Valtimo ja Nurmes neuvottelivat

Torstai 22.12.2011 klo 9.54

Eilen käynnistyivät Valtimon ja Nurmeksen väliset mahdollisen kuntaliitoksen valmistelevat neuvottelut. Konsultti esitteli aikataulun ja menettelytavat. Lieksa ja Juuka eivät osallistuneet neuvotteluihin.

Aikoinaan Lieksan kanssa käydyissä Paras-hankeneuvotteluissa emme päässeet haluttuun lopputulokseen. Meille ei syntynyt lain edellyttämää yli 20 000 asukkaan hallinnollista ja toiminnallista yhteistoiminta-aluetta. Vaikka meille syntyi yhteinen tekninen lautakunta, niin muilla sektoreilla yhteistyö ei ole edennyt.

Nyt Valtimon kanssa käynnistyneet neuvottelut alkoivat hyvässä hengessä. Nyt meidän on tutkittava mahdollisenn liitoksen edut ja haitat huolellisesti. Varomattomia lausuntoja ja heittoja on vältettävä. Liian varhainen kannanotto puolesta tai vastaan sopimattomasti esitettynä voi tuhota koko selvitystyön.

Talvi ja kevät ovat kiireistä aikaa. Jokaisesta Valtimon ja Nurmeksen välisestä kokouksesta tehdään tiedote. Eilinen on kokonaisuudessaan liitteenä sivustojen liitetiedostoja välilehdellä.

Isoihin yksiköihin

Perjantai 16.12.2011 klo 21.47

"On mentävä isoihin yksiköihin" aloittaa eilen ilmestynyt Kuntalehti kunnanjohtaja Pentti Kemppisestä kertovan artikkelin. Siinä kunnanjohtaja tuo esille Valtimon hyvän talouden ja velattomuuden. Sehän meille on tuttua.

Myönteisenä pidän, että Kemppinen kiirehtisi Nurmeksen ja Valtimon kuntaliitoksen tapahtuvaksi jo vuoden 2013 alusta. Tällöin saadaan kahden miljkoonan euron porkkanarahat.

Hän tuo myös esille kuntajakolain mukaan tuovat valtionosuudet entisen suuruisina. Valtionosuus lasketaann viiden vuoden aikana kuin kunnat olisivat erillään. Tuolloin hyöty pikaisesta liitoksesta on porkkanarahoja paljon suurempi. Lampinen on tehnyt kyllä meille asiasta tarkat laskelmat, jotka on esitelty myös valtimolaisille.

Minusta on rohkaisevaa, että kunnanjohtaja Kemppinen on nyt ennen ensi viikolla alkavia kuntaliitosselvitysneuvotteluja avannut neuvottelun ihan Kuntalehden palstoilla. On mielenkiintoista nähdä ja kuulla, miten sitten luottamushenkilöjohto tuohon reagoi.

Nurmeslaisina kuulostelemme, millaisia valtimolaisten mietteet ovat. Toivottavasti kuntajohtajan avaus on otettu myöteisessä hengessä vastaan.  Tapaamme myös konsultin Audiopro Oy:n edustajat. Joulun alla ei varmaan kannata lähteä kovin raskaita asioita avaamaan.  

 

 

Asko Saatsi Nurmeksen kaupunginjohtajaksi

Torstai 15.12.2011 klo 23.11

Nurmeksen kaupunginvaltuusto valitsi tänään Pikesin toimitusjohtaja Asko Saatsin uudeksi kaupunginjohtajaksi. Valintaprosessi oli äärimmäisen tasainen. Tarvittiin kaksi äänestyskierrosta.

Ensimmäisellä kierroksella  Urpilainen ja Saatsi saivat 17 ääntä sekä Sihvonen yhden äänen. Jokainen ääni oli siis tärkeä. Yksikin ääni joko Urpilaiselle tai Saatsille olisi riittänyt suoraan valintaan ensimmäisessä äänestyksessä.

Toisella kierroksella Saatsi sai 19 ja Urpilainen 16 valtuutetun tuen. Näin saimme uuden kaupunginjohtajan valittua. Onnea Askolle. Nyt uusi johtajamme tarvitsee myös häviölle jääneen suurehkon ryhmän tuen. Ryhmissähän ei oltu tehty tiukkoja ryhmäpäätöksiä. Näin hajontaa tuli.

Maanantaina kaupunginhallitus saa pohtia, missä aikataulussa uusi kaupunginjohtaja ottaa tehtävät vastaan. Saatsi on varautunut siirtymään nykyisestä virasta  hoitamaaan uutta vaativaa tehtävää helmikuun alusta.

Ensi viikon keskiviikkona kokoonnumme Valtimon neuvottelijoiden kanssa ja aloitamme kuntaliitosselvitystyön. Mielestäni olisi suotavaa, että Saatsi voisi osallistua neuvotteluihin alusta lähtien.

Meillä on talouisarviossa varattu rahaa kolmelle kuukaudelle palkata vt- kaupunginjohtaja. Tämä tarkoittaa sitä, että nykyinen kj. voi pitää kertyneet vuosilomat helmikuun lopulta ja jäädä sitten kesäkuun 1. päivä ansaitulle eläkkeelle. Maanatai-illan jälkeen olemme asiasta viisaampia. 

Uusia kohteita lahtilistalle

Maanantai 12.12.2011 klo 12.55

Keskiviikkona luovutetaan puolustusministeri Stefan Wallinille noin 7 500 pohjoiskarjalaisen allekirjoittama vetoomus Kontiorannan varuskunnan puolesta. Lähiaikoina pitäisi tulla tietoon lakkautusuhan alla olevien varuskuntien nimet. Nyt kun kyse on armeijan toiminnasta, niin sitten vain ilmoitetaan lakkautettavat varuskunnat.

Kontiolahden molempien vastaanottokeskusten toiminta on myös vaakalaudalla. Lakkautuessaa häviää yhteensä noin kuusikymmentä työpaikkaa.

Muutama viikko sitten alkoi kuulua kuiskauksia vankeinhoitolaitoksen lahtilistasta. Sen mukaan Juuan ja Pyhäselän vankiloiden toimintaa ollaan lopettamassa.

