Pikes-ongelmat Lieksan kanssa on ratkaistava

Sunnuntai 2.9.2012 klo 23.00

Viime keväänä Lieksa pyysi neuvotteluja Pikesin hallinnon muuttamiseksi. Nykyisessä Pikesin hallituksessa on seitsemän jäsentä, joista kolme on Nurmeksesta ja Lieksasta sekä yksi Valtimolta. Nurmeksen ja Valtimon kuntaliitoksen toteutuminen ensi vuoden alusta olisi tuonut meille hallitukseen enemmistön.

Keskiviikon ja torstain valtuustoseminaarissa kirjasimme Nurmeksen kaupungin ykdeksi keskeisimmäksi lähiaikojen tavoitteeksi Nurmeksen ja Valtimon kuntaliitoksen. Linjaus varmaan palauttaa lieksalaisille mieliin viime talven kuntakarttapiirrokset ja Pikesin kahden osakaskunnan epäonnistumiseen päättyneet yhdistymisaikeet.

Elokuun kokouksessa pääsimme Pikes-kysymyksessä sellaiseen kompromissiin, että hiukan Pikesin yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen tekstejä muutetaan.  Hallitukseen Lieksa saa yhden paikan lisää ts. kahdeksanpaikkaisessa elimessä heillä on neljä paikkaa.

Viime viikon Pikes-neuvottelujen aikaan olin Sortavalassa ja siksi en niiden kulkua ala kommentoimaan. Lehtitietojen ja muutamien yhteydenottojen perusteella tilanne on nyt kuitenkin koko Pikesin tulevaisuuden kannalta huolestuttava.

Saamieni tietojen mukaan Lieksa hyväksyisi kompromissiesityksen hallinnon osalta (Lie 4, Nrs 3 ja Vmo 1). He haluaisivat maksuosuuksien vastaavan hallinnon suhteita. Silloin tarvittaisiin muutoksia osakassopimukseen. Seuraavassa kappaleessa kerron enemmän tuosta paperista. Muistettava on myös, että Pikesiä perustettaessa Juuka oli tulossa mukaan. Pari viikkoa ennen sopimuksen allekirjoittamista juukalaiset päättivät yllättäen jäädä pois.

Pikesissä on 83 osaketta, jotka jakaantuvat seuraavasti: Lieksa 41 (49,4 %), Nurmes 32 (38,6 %) ja Valtimo 10 osaketta (12,0 %).  Yhtiön osakepääoma on 83 000 euroa. Osakkeen nimellisarvo on siis 1000 euroa.  Yhtiötä perustettaessa osakkeet merkittiin 166 000 euroa ylikurssiin.

Yhtiön osakepääoma ja ylikurssirahasto jakautuvat kuntien osalta asukasluvun perusteella. Edellinen lause on kirjattu voimassa olevaan osakassopimukseen.  Juuan jäätyä pois pikainen matematiikka osoittaa, että kuntien maksamat maksut jakaantuivat yhtiön perustamishetkellä osakkaiden osakemäärän suhteessa.  Jos Juuka olisi pysynyt mukana, niin osakaskuntien osakemäärät ja maksamat osuusmaksut olisivat vastanneet jäsenkuntien silloisia asukasmääriä. Sopimukseen jätettiin Juuka-optio. Nyt Juuka on osa Josekia ja näiltä osin sopimus ei vastaa nykyistä tilannetta.

Osakassopimuksen seitsemännessä luvussa määritellään yhtiön toiminta-avustuksen suuruus. Sen määrä lasketaan siten, että se on vuonna 2006 jokaisen osakaskunnan osalta 15 euroa/asukas/vuosi ja hankerahoitukseen 20 euroa/asukas/vuosi. Näin yhtiön jäsenkuntien omistusosuudet ja toimintaan maksettujen eurojen suhde ei ole sama. Viime vuoden alussa oli asukkaita yhtiön toiminta-alueella seuraavasti: Lieksa 12 687 (53,6 %), Nurmes 8 508 (40,0 %) ja Valtimo 2458 (10,4 %).

Lieksan kaupunki oli 20.8. kokouksessaan hyväksynyt hallintoa koskevan kompromissiesityksen, jossa he saavat Pikesin hallitukseen neljännen paikan ja heillä on näin paikoista 50 %. Lisäksi Lieksan kaupunki esittää, että osakkeiden omistus jakaantuisi siten, että Lieksa omistaa 50 % ja Nurmes ja Valtimo yhteensä 50 %. Lisäksi vuosiavustus olisi samoin osakkeiden omistussuhteen mukainen.

Mielestäni Pikesin kohdalla meillä on vielä neuvoteltavaa Lieksan kanssa.  Nyt on pantava jäitä hattuun. Ei ole kysymys isosta näkemyserosta. Nyt on vain vaarana, että lapsi menee pesuveden mukana. Osakassopimuksen osakepääomaa koskevassa pykälässä on ristiriita, kuten jo aiemmin kirjoitin. Sen teksti ja luvut eivät osakassopimuksessa vastaa toisiaan. Juuan äkkilähtö sen sen aiheutti.  

Meillä ei ole varaa hajottaa Pikesiä.  Jos se kokonaan hajoaa, niin me nurmeslaiset edustamme Pohjois-Karjalan väestöstä vajaata viittä prosenttia.  Hankerahat pienenevät seuraavalla hankekaudella. Se johtaisi siihen, että vain joitain murusia meille voisi tulla yksin toimiessamme. Kolmisin olisimme paljon vahvempia.

 

 

 

 

Aleksandr Hudilainen, Karjalan tasavallan uusi päämies

Sunnuntai 2.9.2012 klo 22.21

Menneellä viikolla tapasin Itä-Suomen huippukokouksessa juuri tehtävänsä vastaan ottaneen uuden Karjalan tasavallan päämiehen A. Hudilaisen.  Kokouksen aiheena oli  mm. rajayhteistyön tiivistäminen ja sen tulevaisuuden suunnitelmat.

Hudilainen toi omassa puheenvuorossaan esille itäisen Suomen ja Karjalan tasavallan välisen kanssakäymisen lisääntymisen viime vuosien aikana. Myönteinen kehitys vaatii jatkossa uutta politiikkaa yritysten kasvun vauhdittamiseksi ja Karjalan tasavallan houkuttelevuuden lisäämiseksi.

Luoteis-Venäjälle on luotava uusi kasvupolitiikka. Sen toteutuminen edellyttää siellä uusia toimenpiteitä. Maan vuokria on alennettava. Lisäksi tarvitaan mm. erilaisia tukimuotoja, sijoittajakulujen korvaamisia ja verohelpotuksia. Nuohan ovat meilläkin tuttuja aluepoliittisia kehittämismuotoja.

Venäjän WTA –jäsenyys lisää sieltä etenkin puun tuontia. Kuulin, että meidän selluteollisuus saa sieltä koivua noin viisi euroa/motti nykytilannetta halvemmalla. Se taas luo paineita meidän omille puukauppamarkkinoille.

Tänä vuonna Niiralan rajanylityspaikalla menee 1,5 miljoonan raja rikki. Henkilöliikenne kasvaa tuntuvasti lähivuosina, vaikkei viisumivapaus toteutuisikaan. Näinn meillä on kovat paineet rajanylityspaikkojen kunnostamiseksi vastaamaan kasvavia matkailijavirtoja.

Tavaraliikenteen kasvun takia on Värtsilä/Niirala ja Lyttä/Vartius  ratoja kunnostettava. Säännöllinen matkustajaliikenteen aloittaminen Petroskoi – Sortavala – Joensuu ja Petroskoi – Kostamus – Kajaani – Oulu väleillä ovat suunnitteilla. Samalla Hudilainen toivoo Sortavala – Värtsilä tielle kansainvälistä statusta.

