Helteestä näppäimistön ääreen

Tiistai 25.6.2013 klo 22.31

Talvi ja kevät ovat olleet vilkasta aikaa niin töysaralla kuin luottamustehtävien hoitamisessa. Sekaan on mahtunut myös iloa jos suruakin. Tyttäreni ikimuistoiset häät olivat toukokuussa. Sitten loppukuusta kuoli äitini äkillisen sairauden murtamana ja heti pari viikkoa myöhemmin lähti anoppini. Viikon välein hautajaisia vietettiin. Molemmat olivat jo ikäihmisiä, mutta läheisen poismeno aina pysäyttää miettimään ihmiselämän rajallisuutta. –Oma äiti on aina se oikea äiti.

Lähes viiteen kuukauteen en ole kirjoittanut näille sivuille. Aiheita olisi toki ollut paljonkin, mutta päätin alkutalvesta pitää vähän taukoa. Vuoden vaihteessa jätin Keskustan piirin puheenjohtajuuden ja puoluehallituksen. Tammikuun valtuuston kokouksessa siirryin valtuuston pj:n paikalta vetämään kaupunginhallitusta.

Kesäkuun alussa maakuntahallitus sai uuden hallituksen puheenjohtajan. Hyvällä mielellä jätin paljon työtä vaatineen luottamustoimen. Nyt olen maakuntahallituksen työssä mukana maakuntavaltuuston 1. varapuheenjohtajan roolissa. Luottamustoimi on sikäli merkittävä, että osallistun aktiivisesti hallituksen ja valtuuston puheenjohtajistojen yhteisiin kokouksiin, joissa valmistellaan yhdessä virkamiesjohdon kanssa hallitukseen tulevat asiat.

Juuri ennen juhannusta tuli käräjäoikeuden päätös Nurmeksen edellisen kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtaja Pertti Vainionpään välisestä riidasta sairausloma-asiassa. Käräjäoikeuden päätöksen mukaan Nurmeksen kaupunki maksaa Pertti Vainionpäälle lomarahoja ja oikeudenkäyntikuluja noin 20 000 eu.

Koko oikeudenkäynnissä ei mielestäni ole voittajia eikä häviäjiä. Koko prosessi on nolo molemmille osapuolille. Ennen käräjäoikeutta puhuin kh:n pöydän äärellä asian sopimisen puolesta ex-kj:n ja kh:n kesken. Minulla oli vahva usko ja ennakkotapausten mukaan myös tieto, ettemme menesty oikeudessa.

Viime syksynä olisimme voineet viettää Pertin läksiäiset liikuntahallin avajaisten yhteydessä. Kesken oikeusprosessin se oli mahdotonta. Entisen kaupunginjohtajamme muotokuvakin pitää vielä paljastaa. Siihen tarjoutunee nyt tässä uudessa tilanteessa mahdollisuus ensi vuoden alussa nykyisen Nurmeksen 40-vuotisjuhlassa. Pertin elämäntyö Nurmeksen kaupungin hyväksi on ollut merkittävä. Harva muistaa, että kuntamme oli 40 vuotta sitten hyvin velkainen. Työntekijöiden palkkoihin haettiin rahat pankista monta kertaa vekselillä.

Ensimmäinen esimieheni, Pentti Sahama, kertoili hyvinkin hauskoja tainoita Nurmeksen maalaiskunnan ja kauppalan palkan maksutavoista. Kerrankin hän oli odotellut saamisiaan koululaisten hoidosta aikansa. Sitten kysynyt asiasta silloiselta sosiaaliltk:n pj. Lassi Lukkariselta. Rahat olivat kyllä tulleet heti. Pentti arveli, että Lassi koki tilanteen niin häpeälliseksi, että maksoi rahat omasta pussistaan ja laskutti ne kunnalta myöhemmin. Koroiksi hän oli tuonut hyviä Saramon mullassa kasvatettuja perunoita. Ennen lautakunnan puheenjohtajilla oli hieman erilainen toimenkuva kuin nykyään.

Oikeuden päätöksestä Nurmeksen kaupunki ei lähde valittamaan. Sairausloma hyväksytään. Uusi probleema saattaa syntyä, kun kaupunki lähtee hakemaan Kelalta sairausvakuutuslain mukaista korvausta omavastuun (1+9=10 vrk) ylittävältä sairausloman osalta. Kela ei maksa euroakaan, jos työntekijä on hoitanut työtehtäviään sairausloman aikana. Työnantajan on huolehdittava, että sl-lomapäätöstä noudatetaan heti alusta alkaen. Yhden ennakkotapauksen mukaan Kela oli hylännyt lakiin perutuvan sairausloman aikaisen työnantajan korvauksen, kun työntekijä oli todistetusti osallistunut sairausloman aikana yhteen kokoukseen.

 

 

Sote-kuuleminen Joensuussa

Sunnuntai 27.1.2013 klo 17.18

Menneen viikon keskiviikkona Joensuussa oli koolla yli viisikymmentä kuntien edustajaa maakunnasta ja Heinävedeltä kuulemassa KYS:n erityisvastuualueen selvityshenkilöiden raporttia sote-palvelujen järjestämisestä. Samalla tilaisuus oli maakunnan luottamushenkilöjohdon ja kuntajohtajien kuulemistilaisuus.

Selvityshenkilöiden raporttia esittelivät KYS:n johtajaylilääkäri Jorma Penttinen, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen johtaja Tarja Kauppila ja Kuortaneen perusturvajohtaja Helena Lahtinen. Heidän mukaansa nyt etsitään yhdessä kentän toimijoiden kanssa alueellisesti parhaita sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamismalleja. Tavoitteena on taata uudistuksen kautta yhdenvertaiset sote-palvelut kaikille asuinpaikasta riippumatta.

Päivää ennen tilaisuutta oli maakuntalehdessä kirurgian ylilääkäri Tapio Hakalan näkemyksiä tulevasta sote-ratkaisusta. Hän pelkää keskussairaalamme näivettyvän, jos kuntien omistama sairaanhoidon kuntayhtymä purkautuu ja siirtyy yksistään Joensuun vetämäksi isäntäkuntamallilla. Monien meille tärkeiden palvelujen pelätään siirtyvän osaajien perässä KYS:iin. Selvityshenkilö Penttinen ja Joensuun kaupunginjohtaja Karjalainen torjuivat puheenvuoroissaan moiset epäilyt. 

