Tällä viikolla kaksi valtuuston kokousta

Torstai 1.12.2011 klo 22.02

Maanantaina maakuntavaltuusto kokoontui käsittelemään liiton ensi vuoden toimintasuunnitelmaa ja talousarviota. Ne hyväksyttiin muutoksitta. Talousarvion loppusumman kasvua edellisvuoteen on maltilliset 2,89 %.

 Ensi vuosi on Pohjopis-Karjalan maakuntaliitolle kovin työteliäs. Uudet aluekehityslain tehtävät työllistävät. Olemme yhteistoiminta-alueen puheenjohtajamaakunta. Myös  Euregio Karelian puheenjohtajuus vaatii omat panoksensa lähialueyhtyeistyön kehittämiseen. Tällä näkymin minunkaan ensi vuosi ei ainakaan kevene, jos meinaan täydellä teholla olla mukana edunvalvonnassa.

Maakuntavaltuuston alussa Seppo Tiainen esitelmöi kuntapuolen haasteista. Sami Laakkonen kertoi edunvalvonnan nykytilanteen. Risto Poutiainen taas omassa esityksessään valotti tulevasta hankemaailmasta.

Joulukuun 13. päivänä kuntaliitto on kutsunut kuntajohtajat koolle Helsinkiin. Siellä on suunniteltu ministeri Virkkusen esittelevän Suomen uuden kuntakartan. Todennäköisesti ministeri ei vielä saavu tilaisuuteen, koska ei ole vielä mitään valmista esitettävää.

Viimeksi ministeri loisti poissaolollaan viimekesäisestä kuntajohtajien seminaarista Seinäjoella. Silloin huhuiltiin, ettei hän uskaltanut tulla kertomaan kuntajohtajien eteen hallitusohjelmaan kirjattua pakotetta kuntaliitoksista. Paikalle oli ministeriöstä lähetetty virkamies.

Nurmeksen kaupunginvaltuusto kokoontui taas eilen. Valtuusto hyväksyi ensi vuoden talousarvion hallituksen esittämässä muodossa. Saimme äänestää kolme kertaa. Selvin luvuin hallituksen esitykset tulivat valtuuston päätöksiksi.

 Ensimmäisen nimenhuutoäänestyksen jälkeen esitin äänestystavaksi kättennostoäänestystä. Se nopeutti tuntuvasti kokouksen kulkua. Kun oli odotettavissa selvä ero (32 - 3) äänestystuloksissa, niin kokeilumielessä esitin normaalista nimenhuutoäänestyksestä poikkeavaa tapaa. Harmi, kun en kuvannut kännykälläni tapahtumaa. Kuvan olisi voinut otsikoida: "Valtuusto nosti kädet pystyyn talousarviokäsittelyssä."

Valtuusto päätti aloittaa kuntaliitosselvityksen tekemisen Valtimon kanssa. Asia ei herättänyt keskustelua. Valtimolaiset näyttävät pitävän keskustelua yllä paikallislehden sivuilla. 

Valtimo hakee kuntajohtajaa vajaaksi kolmeksi vuotta. Olisi nyt suurta viisautta odottaa kuntaministerin ulostulo. Se siirtyy todennäköisesti ensi vuoden alkuun. Samalla saamme tarkempaa tietoa jo olemassa olevasta valtion 1 - 2 miljardin budjettivajeesta. Miten se kohdentuu kuntiin, on vielä suuren verhon peitossa. Nyt ei valtimoplaisten kannattaisi lukita näkemyksiään. Niistä on vain pirun vaikea perääntyä.

Nurmeksen kaupungin valtuustoryhmät ja kaikki keskeiset poliitikot ovat esimerkillisesti käyttäytyneet meidän uuden kuntajohtajan valintaprosessin aikana. Katsotaan hakuprosessim loppuun. Huomenna kolmen kandidaatin testaaja esittelee haastatteluryhmälle viime maanatain testien tulokset. Sen jälkeen voimme jo esitellä omia näkemyksiämme. Siitä olen varma, että saamme hyvän kaupunginjohtajan.  Oman suosikkini olen jo valinnut, mutta maltan odottaa vielä. Odotan, että saamme valtuustoryhmässä käydä keskustelun.  

Nurmeksen Joulumusiikki 2011 avattu

Sunnuntai 27.11.2011 klo 16.58

Tulin juuri Nurmeksen Joulumusiikki 2011 avauskonsertista. Se pidettiin kirkossamme. Taiteellinen johtaja Jussi Merikanto jatkaa hyvää perinnettä. Olemme myös Euroopan joululaulukaupunki.

Tämän illan konsertti oli "kolmen ämmän" suoritus. Solistina oli Mari Salo, pianistina Marjaana Merikanto jaurkuja soitti Mikko Juntunen.

Illan solisti, sopraano Mari Salo onnistui luomaan jouluisen tunnelman. Lauluiksi oli valittu uudempia, ainakin minulle, vähän vieraampia ja vanhoja, ikivihreitä säveliä. Varsinkin illan viimeinen tulkinta Adolphe Adamin kappaleesta "Oi, jouluyö" sai kehon solut väräjämään. Naissopraano sopii hyvin kirkkoon. Viime vuonna en oikein päässyt Marita Taavitsaisen keikistelyyn kirkon alttarilla mukaan.

Maakunnasta kantautui synkkiä uutisia

Sunnuntai 27.11.2011 klo 14.22

Seurasin viikolla maakunnan tapahtumia Karjalaisen nettilehden kautta. Pohjois-Karjalan Prikaatin tulevaisuus on ollut jo pitemmän aikaa agendalla. Toissa päivänä nousi uutena asiana Kontiolahden kahden vastaanottokeskuksen mahdollinen lakkautuminen lähitulevaisuudessa. Toinen niistä tuli yllätyksenä. Se on toteutuessaan kova isku. Työllistävä vaikutus on tällä hetkellä suoraan 50 - 60 henkilötyövuotta.

