Puoluekokouksen julkilausuma

Keskiviikko 13.6.2012 klo 8.25

Viime perjantaiaamuna kokoontui Keskustan puoluehallitus ennen puoluekokousta. Siellä valmistelimme julkilausuman poliittiselle valiokunnalle.

Yleensä julkilausuisa otetaan kantaa useampaan asiaa. Nytkin olisi voitu nostaa esille useampia teemoja. Pitkän keskustelun jälkeen päädyimme yhteen tällä hetkellä hyvin tärkeään asiaan: perhepolitiikkaan ja nuorten jaksamiseen.

Osa poliittisen valiokunnan jäsenistä olisi halunnut ottaa kantaa myös turvallisuus, eu- ja kuntapolitiikkaan. Heitä rauhoiteltiin, että vaaliohjelmassa ja uuden puheenjohtajan sunnuntain linjapuheessa pankki tyhjennetään varmasti. Kannanoton teema olikin sitten  sunnuntain mediassa vahvasti esillä.

Liitteenä omilla välilehdillään on koko julkilausuman luonnos. Se ei juuri muuttunut itse käsittelyn aikana. Myös puoluekokouksessa käyttämäni puhe on omassa osiossaan näillä sivuilla. Kahdessa minuutissa ei kovin laajasti pysty maakunnan ongelmia käsittelemään.

Keskustan johto uudistui

Maanantai 11.6.2012 klo 23.44

Runsas joukko keskustalaisia kokoontui menneen viikonlopun aikana valitsemaan uutta puoluejohtoa Rovaniemelle. Suuri osa äänioikeutetuista ei ollut vielä ennen lauantaita varma, ketä aikoo äänestää vaalissa puheenjohtajaksi. Siksi mielenkiintoinen asetelma oli.

Juha Sipilä vakuutti kokousväen luontevalla ja kansantajuisella puhetyylillään. Hänet valittiin toisella kierroksella puheenjohtajaksi selvin numeroin. Pienoista ennakkosuosikin asemaa pitänyt Tuomo Puumala koki pettymyksen. Paavo oli nyt rehti häviäjä. Hän sai kiitospuheessaan valtavat aplodit.

Varapuheenjohtajiksi valittiin Riikka Manner , Annika Saarikko ja Juha Rehula. Olen iloinen Riikan puolesta. Nyt hänen on sitten tähdättävä seuraaviin eu-vaaleihin ja sitten heti perään vuoden 2015 eduskuntavaaleihin. Molemmissa vaaleissa on myös tultava valituksi. Näin tie aukeaa joskus puolueen puheenjohtajaksi. En ennustajaksi rupea, mutta ei veikkaus kyllä kovinkaan paljon metsään voi mennä. Riikka on tarmokas ja lahjakas poliitikko.

Pohjois-Karjalan naisväkeä komeissa kansallispuvuissa eilisessä pääjuhlass eturivissä. Siitä TV1 uutiskuvaaja nappasi heidät illan klo 20:30 lähetykseen. Paula Lehtomäki on kuvan oikeassa laidassa.

Timo Laaninen valittiin puoluesihteeriksi suoraan ensimmäisellä kierroksella. Meidän Antti Varis teki hyvän kampanjan, josta Timo lupasi ottaa vinkkejä omaan toimintaansa puoluesihteerinä. Jos puheenjohtajaksi olisi valittu joku kokenut konkari, niin Antin kannatus olisi ollut suurempi. Moni kokousedustaja halusi kokeneen Timon Juhan aisapariksi. Tuon suuntaisia arvailuja kuulin parin suurpiirin edustajalta.

Tänä aamuna kuulin Joensuussa suruviestin. Karjalaisen toimittaja Markku Liikamaa oli kuollut eilen työmatkallaan Rovaniemen puoluekokouksessa. Hän haastatteli Joensuun seudun kokousedustajia lauantain lehteen. Tämän aamun Karjalaisessa oli hänen viimeinen kolumninsa Paavo Väyrysestä. Kokous sai suruvaipan.  

Hallitus siirtää kuntarakenneratkaisuja yli syksyn vaalien

Tiistai 5.6.2012 klo 23.18

Menneenä keväänä STM:n kansliapäällikkö Kari Välimäki sai vastuullisen tehtävän vetää sosiaali- ja terveydenhuollon rakennetyöryhmää. Sen piti antaa raportti toukokuun lopulla. Alan asiantuntijoista muodostuva ryhmä on saanut kolmen viikon jatkoajan ja yksityiskohtaisemman väliraportin pitäisi valmistua juhannukseksi.

Maan hallitus ei jäänyt toimettomana seuraamaan Välimäen työn viivästymistä. Sote-asioiden ministerityöryhmä antoi oman raporttinsa viime viikon lopulla. Ministeri Risikko on sen puheenjohtaja. Hän käveli tylysti Välimäen työryhmän yli.

Ministerityöryhmä alkoi opastamaan sote-asiantuntijoista muodostuvaa toimielintä ennen kuin sieltä tuli virallisia kannanottoja sote-palvelujen järjestämiseksi. Tämän illan ajankohtaisohjalmassa Risikko kiemurteli kuin mato koukussa vastaillessaan toimittajan kysymyksiin. Ei tainnut ministeri itsekään tietää, mihin lopputulokseen on pyrkimässä. Siksi sekavalta koko haastattelun sisältö vaikutti.

Viime viikon lopulla ilmoitettiin hallituksen taholta, että kaikki sairaanhoitopiirit lakkautetaan ja erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto järjestetään vahvojen peruskuntien toimesta.  Tosiasia on, että tuohon vaativaan työhön kykeneviä peruskuntia syntyy Virkkusen uuden kuntajaonkin jälkeen vain 5 - 6 kappaletta.

Erikoissairaanhoidon järjestäminen ja etenkin riittävän päivystysasiantuntemuksen turvaamiseksi vaatii noin 200 000 asukkaan väestöpohjan. Uusi suur-Joensuukaan ei pystyisi yksin huolehtimaan maakuntamme riittävästä erikoissairaanhoidosta. Tämän tosiasian kj Karjalainen toi esille maakuntalehdessä loppuviikolla.

Tänä iltana sitten ministeri Risikko kertoi maan hallituksen aamukoulussaan ratkaisseen sekä kuntarakenne- ja sote-vaikeudet. Kaikki ratkaisut lykätään tuonnemmaksi yli syksyn kuntavaalien.

Risikonkin pitäisi myöntää, että syrjäisillä alueilla vain nykyisen muotoisilla ratkaisuilla pystytään tuottamaan riittävät sote-palvelut - erikoissairaanhoito mukaan luikien. Välimäen työryhmässä on mukana entinen sairaanhoitopiirimme johtaja Pentti Itkonen. Hän on räätälöinyt EKSOTEn toimintamallin. Malli sopii varmaan meillekin?