Maakuntalehti uutisoi järjestettyä tilaisuutta torstaina, että sote-uudistuksesta on monta mielipidettä. Artikkelissa oli lainattu kolmen kunnanjohtajan käyttämiä puheenvuoroja. Toimin tilaisuuden puheenjohtajana. Kirjasin kaikkiaan 20 kommenttipuheenvuoroa. Minusta väki oli vaikeasta asiasta kuitenkin aika yksituumainen. 

Lähes kaikki luottamushenkilöt ja kuntajohtajat olivat maakunnallisen mallin kannalla. Hyvällä mallilla on monta nimeä, piirimalli, maakuntamalli, kuntayhtymä –kaikissa  hallinto on hajautettu.  Joensuun kaupunginjohtaja antoi tukea vastuukuntamallille, mutta heidän valtuuston varapuheenjohtaja taas oli piirimallin tai nykyisen kuntayhtymän kannalla. Pari henkilöä olisi laittanut esityksen vielä uuteen valmisteluun. Joku korjaisi lääkäripulaa lainsäädännöllä. Mielestäni tilaisuudessa käytiin hyvä keskustelu. Selvityshenkilöt lupasivat kuulla maakunnan ääntä. Jos näin käy, niin jonkinmoinen Eksoten tyyppinen ratkaisu voisi olla mahdollinen.

 

Keskustavaltuutettuja koulutuksessa Lieksassa

Sunnuntai 27.1.2013 klo 7.38

Viime viikon lauantaina kokoontui Pielisen Karjalan uusia valtuutettuja järjestökoulutukseen Lieksassa. Mukana olikin melkein täysi valtuustosalillinen kuulijoita. Olin mukana kertaamassa ja oppimassa vähän uutta.

Toiminnanjohtaja Antti Varis veti tiukan pp-sulkeisen. Kansanedustaja Anu Vehviläinen kertoili kokemuksistaan luottamushenkilönä paikallistasolla ja valtakunnan vaikuttajana.  Kävimme vilkasta keskustelua omasta kuntapolitiikastamme. Palauttelimme mieliimme, mitä olimme kuntavaaliohjelmissamme kansalle kertoneet. 

Lähiaikoina kunnat antavat lausuntonsa valtiovallalle kuntarakenne-  ja sote-työryhmien esityksistä. Keskustan Pohjois-Karjalan piiri järjestääkin keskeisille luottamushenkilöille Joensuussa koulutusta vaalien aikaan vahvasti esillä olleista teemoista.

Helmikuun alkupuolella perehdymme kuntarakennelain kiemuroihin.  Kiviniemen hallituksen kuntaministeri, keskustan kuntatyöryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Tapani Tölli tulee kertomaan lausunnolla olevan lain tämän hetkisen tilannekatsauksen.

Maaliskuun ensimmäisenä päivänä Marin hallituksen ”pätkäministeri”, keskustan sos. ja terv. poliittisen työryhmän pj, kansanedustaja Juha Rehula tuo viimeiset kuulumiset sote-lainsäädäntöön.  Aikatauluhan on kiireinen. Lausunnot kunnista on toimitettava 7.3. mennessä.

Toivoisin, että Pielisen Karjalan kuntien hallitusten lausunnot olisivat sellaisia, että niitä voitaisiin alueellisesti yhdessä puolustaa myös maakuntatasolla. Jos olemme kovin eri linjoilla, niin lähetettyjen kannaottojen painoarvo valtiovallan silmissä heikkenee. Välistä lobbaamisella ei päästä toivottuun lopputulokseen.

Jokaisen kunnanhallitus tekee itse lausuntonsa esillä olevista lakiesityksistä. Yhteydenpito naapureihin ei ainakaan pahenna asiaa. Siksi keskustaväki kokoontuukin pari kertaa Joensuussa ennen lakiesitysten lopullisia lausuntoja.

Uusi valtuustokausi käynnistyi

Perjantai 25.1.2013 klo 10.15

Reilu viikko sitten kokoontui Nurmeksen uusi kaupunginvaltuusto ensimmäisen kerran. Uudet päättäjät valittiin kaupunkimme luottamuselimiin. Pääkkösen Hannun kanssa teimme paikkojen vaihdon. Hannu siirtyy johtamaan kaupungin valtuustoa ja minun tehtäväni on luotsata kaupunginhallitusta. Jotkut ovat leukailleet, että teimme Putinit tai Medvedenit - niin tai näin - homma jatkuu.

Kunnallisvaalien jälkeen en ole kovin aktiivisesti näille sivuille kirjoitellut.  Luottamustointen hoitamiseen liittyvät kokoukset ja muut velvoitteet olen hoitanut. Maakuntaliitto työllistikin loppuvuodesta kovasti. Hammaslääkärin töitäkin olen tehnyt ihan urakalla, ulkoillut ja levännyt hyvin.

Viime perjantaina FSO järjesti tiedotustilaisuuden puuhiiltämön tilanteesta. Koelaitoshan alkaa nousta tänä vuonna Höljäkkään ja varsinaista päälaitosta varten on löydetty Känkkäälästä sopiva alue. Me uskomme hankkeen toteutumiseen. Se tuo paljon hyvää  kaupungillemme.

Tiedotusvälineet olisivat halunneet saada jo sijoittajien ja rahoittajien nimiä julki. Niinpä uutisissa vähän epäröitiin rahoituksen toteutumista. Nimet tulevat aikanaan julki. Itse asianosaiset kertoivat tiedotustilaisuudessa, että ei ole ollut vaikeaa löytää rahoittajia. Puolen tunnin keskustelu rahoittajan kanssa on riittänyt myönteiseen päätökseen, näinhän tiedottajy kertoivat. Siihen meidän on uskominen.

Myös kaupungin roolia biohiiltämöhankkeessa on kyselty. Kaupunki järjestää maa-alueen ja yritystoimintaan liittyvän infran investoinneille. Itse tuotantolaitoksen rahoittajina emme ole mukana. Tietääkseni toimijat eivät sitä ole esittäneetkään.