Maakuntaliitto suuntaa taas terävimmän kärjen maakunnan lakkautusuhan alla olevien toimintojen säilyttämiseen. On tulossa kovin työteliäs ensi vuosi. Kuntapuoli kaikkine yhteistyökuvioineen pitää varmasti virkeänä. 

 

Lieksan ja Nurmeksen kaupunginhallitukset yhteiseen neuvonpitoon

Sunnuntai 11.12.2011 klo 23.15

Perjantaina saimme kuulla Lieksan kaupunginhallituksen yksimielisen ja yksipuolisen päätösesityksen valtuustolleen irtaantua yhteisestä terveyskeskusten viikonloppupäivystyksestä. Perusteena oli joku yksittäinen potilastapaus. Se sai sitten Lieksan hallituksen jäsenet siinä määrin kimpaantumaan, että päätettiin sanoa irti koko päivystyssopimus.

Ihmettelen suuresti naapureiden toimintakulttuuria. Kummankaan kaupungin terveydenhoitoyksiköiden ylilääkärit eivät tienneet asiasta mitään. He olivat lehdestä päätöksen perjantaiaamuna lukeneet.

Niin Lieksan vastaavalle lautakunnalle ja meidän kuntayhtymän hallitukselle päätös tuli täysin yllätyksenä. Tuskin oli ehtinyt painomuste kuivua sopimuksesta, jossa päätettiin siirtyä kokonaisten viikonloppujen vuoropäivystyseen.

Olen ollut mukana monissa yhteistyöneuvotteluissa naapuriemme kanssa.  Sopimuksia on syntynyt. Niihin kirjataan yleensä irtisanomisaika. Jos ongelmia tulee, niin yleensä aina on hienotunteista ja korrektia ottaa yhteyttä yhteistyö- ja sopimuskumppaneihin. Tällaiset tavat näyttävät nyt lieksalaisilla luottamushenkilöillä olevan hakusissa. 

Kunnioitan  kuntien itsemäärämisoikeutta. Kun meillä on ollut syvää yhteistyötä jo vuosikymmenien ajan ja tiedotus on yleensä pelannut, niin nyt on syytä vähän purkaa tuntojaan. Lieksa on ottanut uuden toimintakulttuurin käyttöön. Liekö tuo maahanmuuttajien ympärillä vellova rasismikeskustelu saanut taantuman aikaiseksi yhteisten asioiden hoidossa? Lieksan nykyisillä valtapuolueilla on myös kova persufobia. Ensi syksyn vaalit kummittelevat jo vahvasti mielessä.

Olemme Lieksan kanssa tehneet vuosikausia rakentavaa yhtyeistyötä. Nyt meillä on mm. yhteinen tekninen lautakunta ja Pielisen Karjalan kunnilla on yhteinen kehitysyhtiö Pikes. Ne ovat käsittääkseni hoitaneet tehtävänsä kunnialla.

Viimeksi elokuussa Pielisen Karjalan kuntien hallitusten piti tavata Valtimolla kuntayhteistyöasioissa. Lieksaslaisia siellä ei näkynyt. He olivat tehneet hallituksessa päätöksen, ettei neuvottelukutsuun vastata. Siitäkin päätöksestä saimme lukea maakuntalehdestä. Muita teitä pitkin tieto ei meille kulkenut. Olemme samalla puhelinpalvelimella. Sisäiset puhelut eivät maksa siis mitään. Joten vaitonaisuus silloin ei voinut olla rahastakaan kiinni.

Nyt meidän ei kannata kovin rajusti ruveta toisiamme arvostelemaan. On paikallaan kutsua koolle molempien kaupunkien hallitukset. Lieksassa on varmaan luettu tarkkaan hallitusohjelman kuntapolitiikan osio. Neuvotteluaiheita meille varmasti tulee. Valtion osuudet eivät voi olla nykyisellä tasolla enää kauaa. Lieksalaisia on vaan ollut vaikea saada tulemaan meidän kanssa samaan neuvottelupöytään.

Me valitsemme torstaina kaupunginjohtajan. Hän joutuu heti tosi toimiin. Heti alkuvuodesta käynnistellään kuntaliitosneuvotteluja Valtimon kanssa. Mielestäni hän voisi aloittaa työt jo heti helmikuun alusta päätöksen tultua lainvoimaiseksi. Meille luottamushenkilöille on etu, että Pertin seuraaja tulee ruotuun mahdollisimman pian.  

 

 

Lieksa irtautumassa yhteisestä viikonloppupäivystyksestä

Perjantai 9.12.2011 klo 13.48

Hieraisin tänä aamuna silmiäni, kun luin aamun lehdestä Lieksan irtautumisaikeista yhteisestä viikonloppupäivystyksestä. Uutisesta saa sellaisen käsityksen, että päätös on tehty ja se astuu voimaan 1.7.2012 alkaen.

Asiaa ei ole millään tavoin valmisteltu  Lieksan eikä Nurmeksen puolella. Yleensä päätösesitykset tulevat hallituksiin virkamiesvalmistelun kautta. Yhteispäivystys on mittaluokaltaan suuri asia. Näin mahdollinen jomman kumman osapuolen irtisanoutuminen vaatii hyvän valmistelun. Asia ei ollut Lieksan kaupunginhallitukasen eilisellä esityslistalla. Lopullinen päätös siunataan todennäköisesti Lieksan joulukuun valtuuston kokouksessa.

Nyt on todennäköisesti kyse keskustelusta hallituspöydän ympärillä. Kyliltä on kuultu jokin potilaskohtalo, joka sitten on nostettu keskusteluun. Asia on tietysti tärkeä, mutta valmistelematta ja kuulematta Nurmeksen kaupunkia ja tuotannosta vastaavaa Nurmeksen ja Valtimon th:n kuntayhtymää asiaa ei mielestäni voi viedä suoraan päätettäväksi.