Viiden maakunnan välisessä huippukokouksessa meille esiteltiin EU:n tulevaa rakennerahastokauden 2014 -2020 ohjelmaluonnosta. Yleisesti voi todeta, että rahoitus tulee laskemaan nykyisestä.

Maakunnan kannalta meidän on entistä tarkemmin pystyttävä priorisoimaan omat hankkeemme. Pielisen Karjalan on oltava yhtenäinen ja riittävän vahva. Entistä tärkeämpää on, että voimme viedä niitä yksissä tuumin tulevien vuosien valtion talousarvioihin.

 

Seminaarien viikko alkamassa

Sunnuntai 26.8.2012 klo 21.41

Alkavalla viikolla matkustamme varhain tiistaiaamuna Sortavalaan. Siellä meillä on Itä-Suomen huippukokous. Läsnä ovat Itä-Suomen neuvottelukunnan viisi maakuntaa ja Karjalan tasavallan johtoa Karjalan tasavallan uuden päämiehen A. Hudilaisen johdolla.

Huippukokouksen teemana on Itä-Suomen ja Karjalan tasavallan taloudellisen kasvun edistäminen ja rajan ylittävä yhteistyö.  Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on kokouksen isäntänä ja toimin kokouksen puheenjohtajana. Siellä on järjestetty konsekutiivinen tulkkaus. 

Keskiviikkona iltapäivällä alkaa sitten Nurmeksen kaupungin kaksipäiväinen valtuustoseminaari Huhmarissa.  Ehdin sinne kyllä ihan ajoissa. Kotiläksyt täytyy vain tehdä matkalla hyvin.  Tarkastelin meidän kaksipäiväistä ohjelmaa. Siitä voisin todeta, että aivan liian vähän jää aikaa ryhmätöiden purkamiselle.  Käytäntö on aikaisemmin osoittanut, että ryhmän esittelemä visio kustakin teemasta ei välttämättä ole koko valtuuston tahto. Työ jatkuu kyllä seuraavalla valtuustokaudella. Nyt on alkurutistus. Torstai-illaksi palaamme Nurmekseen pitämään elokuun valtuuston kokousta.

Viime viikolla sain kuulla, että Nurmeksen kaupunki on hävinnyt Kuopion hallinto-oikeudessa valituksen, joka koski etuosto-oikeuden käyttöä maa-ainesalueen kiinteistökaupasta. Viime vuoden marraskuussa kaupunginhallitus päätti kj. Vainionpään valmistelusta käyttää etuosto-oikeutta kiviainesalueen kaupasta. Asianosaiset valittivat päätöksestä hallinto-oikeuteen.

Tämän vuoden helmikuun ensimmäisessä kokouksessa kaupunginhallitus antoi valituksesta Kuopion hallinto-oikeudelle lausunnon.  Itse en olisi lähtenyt käyttämään etuosto-oikeutta. Marraskuun ryhmäkokouksessa toin kyllä pidättäytyvän kantani esille.  Valtuuston pj:llä on siellä vain puheoikeus. Kh. äänesti asiasta muistaakseni molemmilla kerroilla äänin 7 – 2 kaupunginjohtajan esityksen puolesta. Nyt toivoisin, ettei lähdettäisi enää valittamaan. Siitä tulee yrittäjille kohtuuton viive. Myös kuluja on kaupungin maksettaviksi tulossa, mikäli jatkovalitus taas hävitään. 

 

 

Sipilä eilen Joensuussa ja Outokummussa

Sunnuntai 26.8.2012 klo 21.04

Olin eilen Joensuussa tapaamassa Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilää. Heti aamulla meillä oli yhteistapaaminen maakunnan kunnallisjärjestöjen väen kanssa. Tilaisuudessa totesimme ehdokastilanteen lähteneen nyt kunnolla käyntiin alkuhaparoinnin jälkeen. Sipilä totesikin, että nyt pitää kentältä kuulua rytinä ja ryske, jotta puolueen kannatuskäyrä saadaan nousuun ja aiotaan päästä kuntavaaleissa tavoitteeseen.  Molempien iltapäivälehtien mielipidetutkimuksen mukaan Keskustan kannatus on nyt 16 – 17 prosenttia. kokoomus ja SDP kulkevat lähes tasoissa noin 20 prosentin kannatuksella.

Aamun palaverista siirryimme Joensuun satamarantaan, jonne paikallinen kunnallisjärjestö oli järjestänyt elojuhlan. Tarjolla oli Kiteellä valmistettua huttua, ruispuuroa. Paikalla olikin arviolta 300 – 400 hutun maistajaa ja Sipilän kuulijaa. Lupsakkaan tyyliin Sipilä juttelikin tämän hetken valtakunnan poliittisesta tilanteesta.

Sipilä tiivistää sanomansa kolmeen teemaan: ihmisyyteen, kestävään talouteen ja realistiseen luontosuhteeseen.  Hän toi esille huolensa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Aivan liian nuori syrjäytyy. Maan hallituksen on suunnattava riittävästi resursseja nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn ja työllisyyden hoitoon.

Joensuusta puolueen puheenjohtaja suuntasi matkansa Outokummun järjestämään syystapahtumaan, jossa olikin tarjolla poliittisen annin lisäksi runsaasti koko perheelle sopivaa ohjelmaa. Tilaisuuteen osallistui noin 250 henkilöä.  – Kyllä Sipilä saa porukat liikkeelle. Vauhti jatkukoon. Yritimme saada häntä myös tänne Nurmekseen. Nyt hän kiertää ensin maakuntakeskuksia. Joku varapuheenjohtajista tulee vielä meilläkin ennen vaaleja käymään. Näin ainakin vähän lupailtiin.

 

 

 

Keskustan välikysymys vanhushuollon kokonaisuudesta

Sunnuntai 26.8.2012 klo 20.58

Edellisessä kirjoituksessa kritisoin uuden vanhuspalvelulain suorasukaisia esityksiä. Menneellä viikolla eduskuntaryhmämme piti Turussa kesäkokoustaan. Siellä ryhmä päätti tehdä hallitukselle välikysymyksen vanhusten huollon järjestämisestä.

Keskustan mielestä vanhustenhuolto on paljon laajempi kokonaisuus. Sitä ei voida ratkaista desimaalipilkun viilaamisella laitoshoidon henkilöstömitoituksessa.  Tuosta murtoluvustahan  ( 7/10) on syntynyt vääntöä kokoomus- ja demarisektoriministereiden välille. Maria Guzenina-Richardson  on lähtenyt sosiaalidemokraattien tuella luvuilla kikkailemaan. Kaikki vaikuttaa viiltävältä vaalitaktikoinnilta, joka ei välttämättä kohtaa vanhusten hoidon arjen kanssa.

Kuskusta haluaa toimivan vanhuspalvelulain. joka mahdollistaa turvallisen ikääntymisen ja laadukkaan hoidon. Laissa täytyy ottaa huomioon ihmisen halu asua kotona ja sitä on myös tuettava. Kotona asuminen tulee halvemmaksi kuin laitoshoito, vaikka siellä käykin riittävän usein hoitoalan ammattilaisia vanhusta katsomassa ja auttamassa arjen puuhissa.

Keskusta painottaa vanhusten kotihoidolle keskeistä osuutta. Eduskuntaryhmä vaatii myös omaishoitajien aseman kohentamista samassa yhteydessä, kun vanhuspalvelulaki hyväksytään. Lisäksi puolue haluaa omaishoidon tuen verovapaaksi.  – Lyhyesti siis: Keskusta haluaa hallitukselta lisää rahaa hyvän hoidon turvaamiseen. On muistettava myös, että hallitus leikkaa vaalikauden aikana kuntien valtionosuuksia 750 miljoonaa euroa vuodessa. Yhtälö ei ole helppo.