Kaupungin logistinen asema ja hyvät raaka-ainevarastot ympärillä ovat vaikuttaneet vahvasti siihen, että me olemme laitosten sijoituspaikka. Myös kaupunginjohtajamme, Asko Saatsin, henkilökohtainen työpanos ja puualan tuntemus ovat suuressa arvossa, kun yritysten sijoituksia ratkaistaan. Myös luottamushenkilöiden ja kuntalaisten asenne on ollut hankkeelle myönteinen

 

Vuoden vaihtuessa raketit paukkuvat

Maanantai 31.12.2012 klo 23.39

Vuosi alkaa olla lopuillaan. Samoin valtuustokausi päättyy. Tämän valtuustokauden suurimpia saavutuksia on ollut raskaan investointiohjelman toteuttaminen. Tehty työ on ollut perusteltua. Kaikki ei kuitenkaan onnistunut sataprosenttisesti. Kirkkokadun koulun remontista jääneet sisäilmaongelmat on ratkaistava pikimmiten.  Näin saamme työrauhan ja lapsille ja henkilökunnalle turvallisen toimintaympäristön.

Meillä on meneillään useampi yrityshanke. Niiden onnistuminen vaatii vielä kovasti töitä. Onnistuessaan ne tuovat kaupunkiimme työpaikkoja, jotka taas lisäävät Nurmeksen elinvoimaisuuttaa. Samalla asemamme Pielisen Karjalassa vahvistuu.

Luottamuselinten kyky hoitaa kaupungin asioita on kehittynyt vuosi vuodelta. Se osoittaa, että niin virkamiesjohto ja luottamushenkilöt pystyvät viemään vaikeitakin asioita päätökseen sopuisasti. Uskon, että samanlainen työ jatkuu uudellakin valtuustokaudella. Asko kaupunginjohtajana on tuonut puhtia strategiatyöhömme.

Vaalikauden suurimpana pettymyksenä on Valtimon ja Nurmeksen kuntaliitoksen kariutuminen aivan loppusuoralla. Pielisen Karjalan kuntayhteistyö on edennyt hitaasti. Ministeri Virkkusen viimetalvinen kuntakarttaluonnos halvaannutti sen. Ennen kevättä vuoropuhelu naapurusten välillä vilkastuu.

Uusi valtuusto joutuukin heti antamaan lausunnon kuntarakennelakiin maaliskuun alkuun mennessä. Ihmeellistä on se, että lausuntoajasta on jo kuukausi mennyt eikä maassa ole vielä yhtään lausuntoa annettu. Valtava kiirehän tässä tulee.

Odottelemme vielä tarkempia linjauksia sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Ministeriön sote-työryhmä laittoi viisi selvitysmiestä kentälle. Heiltä saadaan raportti helmikuun loppuun mennessä. Silloin toivon tulevan täsmennystä, millaisilla alueilla palvelut kannattaa järjestää.

Pari viikkoa sitten kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja vilautti yhteistyötä keskustan suuntaan kunta- ja sote-ongelmien ratkaisemiseksi. Pääministeripuolueessa on löydetty kepun kotikunta – maakuntamallista toteuttamiskelpoisia osia. Tiilikainen suhtautui avaukseen pidättyväisesti. Uskon, että puolueiden välillä on käyty keskusteluja ennen julkisuutta.  Meillehän piirimalli sopisi mainiosti. Nyt täytyy luottaa, että pj. Sipilä hoitaa oppositiopolitiikan rakentavasti siltoja polttamatta.

Tätä tekstiä kirjoitettaessa kuuluu ulkoa kovaa rakettien pauketta. Se on elämän merkki. Meillä on vielä huomiseen uskovia nuoria ja joukossa vähän varttuneempia. Minäkin kävin Helenan kanssa muutaman raketin taivaalle poksauttamassa.

Kaikille lukijoille kiitos menneestä vuodesta ja oikein rattoisaa uutta vuotta.

Tänään syntyi sopimus maakunnallisesta paikkajaosta

Perjantai 14.12.2012 klo 23.44

Tänä iltana kunnallisvaaleissa mukana ollutta seitsemän rekisteröityä puoluetta kokoontuivat piiritoimistollemme allekirjoittamaan sopimuksen maakunnallisten luottamustoimien paikkajaosta. Tätä iltaa oli valmisteltu noin kuukausi.

Paikkajako noudattaa vaalien suhteellista tulosta. Maakunnallisiin kolmeen kuntayhtymän hallituksiin Keskusta saa neljä, SDP kolme, PS ja Kokoomus molemmat kaksi jäsentä.  Ykköspuheenjohtajuudet jakavat Keskusta ja SDP. Varapuheenjohtajia on kaksi.  Perussuomalaiset saavat jokaisesta kuntayhtymästä toisen varapuheenjohtajan.  Ensimmäinen varapuheenjohtaja on sitten joko keskustalainen tai demari riippuen varsinaisen puheenjohtajan poliittisesta taustasta.

SDP ja Keskusta jakoivat valtuustojen ykköspuheenjohtajuudet seuraavasti: maakuntaliitto SDP:lle, koulutuskuntayhtymä ja PKSSK (sairaanhoitopiiri) Keskustalle. Kokoomus saa kaista kolmesta valtuustosta toisen varapuheenjohtajan.

Toimin neuvottelujen puheenjohtajana. Kaikki käymämme palaverit sujuivat rakentavassa hengessä. Tämän illankin neuvottelu kesti vain tunnin ja sopimuspaperit olivat valmiita allekirjoitettaviksi. Suurin vääntö käytiin oikeastaan puolueiden sisällä valtuustopaikkojen sukupuolijakaumaa sorvatessa tasa-arvolain kehyksiin.  Valtuusto paikoistahan sopivat poliittiset piirijärjestöt. Kunnat tekevät miehistä ja naisista esityksiä.

Omasta puolestani kiitän kaikkia sopijaosapuolia maltillisista neuvottelijoita. Kohta alkava vaalikausi on kaikin puolin haasteellinen. Saamme toimivat ja vahvasti maakunnan etua ajavat maakunnalliset luottamushenkilöelimet.