Ensi viikolla olemme tässäkin asiassa viisaampia. Alkuvuodesta yhteispäivystys jatkuu kokonaisina vuoroviikoin Lieksassa ja Nurmeksessa. Nyt viikonloppu jaetaan puoliksi sopijaosapuolten kesken.

Nurmeksen kaupunki asetti kuntayhtymälle 160 000 euron lisäsäästötavoitteen ensi vuodelle. Jos Lieksa kuitenkin päättää irtaantua yhteispäivystyksestä, niin tavoite on suurempi.

 Lieksa haikailee viikonloppupäivystyksen siirtämistä Joensuuhun. Meillä ei sellaista vaihtoehtoa harkita lainkaan. Hoidamme sitten päivystyksen itse. Siihen meidän on vain jostain rahat kaivettava. Ne myös löytyvät. Ei olla vielä niin persaukisia. 

Ei käy "katteeksi" Kataista

Perjantai 9.12.2011

Suomi on tällä hetkellä toisen maailmansodan jälkeisen ajan vaikeimpien päätösten edessä. Saksa ja Ranska ovat ottamassa niskalenkin muusta Euroopasta lieventämällä yksimielisyyskäytäntöä EU:lle tärkeissä taloutta koskevissa päätöksissä.

Eilen eduskunnan suuri valiokunta torjui määräenemmistöpäätösten käyttämisen euroalueen pysyvässä vakausmekanismissa. Aiemmin myös perustuslakivaliokunta on todennut, että Saksan ja Ranskan suunnitelmat loukkaavat Suomen perustuslakia. Suomi suosittaa Kataiselle, että noudatetaan Suomen perustuslakia.

Kansanedustaja Sasi tuntui olevan lievemmällä kannalla kuin valiokunta. Hän antaisi Kataiselle enemmän neuvotteluvaraa. Ei pääministerillämme ole nyt helppoa. Tosiasia on kuitenkin, että päätöksenteko määräenemmistöllä EVM:ssä loukkaisi maamme kansallista itsemääräämisoikeutta ja eduskunnan valtaa. Suomi haluaa pitää budjetin avaimet itsellään. - Saksa ei saanut sodissa Eurooppaa kontalleen. Nyt se yrittää samaa poliittisilla päätöksillä!

Pääministeri Katainen matkusti eilen EU-huippukokoukseen kovin sekavissa ja riitaisessa tilanteessa. Kuitenkin näyttää siltä, että Suomi jää yksin vaatimustensa kanssa. Olemmeko EU:n änkyrä. Näyttää, että juuri meitä varten 85%:n määräenemmistö räätätöidään. Eduskunnalla on vielä ennen joulua hikisiä istuntoja.

Viikonloppu rakennushommissa

Sunnuntai 4.12.2011 klo 22.02

Oli rentouttavaa  tehdä vaihteeksi sellaista työtä, josta jää näkyvää jäljelle. Parin kokousmatkoilla vierähtäneen viikonlopun jälkeen suuntasin eilen varhain kohti syntymäkotiani Pörsänmäelle. Siellä Jouni-veljen kanssa jatkoimme keittiön ja yhden kamarin peruskorjausta. Kroppakin on kipeä sopivasti - ihan kuin olisi jäänyt täryjyrän alle. Mieli on kuitenkin virkeä ja voi aloittaa huomenna työviikon rutiinien kanssa trippimittari nollilla.

Tähän viikonloppuun kuului villotusta, ikkunakarmien tilkitsemistä ja levytystä sekä saumausta. Sähköasentajalle teimme myös valmistelevia piuhoituksia ja rasioiden asennuksia.

Keittiön vanha rossipohja oli joskus 50-luvun alkupuolella valettu laataksi. Se oli murtuillut useammasta kohdasta. Sementtiä on varmaankin säästetty sodan jälkeen.  Niinpä kaivoimme riittävästi alta massoja pois ja laitoimme taas rossipohjan.

Keittiön seinillä oli neljä erilaista pahvikerrosta. Hirsien välit oli täytetty savilaastilla heti veiston jälkee. Näin seinä oli sileä. Pintaan oli vedetty kalkki. Sillä oli peitetty noki hirsien pinnalta. Huone on toiminut ruokailutilana aina 1860-luvulta asti. Seinähirret olivat kohtalaisen hyvässä kunnossa. Pari pätkää alajuoksuihin jouduttiin vaihtamaan. 

Olimme suunnitelleet, että saamme keittiön valmiiksi vielä jouluksi. Vanhan korjaamisessa tulee aina ylimääräisiä töitä. Onneksi meillä ei ole tiukkaa aikataulua. Tärkeintä on, että lopputulos on hyvä.

 

 

I-S:n AVI:n hammashuoltopäivä

Perjantai 2.12.2011 klo 10.24

Istun parhaillaan Kuopiossa Alueviraston järjestämällä suusairauksien luentopäivällä. Alamme edustajia on paikalla noin 200. Nurmeksestakin lähti aamulla varhain kaksi autolastia osastoltamme kohti Kuopiota.

Äsken tarkasteltiin valtakunnallista hoitoonpääsyä hammashuollon osalta. Itä-.suomessa hoitotakuu toteuttu lähes sataprosenttisesti. Myös akuutti hoito totetuu asetuksen mukaisesti.

Suurissa kaupungeissa on suuria vaikeuksia toteuttaa hammashoidon hoitotakuun velvoitteita. Äsken Stakesin ylihammaslääkäri antoi tunnustusta meille itä-suomalaisille. Mekin olemme lähitulevaisuudessa haasteiden edessä. Väki eläköityy. Saammeko jatkossa työllemme nuoria jatkajia? Kontiolahdella on ollut virka auki - ei yhtään hakijaa. Joensuun Enon toimipisteistä ovat molemmat hammaslääkärit irtisanoutuneet. Joensuun vastaava kolleega enemmän kuin huolissaan.