Syksyllä järjestetään uusi kuntien kuuleminen sekä kuntarakennelaista että sote-järjestelyistä. Hyvä että uusi kuuleminen järjestetään. Maan hallitus yrittää väkisin toteuttaa hallitusohjelmaa vähäisistä sisäisistä kitinöistä huolimatta.

Hallitus ei käytä kuntaliitoksiin pakotteita. Tällä hetkellä on valmisteilla monta lakia, joihin voidaan sisällyttää kunnille liitoksiin pakottavia ehtoja. Lisäksi liitosaikatauluja on siirretty tuonnemmaksi aina vuoteen 2017 asti.

Olen viettänyt menneen viikon aikana useamman hetken eri ministeriöiden nettisivuilla ja lukenut vastuuhenkilöiden kirjoituksia. Aika sekavaa on. Mitähän tästä tulee? Kovin montaa asiaa yritetään viedä maaliin samanaikaisesti. Mikä pahinta, pitäisi muistaa vielä kuntien kuuleminenkin ja muut demokratian pelisäännöt.

Talvella julkistettu ministeri Virkkusen työryhmän julkaisema karttaharjoitus on etäännyttänyt monia naapurikuntia toisistaan.  Kunnat ovat käyneet puolustustaisteluun. Näin tapahtui Pielisen Karjalassakin, kun Nurmes oli nimetty esityksessä uuden kunnan keskukseksi. Lieksa unohti meidän kauan jatkuneen hyvän yhteistyön monilla sektoreilla ja alkoi käydä omaa imagon nostamiskampanjaa sanoja ja keinoja säästelemättä.

Millainen olisi sitten uusi Pielisen kaupungin valtuusto. Tuohon on helppo vastata. Se riitelisi ainakin yhden sukupolven ajan lähes kaikesta. Perintönä siirtyisi varmaan käsittelemättömiä riidan aiheita seuraavallekin sukupolvelle.

Näin en näe tällä hetkellä kuntaliitosmahdollisuuksia lähivuosina Lieksan ja Nurmeksen välillä. Lieksan suunnalta on kuitenkin tapahtunut aivan viime viikkoina lähentymistä. Se on iso asia, sillä paljon helpommin voimme monet palvelut toteuttaa hyvässä yhteistyön hengessä. Juuka on myös tervetullut samoihin pöytiin.

Me nurmeslaiset olemme olleet koko ajan kylmän asiallisia. Uusi kaupunginjohtajamme on valmistellut uutta strategiatyötä, joka esiteltiin meille viime torstaina valtuuston kokouksessa. Loppukesästä valtuiusto aloittaa sen vaiheittaisen valmistelun. Asiaan palaan myöhemmin. Se onkin oman juttunsa arvoinen.

Mitenkäs sitten menetellä Valtimon kanssa? Siellä näyttää lehtitietojen mukaan huhtikuun valtuuston kokouksen jälkipyykki jatkuvan. Nyt ei ole Valtimollakaan varaa käydä keskinäistä riitelyä. Kunnan talouskehitys on saatava terveelle pohjalle. Kolme tappiollista peräkkäistä tilinpäätöstä taitaa siirtää kunnan valtiovallan ohjaukseen. Se ei tiedä hyvää uuden, valmisteilla olevan, kuntarakennelain hengen mukaisesti. - No lähiaikoina istumme heidänkin kanssa yhteiseen neuvottelupöytään. Näin yhteistyö jatkuu. Puoli vuotta meni aikakoneessa jonnekin. Kokemusta kyllä tuli.

Nyt en kyllä pysynyt ihan aiheessa. Kun istahdin koneen ääreen, tarkoitus oli käsitellä aihetta hiukan eri tavalla.  Huomenna alan valmistautua ensi viikonlopun puoluekokoukseen. Perjantai- aamuna on puoluehallituksen kokous. Siinä valmistellaan vielä viikonlopun asiakirjoja. Lauantaina saamme sitten uuden puoluejohdon.

AKO äänestänyt 13 - 9

Keskiviikko 30.5.2012 klo 11.38

Alueellistamisen koordinaatioryhmä (AKO) pitää parhaillaan kokousta. Siellä on äänestetty puolustusvoimien palvelukeskuksen sijoituspaikasta. Joensuu on voittanut 13 - 9. Kokous jatkuu.

Nyt on odotettava maan hallituksen  päätöstä lopullisesta palvelukeskuksen sijoituspaikasta. Paineet ovat siellä kovat. Nyt Wallinilla on mahdollisuus paikata kevättalven haparointia. Nyt on poliittista ohjausta kyllä annettu ja kovasti.

Täyttä pottia ollaan edelleen hakemassa. Noinkin tiukka äänestys koordinaatioryhmässä kuitenkin enteilee palvelukeskluksen jakamista Kouvolan ja Joensuun kesken.

Tasainen Keskustan jäsenäänestys

Sunnuntai 27.5.2012 klo 23.48

Paavo Väyrynen sai 36,4, Juha Sipilä 33,6 ja Tuomo Puumala 30,0 prosenttia Keskustan puheenjohtajäsenäänestyksessä. Tasainenhan tuo äänestystulos on. Muistettava on, että puoluekokousedustajat tekevät vajaan kahden viikon päästä lopullisen valinnan kaikista puolueen johtohenkilöistä. Uusia jäseniä liittyi puolueeseen koko maassa noin 900. Kokonaisuutena olen pettynyt alhaiseen äänestysprosenttiin. Koko maassa se oli 10,6.

Pohjois-Karjalan Keskusta piirissä Tuomo Puumala sai eniten ääniä. Hän keräsi 570 annetusta äänestä 272. Paavo Väyrynen sai 180m ja Juha Sipilä 117 ääntä. Yksi lappu hylättiin. Äänestysprosentti taitaa olla 9,9 - siis vähän muuta maata alhaisempi.

Oman valintani teen vielä ennen Rovaniemeä. Se tapahtuu Puumalan ja Sipilän välillä. Maakunnan kokousedustajat pitävät ryhmäkokouksen valintapäivän aamuna. Tuskin teemme ryhmäpäätöstä. Aika vankkoja tuntuvat kokousedustajien näkemykset olevan eri pj-ehdokkaiden suhteen.

Piirimme toiminnanjohtaja Antti Varis on kiertänyt ahkerasti Keskustan vuosikokouksia ja eri tilaisuuksia koko Suomen alueella. Hänellä on hyvää nostetta. Olen ollut Antin puolesta aktiivinen etenkin Itä-Suomen alueella unohtamatta Pohjanmaan suuria keskustapiirejä. Juuri sieltä tulee paljon kokousedustajia. Maakunnalle on suurta etua, jos saamme Antin Keskustan puoluesihteeriksi.

Puolustusvoimien palvelukeskus sittenkin Joensuuhun?