Pielis-Areena sai tulikasteen

Lauantai 24.11.2012 klo 23.43

Tänä iltana järjestettiin maakunnallinen yrittäjäjuhla Pielis-Areenassa. Gaalaan osallistui noin neljäsataa yrittäjää eripuolilta maakuntaa. Järjestelyt ja puitteet saivat kehuja kaikilta tapaamiltani henkilöiltä. Moni kehotti markkinoimaan voimakkaasti paikkaa vastaavien suurten tilaisuuksien järjestämiseksi Nurmeksessa.  Varsinkin kesällä alue on upea.  Ainoa pieni miinus oli erinomaisen ruoan viileneminen ennen pöytiin tarjoilua. Sekin asia on varmasti korjattavissa.  

Tänä vuonna Pohjois-Karjalan yrittäjäkunnan palkinnon kävivät pokkaamassa Ilomantsin kunnan edustajat. Viime vuonna haimme Joensuusta vastaavan kiertopalkinnon Nurmekseen.  Nuoren yrittäjän palkinnon sai joensuulainen Arcusys Oy. Sen toinen palkinnon vastaanottajista on nurmeslaissyntyinen Janne Hietala. Hänen syntymäkotinsa on tuossa muutaman sadan metrin päässä.  

Nurmeksen vuoden yrittäjän palkinnon sai Teemu Halosen yritys. Onnea Teemulle. Maakunnan yrittäjäpalkinnon saivat Arja Nevalainen ja hänen poikansa Marko Lipponen. Marko johtaa Nurmeksen Dementiakotia. Perheellä on yritykset myös Juuassa ja Juankoskella. Hyvä Nurmes.

Toimitusjohtaja Järventaus oli kovin kiinnostunut kaupungin harjoittamasta yrittäjäpolitiikasta. Oikea on kuulemma meidän asenne.  Siinä on sitä dynamiikkaa, jota kaikilla kunnilla ja kuntien yrittäjillä ei ole. Marko  kertoili illan juhlapuhujalle kokemuksistaan Nurmeksessa yrittäjänä. Näin hän sai realistisen kuvan yrittäjän näkökulmasta.

Kuvassa Jussi Järventaus, Marko Lipponen ja Arja Nevalainen ihailevat yrittäjäpystiä.

Julkinen sektori ei juuri pysty tulevaisuudessa uusia työpaikkoja tarjoamaan. Verotulojen kasvu on suoraan riippuvainen työllisyyden ja uusien työpaikkojen syntymiseen. Kaupungin on oltava tasapuolinen yrityspolitiikassaan. Kunnan varsinainen perustehtävä riittävien palvelujen tuottajana on pidettävä mielessä.

Meillä piti tänä vuonna järjestää maakuntaliiton loppiaisvastaanotto Nurmeksessa.  Koska meillä ei ollut riittävän suurta paikkaa, niin tilaisuus oli Lieksan kulttuuritalolla. Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen totesi Pielis-Areenan sopivan tarkoitukseen mainiosti.  Ensi vuonna mk-liiton vastaanotto on Kiteellä. Vuonna 2014 se voitaisiin ihan hyvin järjestää Nurmeksessa.

Hanna Huttunen keskustapiirin johtoon

Lauantai 24.11.2012 klo 9.02

Eilen illalla oli Pohjois-Karjalan Keskustan piirin syyskokous. Vuosi sitten päätin, etten enää jatka puheenjohtajana. Silloin harkitsin kyllä kokonaan politiikasta vetäytymistä. Noudatin kuitenkin puolueen puheenjohtajan ohjeistusta, että keskeisillä paikoilla olevien keskustalaisten on syytä asettua kunnallisvaaleihin ehdolle ja kannustaa muitakin mukana olevia valtuutettuja jatkamaan yhteisten asioiden hoitoa. Tuloshan meillä on tiedossa. Virtaa kyllä vielä on.

Kokous valitsi selvällä äänten enemmistöllä uudeksi piirin puheenjohtajaksi Hanna Huttusen Outokummusta. Hän on tomera nainen. Hannan mukana saamme piirin toimintaan dynamiikka ja myös uusia tuulia. Hän hoiti oman kunnallisjärjestönsä syysvaalit erinomaisesti.

Piirin varapuheenjohtajiksi valittiin Ville Riikonen ja Kaisa Hiltunen Joensuusta. Näin puheenjohtajistosta tuli kovin Joensuun seutukuntakeskeinen. Lea Oravalahti-Pehkosen saama kannatus ei ihan riittänyt valintaan. Piirihallituksessa on kuitenkin jokaisesta kunnasta  edustus. Piirin työvaliokuntaan on saatava edustus kaikilta seutukunnilta.

Tervehdyspuheessani jätin päivän kuumimmat poliittiset teemat istuvien kansanedustajien ruodittaviksi. Käsittelin kuitenkin mediassa vähemmälle jäänyttä maan hallituksen suunnitelmaa muuttaa opiskelijoiden valintakriteerejä keskiasteen koulutukseen, sillä leikkuri uhkaa toteutuessaan ”heikompaa opiskelija-ainesta”.

Suunnitelman mukaan valintapisteitä leikataan oppilailta, jotka tarvitsevat yksilöllistettyä opetusta matematiikassa ja kielissä. Valitettavasti nämä oppilaat ollaan sulkemassa syrjäytymiskierteeseen heti peruskoulun jälkeen.

Ehdotus on ihmetyttänyt opetushallitusta, joka on huomauttanut asiasta sektoriministeriötä. Sen kanta todennäköisesti lieventää jonkin verran pisteytysjärjestelmää. Prosessi on vielä kesken. Nyt siihen on kuitenkin puututtava.

Samanaikaisesti suunnitellaan ammatillisille oppilaitoksille palkitsemisjärjestelmää tuloksellisuusrahan muodossa. Suunnitelman mukaan se on suoraan verrannollinen valmistuvien määrään opintonsa aloittaneista.  Palkkio tietysti johtaa helposti siihen, että oppilaitoksiin valitaan opinnoissa menestyvää ainesta. Silloinhan kustannuksia lisäävää tukiopetusta ei tarvita. Onko suunta oikea? Mielestäni ei ole.  

Koko keskustaväki toivoo, etteivät opetusministeriön leikkurit ja valintakriteerien muutokset tee ikävää jälkeä tasa-arvoiselle koulutukselle. OPM:n edellä mainitut suunnitelmat lisäävät vain syrjäytymistä. Kyse on alueellisestikin isosta asiasta.

