Elokuvajuhlien tulevaisuus epävarmaa

Keskiviikko 3.10.2012 klo 23.11

Olipa mennä tänä aamuna kahvi väärään kurkkuun, kun luin aamun lehdessä uutisen meidän elokuvajuhlien tulevaisuuden näkymistä.  Todennäköisesti meillä ei ole ensi syksynä ko. tapahtumaa, joka mielestäni nyt kolmannella kerralla näytti ottaneen paikkansa Nurmeksen kulttuuritarjonnassa.

Juhlia on järjestetty pääosin talkoovoimin. Niitä on järjestetty koko ajan pienevillä budjeteilla: 135 000, 92 000 ja viimeksi 75 000 euroa. Järjestäjät ovat väsyneet. Kulttuuripiireistä ei ole löytynyt rahoittajia ja paikallisten yritysten tuki ei ole riittävä laadukkaiden juhlien järjestämiseksi. On ymmärrettävää, että pienenevillä euromäärillä juhlien järjestäminen aiheutti talkooväen turhautumisen.

Nurmeksen sivistyslautakunta ehdottaa ensi vuoden kaupungin talousarvioon 15 000 euroa elokuvajuhlille.  Vertailun vuoksi mainittakoon, että joulumusiikille ollaan ehdottamassa 45 000 euroa.

Tänä aamuna keskustelin Nurmeksen elokuvajuhlien epävarmasta tulevaisuudesta maakuntaliiton väen kanssa. Siellä selvitetään, josko saataisiin sen verran rahoitusta kasaan, että ainakin ensi kesän juhlat voitaisiin järjestää.

Maakunnan tulevaisuus- ja kehitysrahastosta voisi jonkin verran pesämunaa löytyä. Joskus loppuvuodesta huomataan, että kaikki hankkeet eivät ole toteutuneet suunnitellulla tavalla ja rahaa palautuu liittoon. Se tietysti käytetään, jos on hyviä kohteita.

Tulevana maanantaina tapaan maakuntavaltuuston puheenjohtajan ja maakuntahallituksen jäseniä. Varsinaisnen hallituksen kokous on loppukuusta. Lista-asiana meidän asia ei ole, mutta Nurmeksen elokuvajuhlien mahdollisesta tuesta voidaan muissa asioissa tehdä linjaus. Maakuntajohtajallahan on mahdollisuus tiettyyn rajaan asti myöntää rahoitusta asemansa puolesta.

Maakuntaliiton rahoituskanavat eivät madollista jatkuvaa taloudellista tukea kulttuuritapahtumien järjestämiselle. Onko tutkittu kaikki tukea antavat kulttuurin saralla toimivat järjestöt ja säätiöt.? Onko mahdollista saada tukea esim. opetusministeriön kautta, jos elokuvajuhlien sisältöä muutetaan enemmän nuorisolle? Nuo ovat kysymyksiä, joihin minulla ei ole vastausta.

Jos paikkakuntalaistenkin suosion saavuttaneita elokuvajuhlia ei vuoden päästä pidetä, niin on todennäköistä niiden loppuminen kokonaan.

 

 

 

Karjalaisen gallupista

Keskiviikko 3.10.2012 klo 22.51

Tämän aamun maakuntalehti kertoi puolueiden kannatuksesta tehdystä tutkimuksesta Pohjois-Karjalassa. Sen mukaan Perussuomalaisille odotetaan menestystä. He vakiinnuttavat myös kuntasektorilla paikkansa kolmen suurimman puolueen joukossa.

Tutkimukselle on olennaista, että mielipidemittauksen painopiste on ollut Joensuussa. Näin Keski-Karjalan ja Pielisen Karjalan kohdalla tutkimus ei anna realistista kuvaa.  Galluppi lupaa Joensuussa Keskustalle voittoa. Muualla maakunnassa säilytämme asemamme. Tärkein tavoite on, että Keskusta säilyttää paikkansa maakunnan suurimpana puolueena.

Viimeisen maakunnan mielipidemittauksen mukaan Keskusta on suurin puolue (26,1 %). SDP on aivan lähituntumassa vajaan prosentin päässä. Perussuomalaisten kannatus on reilut 18 prosenttia. Kokoomus jää selvästi kärkikolmikosta 13,6 %:lla.

Keskustan Pohjois-Karjalan piirin vaaliohjelma on valmistunut. Se julkaistaan lähiaikoina. Lähes kaikki kunnallisjärjestöt ovat tehneet omat vaaliohjelmat - näin on toimittu myös Nurmeksessa.  Ehdokkaille se on jo jaettu. Vaalityöryhmämme on tehnyt aktiivisesti töitä. Siitä heille kiitos.

Sillanrakentajia tarvitaan

Lauantai 29.9.2012 klo 6.57

Työssäni rakennan hammassiltoja. Politiikan saralla haluan olla myös sillanrakentaja. Meidän on vaalittava hyvää yhteistyötä naapureiden kanssa unohtamatta meille nurmeslaisille tärkeitä palvelujen ja työpaikkojen säilymistä.

Nurmeksella on nyt tilastojen mukaan myönteinen nousukulma (mm. työttömyysprosentti on maakunnan alhaisimpia). Keskustaväki on Nurmeksessa aina hoitanut vastuullisesti yhteisiä asioita. Onko nyt suunta oikea? Tuon kysymyksen esitän itselleni Keskustan piirin puheenjohtajana, puoluehallituksen jäsenenä ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Me kaikki tiedämme, että Lieksan ja Nurmeksen sosiaalidemokraatit eivät aina kovin helposti löydä yhteistä säveltä seutukunnan kehittämisnäkemyksissä ja käytännön toimissa.

Kuntalain mukaan valtuusto käyttää kunnassa suurinta päätösvaltaa. Se hyväksyy talousarviot ja päättää mm. kunnan srtegiasta ja linjaa yhteistyösuunnat. Viimeaikaisten tapahtumien johdosta monet valtuutetut ovat esittäneet minulle huolensa nykyisestä kehityksestä.

Huomaamme helposti naapurin saunapalon ja vielä mahdillisesti ilakoimme siitä. Huomaammeko sitten ajoissa kytevän oman talon ullakkopalon? Se pitää sammuttaa ajoisssa. Jos emme näin toimi , seuraamukset voivat olla tuhoisia ja kauaskantoisia. 

Vielä kerran Pikesistä

Perjantai 28.9.2012 klo 21.56

Eilen saimme lukea paikallislehdestä Pikesin pattitilanteesta. Yhteydenottoja tuli monelta taholta. Pikesin henkilökuntaa huolettaa koko yhtiön tulevaisuus ja oman työpaikan kohtalo.  Lehtijutussahan kerrotaan seuraavasti kj:n sanomana: ”Neuvottelualoitteen tekeminen ei ole tällä hetkellä näköpiirissä.”

Näin epävarmuus jatkuu. Nurmes on strategiassaan sitoutunut noudattamaan hyvää työnantajapolitiikkaa. Se velvoittaa, vaikka nyt on kyse vain meidän kehitysyhtiöstä. -Pallo on nyt meillä.

Keskustelin eilen problematiikasta kaupungin keskeisten päättäjien kanssa. Meillä kaikilla on selvä tavoite. Neuvotteluihin lähdetään. Sehän on pakko, koska yhtiö lakkaa olemasta 1.1.2014 alkaen Lieksan ja Valtimon valtuustojen ehdollisten päätösten mukaisesti.

Ratkaisu voisi löytyä mahdollisen neljännen osakkaan muodossa. Tuolla ratkaisulla ei kenellekään muodostuisi enemmistöä. Yrittäjäjärjestöt tai AMK olisivat neutraaleja kumppaneita. Ja näin saisimme yhtiöön myös asiantuntemusta lisää.