Sunnuntai 27.5.2012 klo 23.28

Menneen viikon torstaina vierailimme puolustusministeriössä. Iltapäivällä ja illalla Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen työvaliokunta ja Itä-Suomen neuvottelukunta pitivät kokoukset eduskunnan tiloissa. Tiivis ja tiukka päivähän tuo oli: kolme kokousta perä jälkeen.

Puolustusministeriössä esittelimme Kontiorannan vaikutuksia maakunnallemme.  Maakuntaliiton väen lisäksi mukana olivat Kontiolahden kunnanjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja.  Puolustusvoimien palvelukeskus työllistää yhteensä noin 250 henkilöä. Pääesikunta esittää sen sijoituspaikaksi Tuusulaa.

Tuntuu oudolta alueellistamispolitiikalta, jos muualla maassa toimivat tulevan palvelukeskuksen yksiköt keskitetään sinne. Lisäksi suorastaan ärsyttää kovasti se, että ollaan hirveästi huolissaan uusimaalaisten mahdollisesta muutosta jonnekin muualle. Tällä hetkellä siellä on töissä noin sata henkilöä. Siitä taas ei tunnuta olevan moksiskaan, että sataviisikymmentä ihmistä perheineen joutuisi muuttamaan muualta Tuusulaan.

Meidän vierailulla taisi vaikutusta puolustusvoimien edustajiin. Perjantaina puolustusministeriö julkaisi tiedotteen, että nyt mukana kisassa ovat vielä Kouvola ja Joensuu ts. kenraalikunnan suosikki Tuusula oli tipahtanut kisasta.   Ministeriössä meidän isäntänä oli kansliapäällikkö, kenraaliluutnantti, Arto Räty.  Myös ministeri Wallinin lähin mies, ”varaministeri”, valtiosihteeri Marcus Rantala kuunteli meitä vakavana.

Tulevana keskiviikkona alueellinen koordinaatioryhmä tekee asiasta ministerille esityksen.  Nyt on pyrittävä vielä vaikuttamaan ryhmän jäseniin. Etelä-Savon maakuntaliiton johtaja Matti Viialainen on ryhmän jäsen ja hän tekee Joensuun puolesta kovasti töitä.  Varuskuntien lakkauttamisen yhteydessä ryhmä joutui äänestämään. Nyt voi olla mahdollista, että palvelukeskus jaetaan Kouvolan ja Joensuun kesken. Hyvä näinkin, mutta täyspottia tavoitellaan.

Iltapäiväksi siirryimme eduskuntaan. Siellä pidimme Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen työvaliokunnan ja Itä-Suomen neuvottelukunnan kokoukset.

Kokouspaikkana oli SDP:n eduskuntaryhmän kokoushuone. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto toimii tänä vuonna molempien elinten puheenjohtaja. Niinpä sain heiluttaa historiallista pj:n nuijaa, joka oli valmistettu visakoivusta.

Iltapäivän jälkimmäiseen kokoukseen osallistui myös nykyinen SDP:n eduskuntaryhmän pj. Jouni Backman. Hän esitteli kokouksen aikana Itä- ja Pohjois-Suomi-työryhmän tilannekatsauksen.

Iltapäivän kokouksissa oli esillä mm. EU:n ohjelmakauden 2014-2020 valmistelua. Käsittelimme myös tämän hetken alueellistamistilannetta. Kaikki viisi maakuntaa tukevat yhteisessä julkilausumassamme Joensuuta puolustusvoimien palvelukeskuksen sijoituspaikaksi. Pari alueellisen koordinaatioryhmän jäsentä oli kokouksissa paikalla.

Keskusta palaa kolmen suurimman puolueen joukkoon

Tiistai 22.5.2012 klo 21.34

Viime viikon lomailin Helenan kanssa Vierumäellä. Viikkoon sisältyi kolmen päivän golfin kertauskurssi. Tekniikkaharjoitusten jälkeen kiersimme vielä ahkerasti kenttää. Väylät olivat hyvässä kunnossa, mutta greeneistä ei voinut juuri arvosanaa antaa. Kovin nopeita ja epätasaisia nuo olivat. Löynti oli talvehtinut kohtalaisesti. Kolme parasta kierrosta bruttona olivat 87, 88 ja 88. Putteja tuli aivan liikaa. Yhtään ehjää kierrosta ei tullut. Näin haasteita kesälle riittää. Kuvassa näkymä kämpän parvekkeelta ykkösväylän tiijauspaikalle.

Viime tiistaina keskeytin lomaa sen verran, että kävin puoluehallituksen kokouksessa. Se oli hyvä kokous. Rovaniemen puoluekokouksen valmistelu on loppusuoralla ja kaikki asiakirjat alkavat olla valmiina. Kokouksen mielenkiintoisin anti oli eduskuntapuolueiden TNS Gallupilta tilaaman puolueparometrin seikkaperäinen esittely.

Tutkija Karina Jutila esitteli meille eri puoluiden kannatuksen ja imogon kehityksen eduskuntavaalien jälkeen. Olemme palaamassa kolmen suuren puolueen perusjärjestelmään. Tutkimuksen yksityiskohdista ei ole lupa kovin tarkkaan kirjoitella. Alla kuitenkin vähän jo julkisuudessa olleita tutkimuksen tuloksia.

Kokoomus on puolueista selvä ykkönen kaikilla mittareilla. Se on vahva yhteiskunnan uudistaja ja tutkimuksen mukaan ottaa huomioon myös koko maan ongelmat. Epäilen tuolta osin tutkimuksen tulosta suuresti: keskittäminen on lisääntynyt. Naiset ja nuoret pitävät kokoomuspolitiikasta. Puolueen suurena miinuksena voidaan pitää ylimielisyyttä.

SDP on kohentamassa asemaansa pienen notkahduksen jälkeen. Puoluetta pidetään ihmiskeskeisenä. Etenkin keski-ikäiset naiset samaistuvat vahvaan johtajaan, Jutta Urpilaiseen. Hän onkin selvinnyt ministerydestään hyvin alkuepäilyistä huolimatta.

SDP:n suurena miinuksena on työttömien tyytymättömyys. Myös alemmat toimihenklilöt ovat hylänneet SDP:n ja siirtyneet kokoomuksen leiriin. SDP:stä on vuotoa eniten Perussuomalaisiin. Vasemmistolaisuus ei ole varsinkaan nuorten keskuudessa tänä päivänä "in". - Halutaan samaistua menestyjiin. Yhteisöllisyys on myös kärsinyt inflaation.

Keskusta on noussut imogoltaan vuoden 2010 viidenneltä tilalta kolmanneksi Kokoomuksen ja SDP:n jälkeen. Tutkimuksen mukaan puolueesta pako perussuomalaisiin ei ole enää suurin uhka. Sieltä ollaan palaamassa takaisin. 

