Kuntavaalien tulos on huomioitava sote-ratkaisuissa

Perjantai 9.11.2012 klo 6.08

Vaalien jälkeen olen keskittynyt enemmän hammaslääkärin töihin. Luottamustoimet olen siinä sivussa hoitanut. Menneellä viikolla aloitimme kaupungin talousarvion tekemisen. Siinä näkyy kaupunkimme uuden strategian jälki. Tekstiosat ovat dynaamisia. Uuden valtuuston ja kaupunginhallituksen on sitten vaan riittävän usein seurattava tavoitteiden toteutumista.  Harmi vaan, kun perussuomalaisten edustaja ei osallistunut ensimmäiseen seitsemän tunnin kokoukseen. Kävimme hyvän yleiskekustelun.  

Menneitä kuntavaaleja tarkasteltaessa huomaa, että viisi hallituspuoluetta menettivät kannatustaan edellisiin kunnallisvaaleihin verrattuna. Kansalaiset menivät sokkona vaaleihin, kun hallitus ei kyennyt tuomaan omia esityksiään vaalikeskusteluun.

Maan hallituksen on aika tunnustaa tosiasiat ja luopua 70 – 100 suurkunnan tavoitteestaan, sillä yli puolessa kunnista se ei pysty toteuttamaan kuntaliitoksia ilman opposition tukea. Pelkästään keskustalla on yli 50 prosenttia valtuustopaikoista 78 kunnassa. Keskustalla ja perussuomalaisilla yhteensä on yli 50 prosenttia valtuustopaikoista 161 kunnassa. Hallituksen on haettava sanelupolitiikan sijasta aitoa yhteistyötä niin opposition kuin kuntien kanssa.

Keskustan mallilla turvataan lähipalvelut koko Suomessa. Hallituksen tulee vakavasti selvittää keskustan malli. Selvittämistä puoltaa myös se, että kotikunta-maakuntamallilla on useimpien asiantuntijoiden tuki ja se on käytössä useimmissa Euroopan maissa.

Henna Virkkunen on todennäköisesti vaihtamassa ministeriötä. Seuraan mielenkiinnolla hänen seuraajaansa. Jos uusi kuntaministeri on Jan Vapaavuori, niin meidän maakuntamme kannalta kyyti saattaa koventua. Hänhän arvosteli loppukesästä mm. tuomarikoulutuksen laajentamista Joensuuhun, mitä kylläkin meidän maakunnan johtavat kokoomuspoliitikot myöhemmin paikkailivat.

Laaja ja perusteellinen yhteiskunnallinen keskustelu on välttämätöntä jo suomalaisen kansanvallan näkökulmasta. Siksi hallituksen on lähetettävä kuntauudistuksen rakennelaki ja siihen liittyvät sosiaali- ja terveyspalvelujen suuntaviivat lausunnoille kuntiin yhtä aikaa. Kunnallisvaalien tulos edellyttää, että uudet valtuustot voivat ottaa esityksiin kantaa.

 

Kiitos

Maanantai 29.10.2012 klo 0.48

Nöyrä kiitos äänestäjilleni. Nämä olivat minulle kahdeksannet vaalit Nurmeksessa. Kaikissa vaaleissa menestystä on ollut. Se asettaa myös velvoitteita yhteisten asioiden hoidossa.

Asettamani ravoite myös täyttyi. Olemme maakunnan suurin ryhmittymä. Muutamissa kunnissa sekä Keskusta että SDP menettivät paikkoja. Aikaisemmin taisi neljässä Pohjois-Karjalan kunnassa olola Keskustalla yksinkertainen enemmistö. Nyrt se on vain Valtimolla. Valtuustotyöskentelyn kannalta en pidä yhden puolueen enemmistöä ihanteena.

Aamulla lähden aikaisin Joensuuhun maakuntahallituksen kokoukseen. Välillä poikkean Pohjois-Karjalan radiossa. Siellä olen haastateltavana perussuomalaisten edustajan kanssa klo 9:40. He kasvattivat koko maassa roimasti valtuutettujen määrää ja olivat vaalien kiistattomia voittajia. Onnea.

Näitten vaalien työ tehty

Sunnuntai 28.10.2012 klo 7.08

Näitten kunnallisvaalien jalkatyö on tehty. Nyt odotellaan tuloksia. Keskustan piiripuheenjiohtajana tämän päivän tulos on merkityksellinen. Jätän puheenjohtajan tehtävät vuodenvaihteessa nuoremmille ja keskityn enemmän  kotikaupungin asioihin, mikäli oma henkiolökohtainen vaalitulos sen mahdollistaa. Piirin syyskokous on 23. marraskuuta.

Vaalirahakohu laski valtakunnallisesti Keskustan kannatusta koko maassa. Näin on tapahtunut myös Pohjois-Karjalassa kovasta työstä huolimatta. Myös perussuomalaisten nousu ja heidän hengenheimolaisten menestyminen koko Euroopassa on syönyt perinteisten valtapuolueiden kannatusta.