Kontiolahden kunnanhallituksen ja valtuuston puheenjohtajat toivovat maakunnalta voimakkaampia toimenpiteitä edunvalvonnassa niin prikaatin kuin myös vastaanottokeskusten osalta. He eivät kyllä nyt tiedä mitä kaikkea on jo tehty. Kaikki uudet toimintakeinoesitykset edunvalvomiseen ovat tervetulleita. Taas jos jotain on jäänyt tekemättä, niin sen voi kyllä kertoa suoraan maakuntaliittoon. - Pelkkänä korvana ollaan ja reagoitaan heti.

Monta vuotta on prikaatin säilyttäminen maakunnassa ollut liiton keskeisimpiä asioita. Maanantaina tulee vierailulle puolustusvaliokunta. Siellä varmasti kerrotaan vieraille seikkaperäisesti varuskunnan merkitys niin Kontiolahdelle kuin koko maakunnalle. Parhaillaan kerätään nimiä prokaatin puolesta kansalaisadressiin, jonka voi käydä allekirjoittamassa myös netissä.

Euroopan alueiden liiton vuosikokouksessa

Sunnuntai 27.11.2011 klo 14.05

P-K:n maakuntaliitto on jäsenenä sekä Euroopan alueiden (AER) että Euroopan raja-alueiden (AEBR) liitoissa. Menneellä viikolla olin mukana AER:n vuosikokouksessa Azoreilla maakuntaliiton edustajana.

Meille siellä tärkeitä asioita on saada säilytettyä syrjäisten alueiden tukikriteerit. Itäiselle Suomelle saadaan samoilla perusteilla lisätukea kuin Euroopan periferisille alueille (mm. Azorit, Kanarian saaret). Harva asutus ja väestön ikääntyminen on jo hyväksytty aluetukien kriteereiksi seuraavalle rahoituskaudelle. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto esittää tuntuvaa korotusta EU:n aluetukiin asukasta kohti seuraavalle rahoituskaudelle. Matkalla markkinoimme myös maaliskuussa Joensuussa pidettävää kansainvälistä eu:n terveyspoliittista seminaaria.

Maakuntaliitossa meidän on käytävä arvokeskutelu, ovatko kaikki jäsenyydet EU:n organisaatiossa meille hyödyllisiä. Voimmeko hoitaa esim. AER:n kautta tapahtuvan edunvalvonnan muita vaikutuskanavia käyttäen. Niin AER ja AEBR ovat kyllä hyviä poliittisen ja sosiaalisen verkostoitumisen kanavia, mutta niistä koituu vuosien mittaan kuitenkin kuluja. Lisäksi yhteyksien pitäminen vaatii liitolta henkilöstöresursseja. AER:n jäsenmaksu mk-liiton osalta on muistaakseni noin  4000 euroa.

AER:stä eroaa nykyään enemmän jäseniä kuin siihen liittyy uusia jäsenalueita. Uudet jäsenet tulevat pääasiasta nuorista jäsenmaista. Koska on jäsenkatoa, niin toimintaa niukkenevilla varoilla joudutaan supistavaan. Jäsenmaksujen korottaminen on vaikea tie. Varsinkin AERB:n jäsenmaksujen perinnässä on ollut vaikeuksia.

Nykyinen AER:n ranskalainen puheenjohtaja Michele Sabban on suunnannut järjestön toimintaa mm. Tunisiaan ja Koreaan. Mielestäni uudet aluevaltaukset eivät ole koko AER:n toiminnman kannalta keskeisimpiä. Myös hänen toimintansa vaikuttaa ranskalaisia kielialueita suosivalta.

Nurmeksen talousarvio valmis valtuustoon

Maanantai 21.11.2011 klo 22.32

Nurmeksenn kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajan ensi vuoden talousarvioesityksen lähes esitetyssä muodossa. Sen linjaukset ja kehykset sovittiin hyvin pitkälle jo Tahkolla pidetyssä valtuustoseminaarissa. Toivottavaa on, että se kestää myös valtuustokäsittelyn ensi keskiviikkona.

Ensi maanantaiksi on kaupunginjohtajaehdokkaille varattu ajat psykologisiin testeihin. Kaupunginhallitus päätti lähettää sinne Asko Saatsin, Arto Sihvoven ja Juha Urpilaisen. Markku Kauppinen veti tänään puolen päivän aikaan paperinsa pois koko kisasta. Valtuusto kokoontuu torstaina 15. joulukuuta klo 19 valitsemaan uuden kaupunginjohtajan.

Valtimon kanssa lähdetään neuvottelemaan mahdollisesta kuntaliitoksesta. Neuvotteluryhmä on sama kuin kj-kanditaattien haastattelussa. Laskelmat tekee ulkopuolinen konsultti. Uskon, että hän saa samat luvut kuin Lampinenkin. Tuonkin asian valtuusto siunaa ensi viikolla. Näin neuvotteluihin päästään viimeistään heti joulun jälkeen.

Me nurmeslaiset seuraamme nyt naapurin valtuutettujen käyttäytymistä. Suuri enemmistä näytti hyväksyvän kuntaliitosselvitystyön tekemisen, mutta taas itse koko kuntaliitokseen monella on lehtitietojen mukaan kovin kielteinen kanta. Erityisesti kiinnitin huomiota tavoitteeseen tuhlata säästöt ennen mahdollista liitosta. Onkohan tuollainen asenne järkevää ja kauaskantoista?

Keskustapiiri koolla Penttilä-salissa

Lauantai 19.11.2011 klo 20.50

Eipä ukko kauan kotona homehtunut, kun jo aamulla suuntasi kulkunsa kohti Joensuuta Keskustan Pohjois-Karjalan piirin syyskokousta. Nurmeslaisia oli paikalla vain neljä puolueaktiivia. Koko kokouksessa osanottajien määrä oli vähän alle 70.