Keskustalaisia kiinnostaa muista puolueista eniten Kokoomus, jonne siirtymistä onkin jonkin verran tapahtunut heti eduskuntavaalien jälkeen. Nyt kuitenkin ollaan tulossa takaisin Kokoomuksen voimakkaan keskittämispolitiikan takia. Luottamus Keskustaan on tuntuvasti parantunut eikä puoluetta pidetä ylimielisenä kansalaisia kohtaan. Ongelmana on, että juuri itse ruokimme mediaa eripuraisuudella.

Keskustan heikkoutena voidaan pitää 40 - 49 vuotiaiden naisten aliedustusta. Keskustanuorilla taas menee hyvin. Myös iäkkäimmän väestön keskuudessa Keskustan kannatus on vakaa.

Perussuomalaiset ovat tippuneet tutkimuksen mukaan eduskuntavaalien jälkee kolmannelta tilalta viidenneksi. Puolueen kannattajista on nyt suuri osa työttömiä. Kaikista tutkimukseen osallistuneista naisista vain 13 % suhtautuu perussuomalaisiin myönteisesti. Miesten keskuudessa vastaava prosentti on 32. Myönteisesti suhtautuminen ei tarkoita sitä, että he äänestäisivät vaaleissa perussuomalaisia.

Kaikkien puolueiden kannattajien keskisimpiä huolenaiheita tutkimuksen mukaan ovat köyhyyden ja syrjäytymisen lisääntyminen, rikollisuuden kasvu sekä huoli peruspalvelujärjestelmän rapautumisesta. Nykyään ollaan helposti vaihtamassa puoluetta eri vaaleissa. Liikkuvat äänestäjät ratkaisevat vaalit. Se on otettava kunnallisvaaleissa huomioon.

Tutkimuksen sisällöstä on julkaistu yleistiedote, joka on liitetiedostoja-osiossa näillä sivuilla. Yksityiskotaisesti tutkimusta ei juuri julkisuudessa referoida. Näin ovat puolueet keskenään sopineet. Valtettavasti tiedotteen exel-taulukot eivät kopioituneet näille sivuille.

Kuntaliiton seminaari ja jääkiekkoa

Lauantai 12.5.2012 klo 21.47

Kylläpä vielä harmittaa eilinen Suomen tappio Kanadalle. Ensimmäinen erä lupaili Suomen voittoa. Pari helppoa maalia vastustajalle muutti koko pelin kulun. Hyvä hävitä nyt. Suomi on voittanutkin useita pelejä peräkkäin. Nyt on vain nollattava tilanne. Suomi  ottaa vielä mitalin kotikisoissa.

Keskiviikkona olin Kuntaliiton ja P-K:n maakuntaliiton järjestämässä seminaarissa Joensuussa. Joensuun kaupunginsihteeri Jari Horttanainen pohdiskeli kaupungin mahdollisuuksia ja vahvuuksia muuttuvassa toimintaympäristössä. Itä-Suomen Yliopiston tutkija Timo Hirvonen käsitteli kuntien muodostamaa verkostoa ja sen merkitystä yhteiskunnan palvelurakenteen kehittymiselle.

Iltapäivän odotetuimman esitelmän piti Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen. Torstain maakuntalehdessä olikin hänen haastattelunsa. Siinä tulivat kyllä aika seikkaperäisesti julki hänen puheenvuoronsa sisältö.

Kuntaliitto korostaa, että tulevassa kuntarakennelaissa on tarjottava alueelliset erityisolot huomioon ottavia vaihtoehtoisia ratkaisuja. Näitä ovat myös kuntien välisen yhteistyön lisääminen niillä alueilla, joilla ei ole mahdollista päästä vahvan peruskunnan ratkaisuun. Meilläkin neljästä kunnasta muodostuva peruskunta saa odotta vielä toteutumistaan pitkään.

Kunnilta pyydettiin hyvin tiukalla aikataululla lausunnot kuntarakennetyöryhmän esitykseen. Kentällä ei ole ehditty keskustella naapureiden kanssa. Myös kuntaliitto pitää halltuksen etenemisnopeutta liian kiireisenä. Aikataulu ei ole realistinen. Kuntaliiton mielestä uudistukset lykkääntyvät vuoden 2017 alkuun. Se ei siis vastusta uudistuksia, mutta demokratian kannalta on tärkeää, että asiakokonaisuus valmistellaan kunnolla.

Kietäväinen toi esille saman huomion kuin meilläkin täällä Pielisen Karjalassa. Eri puolilla Suomea suunniteltujen suurkuntien välit ovat viilentyneet. Karttaharjoitus ei ollut hyvä tapa aloittaa työtä. Me emme ole tottuneet sanelupolitiikkaan.

Kuntaliittokaan ei hyväksy pakkoliitoksia. Uuteen kuntajakolakiin voidaan kuitenkin kirjata ehtoja, joiden toteutuminen edellyttää kuntaliitoksia. Näin päästään toivottuun lopputulokseen. Merkille pantavaa oli huomio, että heti kuntaliiton hallituksen kokouksen jälkeen ministeri Urpilainen tuomitsi kuntien pakkoliitokset. Suo siellä - vetelä täällä.

Kuntaliiton hallitus äänesti

Tiistai 8.5.2012 klo 7.37

Viime viikolla kuntaliiton hallitus käsittelli kokouksessaan ministeri virkkusen junailemaa kuntauudistusta. Pitkästä aikaa siellä jouduttiin äänestämään. Viime vuoden puolella muutanat kunnat kapinoivat kuntaliiton toimintaa jättämällä jäsenmaksut maksamatta. Protestoijien mielestä liitto myötäili liikaa hallituksen kuntapolitiikkaa.

Valtionvarainministeriössä

Lauantai 5.5.2012 klo 14.09

Menneen viikon keskiviikkona kävimme maakuntaliiton porukan kanssa valtionvarainministeriössä. Siellä tapasimme ministeriön ylintä virkamiesjohtoa. Esittelimme heille tämän hetken tärkeimpiä maakunnallisia hankkeita.

Puolustusvoimien palvelukeskuksen sijoittaminen Joensuuhun on varmaan tällä hetkellä kovimman edunvalvontatyön alla. Aivan lähiaikoina kuulemme, kuinka pärjäämme kisassa. Muita hakijoita ovat mm. Tuusula, Kouvola ja Jyväskylä. Raimo Sailas piti Joensuun mahdollisuuksia hyvinä. Olemmehan juuri menettäneet varuskunnan. Valtiovaltahan on luvannut kompensoida syntyneitä menetyksiä uusilla pysyvillä työpaikoilla.

Välitimme myös viimeiset tiedot kuntasektorilta isännillemme. Pohjois-Karjalan kuntien kuntatalous heikkeni viime vuonna tilinpäätösten mukaan, tosin ennakoitua vähemmän. Meidän kuntien väliset erot ovat suuria. Veroprosenttimme ovat korkeita - kymmenellä kunnalla 20 tai enemmän.

