Nuorisotyöttömyys edelleen iso ongelma

Perjantai 19.10.2012 klo 7.55

Nurmeksen ja koko maakunnan ongelmana on edelleen turhan korkea nuorisityöttömyys. Maakunnan nuorista 4 - 5% on edelleen vailla ammatillista koulutusta.

Tämän päivän työmarkkinat vaativat kovaa ammattitaitoa. Sekatyön tekijät eivät sijoitu markkinoille. Heillä ei ole mitään mahdollisuusksia saada pysyvää työsuhdetta. Näin syrjäytymisriski kasvaa.

Julkilausumia osiossa näillä sivuilla on Keskustan kannanotto. Se tuo esille nuorten koulutus-, työ- ja harjoittelumahdollisuuden kehittämisen niin Nurmeksessa kuin koko Pohjois-Karjalassa.

Liitetiedostoihin olen lisännyt P-K:n Keskustan piirin kuntavaaliohjelman. Siellä on myös Keskustan Nurmeksen kj:n vastaava ohjelma.

Sähköinen kirje Sipilältä

Torstai 18.10.2012 klo 10.38

Postia Keskustan puheenjohtaja Sipilältä:

Tervalan erosta

Torstai 18.10.2012 klo 0.05

Palasin juurin Helsingistä Itä-Suomen työvaliokunnan ja neuvottelukunnan kokouksista. Kokoonnuimme eduskunnassa. Rutiiniasioiden lisäksi keskustelimme kahvitauolla liikenneviraston pääjohtajan Juhani Tervalan erosta. Paikalla oli yksitoista kansanedustajaa, joiden joukossa mm. valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston puheenjohtaja.

Huomenna pääjohtaja Tervala on valiokunnan kuultavana ja perjantaina itse ministeri Kyllönen saapuu perustelemaan luottamuspulaa pääjohtajan kanssa samalle elimelle. Moni paikalla olleista itäsuomalaisista kansanedustajista ei ymmärrä Tervalan eroa. On perin harvinaista, että ministeri erottaa valtioneuvoston nimittämän pääjohtajan.

Tervala tunnetaan vahvana isojen väylähankkeiden toteuttajana. Hän on kiertänyt maakuntia ja pitää ensiarvoisen tärkeänä, että valtaväyliä numeroituna 1-9 peruskorjataan. Moottoriteiden rakentamista hän on myös suosinut sinne, missä se liikennemäärien vuoksi on ollut järkevää.

Nyt Liikenne- ja Viestintäministeriön (LVM) korkeat virkamiehet ministeri Kyllösen johdolla ovat alkaneet vesittää liikennepoliittiseen selontekoon (12.4.2012) kirjattuja väylähankkeita. Ne ovat muutamien LVM:n virkamiesten näkemyksen mukaan ylimitoitettuja. Näiden väylien joukossa ovat mm. Itä-Suomen maakuntaliittojen eduskunnassa hyväksytyt vt. 5:n ja 6:n hankkeet sekä vt. 23:n peruskorjaus.

Vihreät ja Vasemmistoliitto suosivat omien poliittisten linjaustensa mukaan raideyhteyksien kehittämistä. Myös suurten asutuskeskusten joukkoliikenteen ja kevytliikenneväylien kehittäminen ja rakentaminen ovat heidän mielenkiinnon kohteina. Ovat kuulemma ilmoittaneet pohjoiseen ja itään menevien teiden olevan liiankin hyvässä kunnossa.

Jos edellisissä kappaleissa esitetyt asiat ovat todellisia ministerin ja pääjohtajan välirikkoon ja luottamuspulaan johtaneita syitä, niin meidän tärkeät väylähankkeet saattavat viivästyä tai pahimmassa tapauksessa jäädä kokonaan toteutumatta. "Meille voi käydä ohraisesti", kuvaili yksi kansanedustaja tilannetta.

Loppuviikosta olemme viisaampia, kun kuulemme eduskunnan ja asianomaisten henkilöiden välisen neuvonpidon tulokset. Varmaa on, että keskustelu jatkuu vielä pitkään. Valtiovarainvaliokunnan pj. Sasikin on ihmetellyt ministeri Kyllösen toimintaa.Nyt on mielenkiintoista seurata, mikä on pääministeri Kataisen kanta. Onko hänestä tullut myös pääkaupunkiseudun kokoomuspoliitikkojen kanssa metropolilien kehittäjä? Selvää kantaa häneltä asiaan odotamme. 

Tervalaa on arvosteltu toimivaltansa ylittämisestä. Tosiasiassa hän on vain huolehtinut, että aloitetut useita vuosia kestävät hankkeet viedään loppuun. Rahoituspäätökset ovat joskus saattaneet tulla vähän myöhemmin. Tervala on toiminnan mies.

 

Risikolta vihreää valoa lähipalvelulaille

Sunnuntai 14.10.2012 klo 20.35

Lueskelin äsken Kokoomuksen maakuntalehden välissä tulleen vaaliliitteen, Pohjois-Karjalan Siniviestin. Siinä oli ministeri Risikon haastattelu. Etusivun otsikko ”Perusasiat kuntoon” herätti uteliaisuuteni ja toiveekkaana tutkiskelin artikkelin perusteellisesti, josko sieltä sote-lainsäädäntöön jotain avausta löytyisi.

Pettymyksekseni sain todeta, ettei ministeri mitään uutta sote-palvelujen järjestämiseksi pystynyt lupaamaan. Koko juttu oli uuteen terveydenhoitolakiin kirjattujen asioiden kertaamista. Ministeri Risikon esittämällä tavalla Nurmeksen terveyskeskuskin on toiminut jo vuosia resurssien mukaan.

Samaisessa lehdessä oli myös kolmen kunnallisvaaliehdokkaan mielipiteet sote-palveluiden järjestämisestä. Osastonylilääkäri, dosentti Matti Ketonen pyöritteli myös terveydenhoitolaissa säädettyjä asioita kuten ministerikin. Ei mitään uutta.

Olisin odottanut Matti Ketosen PKSSK:n asemansa puolesta ottavan kantaa sote-palvelujen tuottamiseen maakuntakeskeisesti Joensuu isäntäkuntana.

Joensuuhan SDP:n johdolla haluaa hoitaa koko maakunnan sote-palvelut ja odottaa asiasta lakiin kirjaamista. Poikkeuksetta lähes kaikki keskussairaalamme ylilääkärit vastustavat keskuskuntajohtoisesti järjestettyä mallia. Pelkona on sairaalan muuttuminen kaupunginsairaalaksi ja tieto-taidon pakeneminen KYS:in.