 

Kuntarakennelain uusi esitys suuri pettymys

Sunnuntai 18.11.2012 klo 22.57

Menneen viikon torstaina hallitus päätti lähettää kunnille lausuttavaksi luonnoksen suurkuntiin ohjaavasta kuntarakennelaista. Ennen kuntavaaleja hallituspuolueet kävivät teatraalista väittelyä lain sisällöstä. Sitähän se olikin. Tuon kuntaministeri on myöntänyt tiedotustilaisuudessa. Hallitus jatkaa peiteltyä pakottamispolitiikkaa.

Nyt saatu hallituksen esitys ei tuo juuri mitään uusia asioita, joita talvella lausunnolla olleessa kuntarakennetyöryhmän esityksessä ei olisi ollut. Silloin enemmistö kunnista antoi täystyrmäyksen hallituksen suurkuntaideologialle.

Kesäkuun kuntatiedonannossa annetusta lupauksesta poiketen hallituksella ei ole vieläkään esittää konkreettista mallia sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta. Tämä on meille suuri pettymys Nurmes - Valtimo sote-integraation etenemisen kiireellisyyden takia. Pakottamalla maa suurkuntiin asia ei ratkea.

Maan hallitus aikoo lakiehdotuksen mukaisesti käyttää valtaansa muokatakseen mieleisen lopputuloksen kuntien lausunnoista huolimatta. Esimerkiksi hallitus voi hylätä kuntien esitykset ja asettaa erityisen kuntajakoselvittäjän, mikäli ne eivät ole linjassa hallituksen kuntapolitiikan tavoitteiden kanssa. Hannes Mannisen mukaan noita selvittäjiä tarvitaan useita kymmeniä. Viime talviset kokemukset viittaavat siihen, että meilläkin on valtiovallan selvittäjille töitä.

Myös avustuksia kuntaliitosselvityksiin ja kuntaliitoksen toimeenpanoon saisi vain, mikäli ehdotettu uusi kunta täyttää lain kriteerit ja päätökset on tehty määräajassa. Valtion liitoskunnille maksamille yhdistymisavustuspotille laitettaisiin euromääräinen katto. Ylimenevä osa nipistettäisiin kuntien valtionosuuksista. Eli tälläkin tavalla hallitus on aikeissa leikata kuntapalvelujen rahoitusta. Esimerkiksi Nurmeksen ja Valtimon kuntaliitos ei toisi euroakaan ”porkkanarahoja”, koska uuden kunnan 20 000 asukkaan raja ei ylity.

Kunnille varattu lausuntoaika on aivan liian lyhyt. Määräaika vastauksille on maaliskuun 7. päivä.  Esitys lähtee lausunnoille tulevalla viikolla. Uusilla valtuustoilla menee lähes koko tammikuu järjestäytymiseen. Näin ollen kunnilla ei ole lausuntoaikaa kuin reilu kuukausi. Oikeuskanslerin mielestä lausuntoajan pitäisi olla vähintään kymmenen viikkoa.  

Uusi kuntarakennelaki on luonteeltaan puitelaki, jossa on paljon ohjaavia elementtejä. Sen sijaan velvoittavat pykälät puuttuvat. Voidaan spekuloida, että kunnille olisi edullista kieltäytyä kustannuksia tuovista liitosselvityksistä.  Silloin hallitus voisi käynnistää erityisen kuntajakoselvityksen. Kulut maksaisi valtio.

Viime talvena Nurmes ja Valtimo antoivat myönteiset lausunnot tämän lain sisällöstä. No Nurmeksen ja Valtimon kuntaliitosta ei syntynyt. Lieksa ja Juuka ovat ottaneet etäisyyttä meihin. Tilanne ei ole vuodessa miksikään muuttunut. Itse hyväksyn vapaaehtoiset kuntaliitokset, kuten olen moneen kertaan aikaisemmissa kirjoituksissani todennut.

Pakotteilla saadaan kyllä isompi kunta, mutta sen valtuuston työskentely on vaikeaa. Nyt yritetään kuntajakolailla saada järkeviä sote-alueita. Loppuviikosta saimme kuulla, että lähipalvelulaki aiotaan vihdoinkin säätää. On mielenkiintoista nähdä sen luonnos.

 

 

Maatalouden kannattavuutta on parannettava

Perjantai 9.11.2012 klo 6.34

Suomalainen maatalous tulee tekemään tänä vuonna noin 1,4 miljardin tappiot. Näin voi kiteyttää PTT:n johtavan taloustutkijan Perttu Pyykkösen viestin.  Kannattavuudessakin vaihtelu tilojen välillä on suurta, mutta suunta on valitettavan selkeä. Jatkuvasta tilatason toiminnan tehostamisesta huolimatta maatalouden kannattavuus vain heikkenee paranemisen sijaan. Ei siis ole ihme, että viljelijöiden tulevaisuuden usko on koetuksella. Päävastaukseksi kannattavuuden kääntämiseen Pyykkönen näkee sen, että tuottajahinnat on saatava nousemaan kustannuksia nopeammin.

Ensimmäisinä toimenpiteinään maan hallituksen pitää perua maatalouteen kohdistamansa moninkertaiset leikkaukset. Viljelijät ollaan nyt asettamassa kohtuuttomaan tilanteeseen. Tuloja leikataan, sosiaaliturvaa leikataan, byrokratiaa vahvistetaan ja kaikki tämä tehdään tilanteessa jossa viljelijät jo valmiiksi kamppailevat vakavan kannattavuuskriisin kanssa.

Keskustan maa- ja metsätalouspoliittisen ryhmän varapuheenjohtaja Eero Reijonen on pukenut sanoiksi Keskustan kannan. Hallituksen nykyinen linja maanviljelijöitä ja maaseutua kohtaan on kestämätön. Hallituksella on kelvollinen ohjelma, mutta se ei toteuta omaa ohjelmaansa. Turvaamisen, kehittämisen ja vahvistamisen sijaan hallitus vaan leikkaa, heikentää ja estää.  Jos hallitus ei ryhdy pikaisiin toimenpiteisiin maatalouden kannattavuuden parantamiseksi, Keskusta tulee tekemään asiasta välikysymyksen.