Sain eilen kaupunginjohtajalta kuulla lehtitiedoista poiketen, että Nurmes on valmis neuvotteluihin ja yhtiöön pyritään saamaan työrauha. Kaikki tiedämme Pikesin suuren merkityksen Nurmekselle ja koko seutukunnalle. Tarkemmasta ajankohdasta ei ole vielä tietoa.  Vaalien yli ei epätietoisuutta kannata jatkaa.

Eilen oli PKSSK:n järjestämä terveydenhuollon kuntakokous, jossa en työesteiden takia ollut paikalla. Ohjelman mukaan siellä on esitelty mm. Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon näkemyksiä perusterveydenhuollon järjestämisestä.

Paikalla olleilta henkilöiltä läheltä ja vähän kauempaa saamieni tietojen mukaan siellä on syntynyt keskustelua naapurikuntien kesken kokoussalissa ja vähän sen ulkopuolellakin Nurmeksen käyttämästä pääterveysasemasta. Siksi on tärkeää, että aletaan heti etsiä yhteisiä näkemyksiä. Pitkittyessään asiat vain mutkistuvat. Ensi vuonna edessä ovat vielä suuremmat haasteet.

Jos ja kun uudet neuvottelut käynnistyvät, on järkevää tässä tilanteessa kaikkien osapuolten harkittava neuvotteluryhmien laajentamista. On väläytelty, että koko hallituspöydän ympärillä olevat luottamushenkilöt niihin osallistuisivat. Noin isolla porukalla (Lieksa 12, Nurmes 12, Valtimo 11 ja virkamiehet) ei kyllä neuvotteluista tule mitään. –Siksi puheliasta porukkaa olemme. 

Tämän Pikes-asian kohdalla lopetan kirjoittamisen todennäköisesti tähän ja alan keskittyä tuleviin kunnallisvaaleihin. Jos tulen valituksi, niin työntäyteinen kausi odottaa valtuutettuna.  Maakuntaliiton hallituksen puheenjohtajana jatkan ensi vuonna keväälle asti, sillä uusi hallitus valitaan vasta helmikuun  lopulla pidettävässä edustajakokouksessa.

 

 

Edustajia evästämässä

Perjantai 28.9.2012 klo 21.24

Menneellä viikolla kävin maakuntaliiton väen kanssa tapaamassa kansanedustajiamme. Siellä teimme uusia askelmerkkejä kuntien ja edustajien välisille tapaamisille. Nykyisen käytännön mukaan olemme kuntien edustajien kanssa evästäneet kansanedustajiamme kaksi kertaa vuodessa pienimuotoisissa seminaareissa.

Ensi vuoden alusta käytäntöä muutetaan siten, että järjestetään yksi suurempi seminaari. Siihen valmistellaan valtion seuraavaan talousarvioon esitettävät maakunnan hankkeet ja kuullaan kuntien kuulumisia. Tapahtuma ajoittuu kevääseen ennen maakuntaliiton ministeriövierailuja.

Lisäksi järjestetään seutukunnilla pienempiä tilaisuuksia, joissa alueen luottamushenkilöt ja kuntajohtajat voivat paneutua syvällisemmin omien ongelmiensa viestittämiseen kansanedustajille ja maakuntaliiton väelle. Tapahtumat järjestetään helmi-, huhti-, syys- ja marraskuun ensimmäisenä maanantaina. Neljästä tilaisuudesta todennäköisesti kaksi pidetään Joensuun seutukunnalla ja sitten yksi maakunnan etelä- ja pohjoispäissä.

Keskiviikkoillan tilaisuutta varten maakuntaliitto oli kasannut edustajille powerpoint-esityksen maakunnan hankkeista. Niiden joukossa oli Lieksaan suunnitteilla oleva bioöljylaitoshanke. Sen olivat valmistelleet Lieksan kaupunki ja Lieksan Teollisuuskylä Oy. Meidän puuhiiltämöstä on myös hankehakemus valmistumassa lähiaikoina. Oma hankkeemme pitää kiireesti esitellä  maakuntamme edustajille. 

Illankeskustelujen  aikana maakunnan kansanedustajat olivat kovin huolestuneita Pikesin tilanteesta. Varsinkin eduskunnan varapuhemies Ravi painotti, että ensi vuoden puolella seutukunnilla joudutaan ottamaan kantaa moniin kuntarakenne- ja sote-ratkaisuihin. Hallitus kuulemma pyrkii viemään läpi vahvan peruskuntamallin ilman pakkoliitoksia.  

Asetuksella määriteltävien riittävän vahvan peruskunnan täyttävien ehtojen toteuttamiseksi menemme täälläkin kiltisti naapureiden kanssa samaan neuvottelupöytään yhteistä ja valtiovaltaa tyydyttävää ratkaisua hakemaan.

Jos sattuu käymään niin, etteivät omat voimat ja yhteistyökyky riitä, niin valtiovallan määräämä setä tai täti tulee avuksi. Siinä vaiheessa juttu ei ole enää meidän käsissä.  Edellä mainittujen seikkojen vuoksi, meille kaikille yhteisen edun vuoksi on äärimmäisen tärkeää hoitaa asioita sovussa.

Keskustalaisena en usko, että maan hallitus pystyy viemään läpi suunniteltua noin 70 kunnan reformia.  Varsinkin suurkaupunkien ympäristökunnissa suunnitelmaa vastustetaan kovasti. Niissähän hallituspuolueilla on vahva kannatus. Meidän on nyt vaan tehtävä kova vaalityö ja onnituttava loppukirissä.

 

 

Valtimolta eropäätös Pikesistä!

Tiistai 18.9.2012 klo 22.10

Olen ollut viime viikkojen aikana todella surullinen Pikesin tilanteesta. Aikoinaan hallituksen puheenjohtajana ja Jouni Pirinen valtuuston puheenjohtajana olimme sitä kaupungin muun luottamusmies- ja virkamiesjohdon kanssa yhdessä perustamassa. Yhtiölle asetettiin suuria odotuksia ja ne se on täyttänytkin. Maakunnassa arvostetaan elinkeinoyhtiötämme suuresti. Haikeana olen tuolloisia perustamisasiakirjoja ja käytyjä keskustelumuistioita selaillut.

Tämän kuun ensimmäisenä sunnuntaina kirjoitin näille sivuille näkemyksiäni elokuun lopun tilanteesta. Kahteen otteeseen olen asian tärkeyttä myös kaupunginhallituksellemme esitellyt ja kehottanut jatkamaan neuvotteluja. Tuloksetta.

Valtuuston puheenjohtajillahan on ko. elimessä vain puheoikeus. Lieksa on lisännyt vaatimuksia. Neuvottelutulosta olisi vielä kannattanut hakea. Lieksahan ei hae yhtiöstä enemmistöä, vaikka sillä siihen asukasluvun perusteella mahdollisuus olisikin. Eilen valtuuston 2. varapuheenjohtaja Säämäsen kanssa jäimme kuitenkin kahden.

Tänään sitten Valtimon kunnanvaltuusto on tehnyt ehdollisen päätöksen erota Pikesistä. Valtimo lähtee Lieksan kanssa yhdessä. Lieksan kaupunginhallitus on käsitellyt asiaa eilen illalla. Siellä on kirjattu hiukan lievempi linjaus. Heidän kaupunginhallitus kokoontuu maanantaina ja tekee myös valtuustolle ehdollisen eropäätöksen Pikesistä.