Vanhuspalvelulaki hiertää ministereiden välejä

Torstai 16.8.2012 klo 10.19

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson esitteli alkuviikosta uutta vanhuspalvelulakia. Siinähän määrätään mm. henkilöstön mitoitus numeerisella arvolla: 0,7 hoitajaa yhtä asiakasta kohti. Kokoomuslainen sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko arvosteli eilen kovasti SDP:n ministerin toimia. Totesipa vielä Liisa Hyssälän kanssa yhteistyön sujuneen paljon paremmijn kuin nykyisen vastuuministerin kanssa.

Pääministeri Kataisen puheissa oli myös selvä viesti hallituskumppaneiden suuntaan. On syytäkin SDP:n  ministeriä tukistaa. Hänhän ajaa nyt pikemminkin uutta laitospalvelulakia. Näin entiset rinnakkaiset hyviksi koetut asumismuodot jäävät helposti kehityskulun ulkopuolelle.

Muut hallituspuolueet saattavat lähteä tukemaan vanhuspalvelulaissa SDP:n ministeriä ja Kokoomus on jäämässä yksin. Katainenhan jo aikaisemmin näytti laille vihreää valoa, mutta hän puolueensa ministerikokouksessa tuki taas omaa sektorimionisterään. Näin pieni hallituskriisi on valmis.

Laissa on kyllä hyviäkin aineksia. Mielestäni luku 0,7 voi helposti kuntakentällä muodostua tulevaisuudessa minimimitoitukseksi. Maassamme on rakenteiltaan ja palvelutasoiltaan hyvin erilaisia hoitolaitoksia, joissa asuu taas kovin erikuntoisia vanhuksia.

Henkilöstön todellinen määrä riippuu hoitohenkilöstön rakenteesta ja monista muista tekijöistä. Työmotivaatio ja työskentelyolosuhteet eivät ole vähäisimpiä.

Mielestäni mitoituksen täytyy tapahtua todellisen tarpeen mukaan. Suuri pelko uuden lain toteutumisen jälkeen on myös muiden vanhushoitomuotojen rapautuminen. SDP:n ajamalla lailla mennään voimakkaasti laitoshoidon suuntaan.

Vanhuspalvelulain hinta on kunnille kova. Aikaisemmin taidettiin esittää jo 23 miljoonaa euroa ja nyt on tulossa 36,5 miljoonaa  lisää. Tuo on iso lasku, mikäli kuluja ei pystytä huomioimaan vastaavasti valtionosuuksien nousuna. Valtio on helposti siirtämässä kuluja kuntien vastuulle. Näin nimenomaan ikääntyville kunnille tulee kohtuuttomia kuluja. Kaikissa kunnissa on kyllä vastuullisia päättäjiä. Näin vanhukset saavat ansaitsemansa hyvän ja turvallisen elinonympäristön.

Loma loppui

Torstai 16.8.2012 klo 10.12

Neljän viikon ”loma” on pidetty. Siitä ensimmäinen viikko kului mökillä kunnostustöissä ja Pörsänmäellä metsätöissä.. Kaksi keskimmäistä viikkoa lomailimme Helenan kanssa Katinkullassa. Siellä pelasimme perinteiset kesän golf-kisat. Sepalus Openissa olin kolmas ja Sammal Openin voitin.

Taina lomaili luonamme Katinkullassa muutaman päivän. Hugosta oli kiva matkustaa ukin harteilla. Illalla niin tuuhea tukkani oli hiukan tahmea.

Viime viikolla aloitimme kotona täydellisen putkistojen uusimisremontin. Mitään kosteusvaurioita ei vielä ehtinyt syntyä. Talo on 70-luvun jälkipuoliskolla rakennettu, joten on aika uusia putket. Putkimiehen apulaisena sain porata vähän järeämmällä kalustolla läpivientejä betoniseiniin. Yhteen makuuhuoneeseen laitoin lisäeristeitä, levyt ja tapetit ennen uusia putkia. Samalla keittiöön laitettiin uutta pintaa ja allasta. Nyt remontti alkaa olla loppusuoralla. Eri paksuista putkea on mennyt jo yli 80 metriä -  liittimiä  ja mutkia iso korillinen. Painostani on hävinnyt loman aikana noin viisi kiloa.

 

Viereisessä kuvassa Sepalus (Sen Eeva Porrin Aikaiset Lyseon Uljaat Sankarit) Openin palkintokolmikko. Keski-kä on 62 vuotta. Muuten olemme omasta mielestämme aika nuorekkaita. Kaikki kouluaikojen kujeet vielä muistissa.

Ennen remonttia suurin työ oli joittenkin rakenteiden purkaminen ja kaapistojen tyhjentäminen uusien putkilinjojen tieltä. Kaatopaikalle joutui pari kuormaa sellaista tavaraa, joka oli vuosikymmenten aikana laitettu ”talteen”. Osan krääsästä olisi voinut rompepäivillekin viedä. Remontin valmistuttua on on edessä vielä kova siivousurakka, joka on meillä tällä kertaa ulkoistettu.

Viime lauantaina poikkesin Hyvärilässä rompepäivillä. Ne ovat saavuttaneet suuren suosion. Tapahtuma tuo paljon ihmisiä ja myyjiä Nurmekseen, mikä näkyi myös katukuvassa, kaupoissa ja ruokailupaikoissa. Kävin hankkeen puuhamiehiä kiittämässä järjestelyistä. Alatalon Matille ja Kakkisen Markulle voi vuoden lopussa antaa vuoden nurmeslainen kunniamaininnan.

 

Loman merkeissä mennään

Torstai 19.7.2012 klo 9.35

Viime perjantaina jäin kohtalaisen tiiviin työrupeaman jälkeen vuosilomalle. Meillähän ei ole kesän aikana sijaisia, koska heitä ei kohtuurahalla saa. Opiskelijoille ei ole oikeudenmukaista muita osaston kollegoja kohtaan maksaa suurempia palkkoja kuin vakiohenkilökunnalle. Useampikin reppufirma kyllä kandeja olisi meille töihin järjestänyt. Yhdessä sovittiin, että omalla porukalla yritetään pärjätä.

Viime lauantaiaamuna suuntasin Helenan kanssa Valtimolle Pielisen messuille. Siellä olikin oikea väen tungos. Yli kolme tuhatta ihmistä oli käynyt seutukunnan yritysten osastoihin tutustumassa päivän aikana.

Tapasin messuilla joukon valtimolaisia luottamushenkilöitä.  Hekin olivat huomioineet kuntaosastolta Nurmeksen kaupungin edustuksen puuttumisen.  Pikes oli kyllä edustettuna. Jostain informaatiokatkoksesta itse kaupunkimme esitteet eivät olleet yhteisellä kuntaosastolla. Mistään boikotista ei ollut kysymys. Pieleen menneiden kuntaliitosneuvottelujen jälkeen jotkut tuollaisiakin skenaarioita heittelivät. Kollega Rajasalo ja kj. Kemppinen ansaitsevat suuret kiitokset onnistuneista messuista ja erinomaisesta lohisopasta.

Iltapäivällä jatkoimme matkaamme suoraan Joensuuhun Ilosaari-rokkifestareille.  Farkkupuku vain päälle ja housuihin 70-luvulta vielä tallessa oleva niittivyö. Oltiin sitten niin rokkia. Sateen varalta ostimme vielä festarialueelta todennäköisesti Virossa valmistetut "vihmamanttelit".

Siellä erityisesti pidimme Apocalyptican esityksestä.  Sellistit saavat aikaiseksi mahtavaa musiikkia. Rumpalin rooli on heidän esityksissään myös keskeinen. Olin konserttialueella ilman korvatulppia. Vaikut kyllä lähtivät korvista. No kova meteli kuuluu juhlien tyyliin. Siellä oli lähes ennätysyleisö.

