niinistön avioituminen. Mitä sieltä vielä tuleekaan.

Vaikka keskusta on ollut ajamassa hallitusohjelmassa hyviä asioita, niin kokoomus on korjannut sadon. Kokoomuksella on nuorekas imago. On helppo samaistua voittajiin.

Olisin toivonut hallituksen sisällä vaikka pientä ministerikiertoa eikä kuluneempien kasvojen kokonaan vaihtaminen nuorempiin olisi pahentanut tilannetta.

 

 

Lääkelaitos siirtyy Kuopioon

Perjantai 16.1.2009 klo 10.23

Maan hallituksen harjoittama valtion toimintojen hajauttaminen pois pääkaupunkiseudulta jatkuu, vaikka lääkelaitoksen pääjohtaja ilmoitti eroavan virastaan protestina hallituksen (Hyssälän) toimille. Hallitus ei tule perääntymään toimissaan.

Tuntuu ihmeelliseltä, että HS uutisoi eilen suurimpana aiheena sen, ettei ministeri Hyssälä tiennyt lääkelaitoksen pitkän vuokrasopimuksen päättymisajankohtaa. Ei ministerin tarvitse kaikkea yksityiskohtia tietääkään. Sitä varten ovat virkamiehet, jotka tuovat valmistelun yhtyeydessä kaikki oleelliset ja mahdollisesti päätökseen vaikuttavat seikat ajoissa esille.

Jos lääkelaitoksen pääjohtaja lähtee, niin on siellä työntekijöiden kierto ollut nopea aikaisemminkin. Kolmannes henkilölstöstä viipyy talossa vain 1-2 vuotta. Juuri kun heidät saadaan koulutettua, niin yksityinen lääketeollisuus ostaa sitten ulos. Kuopioon siirron uskotaan auttavan henkilöstön pysyvyydessä.

Maininnan arvoinen etu on myös Kuopion 40% alhaisempi vuokrataso. Uskon, että Helsingissä löytyy uudet vuokralaiset nykyisiin tiloihin.

Uusi puoluehallitus aloitti toimintansa

Perjantai 16.1.2009 klo 7.43

Keskiviikkona uusi puoluehallitus aloitti toimintansa. Aluksi valittiin työvaliokunta, jota täydennettiin kolmella jäsenellä. Esityksiä tuli viisi, joista sitten äänestettiin. Pohjanmaalaiset pärjäsivät odotetusti: Hietalahti ja Myllynen Pohjanmaalta sekä ay-siipeä edustava Moilanen Tampereelta tulivat valituiksi.

Poliittinen yleiskeskustelu kesti yli kaksi tuntia. Sen aikana Vanhasen uusi tukipaketti sai hyvin myönteisen vastaanoton. Nyt maakunnissa pitää päivittää jo valmiina olevia suunnitelmia, joiden aikataulua voidaan nopeuttaa aloittamalla investoinnit laman aikana. Mielestäni toimenpide on oikeaa valtion elvytyspolitiikkaa. Eryisen kiitoksen Anu saa omasta noin 170 miljoonan euron elvytyspaketista, josta Katainenkin näytti ottaneen vähän puruja sieraimiin.

Viime laman alla kommunismi oli hävinnyt. Nyt USA:sta lä'htenyt hulvaton kapitalistinen pullistelu kaatoi talouden syöksykierteen koko maapallon niskaan. Suomalaisittain ollaan Vanhasen johdolla oikealla tiellä, kun lisätään valtion roolia talouden ohjauksessa.

SATA-komitean ja Hetemäen verotyöryhmän mukanaan tuomat toimenpiteet nostavat ihmisten ostovoimaa. Pienimmät etuudet nousevat tuntuvasti. Ratkaisut ovat tietysti kalliita. Talousasiantuntijoiden mukaan ne tulevat kuitenkin kulutuksen lisääntymisen myötä takaisin työllisyyden kohentumisena.