Valtionosuusuudistusta valmistellaan. Se käynnistyy selvitysmiestyöryhmän avulla. Se aloittaa toimintansa vielä ennen kesälomia. Vuoden 2013 aikana saadaan esitykset ja vuonna 2014 tehdään sitten päätökset. Vuoden 2015 alusta meillä pitäisi olla uusi lainsäädäntö valtionosuuksista.

Uuden lain jakoperusteissa mm. syrjäisyys ja harvaan asutus joutuvat uudelleen tarkasteluun. Osa-alue pitää saada kuulemma vastaamaan tätä päivää. Parantuneet ja nopeat tietoliikenneyhteydet voivat vähentää joillakin syrjäisillä alueilla valtionosuuksia. Ei kyllä kuulosta hyvältä meidän vinkkelistä katsottuna. 

Huoltosuhteen ja sairastavuuden jako-osuuksiin vaikutusta tarkastellaan uudelleen. Nykyisessa järjestelmässä on kuulemma päällekkäisyyksiä. Ne karsitaan pois. 

Tuossa valmistelutyössä pitäisi ehdottomasti olla parlamenttaarisesti valittu työryhmä. Vaikuttaa, että juuri Itä- ja Pohjopis-Suomi ovat helposti menettäjinä. Näin hallitus toteuttaa sitten "vapaaehtoisia" kuntaliitoksia.

Jotain hyvääkin kuulimme. Kouvolan hovioikeus siirtyy osaksi Kuopion hovioikeutta. Myös hallinto-oikeuden palveluita vahvistetaan.

Tällä hetkellä maan hallituksella on menossa kolme merkittävää hanketta. Kuntajako, sotealueet ja valtionosuuksien jakolaki ovat nyt keskeisiä kuntien tulevaan toimintaan vaikuttavia toimenpiteitä. Ministeri  Virkkusen ministeriön aisapari valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen vakuutteli, että tällä vaalikaudella kaikki kolme suurta asiakokonaisuutta viedään maaliin asti.

Vappuna pidettiin paljon puheita. Meillä aiheina olivat odotetusti kuntarakenneuudistus ja  Nurmes-Valtimo kuntaliitoksen epäonnistuminen. Itse toin esille myös Keskustan puolluejohdon näkemystä.

Ministereiden ja puoluepuheenjohtajien puheissa kiinnitettiin huomiota korkeisiin palkkoihin ja palkkioihin. Myös terveydenhuollon reppufirmojen kuntien rahastus oli joissakin puheissa esillä. -Oman puheeni runko on "puheita-sivuilla".

Nurmes - Valtimon sote-ratkaisu

Perjantai 27.4.2012 klo 22.55

Nurmes ja Valtimo ovat maakunnassamme ainoat kunnat, joissa terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ovat erillään. Vuoden 2015 alkuun mennessä niiden on oltava saman hallinnon alaisuudessa.

Koska kuntaliitosta Nurmeksen ja Valtimon välillä ei syntynyt, niin joudumme hakemaan ratkaisua lähitulevaisuudessa. Nurmes käynnistää uuden srtategiatyön varmaankin heti kesälomien jälkeen.

Viime lauantainen Ylä-Karjalan uutisointi antoi ymmärtää, että meidän sote-valmistelu aloitettaisiin kuntayuhtymän purkamisella. Näin suoraviivaisesti asia ei kyllä onnistu.

Meillä kuuluu hyviin tapoihin neuvotella prosessista ensin toisen osapuolen eli Valtimon kanssa. On muistettava, että koko kuntayhtymästä henkilökunta mukaan Nurmes omistaa 38/48 ja Valtimo 10/48. Nurmeksen puolta on kovasti peruskorjattu viimeisten vuosien aikana. Kuluista Valtimo on maksanut 10/48.

Tarvitaan ulkopuolinen arvion tekijä. Oma veikkaukseni on, että Nurmes joutuisi maksamaan joitakin miljoonia Valtimolle tasinkoa, mikäli purkuun asti mennään. On muistettava, että Nurmeksen päähän on tehty myös kalliit tietoliikenneinvestoinnit.

Järkevintä on nyt käydä neuvotteluihin ja etsiä järkeviä ratkaisuja "siirtymäkauden" yli. Jos kuntaliitos olisi syntynyt, asiat olisivat hoituneet erittäin helposti.

Meillähän on Lieksan kanssa kokemusta yhteisestä teknisestä lautakunnasta. Miksei se toimisi myös sote puolella. Kuntayhtymä kyllä purettaisiin, mutta Valtimolla olisi edustus uudessa lautakunnassa. Omaisuutta ja henkilöstöä ei tarvitsisi osittaa.

Kaikkein helpoin ratkaisu on tietysti kuntaliitos vuoden 2015 alusta. Tuolloinhan astuu voimaan uusi sote-hallintolaki. Tuossapa onkin sitten Valtimon uudelle valtuustolle haastetta. Pystyvätkö he keskuudessaan sellaiseen yhtenäisyyteen, että kuntaliitos voidaan taata. Eilinen ei saa toistua. 

Tällä hetkellä työskentelee sote-palvelurakennetyöryhmä. Sieltä tulee kolme mallia, joilla palvelut tuotettaisiin. Mielestäni on järkevää vetää nyt henkeä ja odottaa työryhmän tuloksia. Niistä voi olla meille apua. Mallit ovat 1) vahva peruskunta, 2) vastuukunta (keskuskunta) ja 3) sovellettu piirimalli.

Kuntayhtymän mahdollinen pikainen purkautuminen sai jo Valtimon yksikön työntekijöissä huolestumista. Työpaikan menetyksen pelko on päällimmäisenä silloin, jos Valtimo ei yksin pysty palveluksia tuottamaan ja tukeutuu ostopalveluihin.

Kävin tänä iltana pitämässä veteraanien juhlassa puheen. Koska paikalla oli autolastillinen valtimolaisia, valotin vähän puheeni lopussa tulevan sote-ratkaisun problematiikkaa. Puhe on liitteenä puheita osiossa.

Karjalaisen toimittaja soitteli tänä aamuna. Kuntayhtymän työntekijänä en  viitsi lehtien palstoilla kovin paljon työnantajani asioita kommentoida. Pyysin häntä soittamaan kaupunginjohtajalle.

Kuntaliitosta ei syntynyt

Torstai 26.4.2012 klo 20.07

Tulin juuri kotiin ja sain Valtimon valtuuston kokouksesta kuntaliitostamme koskevan äänestystuloksen. Valtimo hylkäsi sen äänin 12 - 9. Tulos on selvä ja sitä on kunnioitettava. Elämä jatkuu.

Nurmeksen kaupungin valtuusto hyväksyi omalta osaltaan liitossopimuksen ja siihen liittyvät asiakirjat yksimielisesti.