Joensuu sai useamman miljoonan euron lisälaskun erikoissairaanhoidon järjestämisestä PKSSK:lta. Osa maakuntakeskuksen luottamushenkilöistä syyttää keskussairaalaa löysästä rahankäytöstä.

Maakunnan luottamushenkilönä ja täällä perusterveydenhuollon parissa työskentelevänä etsisin joensuulaisena mahdollisia aukkoja omasta perusterveydenhuollosta. Tosiasia on, että paljon joensuulaisia menee yksityislääkäreiden lähetteellä suoraan heidän pt:n ohi Tikkamäelle. Se on tilastoista luettavissa.

Ministeri Risikko näkee, että on sote-lainsäädäntöön on sisällytettävä myös lähipalvelulaki. Tuosta toteamuksesta annan ministerille kymmenen pistettä. Aikoinaan Liisa Hyssälä ja Juha Rehula ajoivat sektoriministereinä toimiessaan lähipalvelulain säätämistä ennen varsinaista sote-uudistusta.  Vanhasen ja Kiviniemen hallitukset eivät pystyneet sitä toteuttamaan opposition (SDP) kovan vastuksen vuoksi.

Muutakin hyvää oli ministeri Risikon teksteissä. Hän on perehtynyt Etelä-Karjalan (EKSOTE) malliin tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut. Sieltä hän poimii haastattelussa Mallu-auton, joka vie palveluja haja-asutusalueelle. EKSOTEn on suunnitellut Pentti Itkonen. Hän toimii siellä yksikön johtajana. Ennen Etelä-Karjalaa hän työskenteli meidän keskussairaalan johtajana ja loi Pohjois-Karjalan mallin, josta olen aiemmin kirjoittanut. EKSOTE on hyvin lähellä Keskustan esittämää maakuntamallia.

Torstai-iltana alkoi varmistua, ettei maan hallitus pysty antamaan ennen kuntavaaleja minkäänlaista esitystä sote-palvelujen järjestämisestä. SDP:n ja Kokoomuksen näkemykset ovat liian kaukana toisistaan, jotta yhteinen esitys hallitukselta syntyisi.

Koimme Keskustan piirissä ajankohdan ja asian niin tärkeäksi, että julkaisimme näilläkin sivuilla olevan kannanottomme maakuntalehdessä eilen maksullisena ilmoituksena. Nettilehdessähän sitä referoitiin. Paperilehteen asti se ei päässyt. Juttu olisi varmaan julkaistu jonkin ehdokkaan henkilökohtaisena kannanottona.

Suomen kansa pystyy vaikuttamaan kuntavaaleissa, miten sote-palvelut kannattaa järjestää. Viestin maan hallitukselle on oltava selvä. Haluammeko keskitettyjä ratkaisuja vai myös maakuntien reuna-alueet huomioivia.Toivottavasti se näkyy myös vaalituloksessa.Nyt on kyse kuntalaisten lähipalvelujen turvaamisesta.

 

 

 

Mielikin Mokoma Miesi

Lauantai 13.10.2012 klo 23.45

Palasin juuri kaupunginjohtajamme 50-vuotisjuhlista Rautavaaran Metsäkartanolta. Asko oli tehnyt tapahtumast itsensä näköiset. Juhlasali oli koristeltu metsästykseen liittyvillä esineillä. Tunnelma oli rento ja välitön.

Asko oli kutsunut juhliin lähes sata vierasta. sukulaisia, ystäviä, perhetuttuja, työkavereita ja metsästäjiä. Kaupungin puolesta meitä oli keskushallinnon väki sekä valtuuston ja hallituksen puheenjohtajistot.

Metsästys on Askolle hyvin läheinen harrastus. Hän on jo vuosia sitten päättänyt joskus kirjoitta kirjan. Sen julkaiseminen ajoittui tähän iltaan. Kirjan nimi on ”Mielikin mokoma miesi”. Siinä on kerrottu sujuvasti eri tarinoita kotimaan ja ulkomaille suuntautuneilta metsästysmatkoilta. Asko on harrastanut kirjoittamista koko ikänsä, mikä näkyy hyvin elävänä kerrontana.

Juhlissa oli elävää musiikkia ja miellyttävää ohjelmaa. Minä sain kunnian pitää illan ainoan puheen. Se on näitten sivujen puheita osiossa. 

Kuvassa Asko ja Kristiina istuvat lattialle levitetyn illan isännän ampuman karhun taljan edessä.

Kiitokset vielä Askolle ja Kristiinalle ikimuistettavista juhlista.

 

Lähiruokaa ja kotimaisuutta on suosittava

Keskiviikko 10.10.2012 klo 7.34

Mitä neljässä vuodessa on tapahtunut?

Tiistai 9.10.2012 klo 21.47

Avasin nämä sivut noin neljä vuotta sitten kunnallisvaalien alla. Tämän iltaa olen selaillut otsikoita ja käynyt vanhoja kirjoituksia lukemassa. Kovin tutulta asiat kuulostavat tänäänkin. Eipä ole neljässä vuodessa juna paljon liikkunut. Totta on, että kuntasektorilla ei pystytä tekemään tarvittavia toiminnallisen ympäristön vaatimia muutoksia. Demokratian toteutuminen vaatii aikansa.

Sivuilla on 367 kirjoitusta. Näiltä sivuilta on linkki myös vuoden 2007 eduskuntavaalien aikaisille sivuille. Niillä on 90 siihen aikaan ajankohtaista artikkelia. Yhteensä sivustoilla on siis 457 artikkelia. On siinä tunti poikineen vierähtänyt koneen ääressä naputellessa.

Kopioin sivujen alkutaipaleelta jutun 18.10.2008. Se sopii tähän päiväänkin aivan hyvin.

 

"Sunnuntain maakuntalehdessä SDP:n piirin puheenjohta Seppo Eskelinen näyttää voimakkaasti hyökkäävän Anu Niemen kirjoituksia vastaan terveydenhuollon järjestämisestä. Kirjoitus vain kuvastaa SDP:n levottomuutta ja paniikkia kunnallisvaalien alla. Tosiasiahan on, että lisäkuntaliitoksia Joensuun seudulla ei enää sitten synny, kun terveydenhuolto ja sosiaalitoimi ratkaistaan piirimallin pohjalta. Kontiolahdenhan Joensuu ottaisi mielellään.