Tämän päivän vaaleissa olen asettanut tavoitteeksi, että olemme maakunnan suurin vastuunkantajaryhmä. Vuoden 2011 eduskuntavaaleissahan menetimme piikkipaikan SDP:lle. Perussuomalaisetkin aiheuttivat ääntenlaskun loppusuoralla sydämentykytystä. Siksi lähelle he nousivat. Jos toiveeni toteutuu, voin hyvillä mielin jättää piirin puheenjohtajan tehtävät.

Vaalien jälkeen on elämää. Heti vaalikauden alussa valtiovallalta alkaa tulla esityksia sote- ja kuntaratkaisuista. Niihin joudumme ottamaan kantaa. Uskon, että monet palvelujen tuottamiseen liittyvät ratkaisut joudutaan neuvottelemaan naapurikuntien kanssa. Hyvät välit niin muihin puolueisiin kuin naapurikuntiin on säilytettävä. On kunnioitettava yhtyeisttyökumppaneiden arvomaailmoja.

Vaalityössä olemme työskennelleet rakentavassa hengessä. Tietysti vaalien alla on tuotava omia puolueen pääteemoja esille. Sitten kun varsinainen asioiden hoito alkaa, niin yhteispelillä muitten ryhmien kanssa hoidetaan kiperätkin asiat ja tavoitteet maaliin. Työ on hyvin pitkäjänteistä. Oikoteitä ei ole.

Kiitokset näitten sivujen lukijoille. Nyt lähden pitkästä aikaa käymään pienriistametsällä. Saalis ei ole tärkeä, vaan raitis ulkoilma. Liikun yleensä niin äänekkäästi, että linnut väistävät minut jo hyvin kaukaa. Illalla sitten jännitetään vaalitulosta.

 

 

Päivä risusavotassa

Lauantai 27.10.2012 klo 19.38

Eilen olin muutaman tunnin kentällä vaalityössä kodalla porokylässä. Illalla kävimme Helenan kanssa katsomassa uusimman Bondin. On hienoa, että Kärjen Matti saa meille uudet kuvat ensi-iltana.

Kuva oli Bondien parhaimmistoa. Minulle raitis ulkoilma iltapäivällä teki  pari kertaa kepposet. Helena tökkäsi hereille, kun edessä istuvat alkoivat seurata kuorsaamistani enemmän kuin itse elokuvaa!

Tänä aamuna lähdin jo varhain kohti Pörsänmäkeä. Kävin siellä raivaussahan kanssa viisi vuotta sitten sakean risukon ja horsmikon seasta etsityn kuusen taimikon kimppuun.

Ihan hyvännäköistä jälkeä syntyi. Otin koivut pois ja jäljelle jäi aika puhdas kuusitaimikko.

Nyt saunan ja ruokailun jälkeen kyllä uni maistaa. -Huomenna jännätään vaaleja.

Keskiasteen koululeikkaukset esillä eduskunnan kyselytunnilla

Lauantai 27.10.2012 klo 19.27

Keskusta nosti eduskunnan kyselytunnilla torstaina vihdoin esiin eduskuntaryhmässä pitkään puhutun koulutuskysymyksen. Edustaja Puumala kiteytti kysymyksessään yhteen lauseeseen sen, että etenkin demareiden hehkuttama nuorten yhteiskuntatakuu on käytännössä romuttumassa hallituksen omin toimin.

Puumala tiukkasi, mitä opetusministerin pöydällä oleva leikkauslistapaperi on tuomassa mukanaan kun paperia ei ole vielä esiin tuotu.

Opetusministeri Jukka Gustafsson (sd) pyrki vakuuttamaan, että yhteiskuntatakuu tuo nuorille lisäpaikkoja. Hän myös vakuutti, että hän on pyytänyt arviota maakunnallisesti ja alueellisesti. Sen olemme kyllä tehneet jo muutama kuukausi sitten muistaakseni kesäkuun kolmen maakuntaliiton yhteistyöryhmässä.

Keskustan Mauri Pekkarinen huuteli opetusministerin puheenvuoron väliin ja huomautti, että ministeri lupaa siis tuoda lisätietoa heti vaalien jälkeen.

Ministerin hiillostamista jatkoi keskustan Inkeri Kerola. Hän muistutti, että maakunnista tulevat viestit ja myös Uudeltamaalta tulevat viestit kertovat kuitenkin sitä totuutta, että opiskelupaikkoja ei ole tarpeellista määrää verrattuna tähän ikäluokkaan, mikä on nyt menossa koulutukseen.

Itäisen Suomen kaikki keskiasteen koulutuksen aloituspaikat ovat olleet valtiovallan suurennuslasin alla. On totta, että meillä ikäluokat pienenevät. Mutta toisaalta meillä on paljon nuoria, jotka joutuvat hankkimaan toisen tai joskus jopa kolmannen ammatin päästäkseen jatkuvasti muuttuville työmarkkinoille.

 

Hallitus voimaton sote-ratkaisun kanssa

Keskiviikko 24.10.2012 klo 10.29

Hallitus ei saanut aikaiseksi yhteistä sote-mallin esitystä ennen vaaleja. Minusta hallituksen menettely on törkeää äänestäjien aliarvioimista. Aikaa on kyllä ollut, mutta hallituspuolueiden ministereiden kaukana toisistaan olevat ratkaisumallit estivät esityksen synnyn.