Alkuviikosta rakensin mökille uuden laiturin ja ”telakan” soutuveneelle. Onneksi onnistuin saamaan vanhoja puhelinpylväitä. Niistä sai tehtyä kätevästi laitureille uudet rungot. 

 

Kuusikymmentäluvun alussa AlvarAhokkaan Nurmekseen rekisteröimä vene on nyt loistokunnossa. Sammal-järville se on vain vähän liian iso. Perässä on 40 hv:n Yamaha ja varamoottorina minulla on nelipyttyinen Mercury 500. Molemmat moottorit ovat jo kypsässä iässä, toimintavarmoja kuitenkin. Ensi kesäksi ajattelin maalata veneen ja tuoda Pieliselle. Eilen tuli uusi rekisteriotekin maistraatista.

EU on lähtenyt väärälle tielle, kun aloimme tukea kriisimaiden talouksia yhteisillä varoilla. Kyse on aivan käsittämättömän suurista miljardimääristä holtittomien ja kasvottomien saksalaisten ja ranskalaisten pankkien pelastamiseksi. Irlanti, Kreikka, Espanja soittavat ensiviuluja. Italia on seuraava kriisimaa. Olemme vääjäämättä kulkemassa liittovaltiota kohti. Siinäpähän Suomi vikisee.

Ministeri Urpilainen sai neuvoteltua Espanjan kanssa vakuussopimuksen, jota eduskunta on kutsuttu lomilta tänään käsittelemään.  Keskustelu on varmasti vilkas. Eduskunta kuitenkin hyväksyy tukipaketin esitetyssä muodossa. Toivottavasti sen suomeksi käännetty versio ehtii valmiiksi ennen istuntoa. Kukaan ei kyllä ennätä siihen kunnolla perehtyä ennen äänestystä.

Lähes kahden miljardin vippi Suomelle on iso raha. Velkaahan siihen on otettava. Halvalla sitä saadaan juuri tuettavista pankeista. Mikä on sitten Suomen vakuuksien ulkopuolelle jäävien 60 % tukieurojen kohtalo? Ne saattavat jäädä meidän maksettaviksi. Keskustan pj. Juha Sipilä on laskenut, että Espanja korottamalla verokantaansa noin kymmenen prosenttia pystyisi itse selviämään ongelmistaan. 

Suomi tinkasi ainoana maana vakuudet Espanjan tukipaketille. EU:ssa toimii hyvävelijärjestelmä. Muut maat eivät ilakoi maamme linjasta. Meille tärkeät syrjäisten alueiden tuet tulevat vielä uudelleen neuvotteluihin. Myös maataloutemme kannattavuus on suuresti eu-tukien varassa. Monet entiset Suomen tukijat saattavat nyt tiukentaa linjaansa meitä kohtaan.

Olen lomilla elokuun puoliväliin asti, enkä kovin tiiviisti kirjoittele näille sivuille.  Suomessa meinaan pysyä, vaikka ilmat ovat vaihtelevia. Tänään lähden Pörsänmäelle pariksi päiväksi raivaussahan varteen. Siinä se kuntokin vähän kohenee. –Lukijoille hyvää kesää.  Ilmat alkavat ensi viikolla parantua. Elokuulla on vielä helteitä.

 

Kallis päivystyssopimus

Perjantai 6.7.2012 klo 7.47

Talvella Lieksa päätti lopettaa ilman suurempia perusteluja kuntayhtymän kanssa yhteisen viikonloppulääkäripäivystyksen. Nurmeksen ja Valtimon th:n kuntayhtymän on järjestettävä itse koko päivystys. Samoin tekee Lieksa.

Aikaisemman ostopalvelusopimuksen hinta oli yhteensä noin 200 000 euroa ts. kuntayhtymälle ja Lieksalle tuli kuluja 100 000 euroa. Tuohon on lisättävä oman avustavan henkilökunnan palkat. Asiakastutkimuksen mukaan järjestelyihin oltiin aika lailla tyytyväisiä. Uuden järjestelmän käyttöön otto tuottaa aina tietysti pieniä ongelmia.

Lieksa ja meidän kuntayhtymä saivat kumpikin vain yhden tarjouksen uudessa kilpailutustilanteessa. Tarjoukset ovat täysin identtisiä ja kestoltaan kolme vuotta. Kummankin sopimuksen vuosihinta on 355 248 euroa! Nurmeksen ja Valtimon osalta kuntayhtymän hallitus hyväksyi päivystyssopimuksen eilen.

Pielisen Karjala maksaa nyt uuden sopimuksen mukaan Attendo Terveyspalvelut Oy:lle yhteensä vuodessa 710 496 euroa viikonloppulääkäripäivystyksistä sekä oman henkilökunnan palkkakulut päälle. Pienellä matematiikalla kulut nousevat aikaisemmasta sopimuksesta noin 250 000 euroa sekä Lieksassa että kuntayhtymässä.

Lieksan virkamiesjohto olisi halunnut jatkaa yhteispäivystystä, mutta kuntavaalien läheisyys esti Lieksan luottamushenkilöitä perumaan aikaisemman purkupäätöksen.

Saamieni tietojen mukaan lieksalaiset valtuutetut katselevat päivystyksen järjestämisessä Joensuun suuntaan. Lisäksi Lieksassa pidetään nyt saatua reppufirman tarjousta aivan liian korkeana. Virkamiehet tuskin esittävät sitä hyväksyttäväksi.

Tässä parin viikon aikana on saatu ministeri Virkkuselta arvailuja tulevasta kuntarakennelaista. Kriteerejä on tarkistettu. Kun samanaikaisesti tarkastelee sote-työryhmän väliaikaraporttia, niin sekavalta lähitulevaisuus näyttää. Meidän pitäisi saada 20 000 asukkaan väestöpohja. Se ei kyllä helpolla onnistu, vaikka kuinka väännetään.

Olen aikaisemmin jo moneen kertaan todennut, että kuntarakenne ja sote-palvelujen tuottaminen pitää ratkaista rinnan ts. Virkkusen ja Risikon  esikuntineen on pidettävä enemmän yhteyttä toisiinsa valmisteluvaiheen aikana. Myös kunnollinen kuntien kuuleminen on järjestettävä.

 

 

 

 

 

Puolustusvoimien palvelukeskus Joensuuhun

Perjantai 15.6.2012 klo 8.51

Olen jo aikaisemmin kisrjoitellut puolustusvoimien palvelukeskuksen mahdollisesta sijoittumisesta Joensuuhun. Nyt asia on varmistumassa.

Maakuntaliiton ja Kontiolahden kunnan edustajien kanssa vierailimme viime kuussa puolustusministeriössä. Siellä etenkin Wallinin valtiosihteeri otti meidän viestin vakavasti ja lupasi "evästää" itse ministeriä. Poliittista ohjaustahan tässä tapauksessa on käytetty ja niin pitää tehdäkin.

Alueellistamisen koordinaatioryhmän (AKO) viesti on ollut myös selvä. Se äänesti 13 - 9 Joensuun puolesta puolustusvoimain palvelukeskuskysymyksessä. Kouvola voi saada jotain rippeitä. Yli kaksi sataa työpaikkaa on tulossa Joensuuhun.

Tämän päivän maakuntalehden mukaan Wallin on korostanut etenkin eduskunnan varapuhemiehen aktiivisuutta palvelukeskusasiassa. Hän on kyllä ollut asiassa aktiivinen, varsinkin nyt ihan loppumetreillä. 

Nyt on kyse meidän yhteisestä hankkeesta, johon haettiin tuki hyvin laajalta joukolta. Kaikki sitten pelattiin samaan maaliin. Näin päästään toivottuun lopputulokseen.