Asia ei ole uusi. Jo edellisellä hallituskaudella ministeri Hannes Manninen esitteli useaan otteeseen piirimalliin pohjautuvaa ratkaisumallia. Silloin juuri sosiaalidemokraatit toivat vahvasti esille isäntäkuntamallin kompromissina. Sehän tähtää jatkossa laajoihin kuntaliitoksiin ja maakuntakeskusten voiman vahvistamiseen. Reuna-alueet yhdistyisivät sitten joskus entistä köyhempinä.

Piirimallissa kuntien kipeimmät ja taloudellisesti raskaimmat vastuut pystytään järjestämään tasapuolisesti, asiakaslähtöisesti ja mikä tärkeintä mielestäni kustannustehokkaasti. Kuntien yhdistämiselle ei sitten enää olekaan niin suurta tarvetta. Ne voivat kehittää perinteistä yhteistyötä. Voidaan palkata yhteisiä viranhaltijoita aina kunnanjohtajia myöten. Jos toiminnot koetaan mielekkäiksi, kunnat voivat myös liittyä yhteen niin halutessaan.

Palaan vielä PKSSK:n "Pohjois-Karjalan malli-hankkeeseen". Siinä on siis kartoitettu nykyiset toiminnot ja tutkailtu tulevaisuuteen. Hankkeen loppuraportin viimeisillä sivuilla on aineksia, joiden jatkumaa on tulevassa terveydenhoitolaissa. Valitun työvaliokunnan tehtävänä on valmistella jatkotoimenpiteitä, jotta toiminnot saadaan nivottua sosiaali- ja terveydenhoitoa koskevan hallintolain ja uuden terveydenhoitolain suhteen tarkoituksenmukaisesti."

Neljä vuotta sitten käyntikortissani keskeisemmät vaaliteemani olivat:

- peruspalvelut säilytettävä lähellä kuntalaisia

- syrjäytymiseen puututtuva jo varhaisessa vaiheessa

- panostamalla yrittäjyyteen luomme uusia työpaikkoja

"Maailma muuttuu, Eskoseni." Kuntasektorilla ei kovin nopeasti asiat etene. Samat teemani sopivat myös tähän päivään.

 

Tänään hirvijahdissa

Sunnuntai 7.10.2012 klo 19.56

Tänä vuonna suomalaisen metsän jumalatar, Mielikki, on ollut Lipinlahden hirviporukalle suosiollinen. Olemme lepyttäneet Hänet. Nyt meillä on jo kahdestatoista hirvieläimestä kymmenen nurin. Tämän viikonlopun aikana saimme kolme vasaa ja kolme ikuista. Joskus on metsästetty pitkälle joulukuulle asti.

Aamulla sain laitimmaisen passipaikan. Ajattelin, ettei siihen ensimmäisenä eläimiä tule.  Niinpä aloin lueskella reppuni jakkaralla istuen tabletista Hesaria ja maakuntaliiton huomista iltakoulun materiaalia.

Noin kolmekymmentä metriä leveän suoaukean taakse puihin asettui kolme koppeloa. Niiden kotkotusta oli kiva kuunnella. Emo taisi olla mukana. Kukkopojat olivat jo poikueen jättäneet.

Jostain syystä linnut lähtivät. Olin saanut radiolla tiedon korvaani, että hirviä on liikkeellä. Siirsin tabletin sivuun ja nappasin kiväärin vierestä. Hetken kuluttua alkoi takamaastosta kuulua oksien ripsettä.

Emä ja vasa tulivat juuri minua kohti ja pysähtyivät suon laitaan noin 25 metrin päähän. Otin vasan ristikkoon ja edelleen reppujakkaralta istuen polvituelta suoritin velvollisuuteni.  Saalis tipahti heti. Olen joskus ampunut haavikon.  Onneksi se saatiin pois. Nykyään en ole niitä kaikkein herkimpiä metsästäjiä painamaan liipasinta.

Metsästys on muuttunut vuosikymmenien aikana. Joskus 60-luvulla hirviporukan ajoketjun keskimmäisellä henkilöllä oli kartta ja kompassi. Torvilla pidettiin yhteyttä kavereihin niihin töräyttelemällä.

Lihat jouduttiin joskus paloittelemaan metsässä ja kuljettamaan repussa. Ei ollut metsäautoteitä eikä mönkijöitä paikantimista ja tableteista puhumattakaan. Riu`ulla istuessa saatettiin joskus vanhaa Mullikkaa (Iisalmen Sanomat) lukea.

Nyt meillä on monta hyvää koiraa. Erityisesti 2,5-vuotias Puntus on kunnostautunut. Nimestään huolimatta se on tyttökoira, joka on auttanut maltillisella haukullaan tänä syksynä jo kuuden hirvieläimen kaadon. Tämän päivän viiden tunnin työskentelyllä olisi pisteitä hirvenhaukkukilpailuissa tullut reippaasti.

Viereisessä kuvassa Puntus ja isäntänsä varmistavat, että kaikki on kunnossa eläinten siirtoa varten tien varteen.

 

Sote-alueelle 50 000-100 000 asukasta?

Sunnuntai 7.10.2012 klo 6.48

Tahmeasti valmistuva sote-uudistus ei ole edennyt ollenkaan viime viikkojen aikana. Kuitenkin eilen YLE:n ja HS:n nettiuutisissa lainattiin Turun Sanomien artikkelia ministeriön asettaman työryhmän yhden jäsenen lausunnosta. Usein näistä elimistä tarkoituksella vuodetaan julkisuuteen tietoja median kautta. Tällä tavalla halutaan katsoa, millaisen reaktion uutinen aiheuttaa kansalaisissa.

Eilisen uutisen mukaan sote-yksikön minimikoko olisi 50 000 – 100 000 asukkaan alue. Palvelujen tuottajana olisi vahva peruskunta, Joensuu. Jos tuo kannanotto toteutuisi meillä Pohjois-Karjalassa, niin meillä olisi vain yksi sote-alue. Joensuu isäntänä sanelisi ehdot.

Mitä sitten tapahtuu kuntien omistamalle keskussairaalalle. Nurmeskin omistaa siitä noin viisi prosenttia. Kuntayhtymä puretaan. Tikkamäkeä on rakennettu viime vuosikymmenen aikana kovasti ja olemme osuutemme maksaneet. Joensuu ei pysty sairaalaa lunastamaan muilta osakaskunnilta.