Ensimmäinen piiritoimikunnan kokous

Maanantai 12.1.2009 klo 8.28

Eilen pidimme vuoden ensimmäisen piiritoimikunnan kokouksen. Saimme piirille työvaliokunnan, jonka ensimmäisenä tehtävänä on helmikuussa valmistella esitys piiritoimikunnalle maakuinnallisista luottamustoimipaikoista.

Sovimme kokouksessa esitysten valmisteluperiaatteista. Kunnallisjärjestöt tekevät esitykset klirjallisina henkilöistä eri luottamustoimiin kirjallisesti. Esityksiä voi tehdä useammastakin henkilöstä. Työvaliokunta ja lopulta piiritoimikunta suorittaa sitten valinnat.

Luottamushenkilöiden valinnoissa noudatetaan tasapuolisuutta niin alueellisesti kuin sukupuolten välillä. Yksi nuori alle 30-vuotias valtuutettu tulee jokaiseen kuntayhtymän keskushallintoryhmään. Nuo paikat eivät ole pois muilta kunnallisjärjestöiltä. Sitten jää vielä 14 paikkaa jaettavaksi. Jokainen kunta ei siis voi saada edustusta maakunnallisiin kuntayhtymiin.

Menettelytavoista käytiin vilkas keskustelu. Päätökset olivat yksimielisiä.

Paiholan paikallisyhdistys 90-vuotta

Sunnuntai 11.1.2009 klo 10.10

Eilen kävin viemässä piirin ja puoluehallituksen tervehdyksen Paiholan paikallisyhdistykselle, joka vietti 90-vuotistaipaleensa merkkipäivää Minna ja Jukka Pakarisen talossa.

Juhla oli kodikas. Juhlan kohokohta oli yhdisdyksen perustavan kokouksen pöytäkirjasta tehty kuvaelma. Entisajan tyyliin talossa tarjottiin vieraille lämmin ruoka ja makoisat kahvit. Tällaista vieraanvaraisuutta ei tahdo olla tänäpäivänä. Kiitos isännille ja yhdistykselle.

Esitin siellä puheita välilehden alla olevan puheen.

 

 

 

 

 

 

Kohti uusia haasteita

Sunnuntai 11.1.2009 klo 9.56

Hyvää menevää vuotta. Loppuvuosi meni rutiiniasioiden parissa. Keskkityin hammaslääkärin tehtävien hoitamiseen. Siinä sivussa tulivat tehtyä luottamustoimet. Luottamuspaikkojen neuvottelu ja niiden sopiminen muitten ryhmien kanssa sujui sopuisammin kuin edellisellä vaalikaudella.

Tuleva vaalikausi on meille haasteellinen. Joudumme aloittamaan PARAS-hankkeen valmistelun lähes lähtöruudusta. Henkilökohtaisesti lähden kuitenkin luottavaisesti tunnustelemaan yhteistyökuvioita seutukunnan kuntapäättäjien kanssa.

Keskustan piirin puheenjohtajana minulla on nyt laajempi näköala koko seutukuntaan ja maakuntaan. Se tuo myös paljon uusia henkilösuhteita. Nyt olenkin aloittanut mm. yhteistyökuvioiden valmistelun keskustelemalla eri kuntien tulevien päättäjien kanssa yksilötasolla. Viime vuonna menimme suoraan "suureen" saliin koko porukka yhdessä. Se oli virhe. Esitykset tulivat lähes täysin virkamiespohjalta. Niitä ei oltu käyty perusteelliseti eri puolueiden paikallisissa luottamuselimissä. Lopputuloksena oli sitten, että oli vähän liioitellust sanottuna kolme puoluetta päättämässä yhteistoimintamallista: Lieksa, Nurmes ja Valtimo. Sitä soppaa yrittivät sitten kuntajohtajat sekoittaa edes jonkinlaisen lopputuloksen aikaan saamiseksi.

 

 

 

Resursseja eriarvoisuuden torjuntaan

Sunnuntai 26.10.2008 klo 14.57

Lamavuosien aikana niin seurakunnissa kuin kunnissakin karsittiin ennaltaehkäisevän työn määrärahoja. Nyt näytämme kulkevan taas kohti huonompia aikoja. Välillä maalla meni hyvin. Silloin olisi pitänyt korjata säästöjen aikana syntyneet vajeet.