Kokoomus olisi halunnut sote-ratkaisuun maininnat palvelujen ulkoistamisesta (tarkoittaa reppufirmojen käyttöä) ja SDP asettui näin ennen vaaleja tukemaan pelkästään julkisilla varoilla toimivaa järjestelmää. Myös palveluja tuottavan yksikön koosta on ollut ministereillä eripuraa.

Nyt on odotettavissa, että vaalien jälkeen hallitus heittää uusille valtuutetuille kovasta rahapulasta kertovat uudet laskelmat. Samalla ilmoitetaan tylysti, mikä on menon suunta. Sitten nähdään, miten paljon hallituspuolueiden edustajat jättivät vaalipuheissaan tosiasioita kertomatta tai antoivat suorastaan hallitusohjelmasta poikkeavia lupauksia.

Maan hallitukselta voi myös kysyä, osuuko Keskustan kotikunta-maakuntamalli liian lähelle oikeaa ja parasta vaihtoehtoa järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut. Olen vakuuttunut, että vaalien jälkeen esittämämme malli saa tukea myös hallituspuolueiden maakuntien Suomen kansanedustajilta.

Harmi vaan, kun monet kuntalaisia lähellä olevat asiat ovat jääneet vaalikentillä vähemmälle huomiolle. Ennakkoäänestys on ohi. Nyt parina iltana seuraamme vaalitenttejä. Toivottavasti niistä kirpoaa mielenkiintoisia asioita framille. 

Puuhastelua mökillä

Sunnuntai 21.10.2012 klo 22.40

Eilen keskustalaisia ehdokkaita oli Porokylässä vaalityössä. Meillä oli kahvitarjoilua. Kansanedustaja Anu Vehviläinen piipahti tilaisuudessa ja piti kannustavan puheen. Aiheena olivat keskiasteen koulutuspaikkojen väheneminen maakunnista ja tietenkin sote-ratkaisun kiemurat.

Tänä aamuna suuntasin mökille jo varhain. Talvea varten oli monta juttua vielä tekemättä. Koko päivä raikkaassa ulkoilmassa kyllä nyt tuntuu sellaisena raukeutena, ettei kohta tarvitse unta houkutella.

Kuokanvaarassa oli ollut viime yönä muutama aste pakkasta. Maan pinta oli jo jäässä. Kuitenkin peruna- ja riistapeltojen kyntäminen vielä onnistyi.

Kosteutta on maassa nyt  kovasti ja järvi melkein kevättulvassa.

Suomen valtion velkakello

Lauantai 20.10.2012 klo 19.52

Saunaa lämmitellessä surffailin eri ministeriöiden sivuilla. Sieltä löysin mielenkiintoisen linkin Suomen valtion velkakelloon.

Siitä voi reaaliajassa seurata, kuinka valtion kokonaisvelka kasvaa. Se kertoo myös velan suuruuden asukasta kohden. Joku nörtti saisi vielä kehittää laskurin, joka kertoisi valtion ja kuntien yhteisen velkamäärän kasvun.

Velkakelloon pääsee osoitteesta

                      http://velkakello.fi/

Keskusta nousussa

Lauantai 20.10.2012 klo 7.47

Eilen Ilta-Sanomat julkaisi tuoreimmanpuolueiden kannatusmittauksen. Se osoittaa, että kunnallisvaalien avainkysymykset alkavat kansalaisille selkiytyä. Eilisen illan valtauutisia tutkimus ei kiinnostanut,  sillä sitä ei noteerattu tiedottamisen arvoiseksi.

Keskustan kannatus on edelliseen mielipidemittaukseen verrattuna noussut eniten. Se on nyt 17,9 %. Nousua on 1,4 prosenttiyksikköä. Kokoomuksen kannatus on myös noussut hieman. Perussuomalaisten kannatuksessa on tapahtunut 1,2 prosenttiyksikön lasku. Eilen heidän kannatus tutkimuksen mukaan oli 13,6 %. SDP:n kannattajien määrä eilisen tutkimuksen mukaan oli 19,5 %. Siinäkin on pienoista laskua aikaisempaan verrattuna.

Päämäärättömästä nykymenosta huolestuneet kansalaiset näkevät, että Keskusta on vaihtoehto kokoomusjohtoiselle kaiken keskittävälle politiikalle. Maakuntien ihmiset eivät hyväksy keskittämistä, reuna-alueiden palvelujen karsimista ja kuntien pakkoliitoksia.  

Perussuomalaisten kannatuksen laskun ymmärtää. Heiltä puuttuu päämäärä. Epäkohdista kyllä esitetään pitkiä listoja, mutta omat eväät niiden ratkaisemiseksi ovat vähissä. Eduskuntavaalien jälkeisten linjausten vuoksi Soinin joukot kantavat ison vastuun nykyisen hallituksen keskittämispolitiikasta. Hallitukseen olisi pitänyt mennä.

Eilen SDP:n ministeri Maria Guzenina-Rickhardson ei enää pystynyt sanomaan, millaisella väestöpohjalla sote-palvelut tuotetaan. Meille on iso asia, että hänkin on huomannut tosiasioita. Maakunnissa ja pääkaupunkiseudulla ei voida käyttää samoja palvelujen tuotantomenetelmiä.