Vaihtoehtoja on asian ratkaisemiseksi. Edessä on varmaan vaikeita neuvotteluja. Kunnat voisivat muodostaa kiinteistöyhtiön, jolle Joensuu maksaa vuokraa. On sitten eri asia, miten vuokran suuruudesta päästään yksimielisyyteen. Todennäköisesti valtiovalta auttaa uusia isäntäkuntia asetuksessaan pääsemään mahdollisimman pienillä kuluilla. Tapahtuu suuremman luokan puhallus.

Meillä Nurmeksessa Kyrölä on peruskorjattu ja velkaakin kaupunki on siihen ottanut. Jos iso, koko maakunnan kattava Joensuu-vetoinen isäntäkuntamalli toteutuu, niin jotain vuokraa varmaan rakennuksesta saisimme. Näin on menetelty palo- ja pelastustoimen hoidossa. Palolaitoksemme on vuokralla.

Edellä luotu skenaario ei ole uhkakuva, vaan se toteutuessaan on haja-asutuskunnille huonoin vaihtoehto toteuttaa sote-palvelut. Maakunnan keskuskaupunki tuottaa ne isäntäkuntamallilla. Muilla kunnilla ei ole hallinnossa sijaa.

Eilen ministeri Virkkunen Nurmeksen vierailullaan ei ollut kommentoinut työryhmän vuotoa lainkaan. Hän taatusti tietää, mistä on kyse.

Pielisen Karjalan tilanteesta hän oli todennut, että samaan neuvottelupöytään menemme ja itse on valtiovaltaa tyydyttävät palvelujen tuotantomallit haettava.

Jos tulevaa rakennelakia ja asetusta tyydyttävään ratkaisuun ei päästä, niin valtiovalta tulee apuun. Meidän tiukka linja muutamissa viime aikojen tapahtumissa ei ainakaan helpota neuvotteluasetelmia.

Nyt tulevissa kuntavaaleissa Keskustan ja muiden oppositiopuolueiden on onnistuttava. Niiden viesti on oltava riittävän vahva, jotta hallitus perääntyy maata eriarvoistavasta keskittämispolitiikasta.

Sote-palvelut keskeisessä roolissa vaalikeskusteluissa

Perjantai 5.10.2012 klo 19.55

Maan hallitus on päättänyt panna tällä vaalikaudella sote-asiat kerralla  kuntoon. Keppinä käytetään 3,4 miljardin valtionosuusleikkauksia, porkkanoita ei juuri jaeta. Jos jollekin sektorille muutama miljoona annetaan, se kyllä muistetaan mediassa kehua.

Aitoa palvelujen käyttäjien ja kuntien kuulemista ei ehditä järjestää. Suunniteltujen toimintamuotojen toteuttajina ovat nyt vaaleilla valittavat uudet valtuustot.

Samanaikaisesti valtiovalta suunnittelee vahvoihin peruskuntiin tukeutuvaa kuntarakennetta. Nyt ei vielä tiedetä, mikä on lopputulos. Sopii kysyä, piirretäänkö kuntarajat sote-palvelujen tuottajien mukaan vai toisin päin. Kansanomaisemmin maan hallitus pähkäilee ongelmaa: "Kumpi oli ensin, kana vai muna?"

Pohjois-Karjalan Keskustan piiri on tänään julkaissut sote-palvelujen tuottamisesta kannanoton. Se on julkaistu näitten sivujen "julkilausumia"-osiossa. Teksti on muokattu myöhemmin juljaistavasta piirin vaaliohjelmasta.

Elokuvajuhlien tulevaisuus epävarmaa

Keskiviikko 3.10.2012 klo 23.11

Olipa mennä tänä aamuna kahvi väärään kurkkuun, kun luin aamun lehdessä uutisen meidän elokuvajuhlien tulevaisuuden näkymistä.  Todennäköisesti meillä ei ole ensi syksynä ko. tapahtumaa, joka mielestäni nyt kolmannella kerralla näytti ottaneen paikkansa Nurmeksen kulttuuritarjonnassa.

Juhlia on järjestetty pääosin talkoovoimin. Niitä on järjestetty koko ajan pienevillä budjeteilla: 135 000, 92 000 ja viimeksi 75 000 euroa. Järjestäjät ovat väsyneet. Kulttuuripiireistä ei ole löytynyt rahoittajia ja paikallisten yritysten tuki ei ole riittävä laadukkaiden juhlien järjestämiseksi. On ymmärrettävää, että pienenevillä euromäärillä juhlien järjestäminen aiheutti talkooväen turhautumisen.

Nurmeksen sivistyslautakunta ehdottaa ensi vuoden kaupungin talousarvioon 15 000 euroa elokuvajuhlille.  Vertailun vuoksi mainittakoon, että joulumusiikille ollaan ehdottamassa 45 000 euroa.

Tänä aamuna keskustelin Nurmeksen elokuvajuhlien epävarmasta tulevaisuudesta maakuntaliiton väen kanssa. Siellä selvitetään, josko saataisiin sen verran rahoitusta kasaan, että ainakin ensi kesän juhlat voitaisiin järjestää.

Maakunnan tulevaisuus- ja kehitysrahastosta voisi jonkin verran pesämunaa löytyä. Joskus loppuvuodesta huomataan, että kaikki hankkeet eivät ole toteutuneet suunnitellulla tavalla ja rahaa palautuu liittoon. Se tietysti käytetään, jos on hyviä kohteita.

Tulevana maanantaina tapaan maakuntavaltuuston puheenjohtajan ja maakuntahallituksen jäseniä. Varsinaisnen hallituksen kokous on loppukuusta. Lista-asiana meidän asia ei ole, mutta Nurmeksen elokuvajuhlien mahdollisesta tuesta voidaan muissa asioissa tehdä linjaus. Maakuntajohtajallahan on mahdollisuus tiettyyn rajaan asti myöntää rahoitusta asemansa puolesta.

Maakuntaliiton rahoituskanavat eivät madollista jatkuvaa taloudellista tukea kulttuuritapahtumien järjestämiselle. Onko tutkittu kaikki tukea antavat kulttuurin saralla toimivat järjestöt ja säätiöt.? Onko mahdollista saada tukea esim. opetusministeriön kautta, jos elokuvajuhlien sisältöä muutetaan enemmän nuorisolle? Nuo ovat kysymyksiä, joihin minulla ei ole vastausta.

Jos paikkakuntalaistenkin suosion saavuttaneita elokuvajuhlia ei vuoden päästä pidetä, niin on todennäköistä niiden loppuminen kokonaan.