Talvella mk-liiton kehittämispäällikkö Sami Laakkonen ja mk-johtaja Pentti Hyttinen huomasivat, että puolustusvoimat keskittävät  tukipalvelujaan. Palvelukeskus oli merkitty vain yhdellä ranskalaisella viivalla pitkässä listassa. Tarkka silmä löysi oikean jyvän. Tällöin asia otettiin vahvasti esille ja kaikki mahdolliset verkot heti pyytämään. 

Taisipa yksi vaikutusvaltainen kokoomuspolitiikko silloin meitä vähän jarrutella sanomalla, ettei kannata ihan kuuta taivaalta havitella. Minulle tuli sellainen kuva, että Kokoomus olisi ollut halukas hajauttamaan enemmän palvelukeskusta Etelä-Suomen hyväksi. Tuo mielikuva vahvistui Sailaksen luona käynnin yhteydessä. Minulla on paha tapa pitää tärkeissä tapaamisissa neuvottelupäiväkirjaa. Silloin voi kuinkin sanomiset tarkistaa jälkikäteen. Se siitä.

 

Puoluekokouksen julkilausuma

Keskiviikko 13.6.2012 klo 8.25

Viime perjantaiaamuna kokoontui Keskustan puoluehallitus ennen puoluekokousta. Siellä valmistelimme julkilausuman poliittiselle valiokunnalle.

Yleensä julkilausuisa otetaan kantaa useampaan asiaa. Nytkin olisi voitu nostaa esille useampia teemoja. Pitkän keskustelun jälkeen päädyimme yhteen tällä hetkellä hyvin tärkeään asiaan: perhepolitiikkaan ja nuorten jaksamiseen.

Osa poliittisen valiokunnan jäsenistä olisi halunnut ottaa kantaa myös turvallisuus, eu- ja kuntapolitiikkaan. Heitä rauhoiteltiin, että vaaliohjelmassa ja uuden puheenjohtajan sunnuntain linjapuheessa pankki tyhjennetään varmasti. Kannanoton teema olikin sitten  sunnuntain mediassa vahvasti esillä.

Liitteenä omilla välilehdillään on koko julkilausuman luonnos. Se ei juuri muuttunut itse käsittelyn aikana. Myös puoluekokouksessa käyttämäni puhe on omassa osiossaan näillä sivuilla. Kahdessa minuutissa ei kovin laajasti pysty maakunnan ongelmia käsittelemään.

Keskustan johto uudistui

Maanantai 11.6.2012 klo 23.44

Runsas joukko keskustalaisia kokoontui menneen viikonlopun aikana valitsemaan uutta puoluejohtoa Rovaniemelle. Suuri osa äänioikeutetuista ei ollut vielä ennen lauantaita varma, ketä aikoo äänestää vaalissa puheenjohtajaksi. Siksi mielenkiintoinen asetelma oli.

Juha Sipilä vakuutti kokousväen luontevalla ja kansantajuisella puhetyylillään. Hänet valittiin toisella kierroksella puheenjohtajaksi selvin numeroin. Pienoista ennakkosuosikin asemaa pitänyt Tuomo Puumala koki pettymyksen. Paavo oli nyt rehti häviäjä. Hän sai kiitospuheessaan valtavat aplodit.

Varapuheenjohtajiksi valittiin Riikka Manner , Annika Saarikko ja Juha Rehula. Olen iloinen Riikan puolesta. Nyt hänen on sitten tähdättävä seuraaviin eu-vaaleihin ja sitten heti perään vuoden 2015 eduskuntavaaleihin. Molemmissa vaaleissa on myös tultava valituksi. Näin tie aukeaa joskus puolueen puheenjohtajaksi. En ennustajaksi rupea, mutta ei veikkaus kyllä kovinkaan paljon metsään voi mennä. Riikka on tarmokas ja lahjakas poliitikko.

Pohjois-Karjalan naisväkeä komeissa kansallispuvuissa eilisessä pääjuhlass eturivissä. Siitä TV1 uutiskuvaaja nappasi heidät illan klo 20:30 lähetykseen. Paula Lehtomäki on kuvan oikeassa laidassa.

Timo Laaninen valittiin puoluesihteeriksi suoraan ensimmäisellä kierroksella. Meidän Antti Varis teki hyvän kampanjan, josta Timo lupasi ottaa vinkkejä omaan toimintaansa puoluesihteerinä. Jos puheenjohtajaksi olisi valittu joku kokenut konkari, niin Antin kannatus olisi ollut suurempi. Moni kokousedustaja halusi kokeneen Timon Juhan aisapariksi. Tuon suuntaisia arvailuja kuulin parin suurpiirin edustajalta.

Tänä aamuna kuulin Joensuussa suruviestin. Karjalaisen toimittaja Markku Liikamaa oli kuollut eilen työmatkallaan Rovaniemen puoluekokouksessa. Hän haastatteli Joensuun seudun kokousedustajia lauantain lehteen. Tämän aamun Karjalaisessa oli hänen viimeinen kolumninsa Paavo Väyrysestä. Kokous sai suruvaipan.  

Hallitus siirtää kuntarakenneratkaisuja yli syksyn vaalien

Tiistai 5.6.2012 klo 23.18

 

Menneenä keväänä STM:n kansliapäällikkö Kari Välimäki sai vastuullisen tehtävän vetää sosiaali- ja terveydenhuollon rakennetyöryhmää. Sen piti antaa raportti toukokuun lopulla. Alan asiantuntijoista muodostuva ryhmä on saanut kolmen viikon jatkoajan ja yksityiskohtaisemman väliraportin pitäisi valmistua juhannukseksi.

Maan hallitus ei jäänyt toimettomana seuraamaan Välimäen työn viivästymistä. Sote-asioiden ministerityöryhmä antoi oman raporttinsa viime viikon lopulla. Ministeri Risikko on sen puheenjohtaja. Hän käveli tylysti Välimäen työryhmän yli.

Ministerityöryhmä alkoi opastamaan sote-asiantuntijoista muodostuvaa toimielintä ennen kuin sieltä tuli virallisia kannanottoja sote-palvelujen järjestämiseksi. Tämän illan ajankohtaisohjalmassa Risikko kiemurteli kuin mato koukussa vastaillessaan toimittajan kysymyksiin. Ei tainnut ministeri itsekään tietää, mihin lopputulokseen on pyrkimässä. Siksi sekavalta koko haastattelun sisältö vaikutti.

Viime viikon lopulla ilmoitettiin hallituksen taholta, että kaikki sairaanhoitopiirit lakkautetaan ja erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto järjestetään vahvojen peruskuntien toimesta.  Tosiasia on, että tuohon vaativaan työhön kykeneviä peruskuntia syntyy Virkkusen uuden kuntajaonkin jälkeen vain 5 - 6 kappaletta.

Erikoissairaanhoidon järjestäminen ja etenkin riittävän päivystysasiantuntemuksen turvaamiseksi vaatii noin 200 000 asukkaan väestöpohjan. Uusi suur-Joensuukaan ei pystyisi yksin huolehtimaan maakuntamme riittävästä erikoissairaanhoidosta. Tämän tosiasian kj Karjalainen toi esille maakuntalehdessä loppuviikolla.

Tänä iltana sitten ministeri Risikko kertoi maan hallituksen aamukoulussaan ratkaisseen sekä kuntarakenne- ja sote-vaikeudet. Kaikki ratkaisut lykätään tuonnemmaksi yli syksyn kuntavaalien.

Risikonkin pitäisi myöntää, että syrjäisillä alueilla vain nykyisen muotoisilla ratkaisuilla pystytään tuottamaan riittävät sote-palvelut - erikoissairaanhoito mukaan luikien. Välimäen työryhmässä on mukana entinen sairaanhoitopiirimme johtaja Pentti Itkonen. Hän on räätälöinyt EKSOTEn toimintamallin. Malli sopii varmaan meillekin?