Pielisen Karjalasta on kehittynyt Pohjois-Karjalan maatalouden vahvin alue. Meille on syntynyt isoja tiloja. Uutta tekniikkaa otetaan koko ajan käyttöön. Maamme ja eu:n maatalouspolitiikan on jatkossa oltava sellaista, että toiminta on kannattavaa. Jatkossakin on pystyttävä tekemään investointeja. Näin voimme turvata kotimaisen hyvän lähiruoan saannin. Kaikki me sitä haluamme.

 

Kuntavaalien tulos on huomioitava sote-ratkaisuissa

Perjantai 9.11.2012 klo 6.08

Vaalien jälkeen olen keskittynyt enemmän hammaslääkärin töihin. Luottamustoimet olen siinä sivussa hoitanut. Menneellä viikolla aloitimme kaupungin talousarvion tekemisen. Siinä näkyy kaupunkimme uuden strategian jälki. Tekstiosat ovat dynaamisia. Uuden valtuuston ja kaupunginhallituksen on sitten vaan riittävän usein seurattava tavoitteiden toteutumista.  Harmi vaan, kun perussuomalaisten edustaja ei osallistunut ensimmäiseen seitsemän tunnin kokoukseen. Kävimme hyvän yleiskekustelun.  

Menneitä kuntavaaleja tarkasteltaessa huomaa, että viisi hallituspuoluetta menettivät kannatustaan edellisiin kunnallisvaaleihin verrattuna. Kansalaiset menivät sokkona vaaleihin, kun hallitus ei kyennyt tuomaan omia esityksiään vaalikeskusteluun.

Maan hallituksen on aika tunnustaa tosiasiat ja luopua 70 – 100 suurkunnan tavoitteestaan, sillä yli puolessa kunnista se ei pysty toteuttamaan kuntaliitoksia ilman opposition tukea. Pelkästään keskustalla on yli 50 prosenttia valtuustopaikoista 78 kunnassa. Keskustalla ja perussuomalaisilla yhteensä on yli 50 prosenttia valtuustopaikoista 161 kunnassa. Hallituksen on haettava sanelupolitiikan sijasta aitoa yhteistyötä niin opposition kuin kuntien kanssa.

Keskustan mallilla turvataan lähipalvelut koko Suomessa. Hallituksen tulee vakavasti selvittää keskustan malli. Selvittämistä puoltaa myös se, että kotikunta-maakuntamallilla on useimpien asiantuntijoiden tuki ja se on käytössä useimmissa Euroopan maissa.

Henna Virkkunen on todennäköisesti vaihtamassa ministeriötä. Seuraan mielenkiinnolla hänen seuraajaansa. Jos uusi kuntaministeri on Jan Vapaavuori, niin meidän maakuntamme kannalta kyyti saattaa koventua. Hänhän arvosteli loppukesästä mm. tuomarikoulutuksen laajentamista Joensuuhun, mitä kylläkin meidän maakunnan johtavat kokoomuspoliitikot myöhemmin paikkailivat.

Laaja ja perusteellinen yhteiskunnallinen keskustelu on välttämätöntä jo suomalaisen kansanvallan näkökulmasta. Siksi hallituksen on lähetettävä kuntauudistuksen rakennelaki ja siihen liittyvät sosiaali- ja terveyspalvelujen suuntaviivat lausunnoille kuntiin yhtä aikaa. Kunnallisvaalien tulos edellyttää, että uudet valtuustot voivat ottaa esityksiin kantaa.

 

Kiitos

Maanantai 29.10.2012 klo 0.48

Nöyrä kiitos äänestäjilleni. Nämä olivat minulle kahdeksannet vaalit Nurmeksessa. Kaikissa vaaleissa menestystä on ollut. Se asettaa myös velvoitteita yhteisten asioiden hoidossa.

Asettamani ravoite myös täyttyi. Olemme maakunnan suurin ryhmittymä. Muutamissa kunnissa sekä Keskusta että SDP menettivät paikkoja. Aikaisemmin taisi neljässä Pohjois-Karjalan kunnassa olola Keskustalla yksinkertainen enemmistö. Nyrt se on vain Valtimolla. Valtuustotyöskentelyn kannalta en pidä yhden puolueen enemmistöä ihanteena.

Aamulla lähden aikaisin Joensuuhun maakuntahallituksen kokoukseen. Välillä poikkean Pohjois-Karjalan radiossa. Siellä olen haastateltavana perussuomalaisten edustajan kanssa klo 9:40. He kasvattivat koko maassa roimasti valtuutettujen määrää ja olivat vaalien kiistattomia voittajia. Onnea.

Näitten vaalien työ tehty

Sunnuntai 28.10.2012 klo 7.08

Näitten kunnallisvaalien jalkatyö on tehty. Nyt odotellaan tuloksia. Keskustan piiripuheenjiohtajana tämän päivän tulos on merkityksellinen. Jätän puheenjohtajan tehtävät vuodenvaihteessa nuoremmille ja keskityn enemmän  kotikaupungin asioihin, mikäli oma henkiolökohtainen vaalitulos sen mahdollistaa. Piirin syyskokous on 23. marraskuuta.

Vaalirahakohu laski valtakunnallisesti Keskustan kannatusta koko maassa. Näin on tapahtunut myös Pohjois-Karjalassa kovasta työstä huolimatta. Myös perussuomalaisten nousu ja heidän hengenheimolaisten menestyminen koko Euroopassa on syönyt perinteisten valtapuolueiden kannatusta.

Tämän päivän vaaleissa olen asettanut tavoitteeksi, että olemme maakunnan suurin vastuunkantajaryhmä. Vuoden 2011 eduskuntavaaleissahan menetimme piikkipaikan SDP:lle. Perussuomalaisetkin aiheuttivat ääntenlaskun loppusuoralla sydämentykytystä. Siksi lähelle he nousivat. Jos toiveeni toteutuu, voin hyvillä mielin jättää piirin puheenjohtajan tehtävät.

Vaalien jälkeen on elämää. Heti vaalikauden alussa valtiovallalta alkaa tulla esityksia sote- ja kuntaratkaisuista. Niihin joudumme ottamaan kantaa. Uskon, että monet palvelujen tuottamiseen liittyvät ratkaisut joudutaan neuvottelemaan naapurikuntien kanssa. Hyvät välit niin muihin puolueisiin kuin naapurikuntiin on säilytettävä. On kunnioitettava yhtyeisttyökumppaneiden arvomaailmoja.