 

 

 

Karjalaisen gallupista

Keskiviikko 3.10.2012 klo 22.51

Tämän aamun maakuntalehti kertoi puolueiden kannatuksesta tehdystä tutkimuksesta Pohjois-Karjalassa. Sen mukaan Perussuomalaisille odotetaan menestystä. He vakiinnuttavat myös kuntasektorilla paikkansa kolmen suurimman puolueen joukossa.

Tutkimukselle on olennaista, että mielipidemittauksen painopiste on ollut Joensuussa. Näin Keski-Karjalan ja Pielisen Karjalan kohdalla tutkimus ei anna realistista kuvaa.  Galluppi lupaa Joensuussa Keskustalle voittoa. Muualla maakunnassa säilytämme asemamme. Tärkein tavoite on, että Keskusta säilyttää paikkansa maakunnan suurimpana puolueena.

Viimeisen maakunnan mielipidemittauksen mukaan Keskusta on suurin puolue (26,1 %). SDP on aivan lähituntumassa vajaan prosentin päässä. Perussuomalaisten kannatus on reilut 18 prosenttia. Kokoomus jää selvästi kärkikolmikosta 13,6 %:lla.

Keskustan Pohjois-Karjalan piirin vaaliohjelma on valmistunut. Se julkaistaan lähiaikoina. Lähes kaikki kunnallisjärjestöt ovat tehneet omat vaaliohjelmat - näin on toimittu myös Nurmeksessa.  Ehdokkaille se on jo jaettu. Vaalityöryhmämme on tehnyt aktiivisesti töitä. Siitä heille kiitos.

Sillanrakentajia tarvitaan

Lauantai 29.9.2012 klo 6.57

Työssäni rakennan hammassiltoja. Politiikan saralla haluan olla myös sillanrakentaja. Meidän on vaalittava hyvää yhteistyötä naapureiden kanssa unohtamatta meille nurmeslaisille tärkeitä palvelujen ja työpaikkojen säilymistä.

Nurmeksella on nyt tilastojen mukaan myönteinen nousukulma (mm. työttömyysprosentti on maakunnan alhaisimpia). Keskustaväki on Nurmeksessa aina hoitanut vastuullisesti yhteisiä asioita. Onko nyt suunta oikea? Tuon kysymyksen esitän itselleni Keskustan piirin puheenjohtajana, puoluehallituksen jäsenenä ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Me kaikki tiedämme, että Lieksan ja Nurmeksen sosiaalidemokraatit eivät aina kovin helposti löydä yhteistä säveltä seutukunnan kehittämisnäkemyksissä ja käytännön toimissa.

Kuntalain mukaan valtuusto käyttää kunnassa suurinta päätösvaltaa. Se hyväksyy talousarviot ja päättää mm. kunnan srtegiasta ja linjaa yhteistyösuunnat. Viimeaikaisten tapahtumien johdosta monet valtuutetut ovat esittäneet minulle huolensa nykyisestä kehityksestä.

Huomaamme helposti naapurin saunapalon ja vielä mahdillisesti ilakoimme siitä. Huomaammeko sitten ajoissa kytevän oman talon ullakkopalon? Se pitää sammuttaa ajoisssa. Jos emme näin toimi , seuraamukset voivat olla tuhoisia ja kauaskantoisia. 

Vielä kerran Pikesistä

Perjantai 28.9.2012 klo 21.56

Eilen saimme lukea paikallislehdestä Pikesin pattitilanteesta. Yhteydenottoja tuli monelta taholta. Pikesin henkilökuntaa huolettaa koko yhtiön tulevaisuus ja oman työpaikan kohtalo.  Lehtijutussahan kerrotaan seuraavasti kj:n sanomana: ”Neuvottelualoitteen tekeminen ei ole tällä hetkellä näköpiirissä.”

Näin epävarmuus jatkuu. Nurmes on strategiassaan sitoutunut noudattamaan hyvää työnantajapolitiikkaa. Se velvoittaa, vaikka nyt on kyse vain meidän kehitysyhtiöstä. -Pallo on nyt meillä.

Keskustelin eilen problematiikasta kaupungin keskeisten päättäjien kanssa. Meillä kaikilla on selvä tavoite. Neuvotteluihin lähdetään. Sehän on pakko, koska yhtiö lakkaa olemasta 1.1.2014 alkaen Lieksan ja Valtimon valtuustojen ehdollisten päätösten mukaisesti.

Ratkaisu voisi löytyä mahdollisen neljännen osakkaan muodossa. Tuolla ratkaisulla ei kenellekään muodostuisi enemmistöä. Yrittäjäjärjestöt tai AMK olisivat neutraaleja kumppaneita. Ja näin saisimme yhtiöön myös asiantuntemusta lisää.

Sain eilen kaupunginjohtajalta kuulla lehtitiedoista poiketen, että Nurmes on valmis neuvotteluihin ja yhtiöön pyritään saamaan työrauha. Kaikki tiedämme Pikesin suuren merkityksen Nurmekselle ja koko seutukunnalle. Tarkemmasta ajankohdasta ei ole vielä tietoa.  Vaalien yli ei epätietoisuutta kannata jatkaa.

Eilen oli PKSSK:n järjestämä terveydenhuollon kuntakokous, jossa en työesteiden takia ollut paikalla. Ohjelman mukaan siellä on esitelty mm. Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon näkemyksiä perusterveydenhuollon järjestämisestä.

Paikalla olleilta henkilöiltä läheltä ja vähän kauempaa saamieni tietojen mukaan siellä on syntynyt keskustelua naapurikuntien kesken kokoussalissa ja vähän sen ulkopuolellakin Nurmeksen käyttämästä pääterveysasemasta. Siksi on tärkeää, että aletaan heti etsiä yhteisiä näkemyksiä. Pitkittyessään asiat vain mutkistuvat. Ensi vuonna edessä ovat vielä suuremmat haasteet.

Jos ja kun uudet neuvottelut käynnistyvät, on järkevää tässä tilanteessa kaikkien osapuolten harkittava neuvotteluryhmien laajentamista. On väläytelty, että koko hallituspöydän ympärillä olevat luottamushenkilöt niihin osallistuisivat. Noin isolla porukalla (Lieksa 12, Nurmes 12, Valtimo 11 ja virkamiehet) ei kyllä neuvotteluista tule mitään. –Siksi puheliasta porukkaa olemme. 