SDP on ajautunut vastakkainasetteluun Kokoomuksen kanssa palvelujen tuottamistavoista. Kansahan tämän kyllä huomaa.  Yhteistä heille on kuitenkin suurkunta-ajattelu. Päämäärään pääsemiseksi heillä ei ole yhteistä ratkaisumallia. Tuo sekavuustila on Keskustan hyödynnettävä viikon päästä olevissa vaaleissa.

Yhden tavoitteen piirin puheenjohtajana olen asettanut itselleni: otamme maakunnassa SDP:ltä eduskuntavaaleissa menetetyn piikkipaikan jälleen takaisin.  Töitä sen eteen on tehtävä. Vaalikodalla olemme koko päivän meidän terhakan ehdokasjoukon kanssa kuntalaisia jututtamassa.

 

Hallintohimmeleistä

Lauantai 20.10.2012 klo 6.59

Vuosi sitten maakuntahallitus kuunteli OECD:n päämajassa järjestön näkemyksiä Suomesta. Siellä oltiin varsin tyytyväisiä meidän asioiden hoitoon. Varsinkin työllisyyden hoito sai kiitosta, vaikka maassa on ja tulee edelleen olemaan isoja alueellisia eroja maan eri osien välillä. Kysyntä ja tarjonta vain eivät kohtaa. Kuitenkin siellä kiinnitettiin huomiota demokratiavajeeseen, joka syntyy valittaessa luottamushenkilöitä maakunnallisiin luottamuselimiin.

Maakunnallisten kuntayhtymien valtuustoihin kunnat valitsevat yleensä istuvia valtuutettuja. Nämä sittet valitsevat kunkin elimen hallitukset. Maakuntahallituksessa on ainakin yksi jäsen, joka ei ole kotikuntansa valtuutettu. Näin demokratiavaje syntyy.

Keskustan ”kotikunta-maakunta-mallia” on arvosteltu siitä, ettei se poista ns. hallintohimmeleitä. Väitteet eivät pidä paikkaansa. Hallinto kevenee nykytilaan verrattuna.

Toinen väite on ollut demokratiavaje. Sekään ei pidä paikkaansa. Maakuntien Suomessa nykyiset himmelit ovat vähäisiä verrattuna esimerkiksi Helsingin ja muun pääkaupunkiseudun vastaaviin. Heidän organisaatio- ja hallintokaavioista ei tahdo saada kyllä selvää.

Keskustan vaihtoehdossa päättäjät voidaan valita maakuntavaltuustoihin samoissa vaaleissa kuin kuntapäättäjätkin. Toinen vaihtoehto on valita kunnanvaltuutetuista edustajat maakuntahallintoon.

Keskusta tarjoaa nyt selkeän vaihtoehdon hallituksen suurkuntahankkeelle. Tarvitsemme uudistuksia ja teemme niitä mielellämme. Näinhän olemme aikaisemminkin toimineet. Vallan ja toimintojen keskittämistä vastustamme. Lähtökohtanamme on ihminen, hänen palvelunsa ja aito kansanvalta.

Nuorisotyöttömyys edelleen iso ongelma

Perjantai 19.10.2012 klo 7.55

Nurmeksen ja koko maakunnan ongelmana on edelleen turhan korkea nuorisityöttömyys. Maakunnan nuorista 4 - 5% on edelleen vailla ammatillista koulutusta.

Tämän päivän työmarkkinat vaativat kovaa ammattitaitoa. Sekatyön tekijät eivät sijoitu markkinoille. Heillä ei ole mitään mahdollisuusksia saada pysyvää työsuhdetta. Näin syrjäytymisriski kasvaa.

Julkilausumia osiossa näillä sivuilla on Keskustan kannanotto. Se tuo esille nuorten koulutus-, työ- ja harjoittelumahdollisuuden kehittämisen niin Nurmeksessa kuin koko Pohjois-Karjalassa.

Liitetiedostoihin olen lisännyt P-K:n Keskustan piirin kuntavaaliohjelman. Siellä on myös Keskustan Nurmeksen kj:n vastaava ohjelma.

Sähköinen kirje Sipilältä

Torstai 18.10.2012 klo 10.38

Postia Keskustan puheenjohtaja Sipilältä:

Tervalan erosta

Torstai 18.10.2012 klo 0.05

Palasin juurin Helsingistä Itä-Suomen työvaliokunnan ja neuvottelukunnan kokouksista. Kokoonnuimme eduskunnassa. Rutiiniasioiden lisäksi keskustelimme kahvitauolla liikenneviraston pääjohtajan Juhani Tervalan erosta. Paikalla oli yksitoista kansanedustajaa, joiden joukossa mm. valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston puheenjohtaja.

Huomenna pääjohtaja Tervala on valiokunnan kuultavana ja perjantaina itse ministeri Kyllönen saapuu perustelemaan luottamuspulaa pääjohtajan kanssa samalle elimelle. Moni paikalla olleista itäsuomalaisista kansanedustajista ei ymmärrä Tervalan eroa. On perin harvinaista, että ministeri erottaa valtioneuvoston nimittämän pääjohtajan.