Ehtona on, että meidän kh päättää jatkaa neuvotteluja, joita olen kahteen otteeseen pyytänyt. Kaikkia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun on myös päästävä. Mielestäni näkemyserot eivät ole suurtia. 

Elokuun toisen neuvottelun aikaan olin I-S:n huippukokouksessa sen puheenjohtajana. Ihmettelen myös suuresti, miksi hallitus oli minulta kysymättä nimennyt varahenkilöksi neuvotteluun edustajan hallituspöydän ulkopuolelta kaupungin edunvalvojaksi. Minä olisin lähettänyt sinne Säämäsen, mutta en ehtinyt asiaa valmistella. Hänkään ei varmasti olisi ollut neuvotteluja katkaisemassa. Tämä on tietysti jälkiviisautta.

Lieksan kaupunginhallituksen puheenjohtajalta sain kuulla, että päätös pitää myös valtuustossa. Samaa vakuutti myös heidän valtuuston puheenjohtaja - yksimielistä päätöstä odottaa.

Nyt saattaisi olla kh:n kokouksen paikka vielä ennen ensi maanantaita. Jotain voisi vielä olla tehtävissä. Jos pitkitämme neuvotteluja, niin Lieksan vaatimukset saattavat kasvaa. Lumipallo on lähtenyt liikkeelle.

Jossain kirjoituksessa olen vihjannut, että Valtimon kunta ja Lieksan kaupunki tiukassa paikassa voivat helposti löytää toisensa. Nyt olemme kahden selän puristuksessa.

Viime vuosikymmenellä kj. Kemppinen oli aloitteellinen, kun Pielisen Karjala pääsi sotu-maksujen vapautukseen mukaan. Kansanedustaja Kähkönen hoiti asian eduskunnassa. Yrittäjien keskuudessa etuus koettiin myönteisenä. Muutama yrittäjä piti niillä säästöillä kunnon loman aikoihin.

Pikesin hajotessa se jäisi Nurmekselle. Yhtiön osakepääomasta Lieksa ja Valtimo ottavat omansa. Nurmekselle jää sitten rippeet ja koko henkilökunta. Surullista todella. Satua lienee koko tämä juttu. Kirjoitin, minkä kirjoitin ja "tallenna"-nappia vielä painan.

 

 

PielisAreena avattiin

Sunnuntai 16.9.2012 klo 16.52

Menneen viikon lomailimme Helenan kanssa Sotkamossa. Viikko kului ulkoillessa ja levätessä. Toissa viikko olikin aikamoista menoa, joten pieni hengähdystauko oli paikallaan.

Tänään kävin PielisAreenan avajaisissa. Siellä pelasivat naisten SM-sarjan kolme joukkuetta harjoitusturnauksen. Heidät oli kutsuttu tänne. Pitkiä tyttöjä, pisin kentällä ollut pelaaja taisi olla 195 cm.

Samoja pitkiä tyttöjä oli tänä aamuna aamulenkillä jo ennen kahdeksaa, kun avasin golf-kentällä viitosväylää. Jäivät vielä sitä katsomaan. Onneksi avauslyönti onnistui hyvin ylimääräisestä mailan rutistuksesta huolimatta. Sain ihan lentopalloilijan kämmenten räpytyksiä kannustukseksi. Mukava fiilishän siitä tuli.

Avajaispuheessani kerroin hallin suunnitteluun liittyvästä historiasta. Sen tunnen aika hyvin, koska olin vuosituhannen alussa vielä Loma-Nurmes Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Yhdessä silloisen toimitusjohtaja Jani karjalaisen, kaupunginjohtaja Pertti Vainionpään ja yhtiön hallituksen kanssa jouduimme hankkeen alkumetrejä junailemaan. Avajaispuheen pitäminen oli myös minulle mieluinen tehtävä, sillä hallin toteuttaminen on ollut keskeisiä tavoitteita koko poliittisen urani aikana.

Toivoin, että Pertti Vainionpää olisi ollut tilaisuudessa paikalla. Olisimme voineet pitää nyt hänen läksiäisensä. Paikka olisi ollut Pertille varmaan mieluinen. Liekö vielä hallille menevälle tielle nimeä. Meinasin puheessani ehdottaa sille Pertintie-nimeä. Se olisi pieni kunnianosoitus hänen työstään koko Hyvärilän alueen kehittämiseksi. Onhan tuolla suunnalla Esa Timosenkin tie. Hänen sairauslomasta oleva näkemysero kaupunginhallituksen kassa on vielä kesken.

Liikuntahalli hanke oli meidän entiselle kaupunginjohtajalle hyvin tärkeä. Hän vahti vierestä hyvin tarkkaan, että kaikki askelmerkit olivat tarkkaan suunniteltu eikä hankkeen viivästyminen saanut tippua pois OPM:n listoilta.  Sieltähän saimme 1,75 milj. euroa nuorisotoimen puolelta ja ylläpitokuluihin tulee myös tukea.  

Muistiinpanoni vuosien varrelta kertovat hallihankkeen olleen niitä harvoja asioita, joissa kaupunginjohtaja, Jani Karjalainen (Loma-Nurmes Oy, tj.) ja minä (Loma-Nurmes Oy:n hall. pj.) olimme aina yksimielisiä. Hyvä näin. Yksi vaikea asia oli päästä irti matkailupalvelun hoitamisesta.  Sen Pertti olisi halunnut säilyttää loppuun asti Loma-Nurmeksella.

Pitämäni puhe on kokonaisuudessaan näitten sivujen ”Puheita”-osiossa. Meillä on kaikin puolin hieno halli.  Kyllä meidän nyt kelpaa.

Loma-Nurmeksen toimitusjohtajan ja kaupunginjohtajan kanssa kävimme hallista katsomassa mahdollisen golf-simulaattorin sijoituspaikan. Hyvä tilahan siellä siivousvaraston yhteydessä onkin. Golf-yhtiö voi tulla sinne halutessaan vuokralle. Itse investointi ei ole ihan mahdoton varakkaalle yhtiölle. Kaupungin rahoja sinne ei ole tarkoitus suunnata. Meillä on hyvin muistissa esim. C-sarjan osakkeista tulleet taloudelliset vastuut jo kauan sitten. Niistäkin on päästy eroon.

 

Nurmeksen karvahattulähetystö Hesassa

Sunnuntai 16.9.2012 klo 16.23

Viikko sitten perjantaina suuntasimme varhain kaupunginjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan kanssa Helsinkiin. Olimme valmistautuneet esittelemään valtakunnan päättäjille suunnitteilla olevaa puuhiiltämöä ja uutta kaupungin strategiaa.

Aamulla aamiaisen yhteydessä tutustuimme puuhiiltämöhankkeen yhteistyökumppaneihin.  He esittelivät puunkuivausmenetelmää ja tästä uudesta tekniikasta koituvia hyötyjä sekä lopputuotteita. Pohjois-Karjalaan ja Ylä-Savoon on vireillä puun energiakäyttöön liittyviä hankkeita. Siksi omasta alkuvaiheessa olevasta paljon työllistävästä ja merkittävästä laitoksesta ei tässä vaiheessa voi kovin avoimesti kirjoitella.  Tarvitsemme kohtalaisen isot raaka-aineen kokoamisalueet. Eilisessä paikallislehdessä kaupunginjohtaja esitteli asiaa.  

Huomenna kaupunginhallitus saa asiasta tilannekatsauksen. Aluksi tarvitsemme jonkin verran suunnittelurahaa hankkeen vetäjille. Uskon sen löytyvän. Pientä riskiähän uusiin pilottisuunnitelmiin aika liittyy, mutta se on vain uskallettava ottaa. 