Suuret kiitokset kuntien neuvottelijoille - niin virkamiehille, konsulteille kuin luottamushenkilöille. Työtä varmasti jatketaan pienen levähdystauon jälkeen.

Maakuntahallitus Juuassa

Maanantai 23.4.2012 klo 22.45

Maakuntahallitus kokoontui tänään Juuassa. Kunnanjohtaja Pekka Pietiäinen esitteli kokouksen aluksi kunnan kuulumisia. He ovat menettäneet viime vuosina runsaasti teollisia työpaikkoja. Kiviteollisuuden vaikeudet ovat suurimpana huolena. Kunnan verotulot eivät ole kasvaneet lainkaan viiteen vuoteen. Kuntatalouden vaikeudet syvenevät, vaikka kunta on velaton ja kertyneitä ylijäämiä on puskurina.

Juukahan on nyt osa Joensuun seutukuntaa. Kunnanjohtaja Pietiäinen näkee yhteistyön Pielisen Karjalan kanssa tärkeänä. Lähiaikoina sosiaali- ja terveydenhuollon alalla tapahtuu avausksia. PKSSK:n perusterveydenhuollon ylilääkäri Anu Niemi on huomenna meidän johtoryhmän vieraana. Järkevää on kyllä tässä vaiheessa odottaa STM:n työryhmän esityksiä sote-palvelujen tuottamiskeinoista. Hätiköityjä päätöksiä ei pidä tehdä.

Rutiinikokouksen jälkeen kävimme tutustumassa Puljungin tuotantotiloihin. Yrityksen omistaa nykyisin Nestle. Uusi omistuspohja on avaamassa heille Euroopan markkinat. Viime vuonna yritys tuotti neljä miljoona kiloa erilaisia kastikkeita etupäässä ravintoloille. Tulevaisuuden näkymät ovat valoisat. Yritystiloja laajennetaan ja useita kymmeniä uusia työpaikkoja syntyy. Se on hieno asia.

Kokouksen ulkopuolella kaikki hallituksen jäsenet toivat julki pettymyksensä Joensuun jätehuoltopäätökseen. Maakuntaliitto on vuodesta 2005 alkaen tehnyt töitä maakunnallisen jätteen käsittelylaitoksen saamiseksi Kiteelle. Joensuulaisetkin ovat asian hyväksyneet. Meidän maakuntavaltuustoryhmässä on kaksi Joensuun kaupunginhallituksen jäsentä. Nyt he kuitenkin olivat Varkauden kannalla.

Useana vuonna olemme kirjanneet Kiteen jätteenkäsittelylaitoksen maakunnan kärkihankkeeksi. Nytkin myös kaikki poliittiset järjestöt ottivat Kiteen puolesta myönteisen kannan. Nyt tuntuu, että hyvin pieni piiri oli tehnyt Varkauden puolesta päätöksen jo aikoja sitten.

Mielenkiintoista nähdä Joensuun seudun jäteyhtiön muiden osakaskuntien reaktiot vielä tällä viikolla. Kuntahallituksille esitellään hanketta. Tarkkoja kustannuslaskemmia en ole nähnyt. Näin vertailu Varkauden ja Kiteen välillä huhupuheiden perusteella on vaikeaa. Nurmeslaisena en enempää hanketta kommentoi.

Viikko sitten purin edellisessä kirjoituksessa kovasti pettymystäni valtimolaisten kuntalaiskyselyn tuloksen suhteen, vaikka se oli odotettu. Valtimolaiset tekevät päätöksensä itse ja siihen meidän on tyytyminen. 

Tietääkseni Valtimon sivistyspuolesta vastaava lautakunta on tänään käsitellyt opetuksen järjestämistä  itsenäisenä kuntana. Kantaakin se varmaan ottavat mahdolliseen kuntaliitokseen. Kyseessä on lasten riittävän ja laadukkaan opetuksen turvaaminen. Yhteisten asioiden hoidossa on muistettava kuunnella ja olla kärsivällinen. Suoraa oikotietä helppoon ratkaisuun ei ole. Tosiasioitakaan ei saa laittaa maton alle piiloon.

Kuntaliitos vastatuulessa Valtimolla

Maanantai 16.4.2012 klo 23.08

Valtimon tekemän kuntalaiskyselyn tulos ei enteile myönteistä päätöstä Nurmes-Valtimo-kuntaliitokselle ensi viikon valtuustokäsittelyssä. Kuntaliitoksen puolesta vastanneista on 91 ja vastaan 509 vastauskupongin palauttaneista valtimolaisista. Noin puolet palautti vastauskuoren. Lisäksi on tänään toimitettu Valtimon kuntaan yli kolmensadan nimen kuntaliitosta vastustava adressi. 

Tämän illan Valtimon kunnanhallituksen kokouksessa kunnanjohtaja Kemppinen esitti kuntaliitoksen liitosasiakirjoja hyväksyttäviksi. Kunnnan hallitus äänesti aiheesta. Tulos oli niukka 4 - 3 kuntaliitoksen puolesta. Näin Valtimon kunnnanvaltuusto äänestää myös ensi viikon torstaina.

Saamieni tietojen mukaan moni valtuutettu on muuttamassa kuntaliitokselle myönteistä kantaansa juuri kuntalaiskyselyn selvän tuloksen vuoksi. Niinpä nyt tällä hetkellä kuntaliitos ei näytä toteutuvan.

Nurmeksen kaupunginhallitus hyväksyi liitosasiakirjat yksimielisesti. Iltapäivän kuntajohtajien neuvottelut eivät tuoneet teksteihin muutoksia.

Valtimon kunnan tilinpäätös on viime vuodelta 0,4 miljoonaa euroa tappiollinen. Mikäli he päättävät jäädä yksin ja toteuttavat liitossopimukseen kirjatut investoinnit, niin kuntatalous romahtaa totaalisesti. Edessä on raju jopa 5 - 6 % kuntaverokannan korotus, velkaantuminen ja paljon puhuttujen metsien myynti. Myöhemmin seuraavat ylläpitokulut, poistot ja velanhoito pitävät huolen ankeista vuosista.

Lieksa on toiminut aktiivisesti valtiovaltaan päin muuttaakseen Virkkusen työryhmän Pielisen Karjalan suurkunnan tekstejä. Heillehän malli kelpaa, jos Lieksa muutetaan uuden kunnan keskukseksi. Minuun on oltu maan hallituspuolueista  yhteydessä ja kannustettu viemään vapaaehtoinen Nurmes-Valtimo liitos maaliin. Päätös tukee ministeriön linjausta. Uusi Nurmes on riittävän vahva uuden kunnan keskukseksi.