Estonian Air aloittaa lennot Joensuusta

Torstai 1.12.2011 klo 23.01

Kirjoitin näillä sivuilla joku aika sitten, kuinka pohjoissavolaiset  yrittivät tipauttaa Joensuun pois kansainvälisten lentokenttien joukosta kolmen maakuntaliiton yhteisestä liikennesuunnitelmasta. Loppupaperiin molemmat kentät kirjattiin samoilla tavoitteilla, kansainvälisten kenttien statuksilla. Syksyn aikana maakuntaliitto ja Joensuun toimijat ovat neuvotelleet yhteistyöstä Estonian Airin kanssa. Ensi keväästä alkaen Joensuu on myös konkreettisesti kansainväli en lentokenttä.

Tänään sitten virolainen lentoyhtiö julkaisi lehdistötiedotteen, jossa kerrotaan lentoliikenteen alkavan Joensuun ja Tallinnan välillä ensi keväänä maaliskuun 26. päivänä. Lippuja on jo netissä myynnissä. Testiviikolla 26. -  28. 3. myydään edestakaista lentoa välillä Joensuu - Tallinna hintaan 55,46 euroa! Sieltä on sittenn hyvät yhteydet muualle Eurooppaa.

Yhteys Tallinnaan nopeutuu. Uudelle reitille uskon olevan käyttöä. Uusi yhteys palvelee niin turismia kuin liike-elämää. Jos taas matkan tarkoituksena on hakea Tallinnasta useamman kuukauden viinat ja kaljat, on tarkoituksenmukaista käyttää maa- ja merireittejä.

Parhaillaan tehdään suomenkielistä tiedotetta jaettavaksi suomalaiselle medialle. Ensi viikolla saamme kuulla asiasta lisää.

Tällä viikolla kaksi valtuuston kokousta

Torstai 1.12.2011 klo 22.02

Maanantaina maakuntavaltuusto kokoontui käsittelemään liiton ensi vuoden toimintasuunnitelmaa ja talousarviota. Ne hyväksyttiin muutoksitta. Talousarvion loppusumman kasvua edellisvuoteen on maltilliset 2,89 %.

 Ensi vuosi on Pohjopis-Karjalan maakuntaliitolle kovin työteliäs. Uudet aluekehityslain tehtävät työllistävät. Olemme yhteistoiminta-alueen puheenjohtajamaakunta. Myös  Euregio Karelian puheenjohtajuus vaatii omat panoksensa lähialueyhtyeistyön kehittämiseen. Tällä näkymin minunkaan ensi vuosi ei ainakaan kevene, jos meinaan täydellä teholla olla mukana edunvalvonnassa.

Maakuntavaltuuston alussa Seppo Tiainen esitelmöi kuntapuolen haasteista. Sami Laakkonen kertoi edunvalvonnan nykytilanteen. Risto Poutiainen taas omassa esityksessään valotti tulevasta hankemaailmasta.

Joulukuun 13. päivänä kuntaliitto on kutsunut kuntajohtajat koolle Helsinkiin. Siellä on suunniteltu ministeri Virkkusen esittelevän Suomen uuden kuntakartan. Todennäköisesti ministeri ei vielä saavu tilaisuuteen, koska ei ole vielä mitään valmista esitettävää.

Viimeksi ministeri loisti poissaolollaan viimekesäisestä kuntajohtajien seminaarista Seinäjoella. Silloin huhuiltiin, ettei hän uskaltanut tulla kertomaan kuntajohtajien eteen hallitusohjelmaan kirjattua pakotetta kuntaliitoksista. Paikalle oli ministeriöstä lähetetty virkamies.

Nurmeksen kaupunginvaltuusto kokoontui taas eilen. Valtuusto hyväksyi ensi vuoden talousarvion hallituksen esittämässä muodossa. Saimme äänestää kolme kertaa. Selvin luvuin hallituksen esitykset tulivat valtuuston päätöksiksi.

 Ensimmäisen nimenhuutoäänestyksen jälkeen esitin äänestystavaksi kättennostoäänestystä. Se nopeutti tuntuvasti kokouksen kulkua. Kun oli odotettavissa selvä ero (32 - 3) äänestystuloksissa, niin kokeilumielessä esitin normaalista nimenhuutoäänestyksestä poikkeavaa tapaa. Harmi, kun en kuvannut kännykälläni tapahtumaa. Kuvan olisi voinut otsikoida: "Valtuusto nosti kädet pystyyn talousarviokäsittelyssä."

Valtuusto päätti aloittaa kuntaliitosselvityksen tekemisen Valtimon kanssa. Asia ei herättänyt keskustelua. Valtimolaiset näyttävät pitävän keskustelua yllä paikallislehden sivuilla. 

Valtimo hakee kuntajohtajaa vajaaksi kolmeksi vuotta. Olisi nyt suurta viisautta odottaa kuntaministerin ulostulo. Se siirtyy todennäköisesti ensi vuoden alkuun. Samalla saamme tarkempaa tietoa jo olemassa olevasta valtion 1 - 2 miljardin budjettivajeesta. Miten se kohdentuu kuntiin, on vielä suuren verhon peitossa. Nyt ei valtimoplaisten kannattaisi lukita näkemyksiään. Niistä on vain pirun vaikea perääntyä.

Nurmeksen kaupungin valtuustoryhmät ja kaikki keskeiset poliitikot ovat esimerkillisesti käyttäytyneet meidän uuden kuntajohtajan valintaprosessin aikana. Katsotaan hakuprosessim loppuun. Huomenna kolmen kandidaatin testaaja esittelee haastatteluryhmälle viime maanatain testien tulokset. Sen jälkeen voimme jo esitellä omia näkemyksiämme. Siitä olen varma, että saamme hyvän kaupunginjohtajan.  Oman suosikkini olen jo valinnut, mutta maltan odottaa vielä. Odotan, että saamme valtuustoryhmässä käydä keskustelun.  

Nurmeksen Joulumusiikki 2011 avattu

Sunnuntai 27.11.2011 klo 16.58

Tulin juuri Nurmeksen Joulumusiikki 2011 avauskonsertista. Se pidettiin kirkossamme. Taiteellinen johtaja Jussi Merikanto jatkaa hyvää perinnettä. Olemme myös Euroopan joululaulukaupunki.