Valtioneuvostossa tapasimme ministeri Virkkusen valtiosihteeri Itkosen. Hänelle esittelimme juuri valtuustoseminaarin antia. Hän oli kiinnostunut erityisesti meidän sote-ratkaisumallista. Asian eteneminen haluamaamme suuntaan edellyttää kuitenkin jatkossa yksituumaisuutta naapurikuntien kanssa. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että meillä säilyvä hyvät neuvottelukontaktit naapureihin.

Kuten olen aiemmin jo moneen kertaan todennut, hallitus ei tule uudella kuntajakolailla pakottamaan kuntaliitoksiin. Asetuksella säädetään kriteerejä, jotka kunnan pitää täyttää. Niiden toteuttamiseksi menemme kiltisti samaan neuvottelupöytään naapureiden kanssa tyydyttävien toimintamallien löytämiseksi. Jos sote-palvelujen tuottamisessa emme pääse yksituumaisuuteen, niin maakunnallinen malli jää sitten todennäköiseksi. Toivottavasti keskuspaikka ei ratkaise koko hommaa.

Eduskunnassa tapasimme maakuntamme ja Ylä-Savon kansaedustajia. Keskustelu oli vilkasta ja antoisaa. Monet heistä olivat kuulleet myös naapuriemme näkemyksiä. Siksipä edustajatkin pyysivät meitä hakemaan yhteistä linjaa esityksiimme. Kuitenkin Nurmeksen vahva asema logistisesti Pielisen karjalan keskuksena myönnettiin.

 

Ei uutta auringon alla

Sunnuntai 16.9.2012 klo 16.09

Puolitoista viikkoa sitten kävimme maakuntaliittojen hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajien sekä maakuntajohtajien kanssa läpi tilannekatsauksen tämän hetken tilanteesta kuntasektorilla. Tilaisuudessa oli mukana myös kuntaliiton edustus.

Kuntarakenneuudistuksen kanssa samanaikaisesti valmistellaan valtionosuusuudistusta. Ministeri Virkkunen on kutsunut toukokuussa selvitysmieheksi Arno Miettisen. Tavoitteena on vo-järjestelmän yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen kannustavuutta parantaen.

Meidän mielestämme vo-järjestelmää ei saa tarkoitusperäisesti luoda sellaiseksi, että se pakottaa juuri harvaan asutut ja ikääntyvät kunnat valtionosuuksien pienenemisen myötä ahtaalle. Tällöin on vaarana, ettei hallitusohjelmaan kirjatuilla vahvoilla peruskunnillakaan (kuntaliitosten kautta) päästä toivottuun lopputulokseen, vaan alueet riutuvat entistä enemmän ja taloudellinen huoltosuhde vain huononee.

Valtion ja kuntien tehtävien määrittely edellyttää kokonaiskartoitusta ja palvelurakenteen mitoitusta, mitä Keskustan ajama lähipalvelulaki helpottaisi käytännössä tuntuvasti.

Nykyistä hallitusohjelman palvelurakennetta kuvaavat tavoitteet ovat suurkaupunkien asiat tuntevien henkilöiden tekemiä. Meidän alueiden kuntien proplematiikkaa eivät nykyiset kunta-alan sektoriministerit tunne. Maakuntamme ongelmia hallitusohjelmalls  ei ratkaista. Kunnilla pitää olla vahva mahdollisuus jatkossa lausunnoillaan vaikuttaa lopullisiin päätöksiin.

Itse seminaarissa ei tullut mitään uutta, josta en olisi aikaisemmin kirjoittanut. Ongelmahan nyt on, etteivät sektoriministeritkään ole näin kunnallisvaalien alla muodostamaan yhtenäistä linjausta. Tuota sekavaa tilaa pitäisi nyt opposition pystyä tehokkaasti käyttämään hyväkseen. Seurataanhan tilannetta.

 

 

Elokuvajuhlat tärkeä osa Nurmeksen kulttuurikaupunkia

Sunnuntai 2.9.2012 klo 23.45

Tänä vuonna kolmannen kerran järjestetyt Nurmeksen elokuvajuhlat onnistuivat omien havaintojeni mukaan hyvin. Väki oli liikkeellä. Tänä iltanakin sakki juuri ja juuri mahtui Hannikaisen saliin katsomaan "Tie Pohjoiseen"-elokuvaa.

Eilen olin Pielisen Karjalan yrittäjäristeilyllä. Lähdimme täältä bussilla Valtimon ja Juuan yrittäjien kanssa kohti Lieksan satamaa, josta mukaan liittyivät Lieksan yrittäjät. Laivalla Kolille oli mukana noin 140 henkilöä - mukana myös kuntien luottamushenkilöitä.

Siellä oli mahdollisuus keskustella seutukunnan yrittäjien kanssa. Yhteinen huoli oli Pikesin mahdollinen hajoaminen. "Yksin ei pärjätä. Ei ole vara romuttaa hyviä aikaan saannoksia. Älkää tyrikö. Lopettakaa nokittelu." olivat kuultuja kommentteja.

Illalla menimme sitten Helenan kanssa drive-in-elokuvaesitykseen. Se oli myönteinen kokemus. Noin 300 autoa sulloutui leirintäalueen ruohikolle. Kuva tuli puolen aarin suuruiselta skriiniltä ja ääni auton radion kautta ilmoitetulta taajuudelta. Iltaa jatkettiin Taiskan vanhojen hittien parissa juhlateltassa. Nuoruuttahan siinä alkoi haikailla...

Paluumuuttajien esittäminen on käynnistynyt TV2:ssa. Avausjakson oli nähnyt yli 300 000 katsojaa. Uskon, että jakson suosio vielä kasvaa. Jaksolla on myös iso pr-arvo maakunnallemme. Elokuvajuhlilla esitettiin myöhemmin TV:ssä tulevia jaksoja suurelle yleisölle. Kiitos Minnalle.

Parina viime vuonnahan maakuntamme väkiluku ei ole enää vähentynyt. Myös aikaisemmat maakunnassamme tehdyt TV-sarjat ovat olleet hyviä alueemme markkinoijia.

 

Pikes-ongelmat Lieksan kanssa on ratkaistava

Sunnuntai 2.9.2012 klo 23.00

Viime keväänä Lieksa pyysi neuvotteluja Pikesin hallinnon muuttamiseksi. Nykyisessä Pikesin hallituksessa on seitsemän jäsentä, joista kolme on Nurmeksesta ja Lieksasta sekä yksi Valtimolta. Nurmeksen ja Valtimon kuntaliitoksen toteutuminen ensi vuoden alusta olisi tuonut meille hallitukseen enemmistön.

Keskiviikon ja torstain valtuustoseminaarissa kirjasimme Nurmeksen kaupungin ykdeksi keskeisimmäksi lähiaikojen tavoitteeksi Nurmeksen ja Valtimon kuntaliitoksen. Linjaus varmaan palauttaa lieksalaisille mieliin viime talven kuntakarttapiirrokset ja Pikesin kahden osakaskunnan epäonnistumiseen päättyneet yhdistymisaikeet.

Elokuun kokouksessa pääsimme Pikes-kysymyksessä sellaiseen kompromissiin, että hiukan Pikesin yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen tekstejä muutetaan.  Hallitukseen Lieksa saa yhden paikan lisää ts. kahdeksanpaikkaisessa elimessä heillä on neljä paikkaa.

Viime viikon Pikes-neuvottelujen aikaan olin Sortavalassa ja siksi en niiden kulkua ala kommentoimaan. Lehtitietojen ja muutamien yhteydenottojen perusteella tilanne on nyt kuitenkin koko Pikesin tulevaisuuden kannalta huolestuttava.