Vaalityössä olemme työskennelleet rakentavassa hengessä. Tietysti vaalien alla on tuotava omia puolueen pääteemoja esille. Sitten kun varsinainen asioiden hoito alkaa, niin yhteispelillä muitten ryhmien kanssa hoidetaan kiperätkin asiat ja tavoitteet maaliin. Työ on hyvin pitkäjänteistä. Oikoteitä ei ole.

Kiitokset näitten sivujen lukijoille. Nyt lähden pitkästä aikaa käymään pienriistametsällä. Saalis ei ole tärkeä, vaan raitis ulkoilma. Liikun yleensä niin äänekkäästi, että linnut väistävät minut jo hyvin kaukaa. Illalla sitten jännitetään vaalitulosta.

 

 

Päivä risusavotassa

Lauantai 27.10.2012 klo 19.38

Eilen olin muutaman tunnin kentällä vaalityössä kodalla porokylässä. Illalla kävimme Helenan kanssa katsomassa uusimman Bondin. On hienoa, että Kärjen Matti saa meille uudet kuvat ensi-iltana.

Kuva oli Bondien parhaimmistoa. Minulle raitis ulkoilma iltapäivällä teki  pari kertaa kepposet. Helena tökkäsi hereille, kun edessä istuvat alkoivat seurata kuorsaamistani enemmän kuin itse elokuvaa!

Tänä aamuna lähdin jo varhain kohti Pörsänmäkeä. Kävin siellä raivaussahan kanssa viisi vuotta sitten sakean risukon ja horsmikon seasta etsityn kuusen taimikon kimppuun.

Ihan hyvännäköistä jälkeä syntyi. Otin koivut pois ja jäljelle jäi aika puhdas kuusitaimikko.

Nyt saunan ja ruokailun jälkeen kyllä uni maistaa. -Huomenna jännätään vaaleja.

Keskiasteen koululeikkaukset esillä eduskunnan kyselytunnilla

Lauantai 27.10.2012 klo 19.27

Keskusta nosti eduskunnan kyselytunnilla torstaina vihdoin esiin eduskuntaryhmässä pitkään puhutun koulutuskysymyksen. Edustaja Puumala kiteytti kysymyksessään yhteen lauseeseen sen, että etenkin demareiden hehkuttama nuorten yhteiskuntatakuu on käytännössä romuttumassa hallituksen omin toimin.

Puumala tiukkasi, mitä opetusministerin pöydällä oleva leikkauslistapaperi on tuomassa mukanaan kun paperia ei ole vielä esiin tuotu.

Opetusministeri Jukka Gustafsson (sd) pyrki vakuuttamaan, että yhteiskuntatakuu tuo nuorille lisäpaikkoja. Hän myös vakuutti, että hän on pyytänyt arviota maakunnallisesti ja alueellisesti. Sen olemme kyllä tehneet jo muutama kuukausi sitten muistaakseni kesäkuun kolmen maakuntaliiton yhteistyöryhmässä.

Keskustan Mauri Pekkarinen huuteli opetusministerin puheenvuoron väliin ja huomautti, että ministeri lupaa siis tuoda lisätietoa heti vaalien jälkeen.

Ministerin hiillostamista jatkoi keskustan Inkeri Kerola. Hän muistutti, että maakunnista tulevat viestit ja myös Uudeltamaalta tulevat viestit kertovat kuitenkin sitä totuutta, että opiskelupaikkoja ei ole tarpeellista määrää verrattuna tähän ikäluokkaan, mikä on nyt menossa koulutukseen.

Itäisen Suomen kaikki keskiasteen koulutuksen aloituspaikat ovat olleet valtiovallan suurennuslasin alla. On totta, että meillä ikäluokat pienenevät. Mutta toisaalta meillä on paljon nuoria, jotka joutuvat hankkimaan toisen tai joskus jopa kolmannen ammatin päästäkseen jatkuvasti muuttuville työmarkkinoille.

 

Hallitus voimaton sote-ratkaisun kanssa

Keskiviikko 24.10.2012 klo 10.29

Hallitus ei saanut aikaiseksi yhteistä sote-mallin esitystä ennen vaaleja. Minusta hallituksen menettely on törkeää äänestäjien aliarvioimista. Aikaa on kyllä ollut, mutta hallituspuolueiden ministereiden kaukana toisistaan olevat ratkaisumallit estivät esityksen synnyn.

Kokoomus olisi halunnut sote-ratkaisuun maininnat palvelujen ulkoistamisesta (tarkoittaa reppufirmojen käyttöä) ja SDP asettui näin ennen vaaleja tukemaan pelkästään julkisilla varoilla toimivaa järjestelmää. Myös palveluja tuottavan yksikön koosta on ollut ministereillä eripuraa.

Nyt on odotettavissa, että vaalien jälkeen hallitus heittää uusille valtuutetuille kovasta rahapulasta kertovat uudet laskelmat. Samalla ilmoitetaan tylysti, mikä on menon suunta. Sitten nähdään, miten paljon hallituspuolueiden edustajat jättivät vaalipuheissaan tosiasioita kertomatta tai antoivat suorastaan hallitusohjelmasta poikkeavia lupauksia.

Maan hallitukselta voi myös kysyä, osuuko Keskustan kotikunta-maakuntamalli liian lähelle oikeaa ja parasta vaihtoehtoa järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut. Olen vakuuttunut, että vaalien jälkeen esittämämme malli saa tukea myös hallituspuolueiden maakuntien Suomen kansanedustajilta.

Harmi vaan, kun monet kuntalaisia lähellä olevat asiat ovat jääneet vaalikentillä vähemmälle huomiolle. Ennakkoäänestys on ohi. Nyt parina iltana seuraamme vaalitenttejä. Toivottavasti niistä kirpoaa mielenkiintoisia asioita framille. 

Puuhastelua mökillä

Sunnuntai 21.10.2012 klo 22.40

Eilen keskustalaisia ehdokkaita oli Porokylässä vaalityössä. Meillä oli kahvitarjoilua. Kansanedustaja Anu Vehviläinen piipahti tilaisuudessa ja piti kannustavan puheen. Aiheena olivat keskiasteen koulutuspaikkojen väheneminen maakunnista ja tietenkin sote-ratkaisun kiemurat.