Syksyllä järjestetään uusi kuntien kuuleminen sekä kuntarakennelaista että sote-järjestelyistä. Hyvä että uusi kuuleminen järjestetään. Maan hallitus yrittää väkisin toteuttaa hallitusohjelmaa vähäisistä sisäisistä kitinöistä huolimatta.

Hallitus ei käytä kuntaliitoksiin pakotteita. Tällä hetkellä on valmisteilla monta lakia, joihin voidaan sisällyttää kunnille liitoksiin pakottavia ehtoja. Lisäksi liitosaikatauluja on siirretty tuonnemmaksi aina vuoteen 2017 asti.

Olen viettänyt menneen viikon aikana useamman hetken eri ministeriöiden nettisivuilla ja lukenut vastuuhenkilöiden kirjoituksia. Aika sekavaa on. Mitähän tästä tulee? Kovin montaa asiaa yritetään viedä maaliin samanaikaisesti. Mikä pahinta, pitäisi muistaa vielä kuntien kuuleminenkin ja muut demokratian pelisäännöt.

Talvella julkistettu ministeri Virkkusen työryhmän julkaisema karttaharjoitus on etäännyttänyt monia naapurikuntia toisistaan.  Kunnat ovat käyneet puolustustaisteluun. Näin tapahtui Pielisen Karjalassakin, kun Nurmes oli nimetty esityksessä uuden kunnan keskukseksi. Lieksa unohti meidän kauan jatkuneen hyvän yhteistyön monilla sektoreilla ja alkoi käydä omaa imagon nostamiskampanjaa sanoja ja keinoja säästelemättä.

Millainen olisi sitten uusi Pielisen kaupungin valtuusto. Tuohon on helppo vastata. Se riitelisi ainakin yhden sukupolven ajan lähes kaikesta. Perintönä siirtyisi varmaan käsittelemättömiä riidan aiheita seuraavallekin sukupolvelle.

Näin en näe tällä hetkellä kuntaliitosmahdollisuuksia lähivuosina Lieksan ja Nurmeksen välillä. Lieksan suunnalta on kuitenkin tapahtunut aivan viime viikkoina lähentymistä. Se on iso asia, sillä paljon helpommin voimme monet palvelut toteuttaa hyvässä yhteistyön hengessä. Juuka on myös tervetullut samoihin pöytiin.

Me nurmeslaiset olemme olleet koko ajan kylmän asiallisia. Uusi kaupunginjohtajamme on valmistellut uutta strategiatyötä, joka esiteltiin meille viime torstaina valtuuston kokouksessa. Loppukesästä valtuiusto aloittaa sen vaiheittaisen valmistelun. Asiaan palaan myöhemmin. Se onkin oman juttunsa arvoinen.

Mitenkäs sitten menetellä Valtimon kanssa? Siellä näyttää lehtitietojen mukaan huhtikuun valtuuston kokouksen jälkipyykki jatkuvan. Nyt ei ole Valtimollakaan varaa käydä keskinäistä riitelyä. Kunnan talouskehitys on saatava terveelle pohjalle. Kolme tappiollista peräkkäistä tilinpäätöstä taitaa siirtää kunnan valtiovallan ohjaukseen. Se ei tiedä hyvää uuden, valmisteilla olevan, kuntarakennelain hengen mukaisesti. - No lähiaikoina istumme heidänkin kanssa yhteiseen neuvottelupöytään. Näin yhteistyö jatkuu. Puoli vuotta meni aikakoneessa jonnekin. Kokemusta kyllä tuli.

Nyt en kyllä pysynyt ihan aiheessa. Kun istahdin koneen ääreen, tarkoitus oli käsitellä aihetta hiukan eri tavalla.  Huomenna alan valmistautua ensi viikonlopun puoluekokoukseen. Perjantai- aamuna on puoluehallituksen kokous. Siinä valmistellaan vielä viikonlopun asiakirjoja. Lauantaina saamme sitten uuden puoluejohdon.

 

 

 

AKO äänestänyt 13 - 9

Keskiviikko 30.5.2012 klo 11.38

Alueellistamisen koordinaatioryhmä (AKO) pitää parhaillaan kokousta. Siellä on äänestetty puolustusvoimien palvelukeskuksen sijoituspaikasta. Joensuu on voittanut 13 - 9. Kokous jatkuu.

Nyt on odotettava maan hallituksen  päätöstä lopullisesta palvelukeskuksen sijoituspaikasta. Paineet ovat siellä kovat. Nyt Wallinilla on mahdollisuus paikata kevättalven haparointia. Nyt on poliittista ohjausta kyllä annettu ja kovasti.

Täyttä pottia ollaan edelleen hakemassa. Noinkin tiukka äänestys koordinaatioryhmässä kuitenkin enteilee palvelukeskluksen jakamista Kouvolan ja Joensuun kesken.

Tasainen Keskustan jäsenäänestys

Sunnuntai 27.5.2012 klo 23.48

Paavo Väyrynen sai 36,4, Juha Sipilä 33,6 ja Tuomo Puumala 30,0 prosenttia Keskustan puheenjohtajäsenäänestyksessä. Tasainenhan tuo äänestystulos on. Muistettava on, että puoluekokousedustajat tekevät vajaan kahden viikon päästä lopullisen valinnan kaikista puolueen johtohenkilöistä. Uusia jäseniä liittyi puolueeseen koko maassa noin 900. Kokonaisuutena olen pettynyt alhaiseen äänestysprosenttiin. Koko maassa se oli 10,6.

Pohjois-Karjalan Keskusta piirissä Tuomo Puumala sai eniten ääniä. Hän keräsi 570 annetusta äänestä 272. Paavo Väyrynen sai 180m ja Juha Sipilä 117 ääntä. Yksi lappu hylättiin. Äänestysprosentti taitaa olla 9,9 - siis vähän muuta maata alhaisempi.

Oman valintani teen vielä ennen Rovaniemeä. Se tapahtuu Puumalan ja Sipilän välillä. Maakunnan kokousedustajat pitävät ryhmäkokouksen valintapäivän aamuna. Tuskin teemme ryhmäpäätöstä. Aika vankkoja tuntuvat kokousedustajien näkemykset olevan eri pj-ehdokkaiden suhteen.

Piirimme toiminnanjohtaja Antti Varis on kiertänyt ahkerasti Keskustan vuosikokouksia ja eri tilaisuuksia koko Suomen alueella. Hänellä on hyvää nostetta. Olen ollut Antin puolesta aktiivinen etenkin Itä-Suomen alueella unohtamatta Pohjanmaan suuria keskustapiirejä. Juuri sieltä tulee paljon kokousedustajia. Maakunnalle on suurta etua, jos saamme Antin Keskustan puoluesihteeriksi.

Puolustusvoimien palvelukeskus sittenkin Joensuuhun?

Sunnuntai 27.5.2012 klo 23.28

 

Menneen viikon torstaina vierailimme puolustusministeriössä. Iltapäivällä ja illalla Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen työvaliokunta ja Itä-Suomen neuvottelukunta pitivät kokoukset eduskunnan tiloissa. Tiivis ja tiukka päivähän tuo oli: kolme kokousta perä jälkeen.

Puolustusministeriössä esittelimme Kontiorannan vaikutuksia maakunnallemme.  Maakuntaliiton väen lisäksi mukana olivat Kontiolahden kunnanjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja.  Puolustusvoimien palvelukeskus työllistää yhteensä noin 250 henkilöä. Pääesikunta esittää sen sijoituspaikaksi Tuusulaa.