Tämän illan konsertti oli "kolmen ämmän" suoritus. Solistina oli Mari Salo, pianistina Marjaana Merikanto jaurkuja soitti Mikko Juntunen.

Illan solisti, sopraano Mari Salo onnistui luomaan jouluisen tunnelman. Lauluiksi oli valittu uudempia, ainakin minulle, vähän vieraampia ja vanhoja, ikivihreitä säveliä. Varsinkin illan viimeinen tulkinta Adolphe Adamin kappaleesta "Oi, jouluyö" sai kehon solut väräjämään. Naissopraano sopii hyvin kirkkoon. Viime vuonna en oikein päässyt Marita Taavitsaisen keikistelyyn kirkon alttarilla mukaan.

Maakunnasta kantautui synkkiä uutisia

Sunnuntai 27.11.2011 klo 14.22

Seurasin viikolla maakunnan tapahtumia Karjalaisen nettilehden kautta. Pohjois-Karjalan Prikaatin tulevaisuus on ollut jo pitemmän aikaa agendalla. Toissa päivänä nousi uutena asiana Kontiolahden kahden vastaanottokeskuksen mahdollinen lakkautuminen lähitulevaisuudessa. Toinen niistä tuli yllätyksenä. Se on toteutuessaan kova isku. Työllistävä vaikutus on tällä hetkellä suoraan 50 - 60 henkilötyövuotta.

Kontiolahden kunnanhallituksen ja valtuuston puheenjohtajat toivovat maakunnalta voimakkaampia toimenpiteitä edunvalvonnassa niin prikaatin kuin myös vastaanottokeskusten osalta. He eivät kyllä nyt tiedä mitä kaikkea on jo tehty. Kaikki uudet toimintakeinoesitykset edunvalvomiseen ovat tervetulleita. Taas jos jotain on jäänyt tekemättä, niin sen voi kyllä kertoa suoraan maakuntaliittoon. - Pelkkänä korvana ollaan ja reagoitaan heti.

Monta vuotta on prikaatin säilyttäminen maakunnassa ollut liiton keskeisimpiä asioita. Maanantaina tulee vierailulle puolustusvaliokunta. Siellä varmasti kerrotaan vieraille seikkaperäisesti varuskunnan merkitys niin Kontiolahdelle kuin koko maakunnalle. Parhaillaan kerätään nimiä prokaatin puolesta kansalaisadressiin, jonka voi käydä allekirjoittamassa myös netissä.

Euroopan alueiden liiton vuosikokouksessa

Sunnuntai 27.11.2011 klo 14.05

P-K:n maakuntaliitto on jäsenenä sekä Euroopan alueiden (AER) että Euroopan raja-alueiden (AEBR) liitoissa. Menneellä viikolla olin mukana AER:n vuosikokouksessa Azoreilla maakuntaliiton edustajana.

Meille siellä tärkeitä asioita on saada säilytettyä syrjäisten alueiden tukikriteerit. Itäiselle Suomelle saadaan samoilla perusteilla lisätukea kuin Euroopan periferisille alueille (mm. Azorit, Kanarian saaret). Harva asutus ja väestön ikääntyminen on jo hyväksytty aluetukien kriteereiksi seuraavalle rahoituskaudelle. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto esittää tuntuvaa korotusta EU:n aluetukiin asukasta kohti seuraavalle rahoituskaudelle. Matkalla markkinoimme myös maaliskuussa Joensuussa pidettävää kansainvälistä eu:n terveyspoliittista seminaaria.

Maakuntaliitossa meidän on käytävä arvokeskutelu, ovatko kaikki jäsenyydet EU:n organisaatiossa meille hyödyllisiä. Voimmeko hoitaa esim. AER:n kautta tapahtuvan edunvalvonnan muita vaikutuskanavia käyttäen. Niin AER ja AEBR ovat kyllä hyviä poliittisen ja sosiaalisen verkostoitumisen kanavia, mutta niistä koituu vuosien mittaan kuitenkin kuluja. Lisäksi yhteyksien pitäminen vaatii liitolta henkilöstöresursseja. AER:n jäsenmaksu mk-liiton osalta on muistaakseni noin  4000 euroa.

AER:stä eroaa nykyään enemmän jäseniä kuin siihen liittyy uusia jäsenalueita. Uudet jäsenet tulevat pääasiasta nuorista jäsenmaista. Koska on jäsenkatoa, niin toimintaa niukkenevilla varoilla joudutaan supistavaan. Jäsenmaksujen korottaminen on vaikea tie. Varsinkin AERB:n jäsenmaksujen perinnässä on ollut vaikeuksia.

Nykyinen AER:n ranskalainen puheenjohtaja Michele Sabban on suunnannut järjestön toimintaa mm. Tunisiaan ja Koreaan. Mielestäni uudet aluevaltaukset eivät ole koko AER:n toiminnman kannalta keskeisimpiä. Myös hänen toimintansa vaikuttaa ranskalaisia kielialueita suosivalta.

Nurmeksen talousarvio valmis valtuustoon

Maanantai 21.11.2011 klo 22.32

Nurmeksenn kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajan ensi vuoden talousarvioesityksen lähes esitetyssä muodossa. Sen linjaukset ja kehykset sovittiin hyvin pitkälle jo Tahkolla pidetyssä valtuustoseminaarissa. Toivottavaa on, että se kestää myös valtuustokäsittelyn ensi keskiviikkona.

Ensi maanantaiksi on kaupunginjohtajaehdokkaille varattu ajat psykologisiin testeihin. Kaupunginhallitus päätti lähettää sinne Asko Saatsin, Arto Sihvoven ja Juha Urpilaisen. Markku Kauppinen veti tänään puolen päivän aikaan paperinsa pois koko kisasta. Valtuusto kokoontuu torstaina 15. joulukuuta klo 19 valitsemaan uuden kaupunginjohtajan.

Valtimon kanssa lähdetään neuvottelemaan mahdollisesta kuntaliitoksesta. Neuvotteluryhmä on sama kuin kj-kanditaattien haastattelussa. Laskelmat tekee ulkopuolinen konsultti. Uskon, että hän saa samat luvut kuin Lampinenkin. Tuonkin asian valtuusto siunaa ensi viikolla. Näin neuvotteluihin päästään viimeistään heti joulun jälkeen.