Politiikassahan tehdään jatkuvasti lehmäkauppoja. Mikäli meidän kuntaliitoshanke kaatuu, niin Lieksa saamieni tietojen mukaan voi saada tahtonsa läpi ja kirjaus uuden kunnan keskuksesta muutetaan.

Asiasta ovat Kokoomus ja SDP keskustelleet useampaan otteeseen eduskunnassa. Entinen kansanedustaja, Lieksan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kähkönen on ollut asialla eduskuntavierailuillaan. 

Uusissa mahdollisen neljän kunnan liitosneuvotteluissa kovasti velkaantuvalla Valtimolla on heikot asetelmat. Meitähän he nyt ovat vetämässä höplästä, kun saivat meidät mukaan selvitystyöhän ja nyt ollaan sitten ilmoittamassa: "Aprilliä, aprilliä." Tällaistahan yhteisten asioiden hoitaminen monasti on.

Mielenkiinnolla odotamme ensi torstai-illan valtuustokäsittelyjä. Muistettava on, että aloite koko prosessiin tuli Valtimon kunnan taholta. Outohan tuo tilanne on, jos he itse sitten koko homman kaatavat. Liitossopimuksen sisältö on riittävä.  Meiltä on mennyt aika lailla aikaa ja energiaa muutaman kuukauden valmisteluun. Konsulttikaan ei nyt ihan halpa ole ollut.

Mitään erityisiä neuvotteluja ei enää varmaankaan käydä valtimolaisten valtuustoryhmien kanssa. Tiedän, että monelle nyt takkinsa kääntäneelle luottamushenkilölle päätös ei ole helppo.

Tulipalo ihan naapurissa

Sunnuntai 15.4.2012 klo 23.27

Istahdin puoliyhdehsän uutisten jälkeen tietokoneen ääreen kirjoitellakseni viime viikon kuulumisia. Läheltä kuuluva moottorisahan ääni sai huomioni. Katsoin nurkkahuoneen ikkunasta ulos. Kauhukseni huomasin Tuiskuntien Kotivaaran puoleisen rivitalon olevan tulessa. Matkaa kotoni palopaikalle on noin 150 m.

Kävin toteamassa tilanteen. Palokunta oli saapunut paikalle klo 21 jälkeen ja oli aloittanut välittömästi sammutustyöt ja palon rajaamisen. Se näytti edenneen ullakkotiloissa lähes koko talon alueelle. Talon keskivaiheilla olevasta asunnosta tulivat suurimmat liekit. Todennäköisesti palo on siitä alkanut. Joku oli kuullut räjähdysäänen vähän ennen tulipalonn syttymistä.

Tapaamiltani henkilöiltä saatujen tietojen mukaan henkilövahinkoja ei ole syntynyt. Aineelliset vahingot ovat kuitenkin huomattavia. Varmaan koko rivitalon yläpohja vaurioituu. Moni asukas joutuu pitkäksi aikaa evakkoon. Se on surullista.

Menneen viikon tapahtumat kuittaan nyt lyhyesti. Olin ainut Nurmeksen hammaslääkäri töissä muitten lomaillessa. Valtimon kollega kävi apuna kuitenkin parina päivänä. Viikko meni nopeasti. Muistui mieleen Sonkajäeven ajat 1970-luvulta. Nyt oli hyvä syy jättää muutama kokous väliin. Onneksi on varahenkilöjärjestelmä.

Valtimon kunnanhallitus saa alkavalla viikolla kuntalaiskyselyn tulokset liitosaikeestamme. Jututtamistani naapurikunnan valtuutetuista  moni tekee ratkaisunsa mielipidetiedustelun pohjalta. Tuo saattaa enteillä vaikeuksia mahdolliselle liitokselle jo vuoden 2013 alusta. Nyt tarvittaisiin sitä poliittista johtajuutta Valtimololla. Pitää pystyä katsomaan alueemme lähiaikojen kuntatalouden kehitystä ja ihmisten palvelujen tarvetta.

Huomenna Nurmeksen ja Valtimon kuntajohtajat neuvottelevat kuntalaiskuulemisen tuloksista. Illalla saamme kuulla sitten tilannekatsauksen kaupunginhallituksen kokouksessa. Valtimolta saatta tulla sopimukseen vielä lisävaatimuksia. Kovin paljon niitä ei voi olla, koska sitten pitäisi järjestää uusi kuuleminen. Siihen ei ole aikaa.

Manner ei lähde pj-kisaan

Maanantai 9.4.2012 klo 22.38

Viime viikolla odoteltiin, että mahdollisesti myös meppi Riikka Manner saattaisi lähteä tavoittelemaan puolueen puheenjohtajuutta Mari Kivinienmen vetäydyttyä koko kisasta.

Pääsiäisen rauhoitin kokonaan politiikalta. Kävimme kuitenkin muutamia puhelinkeskusteluja Riikan pj-ehdokkuudesta. Kyllä viestitimme hänelle oli, että puheenjohtajuuden sattuessa kohdalle, on tehtävän hoitaminen meppinä vaikeaa. Lisäksi häneltä puuttuu kansanedustajakokemus, joka on tärkeä ensi syksyn kunnallisvaalitenttejä varten. Soinin ja Urpilaisen kyyti voisi olla liikaa.

Puolueen varapuheenjohtajan paikkaa Riikka lähtee tavoittelemaan. Siihen tehtävään hänellä ovat hyvät mahdollisuudet. Näin itäiset piirit tekevät yhteistyötä useasmmalla rintamalla.

Vuoden 2015 eduskuntavaalit ovatkin sitten sopivasti lähestymässä. Uskon Riikan asettuvan niihin ehdolle. Nuorena ja aktiivisena naisena hän ehtii vielä puolueen puheenjohtajaksi. Annetaan nyt vanhojen herrojen käydä kisa. Nimiä kyllä tulee vielä lisää.

Jos jompikumpi konkareista tulee valituksi, niin tuskin hän  kahta kautta pitempään johtaa puoluetta. Ennustajaksi en rupea, mutta kyllä tässä jo jonkinlaisia askelmerkkejä alkaa muodostua. Viime torstaisessa kahden konkaripoliitikon  ajankohtaisohjelman haastattelussa Mauri otti kuulijansa. Hänhän aloittaa kentän kiertämisen vasta toukokuussa. - Sanoisinko, mielenkiintoista. Eduskuntatyätä ja kunnallisvaaleihin valmistautumista ei saa unohtaa.

Keskustan itäisten piirien yhteistyöstä

Maanantai 9.4.2012 klo 22.05

Keskustan itäisen Suomen piirit ovat tehneet yhteistyötä jo vuosikausia. Riikka Mannerin vienti europarlamenttiin oli siitä onnistunut hyvä esimerkki. Vaalikampanjan junailua johti P-K:n piirin toiminnanjohtaja Antti Varis.