Yleensä kirjoitan tervehdyspuheet etukäteen, jotta saan kaikki sanottavani ulos ja oikeassa järjestyksessä. Nyt luotin itseeni niin paljon, että tein vain paperille lyhyen rungon. Sen aiheina olivat mm. maan hallitusohjelman haukkuminen maakuntaamme sortavaksi, preidentin vaalin voiton avaimet, lähestyvät kunnallisvaalit, järjestötyön tehostaminen ja kenttäväen muu kannustaminen.

Kokouksessa käytiin vilkas poliittinen keskustelu. Paikalla oli puolueen varapuheenjohtaja Timo Kaunisto Varsinais-Suomesta. Hän piti pitkän alustuksen maan poliittisesta tilanteesta ja puolueen nykytilasta. Kansanedustaja Anu Vehviviläinen kertoi ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta. Ylilääkäri Anu Niemi piti taas lyhyen powerpoint-esityksen terveydenhoitolaista ja sen tuomista haasteista kunnille.

Kunnat tekevät parhaillaan terveyden huollon toteuttamissuunnitelmia. Aikaisemmin sairaanhoitopiiri teki sen koko maakunnan puolesta. Toimin useamman vuoden ajan ammattini puolesta tuossa ryhmässä. Silloin perusterveydenhuollosta vastaavana ylilääkärinä PKSSK:ssä oli Antti Turunen.

Yleiskeskustelun aikana käytettiin lähes 30 noin kolmen minuutin mittaista puheenvuoroa. Ne olivat kannustavia ja rakentavia. Jokaisessa piirikokouksessa myös puoluejohto ja muut herrat haukutaan. Näin voidaan kokouksen kulkua sanoa onnistuneeksi.

Kokous valitsi minut jatkamaan ensi vuoden puheenjohtana. Se on minun viimeinen vuosi piirihallituksessa. Olen ollut kohta piirin pj:na kolme vuotta. Olen kehittänyt yhteistyötä niin piirihallituksen jäsenten  kuin Itä-Suomen piirienkin kesken.

Eu-vaaleissa onnistuimme viemään kovalla työllä Riikka Mannerin läpi europarlamenttiin. Sitten eduskuntavaaleissa tulikin kunnolla koko maan trendin mukauisesti turpiin. Kai kokousväki katsoi kuitenkin puolueemme kannatuksen laskun olevan enemmän ulkosyntyistä kuin meidän maakunnan toimijoiden aiheuttamaa. Näin suostuin vielä vuoden jatkamaan. Myös varapuheenjohtajat Ville Toivanen Enosta ja Hanna Huttunen valittiin yksimielisesti. Hanna tuli opintoihinsa keskittyvän Katja Asikaisen tilalle.

Minulla on hyvät varapuheenjohtajat. Muutenhan täältä Nurmeskseta ei pystyisi noin vaativaa pestiä hoitamaan. Luottamustoimeen liittyy vielä puoluehallituksen ja -valtuuston jäsenyys. Näöin tieto kulkee hyvin puolueen keskushallinnosta piirihallitukselle.  

Kokouksen kannanotto ja luettelo henkilövalinnoista on "Julkilausumia-välilehdellä".

 

 

 

Puola kylpee EU-rahassa

Lauantai 19.11.2011 klo 19.37

Menneellä viikolla maakuntaliiton hallitus esittelijöineen teki opinto- ja kokousmatkan Puolaan. Vierailinmme Varsovassa ja Olsztynissä. Olemme tehneet joka vuosi yhteistyön kannalta merkityksellisen tutustumiskäynnin johonkin kohteeseen vuoroin vuorotellen koti- ja ulkomailla. Sama käytäntä taitaa olla muissakin Pohjois-Karjalan kuntien omistamissa kuntayhtymissä. Koulutuskuntayhtymä vieraili Kanadassa ja viimeksi taisi piipahtaa Englannissa.

Varsovassa vierailimme aluekehitysministeriössä. Siellä perehdyimme Puolan aluehallintojärjestelmään ja EU-ohjelmien hallintorakenteeseen. Puola on nyt EU:n puheenjohtajamaa.

Tiistai-iltapäivällä kävimme Nurmeksen pojan, Ilkka Laitisen, isännöimässä Frontexissa. Siellä suurimpana haasteena on estää luvaton maahanmuutto eu-maihin. Kovin erilaista on rajakulttuuri eri alueilla. Suurin vuoto on Turkin ja Kreikan rajalla. ienin taas Suomen ja Venäjän rajalla.

Keskiviikko aamuna matkustimme pohjoiseen Olsztyniin. Matkalla oli rakenteilla 40 kilometriä moottoritietä. Ihmeellisintä olivat tielle ennakkoon tehdyt 24 tien ylityssiltaa vajaan kahden kilometrin välein. Myöhemmin kuulemma rakennetaan poikkitiet itä-länsisuunnassa. Puola saa kaudella 2007 - 2013 yhteensä 67 miljardia euroa erilaisia eu-tukia. Hankkeiden tukirahoitus on 80 - 85 prosenttia. Valtaosa tuosta rahasta käytetään infran rakentamiseen. Meillä taas ei sopimusten mukaan voida tukirahoja käyttää rakentamiseen, vaikka tarvetta paljon olisikin. Karjalan radan tasoristeysten poistamiseen on käytetty kylläkin eu-rahaa poikkeksellisesti.

Vierailimme Mazuryn maakunnan mk-johtajan toimistossa. Siellä meille luennoitiin rajan ylittävästä yhteistyöstä, maakunnan kehittämisestä ja Puolan maakuntien roolista. Puolassa maakuntaliitoilla aluehallinnossa on vaikutusvaltaisempi rooli kuin Suomessa. Puolan TV seurasi tapaamistamme.