Tervala tunnetaan vahvana isojen väylähankkeiden toteuttajana. Hän on kiertänyt maakuntia ja pitää ensiarvoisen tärkeänä, että valtaväyliä numeroituna 1-9 peruskorjataan. Moottoriteiden rakentamista hän on myös suosinut sinne, missä se liikennemäärien vuoksi on ollut järkevää.

Nyt Liikenne- ja Viestintäministeriön (LVM) korkeat virkamiehet ministeri Kyllösen johdolla ovat alkaneet vesittää liikennepoliittiseen selontekoon (12.4.2012) kirjattuja väylähankkeita. Ne ovat muutamien LVM:n virkamiesten näkemyksen mukaan ylimitoitettuja. Näiden väylien joukossa ovat mm. Itä-Suomen maakuntaliittojen eduskunnassa hyväksytyt vt. 5:n ja 6:n hankkeet sekä vt. 23:n peruskorjaus.

Vihreät ja Vasemmistoliitto suosivat omien poliittisten linjaustensa mukaan raideyhteyksien kehittämistä. Myös suurten asutuskeskusten joukkoliikenteen ja kevytliikenneväylien kehittäminen ja rakentaminen ovat heidän mielenkiinnon kohteina. Ovat kuulemma ilmoittaneet pohjoiseen ja itään menevien teiden olevan liiankin hyvässä kunnossa.

Jos edellisissä kappaleissa esitetyt asiat ovat todellisia ministerin ja pääjohtajan välirikkoon ja luottamuspulaan johtaneita syitä, niin meidän tärkeät väylähankkeet saattavat viivästyä tai pahimmassa tapauksessa jäädä kokonaan toteutumatta. "Meille voi käydä ohraisesti", kuvaili yksi kansanedustaja tilannetta.

Loppuviikosta olemme viisaampia, kun kuulemme eduskunnan ja asianomaisten henkilöiden välisen neuvonpidon tulokset. Varmaa on, että keskustelu jatkuu vielä pitkään. Valtiovarainvaliokunnan pj. Sasikin on ihmetellyt ministeri Kyllösen toimintaa.Nyt on mielenkiintoista seurata, mikä on pääministeri Kataisen kanta. Onko hänestä tullut myös pääkaupunkiseudun kokoomuspoliitikkojen kanssa metropolilien kehittäjä? Selvää kantaa häneltä asiaan odotamme. 

Tervalaa on arvosteltu toimivaltansa ylittämisestä. Tosiasiassa hän on vain huolehtinut, että aloitetut useita vuosia kestävät hankkeet viedään loppuun. Rahoituspäätökset ovat joskus saattaneet tulla vähän myöhemmin. Tervala on toiminnan mies.

 

Risikolta vihreää valoa lähipalvelulaille

Sunnuntai 14.10.2012 klo 20.35

Lueskelin äsken Kokoomuksen maakuntalehden välissä tulleen vaaliliitteen, Pohjois-Karjalan Siniviestin. Siinä oli ministeri Risikon haastattelu. Etusivun otsikko ”Perusasiat kuntoon” herätti uteliaisuuteni ja toiveekkaana tutkiskelin artikkelin perusteellisesti, josko sieltä sote-lainsäädäntöön jotain avausta löytyisi.

Pettymyksekseni sain todeta, ettei ministeri mitään uutta sote-palvelujen järjestämiseksi pystynyt lupaamaan. Koko juttu oli uuteen terveydenhoitolakiin kirjattujen asioiden kertaamista. Ministeri Risikon esittämällä tavalla Nurmeksen terveyskeskuskin on toiminut jo vuosia resurssien mukaan.

Samaisessa lehdessä oli myös kolmen kunnallisvaaliehdokkaan mielipiteet sote-palveluiden järjestämisestä. Osastonylilääkäri, dosentti Matti Ketonen pyöritteli myös terveydenhoitolaissa säädettyjä asioita kuten ministerikin. Ei mitään uutta.

Olisin odottanut Matti Ketosen PKSSK:n asemansa puolesta ottavan kantaa sote-palvelujen tuottamiseen maakuntakeskeisesti Joensuu isäntäkuntana.

Joensuuhan SDP:n johdolla haluaa hoitaa koko maakunnan sote-palvelut ja odottaa asiasta lakiin kirjaamista. Poikkeuksetta lähes kaikki keskussairaalamme ylilääkärit vastustavat keskuskuntajohtoisesti järjestettyä mallia. Pelkona on sairaalan muuttuminen kaupunginsairaalaksi ja tieto-taidon pakeneminen KYS:in.

Joensuu sai useamman miljoonan euron lisälaskun erikoissairaanhoidon järjestämisestä PKSSK:lta. Osa maakuntakeskuksen luottamushenkilöistä syyttää keskussairaalaa löysästä rahankäytöstä.

Maakunnan luottamushenkilönä ja täällä perusterveydenhuollon parissa työskentelevänä etsisin joensuulaisena mahdollisia aukkoja omasta perusterveydenhuollosta. Tosiasia on, että paljon joensuulaisia menee yksityislääkäreiden lähetteellä suoraan heidän pt:n ohi Tikkamäelle. Se on tilastoista luettavissa.