Saamieni tietojen mukaan Lieksa hyväksyisi kompromissiesityksen hallinnon osalta (Lie 4, Nrs 3 ja Vmo 1). He haluaisivat maksuosuuksien vastaavan hallinnon suhteita. Silloin tarvittaisiin muutoksia osakassopimukseen. Seuraavassa kappaleessa kerron enemmän tuosta paperista. Muistettava on myös, että Pikesiä perustettaessa Juuka oli tulossa mukaan. Pari viikkoa ennen sopimuksen allekirjoittamista juukalaiset päättivät yllättäen jäädä pois.

Pikesissä on 83 osaketta, jotka jakaantuvat seuraavasti: Lieksa 41 (49,4 %), Nurmes 32 (38,6 %) ja Valtimo 10 osaketta (12,0 %).  Yhtiön osakepääoma on 83 000 euroa. Osakkeen nimellisarvo on siis 1000 euroa.  Yhtiötä perustettaessa osakkeet merkittiin 166 000 euroa ylikurssiin.

Yhtiön osakepääoma ja ylikurssirahasto jakautuvat kuntien osalta asukasluvun perusteella. Edellinen lause on kirjattu voimassa olevaan osakassopimukseen.  Juuan jäätyä pois pikainen matematiikka osoittaa, että kuntien maksamat maksut jakaantuivat yhtiön perustamishetkellä osakkaiden osakemäärän suhteessa.  Jos Juuka olisi pysynyt mukana, niin osakaskuntien osakemäärät ja maksamat osuusmaksut olisivat vastanneet jäsenkuntien silloisia asukasmääriä. Sopimukseen jätettiin Juuka-optio. Nyt Juuka on osa Josekia ja näiltä osin sopimus ei vastaa nykyistä tilannetta.

Osakassopimuksen seitsemännessä luvussa määritellään yhtiön toiminta-avustuksen suuruus. Sen määrä lasketaan siten, että se on vuonna 2006 jokaisen osakaskunnan osalta 15 euroa/asukas/vuosi ja hankerahoitukseen 20 euroa/asukas/vuosi. Näin yhtiön jäsenkuntien omistusosuudet ja toimintaan maksettujen eurojen suhde ei ole sama. Viime vuoden alussa oli asukkaita yhtiön toiminta-alueella seuraavasti: Lieksa 12 687 (53,6 %), Nurmes 8 508 (40,0 %) ja Valtimo 2458 (10,4 %).

Lieksan kaupunki oli 20.8. kokouksessaan hyväksynyt hallintoa koskevan kompromissiesityksen, jossa he saavat Pikesin hallitukseen neljännen paikan ja heillä on näin paikoista 50 %. Lisäksi Lieksan kaupunki esittää, että osakkeiden omistus jakaantuisi siten, että Lieksa omistaa 50 % ja Nurmes ja Valtimo yhteensä 50 %. Lisäksi vuosiavustus olisi samoin osakkeiden omistussuhteen mukainen.

Mielestäni Pikesin kohdalla meillä on vielä neuvoteltavaa Lieksan kanssa.  Nyt on pantava jäitä hattuun. Ei ole kysymys isosta näkemyserosta. Nyt on vain vaarana, että lapsi menee pesuveden mukana. Osakassopimuksen osakepääomaa koskevassa pykälässä on ristiriita, kuten jo aiemmin kirjoitin. Sen teksti ja luvut eivät osakassopimuksessa vastaa toisiaan. Juuan äkkilähtö sen sen aiheutti.  

Meillä ei ole varaa hajottaa Pikesiä.  Jos se kokonaan hajoaa, niin me nurmeslaiset edustamme Pohjois-Karjalan väestöstä vajaata viittä prosenttia.  Hankerahat pienenevät seuraavalla hankekaudella. Se johtaisi siihen, että vain joitain murusia meille voisi tulla yksin toimiessamme. Kolmisin olisimme paljon vahvempia.

 

 

 

 

Aleksandr Hudilainen, Karjalan tasavallan uusi päämies

Sunnuntai 2.9.2012 klo 22.21

Menneellä viikolla tapasin Itä-Suomen huippukokouksessa juuri tehtävänsä vastaan ottaneen uuden Karjalan tasavallan päämiehen A. Hudilaisen.  Kokouksen aiheena oli  mm. rajayhteistyön tiivistäminen ja sen tulevaisuuden suunnitelmat.

Hudilainen toi omassa puheenvuorossaan esille itäisen Suomen ja Karjalan tasavallan välisen kanssakäymisen lisääntymisen viime vuosien aikana. Myönteinen kehitys vaatii jatkossa uutta politiikkaa yritysten kasvun vauhdittamiseksi ja Karjalan tasavallan houkuttelevuuden lisäämiseksi.

Luoteis-Venäjälle on luotava uusi kasvupolitiikka. Sen toteutuminen edellyttää siellä uusia toimenpiteitä. Maan vuokria on alennettava. Lisäksi tarvitaan mm. erilaisia tukimuotoja, sijoittajakulujen korvaamisia ja verohelpotuksia. Nuohan ovat meilläkin tuttuja aluepoliittisia kehittämismuotoja.

Venäjän WTA –jäsenyys lisää sieltä etenkin puun tuontia. Kuulin, että meidän selluteollisuus saa sieltä koivua noin viisi euroa/motti nykytilannetta halvemmalla. Se taas luo paineita meidän omille puukauppamarkkinoille.

Tänä vuonna Niiralan rajanylityspaikalla menee 1,5 miljoonan raja rikki. Henkilöliikenne kasvaa tuntuvasti lähivuosina, vaikkei viisumivapaus toteutuisikaan. Näinn meillä on kovat paineet rajanylityspaikkojen kunnostamiseksi vastaamaan kasvavia matkailijavirtoja.

Tavaraliikenteen kasvun takia on Värtsilä/Niirala ja Lyttä/Vartius  ratoja kunnostettava. Säännöllinen matkustajaliikenteen aloittaminen Petroskoi – Sortavala – Joensuu ja Petroskoi – Kostamus – Kajaani – Oulu väleillä ovat suunnitteilla. Samalla Hudilainen toivoo Sortavala – Värtsilä tielle kansainvälistä statusta.

Viiden maakunnan välisessä huippukokouksessa meille esiteltiin EU:n tulevaa rakennerahastokauden 2014 -2020 ohjelmaluonnosta. Yleisesti voi todeta, että rahoitus tulee laskemaan nykyisestä.

Maakunnan kannalta meidän on entistä tarkemmin pystyttävä priorisoimaan omat hankkeemme. Pielisen Karjalan on oltava yhtenäinen ja riittävän vahva. Entistä tärkeämpää on, että voimme viedä niitä yksissä tuumin tulevien vuosien valtion talousarvioihin.

 

Seminaarien viikko alkamassa

Sunnuntai 26.8.2012 klo 21.41

Alkavalla viikolla matkustamme varhain tiistaiaamuna Sortavalaan. Siellä meillä on Itä-Suomen huippukokous. Läsnä ovat Itä-Suomen neuvottelukunnan viisi maakuntaa ja Karjalan tasavallan johtoa Karjalan tasavallan uuden päämiehen A. Hudilaisen johdolla.

Huippukokouksen teemana on Itä-Suomen ja Karjalan tasavallan taloudellisen kasvun edistäminen ja rajan ylittävä yhteistyö.  Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on kokouksen isäntänä ja toimin kokouksen puheenjohtajana. Siellä on järjestetty konsekutiivinen tulkkaus. 