Tämän Pikes-asian kohdalla lopetan kirjoittamisen todennäköisesti tähän ja alan keskittyä tuleviin kunnallisvaaleihin. Jos tulen valituksi, niin työntäyteinen kausi odottaa valtuutettuna.  Maakuntaliiton hallituksen puheenjohtajana jatkan ensi vuonna keväälle asti, sillä uusi hallitus valitaan vasta helmikuun  lopulla pidettävässä edustajakokouksessa.

 

 

Edustajia evästämässä

Perjantai 28.9.2012 klo 21.24

Menneellä viikolla kävin maakuntaliiton väen kanssa tapaamassa kansanedustajiamme. Siellä teimme uusia askelmerkkejä kuntien ja edustajien välisille tapaamisille. Nykyisen käytännön mukaan olemme kuntien edustajien kanssa evästäneet kansanedustajiamme kaksi kertaa vuodessa pienimuotoisissa seminaareissa.

Ensi vuoden alusta käytäntöä muutetaan siten, että järjestetään yksi suurempi seminaari. Siihen valmistellaan valtion seuraavaan talousarvioon esitettävät maakunnan hankkeet ja kuullaan kuntien kuulumisia. Tapahtuma ajoittuu kevääseen ennen maakuntaliiton ministeriövierailuja.

Lisäksi järjestetään seutukunnilla pienempiä tilaisuuksia, joissa alueen luottamushenkilöt ja kuntajohtajat voivat paneutua syvällisemmin omien ongelmiensa viestittämiseen kansanedustajille ja maakuntaliiton väelle. Tapahtumat järjestetään helmi-, huhti-, syys- ja marraskuun ensimmäisenä maanantaina. Neljästä tilaisuudesta todennäköisesti kaksi pidetään Joensuun seutukunnalla ja sitten yksi maakunnan etelä- ja pohjoispäissä.

Keskiviikkoillan tilaisuutta varten maakuntaliitto oli kasannut edustajille powerpoint-esityksen maakunnan hankkeista. Niiden joukossa oli Lieksaan suunnitteilla oleva bioöljylaitoshanke. Sen olivat valmistelleet Lieksan kaupunki ja Lieksan Teollisuuskylä Oy. Meidän puuhiiltämöstä on myös hankehakemus valmistumassa lähiaikoina. Oma hankkeemme pitää kiireesti esitellä  maakuntamme edustajille. 

Illankeskustelujen  aikana maakunnan kansanedustajat olivat kovin huolestuneita Pikesin tilanteesta. Varsinkin eduskunnan varapuhemies Ravi painotti, että ensi vuoden puolella seutukunnilla joudutaan ottamaan kantaa moniin kuntarakenne- ja sote-ratkaisuihin. Hallitus kuulemma pyrkii viemään läpi vahvan peruskuntamallin ilman pakkoliitoksia.  

Asetuksella määriteltävien riittävän vahvan peruskunnan täyttävien ehtojen toteuttamiseksi menemme täälläkin kiltisti naapureiden kanssa samaan neuvottelupöytään yhteistä ja valtiovaltaa tyydyttävää ratkaisua hakemaan.

Jos sattuu käymään niin, etteivät omat voimat ja yhteistyökyky riitä, niin valtiovallan määräämä setä tai täti tulee avuksi. Siinä vaiheessa juttu ei ole enää meidän käsissä.  Edellä mainittujen seikkojen vuoksi, meille kaikille yhteisen edun vuoksi on äärimmäisen tärkeää hoitaa asioita sovussa.

Keskustalaisena en usko, että maan hallitus pystyy viemään läpi suunniteltua noin 70 kunnan reformia.  Varsinkin suurkaupunkien ympäristökunnissa suunnitelmaa vastustetaan kovasti. Niissähän hallituspuolueilla on vahva kannatus. Meidän on nyt vaan tehtävä kova vaalityö ja onnituttava loppukirissä.

 

 

Valtimolta eropäätös Pikesistä!

Tiistai 18.9.2012 klo 22.10

Olen ollut viime viikkojen aikana todella surullinen Pikesin tilanteesta. Aikoinaan hallituksen puheenjohtajana ja Jouni Pirinen valtuuston puheenjohtajana olimme sitä kaupungin muun luottamusmies- ja virkamiesjohdon kanssa yhdessä perustamassa. Yhtiölle asetettiin suuria odotuksia ja ne se on täyttänytkin. Maakunnassa arvostetaan elinkeinoyhtiötämme suuresti. Haikeana olen tuolloisia perustamisasiakirjoja ja käytyjä keskustelumuistioita selaillut.

Tämän kuun ensimmäisenä sunnuntaina kirjoitin näille sivuille näkemyksiäni elokuun lopun tilanteesta. Kahteen otteeseen olen asian tärkeyttä myös kaupunginhallituksellemme esitellyt ja kehottanut jatkamaan neuvotteluja. Tuloksetta.

Valtuuston puheenjohtajillahan on ko. elimessä vain puheoikeus. Lieksa on lisännyt vaatimuksia. Neuvottelutulosta olisi vielä kannattanut hakea. Lieksahan ei hae yhtiöstä enemmistöä, vaikka sillä siihen asukasluvun perusteella mahdollisuus olisikin. Eilen valtuuston 2. varapuheenjohtaja Säämäsen kanssa jäimme kuitenkin kahden.

Tänään sitten Valtimon kunnanvaltuusto on tehnyt ehdollisen päätöksen erota Pikesistä. Valtimo lähtee Lieksan kanssa yhdessä. Lieksan kaupunginhallitus on käsitellyt asiaa eilen illalla. Siellä on kirjattu hiukan lievempi linjaus. Heidän kaupunginhallitus kokoontuu maanantaina ja tekee myös valtuustolle ehdollisen eropäätöksen Pikesistä.

Ehtona on, että meidän kh päättää jatkaa neuvotteluja, joita olen kahteen otteeseen pyytänyt. Kaikkia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun on myös päästävä. Mielestäni näkemyserot eivät ole suurtia. 

Elokuun toisen neuvottelun aikaan olin I-S:n huippukokouksessa sen puheenjohtajana. Ihmettelen myös suuresti, miksi hallitus oli minulta kysymättä nimennyt varahenkilöksi neuvotteluun edustajan hallituspöydän ulkopuolelta kaupungin edunvalvojaksi. Minä olisin lähettänyt sinne Säämäsen, mutta en ehtinyt asiaa valmistella. Hänkään ei varmasti olisi ollut neuvotteluja katkaisemassa. Tämä on tietysti jälkiviisautta.