Joka paikassa törmäsimme eu-hankkeista kertoviin tauluihin. Yksistään yliopiston pihalla oli noin 20 plakaatin viidakko. Kaikki hankkeet suomalaisen mittapuun mukaan ovat tosi isoja.

Päivän aikana kävimme myös Puolan aluehallintovirastossa. Siellä aiheena olivat ulkorajayhteistyö ja rajahallinto. Meillä yhteistyö on hiukan pitemmällä Venäjän kanssa kuin Puolalla. Pohjois-Karjalallahan on yhteistä rajaa Venäjän kanssa suunnilleen saman verran  kuin Puolalla. Heillä on tosin kymmenen eri rajan ylityspaikkaa. Meidän Niiralassa yksin on saman verran vuosittaisia ylityksiä kuin Puolan kaikilla asemilla yhteensä. 

Saamiemme tietojen mukaan heilläkin on ollut suuria vaikeuksia käynnistää yhteisiä ENPI-hankkeita. Moskova haluaaa asettaa omia ehtoja ja näin hankkeiden käynnistymiset viivästyvät. Luvattua rahoitusta ei vaan naapuri saa järjestettyä ajoissa. Meillä on saman tyyppisiä raja-alueen hankkeita.

Naapuruussuhteet Puolalla ja Venäjällä ovat viileät, mutta asialliset ja ne koetaan tärkeiksi tulevaisuudessa. Puolan Nato-jäsenyys on tapaamieni ihmisten mukaan viilentänyt hiukan välejä. Myös oikeistovoimien mestystä Puolan vaaleissa ei ole voitu olla huomaamatta viime vuosina. Puolalaiset haluavat kuitenkin kehittää tehokkaasti suhteitaan Venäjään. Venäjä nähdään samoin kuin meilläkin tulevaisuuden markkina-alueena. Siitä kertoo myös monikansallisten yritysten kiinnostus aluetta kohtaan.

Illan suussa edimme tutustua paikaaliseen Pikesiin. Saksan ja Ranskan monikansalliset yritykset ovat tulossa vahvasti alueelle. Maassa on paljon rakentamatonta maata ja työvoima on halpaa. Nyt näimme pelloilla eri yhtiöiden kylttejä. Ne oli pystytetty lähiaikoina paikalle nousevien tuotantolaitosten ja virastojen merkiksi. Alueeltahan Kalingradin ja Baltian kautta aukeaa suuri Venäjä. Tiet kuulemma rakennetaan ensin kuntoon.

Eilisaamuna lähdimme varhain Warnia-Mazuryn yliopiston rehtorin vastaanotolle. Laitoksessa opiskelee 32 000 nuorta. Siellä on vielä ongelmana nuorten pako ulkomaille. Puola on menettänyt viimeisen kymmenen vuoden aikana kaksi miljoonaa ihmistä länteen. Yliopiston opiskelijamäärä on samassa ajassa laskenut neljänneksen.

Puolan pinta-alasta 51% on peltoa. Kun viljelytaidot kehittyvät ja pellot saadaan kunnolla tuottamaan, niin maa pystyy yksin ruokkimaan vaikka koko Euroopan. Vierailimme paikallisessa maidonjalostusalan oppilaitoksessa. Sekin tietysti oli rakennettu eu-rahalla. Alla kuvassa taustalla puolalaista peltoa silmän kantamattomiin. Saattaisi tulla ikävä kyntäessä pienellä traktorilla yksisiipinen aura perässä.

Meissä herätti ihmetystä maan saama valtava eu-rahan virta. He kertoivat onnistuneensa mielestään hyvin liittymisneuvotteluissa. Toteamus on varmaan totta. Eu-rahalla nostetaan maan elintaso eurooppalaiselle tasolle. Suomi ei ole vauraana maana saanut eikä tule koskaan saamaan vastaavia summia eu-tukia.

Paljon näimme ja koimme. Pieni kateuden siemen puolalaisia kohtaan alkoi matkan aikana sisimmässämme orastaa. Moni uhkakuvia nousi esille.  Miten pärjäämme jatkossa? Maatalouden tulevaisuus askarruttaa erityisesti. Me kaikki haluamme syödä kotimaista ruokaa. Hoskosen Hannun kanssa kävimme hyvin mielenkiintoisia keskusteluja. Tulevaisuudessa olemme vaan entistä suurempia eu:n nettomaksajia. Miten Välimeren maat selviävät kriisistään? -Voi kun joku tietäisi.

Vierailun ohjelma oli niin tiivis, ettemme ehtineet tutustua ollenkaan kaupunkien nähtävyyksiin. Jäi myös kysymättä, millainen on Puolan maahanmuuttopolitiikka. Yhden tummaihoisen näin siellä. Sama kysymys kiinnosti myös lieksalaista matkaseuralaista.

 

Nurmes Pohjois-Karjalan Yrittäjyyskunta

Sunnuntai 13.11.2011 klo 15.05

Pohjois-Karjalan Yrittäjät järjestivät eilen illalla Joensuussa maakunnallisen yrittäjäjuhlan. Siellä palkittiin vuoden menestyjät niin pien-kuin suuryrittäjissä. Vuoden mikroyrittäjä on Lemmikkiruuat Tessu. Suuryrittäjien palkinnon sai Outokummun Metalli.

Nurmes sai maakunnan vuoden 2011 yrittäjäkuntapalkinnon. Olin palkintoa hakemassa kaupinginjohtajan ja Pikesin toimitusjohtajan kanssa. Huomionosoitus on Nurmekselle ensimmäinen. Niinpä kiitossanat pyysin lausumaan kaupunginjohtajan. Tuossa roolissa hän oli eilen ensimmäistä ja viimeistä kertaa.