Ministeri Risikko näkee, että on sote-lainsäädäntöön on sisällytettävä myös lähipalvelulaki. Tuosta toteamuksesta annan ministerille kymmenen pistettä. Aikoinaan Liisa Hyssälä ja Juha Rehula ajoivat sektoriministereinä toimiessaan lähipalvelulain säätämistä ennen varsinaista sote-uudistusta.  Vanhasen ja Kiviniemen hallitukset eivät pystyneet sitä toteuttamaan opposition (SDP) kovan vastuksen vuoksi.

Muutakin hyvää oli ministeri Risikon teksteissä. Hän on perehtynyt Etelä-Karjalan (EKSOTE) malliin tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut. Sieltä hän poimii haastattelussa Mallu-auton, joka vie palveluja haja-asutusalueelle. EKSOTEn on suunnitellut Pentti Itkonen. Hän toimii siellä yksikön johtajana. Ennen Etelä-Karjalaa hän työskenteli meidän keskussairaalan johtajana ja loi Pohjois-Karjalan mallin, josta olen aiemmin kirjoittanut. EKSOTE on hyvin lähellä Keskustan esittämää maakuntamallia.

Torstai-iltana alkoi varmistua, ettei maan hallitus pysty antamaan ennen kuntavaaleja minkäänlaista esitystä sote-palvelujen järjestämisestä. SDP:n ja Kokoomuksen näkemykset ovat liian kaukana toisistaan, jotta yhteinen esitys hallitukselta syntyisi.

Koimme Keskustan piirissä ajankohdan ja asian niin tärkeäksi, että julkaisimme näilläkin sivuilla olevan kannanottomme maakuntalehdessä eilen maksullisena ilmoituksena. Nettilehdessähän sitä referoitiin. Paperilehteen asti se ei päässyt. Juttu olisi varmaan julkaistu jonkin ehdokkaan henkilökohtaisena kannanottona.

Suomen kansa pystyy vaikuttamaan kuntavaaleissa, miten sote-palvelut kannattaa järjestää. Viestin maan hallitukselle on oltava selvä. Haluammeko keskitettyjä ratkaisuja vai myös maakuntien reuna-alueet huomioivia.Toivottavasti se näkyy myös vaalituloksessa.Nyt on kyse kuntalaisten lähipalvelujen turvaamisesta.

 

 

 

Mielikin Mokoma Miesi

Lauantai 13.10.2012 klo 23.45

Palasin juuri kaupunginjohtajamme 50-vuotisjuhlista Rautavaaran Metsäkartanolta. Asko oli tehnyt tapahtumast itsensä näköiset. Juhlasali oli koristeltu metsästykseen liittyvillä esineillä. Tunnelma oli rento ja välitön.

Asko oli kutsunut juhliin lähes sata vierasta. sukulaisia, ystäviä, perhetuttuja, työkavereita ja metsästäjiä. Kaupungin puolesta meitä oli keskushallinnon väki sekä valtuuston ja hallituksen puheenjohtajistot.

Metsästys on Askolle hyvin läheinen harrastus. Hän on jo vuosia sitten päättänyt joskus kirjoitta kirjan. Sen julkaiseminen ajoittui tähän iltaan. Kirjan nimi on ”Mielikin mokoma miesi”. Siinä on kerrottu sujuvasti eri tarinoita kotimaan ja ulkomaille suuntautuneilta metsästysmatkoilta. Asko on harrastanut kirjoittamista koko ikänsä, mikä näkyy hyvin elävänä kerrontana.

Juhlissa oli elävää musiikkia ja miellyttävää ohjelmaa. Minä sain kunnian pitää illan ainoan puheen. Se on näitten sivujen puheita osiossa. 

Kuvassa Asko ja Kristiina istuvat lattialle levitetyn illan isännän ampuman karhun taljan edessä.

Kiitokset vielä Askolle ja Kristiinalle ikimuistettavista juhlista.

 

Lähiruokaa ja kotimaisuutta on suosittava

Keskiviikko 10.10.2012 klo 7.34

Mitä neljässä vuodessa on tapahtunut?

Tiistai 9.10.2012 klo 21.47

Avasin nämä sivut noin neljä vuotta sitten kunnallisvaalien alla. Tämän iltaa olen selaillut otsikoita ja käynyt vanhoja kirjoituksia lukemassa. Kovin tutulta asiat kuulostavat tänäänkin. Eipä ole neljässä vuodessa juna paljon liikkunut. Totta on, että kuntasektorilla ei pystytä tekemään tarvittavia toiminnallisen ympäristön vaatimia muutoksia. Demokratian toteutuminen vaatii aikansa.

Sivuilla on 367 kirjoitusta. Näiltä sivuilta on linkki myös vuoden 2007 eduskuntavaalien aikaisille sivuille. Niillä on 90 siihen aikaan ajankohtaista artikkelia. Yhteensä sivustoilla on siis 457 artikkelia. On siinä tunti poikineen vierähtänyt koneen ääressä naputellessa.

Kopioin sivujen alkutaipaleelta jutun 18.10.2008. Se sopii tähän päiväänkin aivan hyvin.