Lieksan kaupunginhallituksen puheenjohtajalta sain kuulla, että päätös pitää myös valtuustossa. Samaa vakuutti myös heidän valtuuston puheenjohtaja - yksimielistä päätöstä odottaa.

Nyt saattaisi olla kh:n kokouksen paikka vielä ennen ensi maanantaita. Jotain voisi vielä olla tehtävissä. Jos pitkitämme neuvotteluja, niin Lieksan vaatimukset saattavat kasvaa. Lumipallo on lähtenyt liikkeelle.

Jossain kirjoituksessa olen vihjannut, että Valtimon kunta ja Lieksan kaupunki tiukassa paikassa voivat helposti löytää toisensa. Nyt olemme kahden selän puristuksessa.

Viime vuosikymmenellä kj. Kemppinen oli aloitteellinen, kun Pielisen Karjala pääsi sotu-maksujen vapautukseen mukaan. Kansanedustaja Kähkönen hoiti asian eduskunnassa. Yrittäjien keskuudessa etuus koettiin myönteisenä. Muutama yrittäjä piti niillä säästöillä kunnon loman aikoihin.

Pikesin hajotessa se jäisi Nurmekselle. Yhtiön osakepääomasta Lieksa ja Valtimo ottavat omansa. Nurmekselle jää sitten rippeet ja koko henkilökunta. Surullista todella. Satua lienee koko tämä juttu. Kirjoitin, minkä kirjoitin ja "tallenna"-nappia vielä painan.

 

 

PielisAreena avattiin

Sunnuntai 16.9.2012 klo 16.52

Menneen viikon lomailimme Helenan kanssa Sotkamossa. Viikko kului ulkoillessa ja levätessä. Toissa viikko olikin aikamoista menoa, joten pieni hengähdystauko oli paikallaan.

Tänään kävin PielisAreenan avajaisissa. Siellä pelasivat naisten SM-sarjan kolme joukkuetta harjoitusturnauksen. Heidät oli kutsuttu tänne. Pitkiä tyttöjä, pisin kentällä ollut pelaaja taisi olla 195 cm.

Samoja pitkiä tyttöjä oli tänä aamuna aamulenkillä jo ennen kahdeksaa, kun avasin golf-kentällä viitosväylää. Jäivät vielä sitä katsomaan. Onneksi avauslyönti onnistui hyvin ylimääräisestä mailan rutistuksesta huolimatta. Sain ihan lentopalloilijan kämmenten räpytyksiä kannustukseksi. Mukava fiilishän siitä tuli.

Avajaispuheessani kerroin hallin suunnitteluun liittyvästä historiasta. Sen tunnen aika hyvin, koska olin vuosituhannen alussa vielä Loma-Nurmes Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Yhdessä silloisen toimitusjohtaja Jani karjalaisen, kaupunginjohtaja Pertti Vainionpään ja yhtiön hallituksen kanssa jouduimme hankkeen alkumetrejä junailemaan. Avajaispuheen pitäminen oli myös minulle mieluinen tehtävä, sillä hallin toteuttaminen on ollut keskeisiä tavoitteita koko poliittisen urani aikana.

Toivoin, että Pertti Vainionpää olisi ollut tilaisuudessa paikalla. Olisimme voineet pitää nyt hänen läksiäisensä. Paikka olisi ollut Pertille varmaan mieluinen. Liekö vielä hallille menevälle tielle nimeä. Meinasin puheessani ehdottaa sille Pertintie-nimeä. Se olisi pieni kunnianosoitus hänen työstään koko Hyvärilän alueen kehittämiseksi. Onhan tuolla suunnalla Esa Timosenkin tie. Hänen sairauslomasta oleva näkemysero kaupunginhallituksen kassa on vielä kesken.

Liikuntahalli hanke oli meidän entiselle kaupunginjohtajalle hyvin tärkeä. Hän vahti vierestä hyvin tarkkaan, että kaikki askelmerkit olivat tarkkaan suunniteltu eikä hankkeen viivästyminen saanut tippua pois OPM:n listoilta.  Sieltähän saimme 1,75 milj. euroa nuorisotoimen puolelta ja ylläpitokuluihin tulee myös tukea.  

Muistiinpanoni vuosien varrelta kertovat hallihankkeen olleen niitä harvoja asioita, joissa kaupunginjohtaja, Jani Karjalainen (Loma-Nurmes Oy, tj.) ja minä (Loma-Nurmes Oy:n hall. pj.) olimme aina yksimielisiä. Hyvä näin. Yksi vaikea asia oli päästä irti matkailupalvelun hoitamisesta.  Sen Pertti olisi halunnut säilyttää loppuun asti Loma-Nurmeksella.

Pitämäni puhe on kokonaisuudessaan näitten sivujen ”Puheita”-osiossa. Meillä on kaikin puolin hieno halli.  Kyllä meidän nyt kelpaa.

Loma-Nurmeksen toimitusjohtajan ja kaupunginjohtajan kanssa kävimme hallista katsomassa mahdollisen golf-simulaattorin sijoituspaikan. Hyvä tilahan siellä siivousvaraston yhteydessä onkin. Golf-yhtiö voi tulla sinne halutessaan vuokralle. Itse investointi ei ole ihan mahdoton varakkaalle yhtiölle. Kaupungin rahoja sinne ei ole tarkoitus suunnata. Meillä on hyvin muistissa esim. C-sarjan osakkeista tulleet taloudelliset vastuut jo kauan sitten. Niistäkin on päästy eroon.

 

Nurmeksen karvahattulähetystö Hesassa

Sunnuntai 16.9.2012 klo 16.23

Viikko sitten perjantaina suuntasimme varhain kaupunginjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan kanssa Helsinkiin. Olimme valmistautuneet esittelemään valtakunnan päättäjille suunnitteilla olevaa puuhiiltämöä ja uutta kaupungin strategiaa.

Aamulla aamiaisen yhteydessä tutustuimme puuhiiltämöhankkeen yhteistyökumppaneihin.  He esittelivät puunkuivausmenetelmää ja tästä uudesta tekniikasta koituvia hyötyjä sekä lopputuotteita. Pohjois-Karjalaan ja Ylä-Savoon on vireillä puun energiakäyttöön liittyviä hankkeita. Siksi omasta alkuvaiheessa olevasta paljon työllistävästä ja merkittävästä laitoksesta ei tässä vaiheessa voi kovin avoimesti kirjoitella.  Tarvitsemme kohtalaisen isot raaka-aineen kokoamisalueet. Eilisessä paikallislehdessä kaupunginjohtaja esitteli asiaa.  