Keskiviikkona iltapäivällä alkaa sitten Nurmeksen kaupungin kaksipäiväinen valtuustoseminaari Huhmarissa.  Ehdin sinne kyllä ihan ajoissa. Kotiläksyt täytyy vain tehdä matkalla hyvin.  Tarkastelin meidän kaksipäiväistä ohjelmaa. Siitä voisin todeta, että aivan liian vähän jää aikaa ryhmätöiden purkamiselle.  Käytäntö on aikaisemmin osoittanut, että ryhmän esittelemä visio kustakin teemasta ei välttämättä ole koko valtuuston tahto. Työ jatkuu kyllä seuraavalla valtuustokaudella. Nyt on alkurutistus. Torstai-illaksi palaamme Nurmekseen pitämään elokuun valtuuston kokousta.

Viime viikolla sain kuulla, että Nurmeksen kaupunki on hävinnyt Kuopion hallinto-oikeudessa valituksen, joka koski etuosto-oikeuden käyttöä maa-ainesalueen kiinteistökaupasta. Viime vuoden marraskuussa kaupunginhallitus päätti kj. Vainionpään valmistelusta käyttää etuosto-oikeutta kiviainesalueen kaupasta. Asianosaiset valittivat päätöksestä hallinto-oikeuteen.

Tämän vuoden helmikuun ensimmäisessä kokouksessa kaupunginhallitus antoi valituksesta Kuopion hallinto-oikeudelle lausunnon.  Itse en olisi lähtenyt käyttämään etuosto-oikeutta. Marraskuun ryhmäkokouksessa toin kyllä pidättäytyvän kantani esille.  Valtuuston pj:llä on siellä vain puheoikeus. Kh. äänesti asiasta muistaakseni molemmilla kerroilla äänin 7 – 2 kaupunginjohtajan esityksen puolesta. Nyt toivoisin, ettei lähdettäisi enää valittamaan. Siitä tulee yrittäjille kohtuuton viive. Myös kuluja on kaupungin maksettaviksi tulossa, mikäli jatkovalitus taas hävitään. 

 

 

Sipilä eilen Joensuussa ja Outokummussa

Sunnuntai 26.8.2012 klo 21.04

Olin eilen Joensuussa tapaamassa Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilää. Heti aamulla meillä oli yhteistapaaminen maakunnan kunnallisjärjestöjen väen kanssa. Tilaisuudessa totesimme ehdokastilanteen lähteneen nyt kunnolla käyntiin alkuhaparoinnin jälkeen. Sipilä totesikin, että nyt pitää kentältä kuulua rytinä ja ryske, jotta puolueen kannatuskäyrä saadaan nousuun ja aiotaan päästä kuntavaaleissa tavoitteeseen.  Molempien iltapäivälehtien mielipidetutkimuksen mukaan Keskustan kannatus on nyt 16 – 17 prosenttia. kokoomus ja SDP kulkevat lähes tasoissa noin 20 prosentin kannatuksella.

Aamun palaverista siirryimme Joensuun satamarantaan, jonne paikallinen kunnallisjärjestö oli järjestänyt elojuhlan. Tarjolla oli Kiteellä valmistettua huttua, ruispuuroa. Paikalla olikin arviolta 300 – 400 hutun maistajaa ja Sipilän kuulijaa. Lupsakkaan tyyliin Sipilä juttelikin tämän hetken valtakunnan poliittisesta tilanteesta.

Sipilä tiivistää sanomansa kolmeen teemaan: ihmisyyteen, kestävään talouteen ja realistiseen luontosuhteeseen.  Hän toi esille huolensa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Aivan liian nuori syrjäytyy. Maan hallituksen on suunnattava riittävästi resursseja nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn ja työllisyyden hoitoon.

Joensuusta puolueen puheenjohtaja suuntasi matkansa Outokummun järjestämään syystapahtumaan, jossa olikin tarjolla poliittisen annin lisäksi runsaasti koko perheelle sopivaa ohjelmaa. Tilaisuuteen osallistui noin 250 henkilöä.  – Kyllä Sipilä saa porukat liikkeelle. Vauhti jatkukoon. Yritimme saada häntä myös tänne Nurmekseen. Nyt hän kiertää ensin maakuntakeskuksia. Joku varapuheenjohtajista tulee vielä meilläkin ennen vaaleja käymään. Näin ainakin vähän lupailtiin.

 

 

 

Keskustan välikysymys vanhushuollon kokonaisuudesta

Sunnuntai 26.8.2012 klo 20.58

Edellisessä kirjoituksessa kritisoin uuden vanhuspalvelulain suorasukaisia esityksiä. Menneellä viikolla eduskuntaryhmämme piti Turussa kesäkokoustaan. Siellä ryhmä päätti tehdä hallitukselle välikysymyksen vanhusten huollon järjestämisestä.

Keskustan mielestä vanhustenhuolto on paljon laajempi kokonaisuus. Sitä ei voida ratkaista desimaalipilkun viilaamisella laitoshoidon henkilöstömitoituksessa.  Tuosta murtoluvustahan  ( 7/10) on syntynyt vääntöä kokoomus- ja demarisektoriministereiden välille. Maria Guzenina-Richardson  on lähtenyt sosiaalidemokraattien tuella luvuilla kikkailemaan. Kaikki vaikuttaa viiltävältä vaalitaktikoinnilta, joka ei välttämättä kohtaa vanhusten hoidon arjen kanssa.

Kuskusta haluaa toimivan vanhuspalvelulain. joka mahdollistaa turvallisen ikääntymisen ja laadukkaan hoidon. Laissa täytyy ottaa huomioon ihmisen halu asua kotona ja sitä on myös tuettava. Kotona asuminen tulee halvemmaksi kuin laitoshoito, vaikka siellä käykin riittävän usein hoitoalan ammattilaisia vanhusta katsomassa ja auttamassa arjen puuhissa.

Keskusta painottaa vanhusten kotihoidolle keskeistä osuutta. Eduskuntaryhmä vaatii myös omaishoitajien aseman kohentamista samassa yhteydessä, kun vanhuspalvelulaki hyväksytään. Lisäksi puolue haluaa omaishoidon tuen verovapaaksi.  – Lyhyesti siis: Keskusta haluaa hallitukselta lisää rahaa hyvän hoidon turvaamiseen. On muistettava myös, että hallitus leikkaa vaalikauden aikana kuntien valtionosuuksia 750 miljoonaa euroa vuodessa. Yhtälö ei ole helppo.

Vanhuspalvelulaki hiertää ministereiden välejä

Torstai 16.8.2012 klo 10.19

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson esitteli alkuviikosta uutta vanhuspalvelulakia. Siinähän määrätään mm. henkilöstön mitoitus numeerisella arvolla: 0,7 hoitajaa yhtä asiakasta kohti. Kokoomuslainen sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko arvosteli eilen kovasti SDP:n ministerin toimia. Totesipa vielä Liisa Hyssälän kanssa yhteistyön sujuneen paljon paremmijn kuin nykyisen vastuuministerin kanssa.

Pääministeri Kataisen puheissa oli myös selvä viesti hallituskumppaneiden suuntaan. On syytäkin SDP:n  ministeriä tukistaa. Hänhän ajaa nyt pikemminkin uutta laitospalvelulakia. Näin entiset rinnakkaiset hyviksi koetut asumismuodot jäävät helposti kehityskulun ulkopuolelle.

Muut hallituspuolueet saattavat lähteä tukemaan vanhuspalvelulaissa SDP:n ministeriä ja Kokoomus on jäämässä yksin. Katainenhan jo aikaisemmin näytti laille vihreää valoa, mutta hän puolueensa ministerikokouksessa tuki taas omaa sektorimionisterään. Näin pieni hallituskriisi on valmis.