Tuntuu oudolta alueellistamispolitiikalta, jos muualla maassa toimivat tulevan palvelukeskuksen yksiköt keskitetään sinne. Lisäksi suorastaan ärsyttää kovasti se, että ollaan hirveästi huolissaan uusimaalaisten mahdollisesta muutosta jonnekin muualle. Tällä hetkellä siellä on töissä noin sata henkilöä. Siitä taas ei tunnuta olevan moksiskaan, että sataviisikymmentä ihmistä perheineen joutuisi muuttamaan muualta Tuusulaan.

Meidän vierailulla taisi vaikutusta puolustusvoimien edustajiin. Perjantaina puolustusministeriö julkaisi tiedotteen, että nyt mukana kisassa ovat vielä Kouvola ja Joensuu ts. kenraalikunnan suosikki Tuusula oli tipahtanut kisasta.   Ministeriössä meidän isäntänä oli kansliapäällikkö, kenraaliluutnantti, Arto Räty.  Myös ministeri Wallinin lähin mies, ”varaministeri”, valtiosihteeri Marcus Rantala kuunteli meitä vakavana.

Tulevana keskiviikkona alueellinen koordinaatioryhmä tekee asiasta ministerille esityksen.  Nyt on pyrittävä vielä vaikuttamaan ryhmän jäseniin. Etelä-Savon maakuntaliiton johtaja Matti Viialainen on ryhmän jäsen ja hän tekee Joensuun puolesta kovasti töitä.  Varuskuntien lakkauttamisen yhteydessä ryhmä joutui äänestämään. Nyt voi olla mahdollista, että palvelukeskus jaetaan Kouvolan ja Joensuun kesken. Hyvä näinkin, mutta täyspottia tavoitellaan.

Iltapäiväksi siirryimme eduskuntaan. Siellä pidimme Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen työvaliokunnan ja Itä-Suomen neuvottelukunnan kokoukset.

Kokouspaikkana oli SDP:n eduskuntaryhmän kokoushuone. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto toimii tänä vuonna molempien elinten puheenjohtaja. Niinpä sain heiluttaa historiallista pj:n nuijaa, joka oli valmistettu visakoivusta.

Iltapäivän jälkimmäiseen kokoukseen osallistui myös nykyinen SDP:n eduskuntaryhmän pj. Jouni Backman. Hän esitteli kokouksen aikana Itä- ja Pohjois-Suomi-työryhmän tilannekatsauksen.

Iltapäivän kokouksissa oli esillä mm. EU:n ohjelmakauden 2014-2020 valmistelua. Käsittelimme myös tämän hetken alueellistamistilannetta. Kaikki viisi maakuntaa tukevat yhteisessä julkilausumassamme Joensuuta puolustusvoimien palvelukeskuksen sijoituspaikaksi. Pari alueellisen koordinaatioryhmän jäsentä oli kokouksissa paikalla.

 

Keskusta palaa kolmen suurimman puolueen joukkoon

Tiistai 22.5.2012 klo 21.34

Viime viikon lomailin Helenan kanssa Vierumäellä. Viikkoon sisältyi kolmen päivän golfin kertauskurssi. Tekniikkaharjoitusten jälkeen kiersimme vielä ahkerasti kenttää. Väylät olivat hyvässä kunnossa, mutta greeneistä ei voinut juuri arvosanaa antaa. Kovin nopeita ja epätasaisia nuo olivat. Löynti oli talvehtinut kohtalaisesti. Kolme parasta kierrosta bruttona olivat 87, 88 ja 88. Putteja tuli aivan liikaa. Yhtään ehjää kierrosta ei tullut. Näin haasteita kesälle riittää. Kuvassa näkymä kämpän parvekkeelta ykkösväylän tiijauspaikalle.

Viime tiistaina keskeytin lomaa sen verran, että kävin puoluehallituksen kokouksessa. Se oli hyvä kokous. Rovaniemen puoluekokouksen valmistelu on loppusuoralla ja kaikki asiakirjat alkavat olla valmiina. Kokouksen mielenkiintoisin anti oli eduskuntapuolueiden TNS Gallupilta tilaaman puolueparometrin seikkaperäinen esittely.

Tutkija Karina Jutila esitteli meille eri puoluiden kannatuksen ja imogon kehityksen eduskuntavaalien jälkeen. Olemme palaamassa kolmen suuren puolueen perusjärjestelmään. Tutkimuksen yksityiskohdista ei ole lupa kovin tarkkaan kirjoitella. Alla kuitenkin vähän jo julkisuudessa olleita tutkimuksen tuloksia.

Kokoomus on puolueista selvä ykkönen kaikilla mittareilla. Se on vahva yhteiskunnan uudistaja ja tutkimuksen mukaan ottaa huomioon myös koko maan ongelmat. Epäilen tuolta osin tutkimuksen tulosta suuresti: keskittäminen on lisääntynyt. Naiset ja nuoret pitävät kokoomuspolitiikasta. Puolueen suurena miinuksena voidaan pitää ylimielisyyttä.

SDP on kohentamassa asemaansa pienen notkahduksen jälkeen. Puoluetta pidetään ihmiskeskeisenä. Etenkin keski-ikäiset naiset samaistuvat vahvaan johtajaan, Jutta Urpilaiseen. Hän onkin selvinnyt ministerydestään hyvin alkuepäilyistä huolimatta.

SDP:n suurena miinuksena on työttömien tyytymättömyys. Myös alemmat toimihenklilöt ovat hylänneet SDP:n ja siirtyneet kokoomuksen leiriin. SDP:stä on vuotoa eniten Perussuomalaisiin. Vasemmistolaisuus ei ole varsinkaan nuorten keskuudessa tänä päivänä "in". - Halutaan samaistua menestyjiin. Yhteisöllisyys on myös kärsinyt inflaation.

Keskusta on noussut imogoltaan vuoden 2010 viidenneltä tilalta kolmanneksi Kokoomuksen ja SDP:n jälkeen. Tutkimuksen mukaan puolueesta pako perussuomalaisiin ei ole enää suurin uhka. Sieltä ollaan palaamassa takaisin. 

Keskustalaisia kiinnostaa muista puolueista eniten Kokoomus, jonne siirtymistä onkin jonkin verran tapahtunut heti eduskuntavaalien jälkeen. Nyt kuitenkin ollaan tulossa takaisin Kokoomuksen voimakkaan keskittämispolitiikan takia. Luottamus Keskustaan on tuntuvasti parantunut eikä puoluetta pidetä ylimielisenä kansalaisia kohtaan. Ongelmana on, että juuri itse ruokimme mediaa eripuraisuudella.

Keskustan heikkoutena voidaan pitää 40 - 49 vuotiaiden naisten aliedustusta. Keskustanuorilla taas menee hyvin. Myös iäkkäimmän väestön keskuudessa Keskustan kannatus on vakaa.

Perussuomalaiset ovat tippuneet tutkimuksen mukaan eduskuntavaalien jälkee kolmannelta tilalta viidenneksi. Puolueen kannattajista on nyt suuri osa työttömiä. Kaikista tutkimukseen osallistuneista naisista vain 13 % suhtautuu perussuomalaisiin myönteisesti. Miesten keskuudessa vastaava prosentti on 32. Myönteisesti suhtautuminen ei tarkoita sitä, että he äänestäisivät vaaleissa perussuomalaisia.

Kaikkien puolueiden kannattajien keskisimpiä huolenaiheita tutkimuksen mukaan ovat köyhyyden ja syrjäytymisen lisääntyminen, rikollisuuden kasvu sekä huoli peruspalvelujärjestelmän rapautumisesta. Nykyään ollaan helposti vaihtamassa puoluetta eri vaaleissa. Liikkuvat äänestäjät ratkaisevat vaalit. Se on otettava kunnallisvaaleissa huomioon.