Huomenna kaupunginhallitus saa asiasta tilannekatsauksen. Aluksi tarvitsemme jonkin verran suunnittelurahaa hankkeen vetäjille. Uskon sen löytyvän. Pientä riskiähän uusiin pilottisuunnitelmiin aika liittyy, mutta se on vain uskallettava ottaa. 

Valtioneuvostossa tapasimme ministeri Virkkusen valtiosihteeri Itkosen. Hänelle esittelimme juuri valtuustoseminaarin antia. Hän oli kiinnostunut erityisesti meidän sote-ratkaisumallista. Asian eteneminen haluamaamme suuntaan edellyttää kuitenkin jatkossa yksituumaisuutta naapurikuntien kanssa. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että meillä säilyvä hyvät neuvottelukontaktit naapureihin.

Kuten olen aiemmin jo moneen kertaan todennut, hallitus ei tule uudella kuntajakolailla pakottamaan kuntaliitoksiin. Asetuksella säädetään kriteerejä, jotka kunnan pitää täyttää. Niiden toteuttamiseksi menemme kiltisti samaan neuvottelupöytään naapureiden kanssa tyydyttävien toimintamallien löytämiseksi. Jos sote-palvelujen tuottamisessa emme pääse yksituumaisuuteen, niin maakunnallinen malli jää sitten todennäköiseksi. Toivottavasti keskuspaikka ei ratkaise koko hommaa.

Eduskunnassa tapasimme maakuntamme ja Ylä-Savon kansaedustajia. Keskustelu oli vilkasta ja antoisaa. Monet heistä olivat kuulleet myös naapuriemme näkemyksiä. Siksipä edustajatkin pyysivät meitä hakemaan yhteistä linjaa esityksiimme. Kuitenkin Nurmeksen vahva asema logistisesti Pielisen karjalan keskuksena myönnettiin.

 

Ei uutta auringon alla

Sunnuntai 16.9.2012 klo 16.09

Puolitoista viikkoa sitten kävimme maakuntaliittojen hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajien sekä maakuntajohtajien kanssa läpi tilannekatsauksen tämän hetken tilanteesta kuntasektorilla. Tilaisuudessa oli mukana myös kuntaliiton edustus.

Kuntarakenneuudistuksen kanssa samanaikaisesti valmistellaan valtionosuusuudistusta. Ministeri Virkkunen on kutsunut toukokuussa selvitysmieheksi Arno Miettisen. Tavoitteena on vo-järjestelmän yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen kannustavuutta parantaen.

Meidän mielestämme vo-järjestelmää ei saa tarkoitusperäisesti luoda sellaiseksi, että se pakottaa juuri harvaan asutut ja ikääntyvät kunnat valtionosuuksien pienenemisen myötä ahtaalle. Tällöin on vaarana, ettei hallitusohjelmaan kirjatuilla vahvoilla peruskunnillakaan (kuntaliitosten kautta) päästä toivottuun lopputulokseen, vaan alueet riutuvat entistä enemmän ja taloudellinen huoltosuhde vain huononee.

Valtion ja kuntien tehtävien määrittely edellyttää kokonaiskartoitusta ja palvelurakenteen mitoitusta, mitä Keskustan ajama lähipalvelulaki helpottaisi käytännössä tuntuvasti.

Nykyistä hallitusohjelman palvelurakennetta kuvaavat tavoitteet ovat suurkaupunkien asiat tuntevien henkilöiden tekemiä. Meidän alueiden kuntien proplematiikkaa eivät nykyiset kunta-alan sektoriministerit tunne. Maakuntamme ongelmia hallitusohjelmalls  ei ratkaista. Kunnilla pitää olla vahva mahdollisuus jatkossa lausunnoillaan vaikuttaa lopullisiin päätöksiin.

Itse seminaarissa ei tullut mitään uutta, josta en olisi aikaisemmin kirjoittanut. Ongelmahan nyt on, etteivät sektoriministeritkään ole näin kunnallisvaalien alla muodostamaan yhtenäistä linjausta. Tuota sekavaa tilaa pitäisi nyt opposition pystyä tehokkaasti käyttämään hyväkseen. Seurataanhan tilannetta.

 

 

Elokuvajuhlat tärkeä osa Nurmeksen kulttuurikaupunkia

Sunnuntai 2.9.2012 klo 23.45

Tänä vuonna kolmannen kerran järjestetyt Nurmeksen elokuvajuhlat onnistuivat omien havaintojeni mukaan hyvin. Väki oli liikkeellä. Tänä iltanakin sakki juuri ja juuri mahtui Hannikaisen saliin katsomaan "Tie Pohjoiseen"-elokuvaa.

Eilen olin Pielisen Karjalan yrittäjäristeilyllä. Lähdimme täältä bussilla Valtimon ja Juuan yrittäjien kanssa kohti Lieksan satamaa, josta mukaan liittyivät Lieksan yrittäjät. Laivalla Kolille oli mukana noin 140 henkilöä - mukana myös kuntien luottamushenkilöitä.

Siellä oli mahdollisuus keskustella seutukunnan yrittäjien kanssa. Yhteinen huoli oli Pikesin mahdollinen hajoaminen. "Yksin ei pärjätä. Ei ole vara romuttaa hyviä aikaan saannoksia. Älkää tyrikö. Lopettakaa nokittelu." olivat kuultuja kommentteja.

Illalla menimme sitten Helenan kanssa drive-in-elokuvaesitykseen. Se oli myönteinen kokemus. Noin 300 autoa sulloutui leirintäalueen ruohikolle. Kuva tuli puolen aarin suuruiselta skriiniltä ja ääni auton radion kautta ilmoitetulta taajuudelta. Iltaa jatkettiin Taiskan vanhojen hittien parissa juhlateltassa. Nuoruuttahan siinä alkoi haikailla...

Paluumuuttajien esittäminen on käynnistynyt TV2:ssa. Avausjakson oli nähnyt yli 300 000 katsojaa. Uskon, että jakson suosio vielä kasvaa. Jaksolla on myös iso pr-arvo maakunnallemme. Elokuvajuhlilla esitettiin myöhemmin TV:ssä tulevia jaksoja suurelle yleisölle. Kiitos Minnalle.

Parina viime vuonnahan maakuntamme väkiluku ei ole enää vähentynyt. Myös aikaisemmat maakunnassamme tehdyt TV-sarjat ovat olleet hyviä alueemme markkinoijia.