Palkinnosta kuuluu suuri kunnia kaupunkimme yrittäjille. Meillä on vahvoja, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti menestyviä yrityksiä. Maaseutumatkailu-, elintarvike-, metalli- ja puunjalostusyritykset vain mainitakseni ovat selvinneet taantumasta kohtalaisen hyvin. Hoiva-ala on vahvistunut Nurmeksessa viimevuosina.

Pohjois-Karjalan yrittäjien järjestäytymisaste on maan toiseksi korkein 48 %:lla. Vain Etelä-Pohjanmaalla se on hitusen korkeampi kuin meillä. Asukaslukuun suhteutettuna maakuntamme yrittäjien osuus koko väestöstä on maan korkeimpia.

Ongelmana meillä ja koko maassa on yrittäjien ikääntyminen. Vain viidenneksellä on yrityksen jatkaja omasta perheestä tai sen lähipiiristä. Koko maassa on uhkana, että yrityksille ei tule jatkajia. Tuo seikka on meillä erittäin huolestuttava. Kuntien kasvu ja kehitys on pien- ja perheyritysten varassa. Julkinen sektori ei juuri kykene tuottamaan uusia työpaikkoja.  

Maassamme on panostettava enemmän yrittäjäkoulutukseen riittävän varhaisessa vaiheessa. Nuorena on opittava liike-elämän keinot. Tämän päivän kilpailussa ei pärjää ilman alan koulutusta. Tuntuu ihmeelliseltä ministeri Jukka Gustafssonin linjaukset supistaa nimenomaan yrityselämän koulutusta toisen asteen koulutuksessa. Tuollaisia viestejähän saimme kuulla pari viikkoa sitten.

Kaupungin talousarvio valmistuu

Keskiviikko 9.11.2011 klo 7.46

Nurmeksen kaupungin ensi vuoden talousarvion käsittely kaupunginhallituksessa on edennyt rivakasti. Budjetti näyttää pysyvän hyvin valtuustoseminaarissa sovituissa kehyksissä. Työskentely osoittaa suurta vastuuntuntoa. Nurmeksen myönteinen hallintokulttuuri tunnetaan myös kaupungin ulkopuolella. Kymmenen hakijaa vapautuvaan kaupunginjohtajan virkaan on viesti myös päättäjille. Nykyään monet taantuvat kunnat eivät tahdo saada johtajia.

Eilen illalla Valtimon kunnanjohtaja Kemppinen ilmoitti jäävänsä eläkkeelle ensi vuonna helmikuun alusta alkaen. Nyt valtimolaisilla on isoja asioita ratkaistavana. Ensi viikolla he tekevät päätöksen valtuustossaan kuntaliitosselvityksen tekemisestä naapureiden kanssa. Samalla he pohtivat, kuinka täyttää vapautuva kuntajohtajan paikka.

Ensi maanantaina meidän tulevat kaupunginjohtajakanditaatit saapuvat haastatteluun. Nyt olemme valitsemassa Nurmeksen kaupunginjohtajaa. Haastattelussa voi varovasti ottaa esille senkin mahdollisuuden, että vastuualue voi laajentua lähitulevaisuudessa. Onko ajankohta jo ensi vuoden  vai 2015 vuoden alusta on täysin valtimolaisten ratkaustavissa.

Eilen he ovat keskustelleet väliaikaisesta kuntajohtajasta vuoden 2014 loppuun. Se viittaa siihen, että mahdollinen kuntaliitos Nurmeksen ja Valtimon välillä voisi tapahtua vuoden 2015 alusta eli ensi valtuustokauden lopulla. Hintalappukin vetkuttelulla on. Kaksi miljoonaa porkkanarahoja. Jos tuon summan muuttaa Valtomon veroprosenttiin kahdelle vuodelle, niin puhutaan useamman veroprosentin tuotosta kahden vuoden aikana.

Muistaakseni Valtimolla yksi veroprosentti tuottaa noin 250 000 euroa kunnan kassaan tuloja. Jos Nurmeksen ja Valtimon menettämät porkkanarahat maksatettaisiin valtimolaisilla kahden vuoden aikana, niin Valtimon veroprosenttia pitäisi nostaa neljä prosenttiyksikköä vuosiksi 2012 - 2013. Todellisuudessa korotuksen pitäisi olla suurempi, koska Valtimonkin efektiivinen kuntaveron tuotto on jossain 13 prosentin paikkeilla. Tämä on vain ajatusleikkiä, mutta myös karua aritmetiikkaa!!!!!!!!

 

Mk-liiton loppiaisjuhla Lieksaan

Tiistai 8.11.2011 klo 21.57

Lokakuussa maakuntaliiton hallitus päätti järjestää jo perinteisen tänä vuonna loppiaisaatoksi osuvan uuden vuoden avausjuhlan Nurmeksessa. Tällä tavoin maakunnan eri tehtävissä toimivia henkilöitä olisi saapunut juhlimaan Bomballe myös meidän kaupunginjohtajamme ansiokasta elämän työtä.

Saimme hankkeellemme kaupunginjohtajan siunauksen ja päätös tehtiin. Viime viikolla sitten selvisi, että Bomba on varattu kokonaan tuolloin venäläisille. Nurmeksessa ei ole toista sellaista paikkaa, jonne noin 400 ihmistä mahtuisi samaan tilaan. Näin juhlaa tarjottiin Lieksalle. Tänään saimme sieltä myönteisen vastauksen.

Meidän liikuntahalli on valmistumassa. Siellä voi pitää sitten joskus tulevaisuudessa suurempiakin juhlia. Näin maakuntaliittokin on muutaman vuoden päästä taas tervetullut Nurmekseen isännöimään omaa juhlaansa.