 

"Sunnuntain maakuntalehdessä SDP:n piirin puheenjohta Seppo Eskelinen näyttää voimakkaasti hyökkäävän Anu Niemen kirjoituksia vastaan terveydenhuollon järjestämisestä. Kirjoitus vain kuvastaa SDP:n levottomuutta ja paniikkia kunnallisvaalien alla. Tosiasiahan on, että lisäkuntaliitoksia Joensuun seudulla ei enää sitten synny, kun terveydenhuolto ja sosiaalitoimi ratkaistaan piirimallin pohjalta. Kontiolahdenhan Joensuu ottaisi mielellään.

Asia ei ole uusi. Jo edellisellä hallituskaudella ministeri Hannes Manninen esitteli useaan otteeseen piirimalliin pohjautuvaa ratkaisumallia. Silloin juuri sosiaalidemokraatit toivat vahvasti esille isäntäkuntamallin kompromissina. Sehän tähtää jatkossa laajoihin kuntaliitoksiin ja maakuntakeskusten voiman vahvistamiseen. Reuna-alueet yhdistyisivät sitten joskus entistä köyhempinä.

Piirimallissa kuntien kipeimmät ja taloudellisesti raskaimmat vastuut pystytään järjestämään tasapuolisesti, asiakaslähtöisesti ja mikä tärkeintä mielestäni kustannustehokkaasti. Kuntien yhdistämiselle ei sitten enää olekaan niin suurta tarvetta. Ne voivat kehittää perinteistä yhteistyötä. Voidaan palkata yhteisiä viranhaltijoita aina kunnanjohtajia myöten. Jos toiminnot koetaan mielekkäiksi, kunnat voivat myös liittyä yhteen niin halutessaan.

Palaan vielä PKSSK:n "Pohjois-Karjalan malli-hankkeeseen". Siinä on siis kartoitettu nykyiset toiminnot ja tutkailtu tulevaisuuteen. Hankkeen loppuraportin viimeisillä sivuilla on aineksia, joiden jatkumaa on tulevassa terveydenhoitolaissa. Valitun työvaliokunnan tehtävänä on valmistella jatkotoimenpiteitä, jotta toiminnot saadaan nivottua sosiaali- ja terveydenhoitoa koskevan hallintolain ja uuden terveydenhoitolain suhteen tarkoituksenmukaisesti."

Neljä vuotta sitten käyntikortissani keskeisemmät vaaliteemani olivat:

- peruspalvelut säilytettävä lähellä kuntalaisia

- syrjäytymiseen puututtuva jo varhaisessa vaiheessa

- panostamalla yrittäjyyteen luomme uusia työpaikkoja

"Maailma muuttuu, Eskoseni." Kuntasektorilla ei kovin nopeasti asiat etene. Samat teemani sopivat myös tähän päivään.

 

Tänään hirvijahdissa

Sunnuntai 7.10.2012 klo 19.56

Tänä vuonna suomalaisen metsän jumalatar, Mielikki, on ollut Lipinlahden hirviporukalle suosiollinen. Olemme lepyttäneet Hänet. Nyt meillä on jo kahdestatoista hirvieläimestä kymmenen nurin. Tämän viikonlopun aikana saimme kolme vasaa ja kolme ikuista. Joskus on metsästetty pitkälle joulukuulle asti.

Aamulla sain laitimmaisen passipaikan. Ajattelin, ettei siihen ensimmäisenä eläimiä tule.  Niinpä aloin lueskella reppuni jakkaralla istuen tabletista Hesaria ja maakuntaliiton huomista iltakoulun materiaalia.

Noin kolmekymmentä metriä leveän suoaukean taakse puihin asettui kolme koppeloa. Niiden kotkotusta oli kiva kuunnella. Emo taisi olla mukana. Kukkopojat olivat jo poikueen jättäneet.

Jostain syystä linnut lähtivät. Olin saanut radiolla tiedon korvaani, että hirviä on liikkeellä. Siirsin tabletin sivuun ja nappasin kiväärin vierestä. Hetken kuluttua alkoi takamaastosta kuulua oksien ripsettä.

Emä ja vasa tulivat juuri minua kohti ja pysähtyivät suon laitaan noin 25 metrin päähän. Otin vasan ristikkoon ja edelleen reppujakkaralta istuen polvituelta suoritin velvollisuuteni.  Saalis tipahti heti. Olen joskus ampunut haavikon.  Onneksi se saatiin pois. Nykyään en ole niitä kaikkein herkimpiä metsästäjiä painamaan liipasinta.

Metsästys on muuttunut vuosikymmenien aikana. Joskus 60-luvulla hirviporukan ajoketjun keskimmäisellä henkilöllä oli kartta ja kompassi. Torvilla pidettiin yhteyttä kavereihin niihin töräyttelemällä.

Lihat jouduttiin joskus paloittelemaan metsässä ja kuljettamaan repussa. Ei ollut metsäautoteitä eikä mönkijöitä paikantimista ja tableteista puhumattakaan. Riu`ulla istuessa saatettiin joskus vanhaa Mullikkaa (Iisalmen Sanomat) lukea.

Nyt meillä on monta hyvää koiraa. Erityisesti 2,5-vuotias Puntus on kunnostautunut. Nimestään huolimatta se on tyttökoira, joka on auttanut maltillisella haukullaan tänä syksynä jo kuuden hirvieläimen kaadon. Tämän päivän viiden tunnin työskentelyllä olisi pisteitä hirvenhaukkukilpailuissa tullut reippaasti.