Me nurmeslaiset seuraamme nyt naapurin valtuutettujen käyttäytymistä. Suuri enemmistä näytti hyväksyvän kuntaliitosselvitystyön tekemisen, mutta taas itse koko kuntaliitokseen monella on lehtitietojen mukaan kovin kielteinen kanta. Erityisesti kiinnitin huomiota tavoitteeseen tuhlata säästöt ennen mahdollista liitosta. Onkohan tuollainen asenne järkevää ja kauaskantoista?

Keskustapiiri koolla Penttilä-salissa

Lauantai 19.11.2011 klo 20.50

Eipä ukko kauan kotona homehtunut, kun jo aamulla suuntasi kulkunsa kohti Joensuuta Keskustan Pohjois-Karjalan piirin syyskokousta. Nurmeslaisia oli paikalla vain neljä puolueaktiivia. Koko kokouksessa osanottajien määrä oli vähän alle 70.

Yleensä kirjoitan tervehdyspuheet etukäteen, jotta saan kaikki sanottavani ulos ja oikeassa järjestyksessä. Nyt luotin itseeni niin paljon, että tein vain paperille lyhyen rungon. Sen aiheina olivat mm. maan hallitusohjelman haukkuminen maakuntaamme sortavaksi, preidentin vaalin voiton avaimet, lähestyvät kunnallisvaalit, järjestötyön tehostaminen ja kenttäväen muu kannustaminen.

Kokouksessa käytiin vilkas poliittinen keskustelu. Paikalla oli puolueen varapuheenjohtaja Timo Kaunisto Varsinais-Suomesta. Hän piti pitkän alustuksen maan poliittisesta tilanteesta ja puolueen nykytilasta. Kansanedustaja Anu Vehviviläinen kertoi ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta. Ylilääkäri Anu Niemi piti taas lyhyen powerpoint-esityksen terveydenhoitolaista ja sen tuomista haasteista kunnille.

Kunnat tekevät parhaillaan terveyden huollon toteuttamissuunnitelmia. Aikaisemmin sairaanhoitopiiri teki sen koko maakunnan puolesta. Toimin useamman vuoden ajan ammattini puolesta tuossa ryhmässä. Silloin perusterveydenhuollosta vastaavana ylilääkärinä PKSSK:ssä oli Antti Turunen.

Yleiskeskustelun aikana käytettiin lähes 30 noin kolmen minuutin mittaista puheenvuoroa. Ne olivat kannustavia ja rakentavia. Jokaisessa piirikokouksessa myös puoluejohto ja muut herrat haukutaan. Näin voidaan kokouksen kulkua sanoa onnistuneeksi.

Kokous valitsi minut jatkamaan ensi vuoden puheenjohtana. Se on minun viimeinen vuosi piirihallituksessa. Olen ollut kohta piirin pj:na kolme vuotta. Olen kehittänyt yhteistyötä niin piirihallituksen jäsenten  kuin Itä-Suomen piirienkin kesken.

Eu-vaaleissa onnistuimme viemään kovalla työllä Riikka Mannerin läpi europarlamenttiin. Sitten eduskuntavaaleissa tulikin kunnolla koko maan trendin mukauisesti turpiin. Kai kokousväki katsoi kuitenkin puolueemme kannatuksen laskun olevan enemmän ulkosyntyistä kuin meidän maakunnan toimijoiden aiheuttamaa. Näin suostuin vielä vuoden jatkamaan. Myös varapuheenjohtajat Ville Toivanen Enosta ja Hanna Huttunen valittiin yksimielisesti. Hanna tuli opintoihinsa keskittyvän Katja Asikaisen tilalle.

Minulla on hyvät varapuheenjohtajat. Muutenhan täältä Nurmeskseta ei pystyisi noin vaativaa pestiä hoitamaan. Luottamustoimeen liittyy vielä puoluehallituksen ja -valtuuston jäsenyys. Näöin tieto kulkee hyvin puolueen keskushallinnosta piirihallitukselle.  

Kokouksen kannanotto ja luettelo henkilövalinnoista on "Julkilausumia-välilehdellä".

 

 

 

Puola kylpee EU-rahassa

Lauantai 19.11.2011 klo 19.37

Menneellä viikolla maakuntaliiton hallitus esittelijöineen teki opinto- ja kokousmatkan Puolaan. Vierailinmme Varsovassa ja Olsztynissä. Olemme tehneet joka vuosi yhteistyön kannalta merkityksellisen tutustumiskäynnin johonkin kohteeseen vuoroin vuorotellen koti- ja ulkomailla. Sama käytäntä taitaa olla muissakin Pohjois-Karjalan kuntien omistamissa kuntayhtymissä. Koulutuskuntayhtymä vieraili Kanadassa ja viimeksi taisi piipahtaa Englannissa.

Varsovassa vierailimme aluekehitysministeriössä. Siellä perehdyimme Puolan aluehallintojärjestelmään ja EU-ohjelmien hallintorakenteeseen. Puola on nyt EU:n puheenjohtajamaa.

Tiistai-iltapäivällä kävimme Nurmeksen pojan, Ilkka Laitisen, isännöimässä Frontexissa. Siellä suurimpana haasteena on estää luvaton maahanmuutto eu-maihin. Kovin erilaista on rajakulttuuri eri alueilla. Suurin vuoto on Turkin ja Kreikan rajalla. ienin taas Suomen ja Venäjän rajalla.

Keskiviikko aamuna matkustimme pohjoiseen Olsztyniin. Matkalla oli rakenteilla 40 kilometriä moottoritietä. Ihmeellisintä olivat tielle ennakkoon tehdyt 24 tien ylityssiltaa vajaan kahden kilometrin välein. Myöhemmin kuulemma rakennetaan poikkitiet itä-länsisuunnassa. Puola saa kaudella 2007 - 2013 yhteensä 67 miljardia euroa erilaisia eu-tukia. Hankkeiden tukirahoitus on 80 - 85 prosenttia. Valtaosa tuosta rahasta käytetään infran rakentamiseen. Meillä taas ei sopimusten mukaan voida tukirahoja käyttää rakentamiseen, vaikka tarvetta paljon olisikin. Karjalan radan tasoristeysten poistamiseen on käytetty kylläkin eu-rahaa poikkeksellisesti.