 

Kj:n haastatteluryhmää laajennettava

Torstai 3.11.2011 klo 13.03

Nurmeksen kaupunginjohtajaehdokkaiden haastatteluryhmään on tungosta. Haastattelun kannalta ryhmä ei saisi olla kovin suuri, yleensä se on 3 - 6 henkilöä. Nurmeksessa yleisen sovun säilyttämiseksi kannattaa valita laajempi ryhmä. Omasta ryhmästä on tullut taas minulle arvostelua. Valtuustoryhmän koon pitää näkyä valinnoissa. Osa ei hyväksy pienryhmien edustusta.

Henkilökohtaisesti näen, että haastatteluryhmässä pitää olla edustus kaikista ryhmistä. Olemme valitsemassa kaupunginjohtajaa ties miten pitkäksi aikaa. Järkevin kokoonpano on mielestäni hallituksen ja valtuuston puheenjohtajistot lisättynä pienryhmien edustajilla (yht. 4 henkilöä). Näin haastatteluryhmä kasvaa kymmeneen (3 + 3 + 4).

Haastattelutyöryhmä tekee hallitukselle tarvittaessa esityksen soveltuvuustestiin lähetettävistä ma 21. 11. kokouksessa. Testipäiväksi on alustavasti sovittu 28.11. Joensuuhun. Nämä menettelytavat saa hallitus käsitellä ma 7.11. kokouksessaan.

Moni valtuutettu haluaa tavata kaupunginjohtajaehdokkaat. Onhan tämä meille ainutkertainen kokemus. Esitän maanantaina hallituksen kokouksessa, että haastattelupäivänä varataan valtuustosali valtuutetuille ja haastatteluun tuleville koko päiväksi käyttöön. Haastatteluryhmästä vapauduttuaan kaupunginjohtajaehdokkaat voivat jäädä valtuustosaliin mahdollisia valtuutettujen tapaamisia varten. Valtuutetuille ilmoitetaan haastattelujärjestys ja -aikataulu..

Perussuomalaiset maakunnan piikkipaikalle

Torstai 3.11.2011 klo 7.16

Eduskuntavaalien jälkeen kirjoitin näillä sivuilla, että valtakunnallisesti  perussuomalaisten kannatus jatkaa vielä vaalien jälkeenkin nousuaan ja Keskusta vajoaa alaspäin. Näin on tapahtunut myös maakunnallisesti.

Pohjois-Karjalassa Keskusta on tehnyt kuntakentällä hartiavoimin ansiokasta työtä yhdessä muitten kanssa  alueen etua ajatellen. Tehty työ ei vain näy meillä kannatusluvuissa. Valtakunnallisen nosteen puuttuessa kannatus on ollut aina syys- lokakuulle asti mollivoittoista. Viimeinen gallup-tutkimus osoittaa valtakunnallisen kannatuksen kääntäneen pieneen nousuun.

Tammikuun presidentin vaalit ovat Keskustalle tärkeä välietappi ennen kunnallisvaaleja. Niissä kannatus on saatava selvään nousuun ja Paavo toiselle kierrokselle.

Ensi syksyn kunnallisvaaleissa perussuomalaiset ovat vahvasti mukana. Ihmetellä vain täytyy, mikä noste Soinilla on. Valtakunnan politiikassa heidän työnsä on näkynyt vain Hakkaraisen ja Halla-ahon toilailujen selittelynä.

Keskusta on aloittanut jo kunnallisvaalityön ja sitä on jatkettava kiihtyvällä trendillä ensi syksyyn asti.

Lieksassa paikallisen väestön kielteinen suhtautuminen maahanmuuttajiin on herättänyt valtakunnallista huomiota. Siellähän tapahtui puukotuskin pari viikkoa sitten. Eilen tapasin Hyvärilässä pari lieksalaista henkilöä. Kyllä heillä on huoli tilanteesta. Outo piirre on vain, että osa valtapuolueita edustavia valtuutettuja on alkanut myötäilemään perussuomalaisten, halla-aholaisten  maahanmuuttajavastaista linjaa. Hakkaraisen mölähdys homojen ja somalien siirtämisestä Ahvenanmaalle sai aivan kohtuutonta julkisuutta YLE:n pääuutisia myöten.

Nurmeksen perussuomalaisten ryhmän muodostavat veljekset eivät ole valtuustokaudella erottuneet muusta valtuustosta. Äänestyksissä heidän linjansakin on vähän epäselvä, kun ryhmän äänet ovat tahtoneet jakaantua - ryhmäpäätöksiä ei todennäköiseti tehdä. Heidän työtään pidän rakentavana.

Nurmeksen valtuuston pienryhmistä terhakkain on ollut sitoutumattomien kaksikko. He käyttävät aktiivisesti valtuustossa puheenvuoroja ja tekevät joskus esillä oleviin asioihin muutosesityksiä. Kaikkia ei tosin kannateta, mutta äänestämään päästään. Ensi syksynn vaalien jälkeen ainakin perussuomalaisten ryhmä kasvaa. Kuinka paljon, sitä meistä ei vielä kukaan tiedä.

 

 

Iltapäivä Pikesin tulevaisuusfoorumissa

Keskiviikko 2.11.2011 klo 21.32

Tänään Pikes järjesti Hyvärilässä Pielisen Karjalan IV tulevaisuusfoorumin. Tulevaisuuden suunnittelusta ja ennustamisesta pidetään meidän maakunnassa vuosittain useita tilaisuuksia. Mielestäni Pikes oli onnistunut tämän päivän teemoissaan mainiosti.

Aiheina olivat mm. maalle muutto, työvoiman tarve tulevaisuudessa ja työssä jaksaminen. Lyhyitten, hyvin valmisteltujen alustusten jälkeen kävimme meille tällä hetkellä hyvin ajankohtaisista teemoista keskustelun, jossa pyrittiin löytämään  työelämässä sopivia ratkaisumalleja.