Laissa on kyllä hyviäkin aineksia. Mielestäni luku 0,7 voi helposti kuntakentällä muodostua tulevaisuudessa minimimitoitukseksi. Maassamme on rakenteiltaan ja palvelutasoiltaan hyvin erilaisia hoitolaitoksia, joissa asuu taas kovin erikuntoisia vanhuksia.

Henkilöstön todellinen määrä riippuu hoitohenkilöstön rakenteesta ja monista muista tekijöistä. Työmotivaatio ja työskentelyolosuhteet eivät ole vähäisimpiä.

Mielestäni mitoituksen täytyy tapahtua todellisen tarpeen mukaan. Suuri pelko uuden lain toteutumisen jälkeen on myös muiden vanhushoitomuotojen rapautuminen. SDP:n ajamalla lailla mennään voimakkaasti laitoshoidon suuntaan.

Vanhuspalvelulain hinta on kunnille kova. Aikaisemmin taidettiin esittää jo 23 miljoonaa euroa ja nyt on tulossa 36,5 miljoonaa  lisää. Tuo on iso lasku, mikäli kuluja ei pystytä huomioimaan vastaavasti valtionosuuksien nousuna. Valtio on helposti siirtämässä kuluja kuntien vastuulle. Näin nimenomaan ikääntyville kunnille tulee kohtuuttomia kuluja. Kaikissa kunnissa on kyllä vastuullisia päättäjiä. Näin vanhukset saavat ansaitsemansa hyvän ja turvallisen elinonympäristön.

Loma loppui

Torstai 16.8.2012 klo 10.12

Neljän viikon ”loma” on pidetty. Siitä ensimmäinen viikko kului mökillä kunnostustöissä ja Pörsänmäellä metsätöissä.. Kaksi keskimmäistä viikkoa lomailimme Helenan kanssa Katinkullassa. Siellä pelasimme perinteiset kesän golf-kisat. Sepalus Openissa olin kolmas ja Sammal Openin voitin.

Taina lomaili luonamme Katinkullassa muutaman päivän. Hugosta oli kiva matkustaa ukin harteilla. Illalla niin tuuhea tukkani oli hiukan tahmea.

Viime viikolla aloitimme kotona täydellisen putkistojen uusimisremontin. Mitään kosteusvaurioita ei vielä ehtinyt syntyä. Talo on 70-luvun jälkipuoliskolla rakennettu, joten on aika uusia putket. Putkimiehen apulaisena sain porata vähän järeämmällä kalustolla läpivientejä betoniseiniin. Yhteen makuuhuoneeseen laitoin lisäeristeitä, levyt ja tapetit ennen uusia putkia. Samalla keittiöön laitettiin uutta pintaa ja allasta. Nyt remontti alkaa olla loppusuoralla. Eri paksuista putkea on mennyt jo yli 80 metriä -  liittimiä  ja mutkia iso korillinen. Painostani on hävinnyt loman aikana noin viisi kiloa.

 

Viereisessä kuvassa Sepalus (Sen Eeva Porrin Aikaiset Lyseon Uljaat Sankarit) Openin palkintokolmikko. Keski-kä on 62 vuotta. Muuten olemme omasta mielestämme aika nuorekkaita. Kaikki kouluaikojen kujeet vielä muistissa.

Ennen remonttia suurin työ oli joittenkin rakenteiden purkaminen ja kaapistojen tyhjentäminen uusien putkilinjojen tieltä. Kaatopaikalle joutui pari kuormaa sellaista tavaraa, joka oli vuosikymmenten aikana laitettu ”talteen”. Osan krääsästä olisi voinut rompepäivillekin viedä. Remontin valmistuttua on on edessä vielä kova siivousurakka, joka on meillä tällä kertaa ulkoistettu.

Viime lauantaina poikkesin Hyvärilässä rompepäivillä. Ne ovat saavuttaneet suuren suosion. Tapahtuma tuo paljon ihmisiä ja myyjiä Nurmekseen, mikä näkyi myös katukuvassa, kaupoissa ja ruokailupaikoissa. Kävin hankkeen puuhamiehiä kiittämässä järjestelyistä. Alatalon Matille ja Kakkisen Markulle voi vuoden lopussa antaa vuoden nurmeslainen kunniamaininnan.

 

Loman merkeissä mennään

Torstai 19.7.2012 klo 9.35

Viime perjantaina jäin kohtalaisen tiiviin työrupeaman jälkeen vuosilomalle. Meillähän ei ole kesän aikana sijaisia, koska heitä ei kohtuurahalla saa. Opiskelijoille ei ole oikeudenmukaista muita osaston kollegoja kohtaan maksaa suurempia palkkoja kuin vakiohenkilökunnalle. Useampikin reppufirma kyllä kandeja olisi meille töihin järjestänyt. Yhdessä sovittiin, että omalla porukalla yritetään pärjätä.

Viime lauantaiaamuna suuntasin Helenan kanssa Valtimolle Pielisen messuille. Siellä olikin oikea väen tungos. Yli kolme tuhatta ihmistä oli käynyt seutukunnan yritysten osastoihin tutustumassa päivän aikana.

Tapasin messuilla joukon valtimolaisia luottamushenkilöitä.  Hekin olivat huomioineet kuntaosastolta Nurmeksen kaupungin edustuksen puuttumisen.  Pikes oli kyllä edustettuna. Jostain informaatiokatkoksesta itse kaupunkimme esitteet eivät olleet yhteisellä kuntaosastolla. Mistään boikotista ei ollut kysymys. Pieleen menneiden kuntaliitosneuvottelujen jälkeen jotkut tuollaisiakin skenaarioita heittelivät. Kollega Rajasalo ja kj. Kemppinen ansaitsevat suuret kiitokset onnistuneista messuista ja erinomaisesta lohisopasta.

Iltapäivällä jatkoimme matkaamme suoraan Joensuuhun Ilosaari-rokkifestareille.  Farkkupuku vain päälle ja housuihin 70-luvulta vielä tallessa oleva niittivyö. Oltiin sitten niin rokkia. Sateen varalta ostimme vielä festarialueelta todennäköisesti Virossa valmistetut "vihmamanttelit".

Siellä erityisesti pidimme Apocalyptican esityksestä.  Sellistit saavat aikaiseksi mahtavaa musiikkia. Rumpalin rooli on heidän esityksissään myös keskeinen. Olin konserttialueella ilman korvatulppia. Vaikut kyllä lähtivät korvista. No kova meteli kuuluu juhlien tyyliin. Siellä oli lähes ennätysyleisö.

Alkuviikosta rakensin mökille uuden laiturin ja ”telakan” soutuveneelle. Onneksi onnistuin saamaan vanhoja puhelinpylväitä. Niistä sai tehtyä kätevästi laitureille uudet rungot. 

 

Kuusikymmentäluvun alussa AlvarAhokkaan Nurmekseen rekisteröimä vene on nyt loistokunnossa. Sammal-järville se on vain vähän liian iso. Perässä on 40 hv:n Yamaha ja varamoottorina minulla on nelipyttyinen Mercury 500. Molemmat moottorit ovat jo kypsässä iässä, toimintavarmoja kuitenkin. Ensi kesäksi ajattelin maalata veneen ja tuoda Pieliselle. Eilen tuli uusi rekisteriotekin maistraatista.

EU on lähtenyt väärälle tielle, kun aloimme tukea kriisimaiden talouksia yhteisillä varoilla. Kyse on aivan käsittämättömän suurista miljardimääristä holtittomien ja kasvottomien saksalaisten ja ranskalaisten pankkien pelastamiseksi. Irlanti, Kreikka, Espanja soittavat ensiviuluja. Italia on seuraava kriisimaa. Olemme vääjäämättä kulkemassa liittovaltiota kohti. Siinäpähän Suomi vikisee.