Vierailimme Mazuryn maakunnan mk-johtajan toimistossa. Siellä meille luennoitiin rajan ylittävästä yhteistyöstä, maakunnan kehittämisestä ja Puolan maakuntien roolista. Puolassa maakuntaliitoilla aluehallinnossa on vaikutusvaltaisempi rooli kuin Suomessa. Puolan TV seurasi tapaamistamme.

Joka paikassa törmäsimme eu-hankkeista kertoviin tauluihin. Yksistään yliopiston pihalla oli noin 20 plakaatin viidakko. Kaikki hankkeet suomalaisen mittapuun mukaan ovat tosi isoja.

Päivän aikana kävimme myös Puolan aluehallintovirastossa. Siellä aiheena olivat ulkorajayhteistyö ja rajahallinto. Meillä yhteistyö on hiukan pitemmällä Venäjän kanssa kuin Puolalla. Pohjois-Karjalallahan on yhteistä rajaa Venäjän kanssa suunnilleen saman verran  kuin Puolalla. Heillä on tosin kymmenen eri rajan ylityspaikkaa. Meidän Niiralassa yksin on saman verran vuosittaisia ylityksiä kuin Puolan kaikilla asemilla yhteensä. 

Saamiemme tietojen mukaan heilläkin on ollut suuria vaikeuksia käynnistää yhteisiä ENPI-hankkeita. Moskova haluaaa asettaa omia ehtoja ja näin hankkeiden käynnistymiset viivästyvät. Luvattua rahoitusta ei vaan naapuri saa järjestettyä ajoissa. Meillä on saman tyyppisiä raja-alueen hankkeita.

Naapuruussuhteet Puolalla ja Venäjällä ovat viileät, mutta asialliset ja ne koetaan tärkeiksi tulevaisuudessa. Puolan Nato-jäsenyys on tapaamieni ihmisten mukaan viilentänyt hiukan välejä. Myös oikeistovoimien mestystä Puolan vaaleissa ei ole voitu olla huomaamatta viime vuosina. Puolalaiset haluavat kuitenkin kehittää tehokkaasti suhteitaan Venäjään. Venäjä nähdään samoin kuin meilläkin tulevaisuuden markkina-alueena. Siitä kertoo myös monikansallisten yritysten kiinnostus aluetta kohtaan.

Illan suussa edimme tutustua paikaaliseen Pikesiin. Saksan ja Ranskan monikansalliset yritykset ovat tulossa vahvasti alueelle. Maassa on paljon rakentamatonta maata ja työvoima on halpaa. Nyt näimme pelloilla eri yhtiöiden kylttejä. Ne oli pystytetty lähiaikoina paikalle nousevien tuotantolaitosten ja virastojen merkiksi. Alueeltahan Kalingradin ja Baltian kautta aukeaa suuri Venäjä. Tiet kuulemma rakennetaan ensin kuntoon.

Eilisaamuna lähdimme varhain Warnia-Mazuryn yliopiston rehtorin vastaanotolle. Laitoksessa opiskelee 32 000 nuorta. Siellä on vielä ongelmana nuorten pako ulkomaille. Puola on menettänyt viimeisen kymmenen vuoden aikana kaksi miljoonaa ihmistä länteen. Yliopiston opiskelijamäärä on samassa ajassa laskenut neljänneksen.

Puolan pinta-alasta 51% on peltoa. Kun viljelytaidot kehittyvät ja pellot saadaan kunnolla tuottamaan, niin maa pystyy yksin ruokkimaan vaikka koko Euroopan. Vierailimme paikallisessa maidonjalostusalan oppilaitoksessa. Sekin tietysti oli rakennettu eu-rahalla. Alla kuvassa taustalla puolalaista peltoa silmän kantamattomiin. Saattaisi tulla ikävä kyntäessä pienellä traktorilla yksisiipinen aura perässä.

Meissä herätti ihmetystä maan saama valtava eu-rahan virta. He kertoivat onnistuneensa mielestään hyvin liittymisneuvotteluissa. Toteamus on varmaan totta. Eu-rahalla nostetaan maan elintaso eurooppalaiselle tasolle. Suomi ei ole vauraana maana saanut eikä tule koskaan saamaan vastaavia summia eu-tukia.

Paljon näimme ja koimme. Pieni kateuden siemen puolalaisia kohtaan alkoi matkan aikana sisimmässämme orastaa. Moni uhkakuvia nousi esille.  Miten pärjäämme jatkossa? Maatalouden tulevaisuus askarruttaa erityisesti. Me kaikki haluamme syödä kotimaista ruokaa. Hoskosen Hannun kanssa kävimme hyvin mielenkiintoisia keskusteluja. Tulevaisuudessa olemme vaan entistä suurempia eu:n nettomaksajia. Miten Välimeren maat selviävät kriisistään? -Voi kun joku tietäisi.

Vierailun ohjelma oli niin tiivis, ettemme ehtineet tutustua ollenkaan kaupunkien nähtävyyksiin. Jäi myös kysymättä, millainen on Puolan maahanmuuttopolitiikka. Yhden tummaihoisen näin siellä. Sama kysymys kiinnosti myös lieksalaista matkaseuralaista.

 

Nurmes Pohjois-Karjalan Yrittäjyyskunta

Sunnuntai 13.11.2011 klo 15.05

Pohjois-Karjalan Yrittäjät järjestivät eilen illalla Joensuussa maakunnallisen yrittäjäjuhlan. Siellä palkittiin vuoden menestyjät niin pien-kuin suuryrittäjissä. Vuoden mikroyrittäjä on Lemmikkiruuat Tessu. Suuryrittäjien palkinnon sai Outokummun Metalli.