Ruokailun jälkeen pohdimme työhyvinvoinnin, tuottavuuden ja työn ilon mahduttamista samaan työsuhteeseen. Ikääntyville työntekijöille on räätälöitävä kunkin vointiin ja terveydentilaan sopivia toimenkuvia. Ei ole helppoa. Kehityskeskustelut tarjoavat tällöin esimiehille oivan mahdollisuuden kehittää omaa työyhteisöään.

Minusta on hienoa, että Pikesillä on käytettävissä aivokapasiteettia seudun tulevaisuuden suunnitteluun. Uusilla toimintamalleilla voimme virkistää alueemme tuotantokoneistoa ja yrittäjyyttä. Harmi vaan, miten vähän seutukunnan valtuutetut osallistuvat tämän illan tyyppisiin tilaisuuksiin. Ei siellä näkynyt  hallintokuntien esittelijöitäkään. Joku läsnäolijoista tiesi kyllä luottamushenkilöiden niukkuuden syynkin: kokouspalkkioita ei makseta!

Suvi Isotalo Syksyn Sävelessä

Lauantai 29.10.2011 klo 17.48

Eilen illalla ehdin piipahtaa poikani Timon luona. Hän oli elämän kumppaninsa kanssa valmistautumassa tämän illan Syksyn Sävel-kilpailuun. 

Suvi on säveltänyt ja sanoittanut kappaleen  "Kaikki sanat". Timo on taas sovittanut, tuottanut ja äänittänyt sen uudessa studiossaan. Levy-yhtiö oli ilmoittanut heidät MTV3:n tuottamaan kilpailuun.

Suvilta on juuri valmistunut toinen CD. Timo taas julkaisee lähiaikoina neljännen oman levynsä. Hän oli saanut tehtyä Sonyn kanssa pitemmän sopimuksen.

Timo kiertää parhaillaan Hectorin kiertueella. Ensi viikolla he ovat perjantaina Joensuussa ja lauantaina Kuopiossa. Moneen paikkan näyttää poika ehtivän. Sanoisinko, että omena ei ole kauas puusta pudonnut. Olen kyllä hänelle aika ajoin puhunut levon merkityksestä. Aikaa pitää olla myös perheelle sanoo nimim. "Kokemusta on"

Väyrynen Keskustan presidenttiehdokkaaksi

Lauantai 29.10.2011 klo 17.31

Tulin eilen illalla Helsinkiin puoluehallituksen kokoukseen, jossa valmistelimme tämän päivän ylimääräisiä kokouksia. Aamulla oli puoluevaltuustuusto ja juuri äsken loppui puoluekokous. Kokoukset järjestettiin Helsingin jäähallissa. Paikalla oli noin 1700 osanottajaa, joista virallisia puoluekokousedustajia oli 1160.

Puoluekokouksen alussa Kiviniemi ja Laaninen pitivät hyvin valmistellut puheet. Puolueen puheenjohtaja käsitteli mm. menneellä viikolla esiteltyä eduskuntaryhmämme varjobudjettia, joka tulee eduskuntakäsittelyyn ensi viikolla. Laaninen taas esitteli hyvin perusteellisesti tulevan presidenttiehdokkaamme.

Ylimääräinen puoluekokous valitsi valtavin suosionosoituksin tohtori Paavo Väyrysen Keskustan presidenttiehdokkaaksi. Näin kampanja alkoi virallisesti.

Itse ehdokas piti lähes puolen tunnin linjapuheenvuoron. Se oli leikkaus ulko- ja sisäpolitiikkaa presdentin valtaoikeuksia unohtamatta. Muilta osin ihan hyviä linjauksia, mutta kaksoisvaluutan jättäisin pois.

Nyt odottelen Tallinnaan lähtöä. Laivalla käydään sitten jälkipelit. Lähtö on reilun tunnin kuluttua ja huomenna tullaan takaisin. Maanantaiksi pitää ehtiä töihin.

Viisi kj-kanditaattia haastatteluun

Torstai 27.10.2011 klo 22.19

Tänään ennen valtuuston kokousta kaupunginjohtajan viran vaalia valmisteleva työryhmä kokoontui ja päätti esittää haupunginhallitukselle seuraavaa:

- totesimme kaupunginjohtajan virkaa hakeneen kymmenen henkilöä

- haastatteluun kutsutaan YTT, KM Markku Kauppinen, FM Mauri Posio, KTT, MMM Asko Saatsi, KM Arto Arto Sihvonen ja insinööri (AMK) Juha Urpilainen

- haastattelutyöryhmän muodostavat kaupunginhallituksen pj Hannu Pääkkönen, kh:n I vpj Pertti Ryynänen, kaupunginvaltuuston pj. Matti Kämäräinen, kv:n I vpj Yrjö Räsänen ja valtuutettu Liisa Honkanen

- kaupunginjohtajan haastattelujen asiantuntijapalvelut ostetaan Psykologian Tieto Taito Oy:ltä. Yhtiö tekee tarvittaessa myös soveltuvuustestit.

Kaupungin hallitus käsittelee asian kokouksessaan ma 7. 11. Haastattelut on tarkoitus pitää marraskuun puolen välin paikkeilla. Sitten jää aikaa mahdollisia soveltuvuustestejä varten.

Joulun alusviikolla pidetään kj:n valintaa varten valtuuston kokous, vaikka muita asioita ei juuri olisikaan. Valtuustoryhmille varataan mahdollisuus tavata kaupunginjohtajaehdokkaita ennen varsinaista valintakokousta, mikäli siihen tulee tarvetta.

 

Kymmenen hakijaa Nurmeksen kaupunginjohtajaksi

Lauantai 22.10.2011 klo 0.02

Tänään klo 15:00 päättyi hakuaika Nurmeksen klaupunginjohtajan virkaan. Määräaikaan mennessä saimme hakupaperit kymmeneltä kanditaatilta. Heistä monella on mittava kokemus eri hallinnon aloilta. Voimme olla tyytyväisiä, että noinkin moni hakija oli kiinnostunut avoimesta virasta. Tällä hetkellä kaikkien kuntien johtajan paikat eivät ole kovin suosittuja.