Olen kysynyt monasti itseltäni, puuttuuko meiltä halu vähentää edes sellaisiakaan ongelmia, joita voitaisiin vähentää pienillä taloudellisilla panoksilla. Etenkin lapsi- ja nuorisotyöhön kouluissa on kiireellä saatava lisää resursseja. Yhtään ammuskelutapausta ei enää tarvita Suomen kouluissa.

Lieksa tyly piirimallille

Lauantai 18.10.2008 klo 23.46

Tämä aamu valkeni sateisena. Olimme sopineet muiden ehdokkaiden kanssa jalkautumisesta Porokylään. Lähdin jo aikaisemmilta vaalikampanjoista minulle tutun kodan pystytykseen. Vettä tuli kuin aisaa.

Vaikka päivä oli sateinen, yllättävän paljon kuntalaisia kävi kahvilla. Päällimmäisenä huolena olivat terveyspalvelujen saatavuuden turvaaminen ja vanhushuolto. Näitä asioita ovat kaikki ehdokkaamme kiitettävästi pitäneet mainoksissaan ja kannanotoissaan esillä.

Näin vetaaraaniehdokkaana olen iloinen monen nuoren ja ensikertaa ehdokkaana olevan "kollegan" aktiivisesta vaalityöstä. Oletan ja toivon, että mahdollisimman moni saa myös työlleen vastinetta vaaliuurnilla.

Lieksa näyttää kaupunginjohtaja Lehdon johdolla torpanneen täysin piirimallin, josta olen kirjoitellut. Tiedän, että asia nousee vahvasti esille loppuvuodesta valtakunnan tasolla lainsäädäntötyön yhteydessä. Lausunnot käsitellään pikaisesti.

Ministeri Risikko paljasti jo tulevasta hiukan eduskunnan kyselytunnilla. "Lapualla on 12 000 asukasta ja se pystyy hoitamaan perusterveydenhoidon yksin." Tuo lausuma keroo sen, ettei Lapua yritäkään mennä mukaan mihinkään 20 000 asukkaan yhteistoiminta-alueeseen. Lausuma kertoo myös sen, ettei valtiovalta aseta niille kunnille sanktioita eikä mitään pakotteita , mikäli ne jättävät täyttämättä puitelain hengen. Ollaan kuulolla ei hätäillä.

Vaalien jälkeen uutta puhtia seutuyhteistyöhön

Lauantai 18.10.2008 klo 0.48

Varsinkin PARAS-hankkeen alkuaikoina kuntaliitto otti voimakkaasti kantaa seutuyhteistyön kehittämisen puolesta. Tosiasia kuitenkin on, ettei valmista mallia meille voida antaa. Me neuvottelinmme isäntäkuntamallin pohjalta kolmen kunnan kesken palvelujen tuottamisesta - laihoin tuloksin.

Olen tullut siihen tulokseen, että meidän on itse tehtävä tärkeä kehitystyö ja löydettävä meille sopivat toimintatavat. Pitkät välimatkat edellyttävät peruspalvelujen olemista siedettävän välimatkan etäisyydellä. Toimintatapoja on pystyttävä kehittämään rohkeasti ja viisaasti.

Meidän on uskalletteva puhua myös palvelujärjestelmien tehostamisesta. Nyt kun muutenkin henkilöstön määrä Pielisen Karjalan kunnissa on vähentynyt, sana tehostaminen saattaa kuulostaa kovalta. Se on kuitenkin laadukkaan ja asiakaslähtöisen palvelujärjestelmän keskeisiä elementtejä.

Ensi valtuustokaudella viedään PARAS-hanke loppuun. Samalla joudutaan  arvioimaan palvelujen oikeaa kohdentamista sekä tarkkaan harkittuja palvelujen tuotanto. ja järjestämistapoja. Sosiaaliselle innovaatiolle ja osaavalle johtamiselle on annettava tilaa. Kuntien yhteistyössä on juhlapuheet pidetty ja epäonnistumisten surutyö tehty.