Ministeri Urpilainen sai neuvoteltua Espanjan kanssa vakuussopimuksen, jota eduskunta on kutsuttu lomilta tänään käsittelemään.  Keskustelu on varmasti vilkas. Eduskunta kuitenkin hyväksyy tukipaketin esitetyssä muodossa. Toivottavasti sen suomeksi käännetty versio ehtii valmiiksi ennen istuntoa. Kukaan ei kyllä ennätä siihen kunnolla perehtyä ennen äänestystä.

Lähes kahden miljardin vippi Suomelle on iso raha. Velkaahan siihen on otettava. Halvalla sitä saadaan juuri tuettavista pankeista. Mikä on sitten Suomen vakuuksien ulkopuolelle jäävien 60 % tukieurojen kohtalo? Ne saattavat jäädä meidän maksettaviksi. Keskustan pj. Juha Sipilä on laskenut, että Espanja korottamalla verokantaansa noin kymmenen prosenttia pystyisi itse selviämään ongelmistaan. 

Suomi tinkasi ainoana maana vakuudet Espanjan tukipaketille. EU:ssa toimii hyvävelijärjestelmä. Muut maat eivät ilakoi maamme linjasta. Meille tärkeät syrjäisten alueiden tuet tulevat vielä uudelleen neuvotteluihin. Myös maataloutemme kannattavuus on suuresti eu-tukien varassa. Monet entiset Suomen tukijat saattavat nyt tiukentaa linjaansa meitä kohtaan.

Olen lomilla elokuun puoliväliin asti, enkä kovin tiiviisti kirjoittele näille sivuille.  Suomessa meinaan pysyä, vaikka ilmat ovat vaihtelevia. Tänään lähden Pörsänmäelle pariksi päiväksi raivaussahan varteen. Siinä se kuntokin vähän kohenee. –Lukijoille hyvää kesää.  Ilmat alkavat ensi viikolla parantua. Elokuulla on vielä helteitä.

 

Kallis päivystyssopimus

Perjantai 6.7.2012 klo 7.47

Talvella Lieksa päätti lopettaa ilman suurempia perusteluja kuntayhtymän kanssa yhteisen viikonloppulääkäripäivystyksen. Nurmeksen ja Valtimon th:n kuntayhtymän on järjestettävä itse koko päivystys. Samoin tekee Lieksa.

Aikaisemman ostopalvelusopimuksen hinta oli yhteensä noin 200 000 euroa ts. kuntayhtymälle ja Lieksalle tuli kuluja 100 000 euroa. Tuohon on lisättävä oman avustavan henkilökunnan palkat. Asiakastutkimuksen mukaan järjestelyihin oltiin aika lailla tyytyväisiä. Uuden järjestelmän käyttöön otto tuottaa aina tietysti pieniä ongelmia.

Lieksa ja meidän kuntayhtymä saivat kumpikin vain yhden tarjouksen uudessa kilpailutustilanteessa. Tarjoukset ovat täysin identtisiä ja kestoltaan kolme vuotta. Kummankin sopimuksen vuosihinta on 355 248 euroa! Nurmeksen ja Valtimon osalta kuntayhtymän hallitus hyväksyi päivystyssopimuksen eilen.

Pielisen Karjala maksaa nyt uuden sopimuksen mukaan Attendo Terveyspalvelut Oy:lle yhteensä vuodessa 710 496 euroa viikonloppulääkäripäivystyksistä sekä oman henkilökunnan palkkakulut päälle. Pienellä matematiikalla kulut nousevat aikaisemmasta sopimuksesta noin 250 000 euroa sekä Lieksassa että kuntayhtymässä.

Lieksan virkamiesjohto olisi halunnut jatkaa yhteispäivystystä, mutta kuntavaalien läheisyys esti Lieksan luottamushenkilöitä perumaan aikaisemman purkupäätöksen.

Saamieni tietojen mukaan lieksalaiset valtuutetut katselevat päivystyksen järjestämisessä Joensuun suuntaan. Lisäksi Lieksassa pidetään nyt saatua reppufirman tarjousta aivan liian korkeana. Virkamiehet tuskin esittävät sitä hyväksyttäväksi.

Tässä parin viikon aikana on saatu ministeri Virkkuselta arvailuja tulevasta kuntarakennelaista. Kriteerejä on tarkistettu. Kun samanaikaisesti tarkastelee sote-työryhmän väliaikaraporttia, niin sekavalta lähitulevaisuus näyttää. Meidän pitäisi saada 20 000 asukkaan väestöpohja. Se ei kyllä helpolla onnistu, vaikka kuinka väännetään.

Olen aikaisemmin jo moneen kertaan todennut, että kuntarakenne ja sote-palvelujen tuottaminen pitää ratkaista rinnan ts. Virkkusen ja Risikon  esikuntineen on pidettävä enemmän yhteyttä toisiinsa valmisteluvaiheen aikana. Myös kunnollinen kuntien kuuleminen on järjestettävä.

 

 

 

 

 

Puolustusvoimien palvelukeskus Joensuuhun

Perjantai 15.6.2012 klo 8.51

Olen jo aikaisemmin kisrjoitellut puolustusvoimien palvelukeskuksen mahdollisesta sijoittumisesta Joensuuhun. Nyt asia on varmistumassa.

Maakuntaliiton ja Kontiolahden kunnan edustajien kanssa vierailimme viime kuussa puolustusministeriössä. Siellä etenkin Wallinin valtiosihteeri otti meidän viestin vakavasti ja lupasi "evästää" itse ministeriä. Poliittista ohjaustahan tässä tapauksessa on käytetty ja niin pitää tehdäkin.

Alueellistamisen koordinaatioryhmän (AKO) viesti on ollut myös selvä. Se äänesti 13 - 9 Joensuun puolesta puolustusvoimain palvelukeskuskysymyksessä. Kouvola voi saada jotain rippeitä. Yli kaksi sataa työpaikkaa on tulossa Joensuuhun.

Tämän päivän maakuntalehden mukaan Wallin on korostanut etenkin eduskunnan varapuhemiehen aktiivisuutta palvelukeskusasiassa. Hän on kyllä ollut asiassa aktiivinen, varsinkin nyt ihan loppumetreillä. 

Nyt on kyse meidän yhteisestä hankkeesta, johon haettiin tuki hyvin laajalta joukolta. Kaikki sitten pelattiin samaan maaliin. Näin päästään toivottuun lopputulokseen.

Talvella mk-liiton kehittämispäällikkö Sami Laakkonen ja mk-johtaja Pentti Hyttinen huomasivat, että puolustusvoimat keskittävät  tukipalvelujaan. Palvelukeskus oli merkitty vain yhdellä ranskalaisella viivalla pitkässä listassa. Tarkka silmä löysi oikean jyvän. Tällöin asia otettiin vahvasti esille ja kaikki mahdolliset verkot heti pyytämään. 

Taisipa yksi vaikutusvaltainen kokoomuspolitiikko silloin meitä vähän jarrutella sanomalla, ettei kannata ihan kuuta taivaalta havitella. Minulle tuli sellainen kuva, että Kokoomus olisi ollut halukas hajauttamaan enemmän palvelukeskusta Etelä-Suomen hyväksi. Tuo mielikuva vahvistui Sailaksen luona käynnin yhteydessä. Minulla on paha tapa pitää tärkeissä tapaamisissa neuvottelupäiväkirjaa. Silloin voi kuinkin sanomiset tarkistaa jälkikäteen. Se siitä.