Hakijoiden nimet ovat olleet julkisia pe  klo 15 jälkeen. Liitetiedostossa on luettelo kaikista hakijoista. Ensi viikolla kokoonnumme työryhmän kanssa ja sovimme jatkotoimenpiteistä.

Metla Joensuuhun

Perjantai 21.10.2011

Eilen maan hallitusryhmät tukivat ministeri Koskisen esitystä sijoittaa Metsäkeskuksen pääkonttori Lahteen hänen kotikonnuilleen. Ainakin kaksi kertaa esitys vedettiin hallituksen asialistalta pois, kun se ei olisi mennyt siellä läpi ministerin esittämässä muodossa.

Joensuu saa tilalle Metlan pääpaikan. Se tuo maakuntaan 20 - 30 työpaikkaa. Surullisinta taas asiasssa on se, että koko Metla tuli kaikille yllätyksenä. Edes pääkaupunkiseudun johto ei tiennyt tulevasta linjauksesta mitään. Kompromissiesitystä on hyvin kiireellä valmisteltu pienellä porukalla hallitussovun löytämiseksi. Metlan työpaikkojen siirtymisen Joensuuhun tapahtuu tämän hetken tietojen mukaan vuonna 2014.

Kokonaisuutena voimme olla koko prosessin lopputulokseen kuitenkin tyytyväisiä. Metlan Joensuun yksikön kehittäminen tukee Joensuun vahvaa metsäosaamista.

Mielenkiinnolla odotamme, miten Metlan pääkaupunkiseudun henkilöstö reagoi hallituksen päätökseen. Tuoreessa muistissa meillä on reilun viikon takainen päätös siirtää Fimean siirtymistä Kuopioon aina vuoteen 2018 asti rajun henkilöstön ja Kokoomuksen vastustamisen takia. Päätöksen tultua julki muutamat kokoomuskansanedustajat (mm. Sarkomaa)  palkitsivat taputuksin aikataulun pitkittämisen eduskunnan istunnon aikana. Se siitä alueellistamisesta. 

Uusi kaupunginjohtaja heti tosi toimiin

Torstai 20.10.2011 klo 7.55

Huomenna päättyy Nurmeksen kaupunginjohtajan hakuaika. Hakijoiden joukossa on kokeneita henkilöitä. Valituksi tullut joutuu heti tosi toimiin, kun neuvottelut kunta- ja palvelurakenteesta jatkuvat ensi vuonna.

Nyt Nurmeksen on pystyttävä valitsemaan ennakkoluulottomasti yhteistyökykyinen ja kokenut kaupunginjohtaja. Panokset eivät ole pieniä. Kysymys on koko Pielisen Karjalan asemasta maakunnassa. Uuden kaupunginjohtajan harteille asetetaan nyt kovia vaateita ja odotuksia.

Huomenna hakijoiden nimet julkaistaan klo 15 jälkeen. Sitten voimme arvioida hakijoita tarkemmin. Käyn keskustelua valintaprosessin aikataulusta. Arvioni on, että joulukuun valtuustossa voimme tehdä valinnan.

Valtimolta odotettu avaus

Torstai 20.10.2011 klo 7.43

Valtimon kunnanjohtaja Kemppinen esittää tänä iltana kokoontuvalle kunnanhallitukselle selvitystyön aloittamista kuntaliitoksesta Juuan, Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon kanssa. Osasin odottaa jotain tuollaista lähivuosina eläköityvältä kunnanjohtajalta. Hän tietää, millaiset ovat Valtimon tulevaisuuden näkymät nykyisen hallituksen kyydissä. Entistä suurempia vaikeuksia kuntatalouden puolella on jatkossa kaikilla Pohjois-Karjalan kunnilla - sinänsä ei mitään uutta.

Jos Kemppisen esitys hyväksytään Valtimolla hallituksessa, menee se kyllä siellä sitten valtuustossakin läpi. Osa vasemmistoa ja myös keskustaa vastustaa tehtyä esitystä. Saattaa taustalle  kummitella kannatuksen lasku ensi syksyn kunnallisvaaleissa.

Pari kuukautta sitten Nurmeksen ja Valtimon hallitukset tapasivat yhteistyönäkymien merkeissä. Siellä sovittiin, että neuvottelut ainakin sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistämiseksi aloitetaan heti. Laillahan yhdistyminen tapahtuu joka tapauksessa parin vuoden päästä.

Valtuustoseminaarissa todettiin, että sos. puolen neuvottelut ovat vielä lähtökuopissaan. Sosiaalijohtajamme ei tiennyt asiasta mitään. Jostain syystä meillä tieto ei ole kulkenut  keskushallinnon sisällä. Tiedon olisi kyllä saanut lehtiä lukemallakin, siksi hyvin tilaisuus loppukesästä uutisoitiin. Koska mitään ei ole tapahtunut , niin Kemppinen otti vähän petemmän askeleen esityksellään.

Luulen, että Juuka ja Lieksa eivät juuri lämpene Kemppisen esitykselle. Mielestäni Nurmeksen ja Valtimon kannattaa ottaa nyt asia vakavasti. Jos mielimme noin kahden miljoonan euron porkkanarahoja, niin maaliskuun alkuun mennessä meidän on  ilmoitettava tahtotilamme kirjallisesti ministeriöön. Saattaa pukata vielä kiirettä.

Juuka suuntautuu vahvasti Joensuuuhun päin. Samoja aikeita taitaa olla myös Lieksalla. Jatkossa koko prosessin kapellimestarina on Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen. Hän näkee Pielisen Karjalan neljän kunnan dynaamisena kokonaisuutena. Samanlaisia ajatuksia on myös maakuntakeskuksenluottamushenkilöillä.