Tutkimuksen sisällöstä on julkaistu yleistiedote, joka on liitetiedostoja-osiossa näillä sivuilla. Yksityiskotaisesti tutkimusta ei juuri julkisuudessa referoida. Näin ovat puolueet keskenään sopineet. Valtettavasti tiedotteen exel-taulukot eivät kopioituneet näille sivuille.

 

 

 

 

Kuntaliiton seminaari ja jääkiekkoa

Lauantai 12.5.2012 klo 21.47

Kylläpä vielä harmittaa eilinen Suomen tappio Kanadalle. Ensimmäinen erä lupaili Suomen voittoa. Pari helppoa maalia vastustajalle muutti koko pelin kulun. Hyvä hävitä nyt. Suomi on voittanutkin useita pelejä peräkkäin. Nyt on vain nollattava tilanne. Suomi  ottaa vielä mitalin kotikisoissa.

Keskiviikkona olin Kuntaliiton ja P-K:n maakuntaliiton järjestämässä seminaarissa Joensuussa. Joensuun kaupunginsihteeri Jari Horttanainen pohdiskeli kaupungin mahdollisuuksia ja vahvuuksia muuttuvassa toimintaympäristössä. Itä-Suomen Yliopiston tutkija Timo Hirvonen käsitteli kuntien muodostamaa verkostoa ja sen merkitystä yhteiskunnan palvelurakenteen kehittymiselle.

Iltapäivän odotetuimman esitelmän piti Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen. Torstain maakuntalehdessä olikin hänen haastattelunsa. Siinä tulivat kyllä aika seikkaperäisesti julki hänen puheenvuoronsa sisältö.

Kuntaliitto korostaa, että tulevassa kuntarakennelaissa on tarjottava alueelliset erityisolot huomioon ottavia vaihtoehtoisia ratkaisuja. Näitä ovat myös kuntien välisen yhteistyön lisääminen niillä alueilla, joilla ei ole mahdollista päästä vahvan peruskunnan ratkaisuun. Meilläkin neljästä kunnasta muodostuva peruskunta saa odotta vielä toteutumistaan pitkään.

Kunnilta pyydettiin hyvin tiukalla aikataululla lausunnot kuntarakennetyöryhmän esitykseen. Kentällä ei ole ehditty keskustella naapureiden kanssa. Myös kuntaliitto pitää halltuksen etenemisnopeutta liian kiireisenä. Aikataulu ei ole realistinen. Kuntaliiton mielestä uudistukset lykkääntyvät vuoden 2017 alkuun. Se ei siis vastusta uudistuksia, mutta demokratian kannalta on tärkeää, että asiakokonaisuus valmistellaan kunnolla.

Kietäväinen toi esille saman huomion kuin meilläkin täällä Pielisen Karjalassa. Eri puolilla Suomea suunniteltujen suurkuntien välit ovat viilentyneet. Karttaharjoitus ei ollut hyvä tapa aloittaa työtä. Me emme ole tottuneet sanelupolitiikkaan.

Kuntaliittokaan ei hyväksy pakkoliitoksia. Uuteen kuntajakolakiin voidaan kuitenkin kirjata ehtoja, joiden toteutuminen edellyttää kuntaliitoksia. Näin päästään toivottuun lopputulokseen. Merkille pantavaa oli huomio, että heti kuntaliiton hallituksen kokouksen jälkeen ministeri Urpilainen tuomitsi kuntien pakkoliitokset. Suo siellä - vetelä täällä.

 

 

 

Kuntaliiton hallitus äänesti

Tiistai 8.5.2012 klo 7.37

Viime viikolla kuntaliiton hallitus käsittelli kokouksessaan ministeri virkkusen junailemaa kuntauudistusta. Pitkästä aikaa siellä jouduttiin äänestämään. Viime vuoden puolella muutanat kunnat kapinoivat kuntaliiton toimintaa jättämällä jäsenmaksut maksamatta. Protestoijien mielestä liitto myötäili liikaa hallituksen kuntapolitiikkaa.

Valtionvarainministeriössä

Lauantai 5.5.2012 klo 14.09

Menneen viikon keskiviikkona kävimme maakuntaliiton porukan kanssa valtionvarainministeriössä. Siellä tapasimme ministeriön ylintä virkamiesjohtoa. Esittelimme heille tämän hetken tärkeimpiä maakunnallisia hankkeita.

Puolustusvoimien palvelukeskuksen sijoittaminen Joensuuhun on varmaan tällä hetkellä kovimman edunvalvontatyön alla. Aivan lähiaikoina kuulemme, kuinka pärjäämme kisassa. Muita hakijoita ovat mm. Tuusula, Kouvola ja Jyväskylä. Raimo Sailas piti Joensuun mahdollisuuksia hyvinä. Olemmehan juuri menettäneet varuskunnan. Valtiovaltahan on luvannut kompensoida syntyneitä menetyksiä uusilla pysyvillä työpaikoilla.

Välitimme myös viimeiset tiedot kuntasektorilta isännillemme. Pohjois-Karjalan kuntien kuntatalous heikkeni viime vuonna tilinpäätösten mukaan, tosin ennakoitua vähemmän. Meidän kuntien väliset erot ovat suuria. Veroprosenttimme ovat korkeita - kymmenellä kunnalla 20 tai enemmän.

Valtionosuusuudistusta valmistellaan. Se käynnistyy selvitysmiestyöryhmän avulla. Se aloittaa toimintansa vielä ennen kesälomia. Vuoden 2013 aikana saadaan esitykset ja vuonna 2014 tehdään sitten päätökset. Vuoden 2015 alusta meillä pitäisi olla uusi lainsäädäntö valtionosuuksista.

Uuden lain jakoperusteissa mm. syrjäisyys ja harvaan asutus joutuvat uudelleen tarkasteluun. Osa-alue pitää saada kuulemma vastaamaan tätä päivää. Parantuneet ja nopeat tietoliikenneyhteydet voivat vähentää joillakin syrjäisillä alueilla valtionosuuksia. Ei kyllä kuulosta hyvältä meidän vinkkelistä katsottuna. 

Huoltosuhteen ja sairastavuuden jako-osuuksiin vaikutusta tarkastellaan uudelleen. Nykyisessa järjestelmässä on kuulemma päällekkäisyyksiä. Ne karsitaan pois. 

Tuossa valmistelutyössä pitäisi ehdottomasti olla parlamenttaarisesti valittu työryhmä. Vaikuttaa, että juuri Itä- ja Pohjopis-Suomi ovat helposti menettäjinä. Näin hallitus toteuttaa sitten "vapaaehtoisia" kuntaliitoksia.

Jotain hyvääkin kuulimme. Kouvolan hovioikeus siirtyy osaksi Kuopion hovioikeutta. Myös hallinto-oikeuden palveluita vahvistetaan.

Tällä hetkellä maan hallituksella on menossa kolme merkittävää hanketta. Kuntajako, sotealueet ja valtionosuuksien jakolaki ovat nyt keskeisiä kuntien tulevaan toimintaan vaikuttavia toimenpiteitä. Ministeri  Virkkusen ministeriön aisapari valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen vakuutteli, että tällä vaalikaudella kaikki kolme suurta asiakokonaisuutta viedään maaliin asti.

Vappuna pidettiin paljon puheita. Meillä aiheina olivat odotetusti kuntarakenneuudistus ja  Nurmes-Valtimo kuntaliitoksen epäonnistuminen. Itse toin esille myös Keskustan puolluejohdon näkemystä.

Ministereiden ja puoluepuheenjohtajien puheissa kiinnitettiin huomiota korkeisiin palkkoihin ja palkkioihin. Myös terveydenhuollon reppufirmojen kuntien rahastus oli joissakin puheissa esillä. -Oman puheeni runko on "puheita-sivuilla".