Nurmes sai maakunnan vuoden 2011 yrittäjäkuntapalkinnon. Olin palkintoa hakemassa kaupinginjohtajan ja Pikesin toimitusjohtajan kanssa. Huomionosoitus on Nurmekselle ensimmäinen. Niinpä kiitossanat pyysin lausumaan kaupunginjohtajan. Tuossa roolissa hän oli eilen ensimmäistä ja viimeistä kertaa.

Palkinnosta kuuluu suuri kunnia kaupunkimme yrittäjille. Meillä on vahvoja, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti menestyviä yrityksiä. Maaseutumatkailu-, elintarvike-, metalli- ja puunjalostusyritykset vain mainitakseni ovat selvinneet taantumasta kohtalaisen hyvin. Hoiva-ala on vahvistunut Nurmeksessa viimevuosina.

Pohjois-Karjalan yrittäjien järjestäytymisaste on maan toiseksi korkein 48 %:lla. Vain Etelä-Pohjanmaalla se on hitusen korkeampi kuin meillä. Asukaslukuun suhteutettuna maakuntamme yrittäjien osuus koko väestöstä on maan korkeimpia.

Ongelmana meillä ja koko maassa on yrittäjien ikääntyminen. Vain viidenneksellä on yrityksen jatkaja omasta perheestä tai sen lähipiiristä. Koko maassa on uhkana, että yrityksille ei tule jatkajia. Tuo seikka on meillä erittäin huolestuttava. Kuntien kasvu ja kehitys on pien- ja perheyritysten varassa. Julkinen sektori ei juuri kykene tuottamaan uusia työpaikkoja.  

Maassamme on panostettava enemmän yrittäjäkoulutukseen riittävän varhaisessa vaiheessa. Nuorena on opittava liike-elämän keinot. Tämän päivän kilpailussa ei pärjää ilman alan koulutusta. Tuntuu ihmeelliseltä ministeri Jukka Gustafssonin linjaukset supistaa nimenomaan yrityselämän koulutusta toisen asteen koulutuksessa. Tuollaisia viestejähän saimme kuulla pari viikkoa sitten.

Kaupungin talousarvio valmistuu

Keskiviikko 9.11.2011 klo 7.46

Nurmeksen kaupungin ensi vuoden talousarvion käsittely kaupunginhallituksessa on edennyt rivakasti. Budjetti näyttää pysyvän hyvin valtuustoseminaarissa sovituissa kehyksissä. Työskentely osoittaa suurta vastuuntuntoa. Nurmeksen myönteinen hallintokulttuuri tunnetaan myös kaupungin ulkopuolella. Kymmenen hakijaa vapautuvaan kaupunginjohtajan virkaan on viesti myös päättäjille. Nykyään monet taantuvat kunnat eivät tahdo saada johtajia.

Eilen illalla Valtimon kunnanjohtaja Kemppinen ilmoitti jäävänsä eläkkeelle ensi vuonna helmikuun alusta alkaen. Nyt valtimolaisilla on isoja asioita ratkaistavana. Ensi viikolla he tekevät päätöksen valtuustossaan kuntaliitosselvityksen tekemisestä naapureiden kanssa. Samalla he pohtivat, kuinka täyttää vapautuva kuntajohtajan paikka.

Ensi maanantaina meidän tulevat kaupunginjohtajakanditaatit saapuvat haastatteluun. Nyt olemme valitsemassa Nurmeksen kaupunginjohtajaa. Haastattelussa voi varovasti ottaa esille senkin mahdollisuuden, että vastuualue voi laajentua lähitulevaisuudessa. Onko ajankohta jo ensi vuoden  vai 2015 vuoden alusta on täysin valtimolaisten ratkaustavissa.

Eilen he ovat keskustelleet väliaikaisesta kuntajohtajasta vuoden 2014 loppuun. Se viittaa siihen, että mahdollinen kuntaliitos Nurmeksen ja Valtimon välillä voisi tapahtua vuoden 2015 alusta eli ensi valtuustokauden lopulla. Hintalappukin vetkuttelulla on. Kaksi miljoonaa porkkanarahoja. Jos tuon summan muuttaa Valtomon veroprosenttiin kahdelle vuodelle, niin puhutaan useamman veroprosentin tuotosta kahden vuoden aikana.

Muistaakseni Valtimolla yksi veroprosentti tuottaa noin 250 000 euroa kunnan kassaan tuloja. Jos Nurmeksen ja Valtimon menettämät porkkanarahat maksatettaisiin valtimolaisilla kahden vuoden aikana, niin Valtimon veroprosenttia pitäisi nostaa neljä prosenttiyksikköä vuosiksi 2012 - 2013. Todellisuudessa korotuksen pitäisi olla suurempi, koska Valtimonkin efektiivinen kuntaveron tuotto on jossain 13 prosentin paikkeilla. Tämä on vain ajatusleikkiä, mutta myös karua aritmetiikkaa!!!!!!!!

 

Mk-liiton loppiaisjuhla Lieksaan

Tiistai 8.11.2011 klo 21.57

Lokakuussa maakuntaliiton hallitus päätti järjestää jo perinteisen tänä vuonna loppiaisaatoksi osuvan uuden vuoden avausjuhlan Nurmeksessa. Tällä tavoin maakunnan eri tehtävissä toimivia henkilöitä olisi saapunut juhlimaan Bomballe myös meidän kaupunginjohtajamme ansiokasta elämän työtä.

Saimme hankkeellemme kaupunginjohtajan siunauksen ja päätös tehtiin. Viime viikolla sitten selvisi, että Bomba on varattu kokonaan tuolloin venäläisille. Nurmeksessa ei ole toista sellaista paikkaa, jonne noin 400 ihmistä mahtuisi samaan tilaan. Näin juhlaa tarjottiin Lieksalle. Tänään saimme sieltä myönteisen vastauksen.

Meidän liikuntahalli on valmistumassa. Siellä voi pitää sitten joskus tulevaisuudessa suurempiakin juhlia. Näin maakuntaliittokin on muutaman vuoden päästä taas tervetullut Nurmekseen isännöimään omaa juhlaansa.