Tänä aamuna suuntasin mökille jo varhain. Talvea varten oli monta juttua vielä tekemättä. Koko päivä raikkaassa ulkoilmassa kyllä nyt tuntuu sellaisena raukeutena, ettei kohta tarvitse unta houkutella.

Kuokanvaarassa oli ollut viime yönä muutama aste pakkasta. Maan pinta oli jo jäässä. Kuitenkin peruna- ja riistapeltojen kyntäminen vielä onnistyi.

Kosteutta on maassa nyt  kovasti ja järvi melkein kevättulvassa.

Suomen valtion velkakello

Lauantai 20.10.2012 klo 19.52

Saunaa lämmitellessä surffailin eri ministeriöiden sivuilla. Sieltä löysin mielenkiintoisen linkin Suomen valtion velkakelloon.

Siitä voi reaaliajassa seurata, kuinka valtion kokonaisvelka kasvaa. Se kertoo myös velan suuruuden asukasta kohden. Joku nörtti saisi vielä kehittää laskurin, joka kertoisi valtion ja kuntien yhteisen velkamäärän kasvun.

Velkakelloon pääsee osoitteesta

                      http://velkakello.fi/

Keskusta nousussa

Lauantai 20.10.2012 klo 7.47

Eilen Ilta-Sanomat julkaisi tuoreimmanpuolueiden kannatusmittauksen. Se osoittaa, että kunnallisvaalien avainkysymykset alkavat kansalaisille selkiytyä. Eilisen illan valtauutisia tutkimus ei kiinnostanut,  sillä sitä ei noteerattu tiedottamisen arvoiseksi.

Keskustan kannatus on edelliseen mielipidemittaukseen verrattuna noussut eniten. Se on nyt 17,9 %. Nousua on 1,4 prosenttiyksikköä. Kokoomuksen kannatus on myös noussut hieman. Perussuomalaisten kannatuksessa on tapahtunut 1,2 prosenttiyksikön lasku. Eilen heidän kannatus tutkimuksen mukaan oli 13,6 %. SDP:n kannattajien määrä eilisen tutkimuksen mukaan oli 19,5 %. Siinäkin on pienoista laskua aikaisempaan verrattuna.

Päämäärättömästä nykymenosta huolestuneet kansalaiset näkevät, että Keskusta on vaihtoehto kokoomusjohtoiselle kaiken keskittävälle politiikalle. Maakuntien ihmiset eivät hyväksy keskittämistä, reuna-alueiden palvelujen karsimista ja kuntien pakkoliitoksia.  

Perussuomalaisten kannatuksen laskun ymmärtää. Heiltä puuttuu päämäärä. Epäkohdista kyllä esitetään pitkiä listoja, mutta omat eväät niiden ratkaisemiseksi ovat vähissä. Eduskuntavaalien jälkeisten linjausten vuoksi Soinin joukot kantavat ison vastuun nykyisen hallituksen keskittämispolitiikasta. Hallitukseen olisi pitänyt mennä.

Eilen SDP:n ministeri Maria Guzenina-Rickhardson ei enää pystynyt sanomaan, millaisella väestöpohjalla sote-palvelut tuotetaan. Meille on iso asia, että hänkin on huomannut tosiasioita. Maakunnissa ja pääkaupunkiseudulla ei voida käyttää samoja palvelujen tuotantomenetelmiä.

SDP on ajautunut vastakkainasetteluun Kokoomuksen kanssa palvelujen tuottamistavoista. Kansahan tämän kyllä huomaa.  Yhteistä heille on kuitenkin suurkunta-ajattelu. Päämäärään pääsemiseksi heillä ei ole yhteistä ratkaisumallia. Tuo sekavuustila on Keskustan hyödynnettävä viikon päästä olevissa vaaleissa.

Yhden tavoitteen piirin puheenjohtajana olen asettanut itselleni: otamme maakunnassa SDP:ltä eduskuntavaaleissa menetetyn piikkipaikan jälleen takaisin.  Töitä sen eteen on tehtävä. Vaalikodalla olemme koko päivän meidän terhakan ehdokasjoukon kanssa kuntalaisia jututtamassa.

 

Hallintohimmeleistä

Lauantai 20.10.2012 klo 6.59

Vuosi sitten maakuntahallitus kuunteli OECD:n päämajassa järjestön näkemyksiä Suomesta. Siellä oltiin varsin tyytyväisiä meidän asioiden hoitoon. Varsinkin työllisyyden hoito sai kiitosta, vaikka maassa on ja tulee edelleen olemaan isoja alueellisia eroja maan eri osien välillä. Kysyntä ja tarjonta vain eivät kohtaa. Kuitenkin siellä kiinnitettiin huomiota demokratiavajeeseen, joka syntyy valittaessa luottamushenkilöitä maakunnallisiin luottamuselimiin.

Maakunnallisten kuntayhtymien valtuustoihin kunnat valitsevat yleensä istuvia valtuutettuja. Nämä sittet valitsevat kunkin elimen hallitukset. Maakuntahallituksessa on ainakin yksi jäsen, joka ei ole kotikuntansa valtuutettu. Näin demokratiavaje syntyy.

Keskustan ”kotikunta-maakunta-mallia” on arvosteltu siitä, ettei se poista ns. hallintohimmeleitä. Väitteet eivät pidä paikkaansa. Hallinto kevenee nykytilaan verrattuna.

Toinen väite on ollut demokratiavaje. Sekään ei pidä paikkaansa. Maakuntien Suomessa nykyiset himmelit ovat vähäisiä verrattuna esimerkiksi Helsingin ja muun pääkaupunkiseudun vastaaviin. Heidän organisaatio- ja hallintokaavioista ei tahdo saada kyllä selvää.

Keskustan vaihtoehdossa päättäjät voidaan valita maakuntavaltuustoihin samoissa vaaleissa kuin kuntapäättäjätkin. Toinen vaihtoehto on valita kunnanvaltuutetuista edustajat maakuntahallintoon.

Keskusta tarjoaa nyt selkeän vaihtoehdon hallituksen suurkuntahankkeelle. Tarvitsemme uudistuksia ja teemme niitä mielellämme. Näinhän olemme aikaisemminkin toimineet. Vallan ja toimintojen keskittämistä vastustamme. Lähtökohtanamme on ihminen, hänen palvelunsa ja aito kansanvalta.