Perusterveydenhoitopalvelut olisi pystyttävä tuottamaan seudullisesti. Vaalien jälkeen meidän on heti aloitettava tunnustelut myös Juuan kanssa. Sen uuteen valtuustoon toivoisin tulevan  sellaisia valtuutettuja, jotka arvostavat Pielisen Karjalan aitoa yhteistyötä. Jos yhteisymmärrystä ei synny, sitten meille jää piirimalli. Sekin varmasti kuntien neuvotteluissa hakee sitten sen oikean koko maakunnan mallin - pitkien neuvottelujen jälkeen.

Kuuntelin viikolla pätkiä maakuntaradion vaalitentistä Juuasta. Ilolla totesin juukalaisilla ehdokkaolla olevan mielenkiintoa Pikesiä kohtaan.

Olen tavannut praktiikassani paljon juukalaisia viime kuukausina. Sieltähän poistuivat kaikki neljä hammaslääkäriä pari vuotta sitten. Hammashoito on hoidettu tuon tapahtuman jälkeen ontuvasti keikkailijoilla. Poikkeuksetta heidän viesti on, että juukalaisten enemmistö katsoo kuuluvansa Pielisen Karjalaan ja haluaa kehittää yhteistyötä meidän kanssa. No muutaman kuukauden päästä tuon tahtotilan aitous nähdään.

Jos epäonnistumme tärkeimmillä palvelujen tuottosektoreilla, niin meillä on entistä enemmän maakuntakeskus ohjaa meitä. Pahimmassa tapauksessa valtiovalta alkaa ohjata itsenäisten kuntien toimia sanktioillaan. Esimerkkejähän meillä on.

 

Vielä piirimallista

Maanantai 13.10.2008 klo 2.11

Sunnuntain maakuntalehdessä SDP:n piirin puheenjohta Seppo Eskelinen näyttää voimakkaasti hyökkäävän Anu Niemen kirjoituksia vastaan. Kirjoitus vain kuvastaa SDP:n levottomuutta ja paniikkia kunnallisvaalien alla. Tosiasiahan on, että lisäkuntaliitoksia Joensuun seudulla ei enää sitten synny, kun terveydenhuolto ja sosiaalitoimi ratkaistaan piirimallin pohjalta. Kontiolahdenhan Joensuu ottaisi mielellään.

Asia ei ole uusi. Jo edellisellä hallituskaudella ministeri Hannes Manninen esitteli useaan otteeseen piirimalliin pohjautuvaa ratkaisumallia. Silloin juuri sosiaalidemokraatit toivat vahvasti esille isäntäkuntamallin kompromissina. Sehän tähtää jatkossa laajoihin kuntaliitoksiin ja maakuntakeskusten voiman vahvistamiseen. Reuna-alueet yhdistyisivät sitten joskus entistä köyhempinä.

Piirimallissa kuntien kipeimmät ja taloudellisesti raskaimmat vastuut pystytään järjstämään tasapuolisesti, asiakaslähtöisesti ja mikä tärkeintä mielestäni kustannustehokkaasti. Kuntien yhdistämiselle ei sitten enää olekaan niin suurta tarvetta. Ne voivat kehittää perinteistä yhteistyötä. Voidaan palkata yhteisiä viranhaltijoita aina kunnanjohtajia myöten. Jos toiminnot koetaan mielekkäiksi, kunnat voivat myös liittyä yhteen niin halutessaan.

Palaan vielä PKSSK:n "Pohjois-Karjalan malli-hankkeeseen". Siinä on siis kartoitettu nykyiset toiminnot ja tutkailtu tulevaisuuteen. Hankkeen loppuraportin viimeisillä sivuilla on aineksia, joiden jatkumaa on tulevassa terveydenhoitolaissa. Valitun työvaliokunnan tehtävänä on valmistella jatkotoimenpiteitä, jotta toiminnot saadaan nivottua sosiaali- ja terveydenhoitoa koskevan hallintolain ja uuden terveydenhoitolain suhteen tarkoituksenmukaisesti.