Viereisessä kuvassa Puntus ja isäntänsä varmistavat, että kaikki on kunnossa eläinten siirtoa varten tien varteen.

 

Sote-alueelle 50 000-100 000 asukasta?

Sunnuntai 7.10.2012 klo 6.48

Tahmeasti valmistuva sote-uudistus ei ole edennyt ollenkaan viime viikkojen aikana. Kuitenkin eilen YLE:n ja HS:n nettiuutisissa lainattiin Turun Sanomien artikkelia ministeriön asettaman työryhmän yhden jäsenen lausunnosta. Usein näistä elimistä tarkoituksella vuodetaan julkisuuteen tietoja median kautta. Tällä tavalla halutaan katsoa, millaisen reaktion uutinen aiheuttaa kansalaisissa.

Eilisen uutisen mukaan sote-yksikön minimikoko olisi 50 000 – 100 000 asukkaan alue. Palvelujen tuottajana olisi vahva peruskunta, Joensuu. Jos tuo kannanotto toteutuisi meillä Pohjois-Karjalassa, niin meillä olisi vain yksi sote-alue. Joensuu isäntänä sanelisi ehdot.

Mitä sitten tapahtuu kuntien omistamalle keskussairaalalle. Nurmeskin omistaa siitä noin viisi prosenttia. Kuntayhtymä puretaan. Tikkamäkeä on rakennettu viime vuosikymmenen aikana kovasti ja olemme osuutemme maksaneet. Joensuu ei pysty sairaalaa lunastamaan muilta osakaskunnilta.

Vaihtoehtoja on asian ratkaisemiseksi. Edessä on varmaan vaikeita neuvotteluja. Kunnat voisivat muodostaa kiinteistöyhtiön, jolle Joensuu maksaa vuokraa. On sitten eri asia, miten vuokran suuruudesta päästään yksimielisyyteen. Todennäköisesti valtiovalta auttaa uusia isäntäkuntia asetuksessaan pääsemään mahdollisimman pienillä kuluilla. Tapahtuu suuremman luokan puhallus.

Meillä Nurmeksessa Kyrölä on peruskorjattu ja velkaakin kaupunki on siihen ottanut. Jos iso, koko maakunnan kattava Joensuu-vetoinen isäntäkuntamalli toteutuu, niin jotain vuokraa varmaan rakennuksesta saisimme. Näin on menetelty palo- ja pelastustoimen hoidossa. Palolaitoksemme on vuokralla.

Edellä luotu skenaario ei ole uhkakuva, vaan se toteutuessaan on haja-asutuskunnille huonoin vaihtoehto toteuttaa sote-palvelut. Maakunnan keskuskaupunki tuottaa ne isäntäkuntamallilla. Muilla kunnilla ei ole hallinnossa sijaa.

Eilen ministeri Virkkunen Nurmeksen vierailullaan ei ollut kommentoinut työryhmän vuotoa lainkaan. Hän taatusti tietää, mistä on kyse.

Pielisen Karjalan tilanteesta hän oli todennut, että samaan neuvottelupöytään menemme ja itse on valtiovaltaa tyydyttävät palvelujen tuotantomallit haettava.

Jos tulevaa rakennelakia ja asetusta tyydyttävään ratkaisuun ei päästä, niin valtiovalta tulee apuun. Meidän tiukka linja muutamissa viime aikojen tapahtumissa ei ainakaan helpota neuvotteluasetelmia.

Nyt tulevissa kuntavaaleissa Keskustan ja muiden oppositiopuolueiden on onnistuttava. Niiden viesti on oltava riittävän vahva, jotta hallitus perääntyy maata eriarvoistavasta keskittämispolitiikasta.

Sote-palvelut keskeisessä roolissa vaalikeskusteluissa

Perjantai 5.10.2012 klo 19.55

Maan hallitus on päättänyt panna tällä vaalikaudella sote-asiat kerralla  kuntoon. Keppinä käytetään 3,4 miljardin valtionosuusleikkauksia, porkkanoita ei juuri jaeta. Jos jollekin sektorille muutama miljoona annetaan, se kyllä muistetaan mediassa kehua.

Aitoa palvelujen käyttäjien ja kuntien kuulemista ei ehditä järjestää. Suunniteltujen toimintamuotojen toteuttajina ovat nyt vaaleilla valittavat uudet valtuustot.

Samanaikaisesti valtiovalta suunnittelee vahvoihin peruskuntiin tukeutuvaa kuntarakennetta. Nyt ei vielä tiedetä, mikä on lopputulos. Sopii kysyä, piirretäänkö kuntarajat sote-palvelujen tuottajien mukaan vai toisin päin. Kansanomaisemmin maan hallitus pähkäilee ongelmaa: "Kumpi oli ensin, kana vai muna?"

Pohjois-Karjalan Keskustan piiri on tänään julkaissut sote-palvelujen tuottamisesta kannanoton. Se on julkaistu näitten sivujen "julkilausumia"-osiossa. Teksti on muokattu myöhemmin juljaistavasta piirin vaaliohjelmasta.