Viimeksi kokoonnuimme pari viikkoa sitten Tampereelle puoluehallituksen kokouksen jälkeen. Silloin asetuimme tukemaan  Antti Varista kesäkuun puoluesihteerivaalissa, mikäli hän lähtee ehdolle. Anttihan on ilmoittautunut kisaan reilu viikko sitten.

Keskustelimme tuolloin mahdollisesta piirien yhdistämiseestä. Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiirit näyttävät yhdistyvän sekä Elelä-Savo liittyvän Kymen vaalipiiriin jo vuoden 2015 eduskuntavaaleihin mennessä. Keskusta ei hyväksy muutoksia, mutta tulos on hallituspuolueiden kesken sovittu. Näin varmaan käy halusimmepa tai emme. Vihreät saivat tahtonsa läpi ja Kokoomus myhäilee hiljaa tyytyväisenä.

Lauantain Karjalaisessa päätoimittaja Pasi Koivumaa arvaili kolumnissaan Antti Variksen puoluesihteerikisaan lähdön enteilevän Savojen piirien yhdistymistä. Keskustan tapauksessa näin ei tapahdu ainakaan muutamaan vuoteen.

Keskusta tekee vaalityöt kunnaljärjestöjohtoisesti yhteeistyössä piirihallituksen kanssa. Mammuttipiiri toisi vaikeuksia. Piirihallituksen kokouksiin matkat tulisivat kohtuuttoman pitkiksi ja osanotto niihin ei olisi helppoa.  Meillähän on jo tiivistä toimintaa naapuripiirien kanssa. Lähimenneisyydessä olemme tehneet mm. yhteisiä ohjelmia ja kannanottoja.

SDP:n Pohjois-Savon piiristä taisi viime viikolla lähteä tunnustelualoite mahdollisesta demaripiirien sulautumisesta toisiinsa. P-K:n SDP:n toiminnanjohtaja Seppo Eskelinen torjui moisen haihattelun jo alkuunsa.

Kokoomuksesta ei ole korviini kantautunut minkäänlaisia kannanottoja Koivumaan arvailuihin piirien yhdistymisestä. Heidän toiminnanjohtajansa Timo Elo on muuttamassa töihin Helsinkiin puolueensa lehteä kustantaman yhtiön toimitusjohtaksi. Onnea Timolle uudessa työssä.

Tarton Suomi-pojat aktiivisia

Perjantai 6.4.2012 klo 9.58

Vierailimme Tartossa Suomi-poikien kuukausikokouksessa. Heitä on siellä vielä elossa 22 veteraania. Huhtikuun kuukausikokouksessa oli mukana 12 veljeä.

Neuvostoliiton vallan aikana he eivät ole saaneet pitää yhteyksiä toisiinsa. Kuitenkin vuonna 1989 marrakuun 30. päivänä on kokoonnuttu salaa muistelemaan talvisodan syttymistä.

Neuvostoliiton hajoamisen ja Viron itsenäistymisen aikaan Tartossa oli 66 Suomi-poikaa. Silloin 1991 - 1992 tienoilla he ovat aloittaneet säännölliset tapaamiset Tampere-majalla kuukauden ensimmäinen tiistai klo 13.

Kokouksissa lauletaan aluksi Suomi-poikien tunnusmarssi. Sitten kukin vuorollaan oitää kokemuksistaan Suomen rintamalla ja sitä seuranneesta rangaistuksesta lyhyen esitelmän.

Suomi-poikien kohtalo oli kova. Maamme luovutti heidät Neuvostoliitolle. Junapa ei vienytkään Viroon, vaan Stalin passitti heidät eri puolille Neuvostoliittoa vankileireille. Moni kuoli siellä. Vasta Stalinin kuolema vapautti heidät.

Yksi jututtamistani veteraaneista oli ollut seitsemän vuotta työleirillä hiilikaivoksella. Kysyin, onko hän harmitellut jälkeen päin Suomeen lähtöä vaoaaehtoiseisena. Hän sanoi olevansa kiitollinen pitkästä iästään (92 vuotta)  juuri vankileirin olosuhteille. "Ei naisia, ei viina ja terveelleinen vähärasvainen dieetti." Mennessään hän oli painanut 75 kiloa ja vapautuessaan sieltä 45 kiloa.  Päiväannos oli ollut 5 gr kasvisöljyä, nokare poronlihaa ja kaalikeittoa. Viereinen leipomo oli kyllä tuottanut leipää riittävästi. Työ oli ollut rankkaa kahdeksan tunnin vuorotyötä. Joka kymmenes päivä oli ollut vapaata.

Kaksi veteraaneista oli saanut koulutuksen Nurmeksen Porokylän kasarmilla. Muistivat vielä täältä joitakin paikkoja. Kirkoa he pitivät upeana. Kuvassa puheenvuoroa seisaaltaan käyttävä ja vasemmassa laidassa istuva  Suomi-pojat ovat palvelleet Nurmeksen varuskunnassa.

Käynti Suomi-poikien luona hiljensi meidät pitkäksi aikaa. Vierailu heidän luonaan teki meihin suuren vaikutuksen. Meillä on Virossa todellisia ystäviä. He ovat elämästään uhranneet suuren osan maamme itsenäisyydelle. Suurin osa jeistä oli Suomeen vapaaehtoisina lähtiessään nuoria ylioppilaita. Osa on pystynyt kuitenkin vankeuden jälkeen hankkimaan kunnon koulutuksen ammattiin. Nykyisin Suomi maksaa heille rintamalisää. Sitä he pitävät isona lisänä pienille eläkkeille.

Sovimme kokouksesa, että suomalaiset lääketieteen opiskelijat järjestävät Tarton veteraaneille terveystarkastuksen kansallisena veteraanipäivänä 27. huhtikuuta. Yli 90-vuotias veteraanileski avustaa tässä aktiviteetissa. Hänellähän on vielä voimassa oleva reseptinkirjoitusoikeus. Tarvittaessa tehdään kotikäyntejä, sillä kaikki 22 elossa olevaa Suomi-poikaa eivät pääse itse paikalle.

Kuvassa selin oleva vateraaanin leski on  lääkäri, joka jakoi laukustaan lääkkeitä muutamalle veteraanille. Hänen miehensä on vankeuden jälkeen opiskellut röntgenlääkäriksi. Neuvostoliiton vallan aikana Virossa lääkäreiden ja myös muiden palkkataso on ollut niin heikko, että on ollut pakko tehdä useampaa työtä. Tämä veteraani lääkäripariskunta on yöt raivannut peltoa ja viljellyt maata perheen ruoan pitimiksi.

Akluviikko Tartossa

Perjantai 6.4.2012 klo 9.36

Olimme alkuviikon Tartossa. Sain olla mukana maakuntaliiton edustajana Joensuun kouulutusylilääkäri Tytti Tolosen ja PKSSK:n perusterveydenhuollon yililääkäri Anu Niemen mukana. Tarton yliopistossa opiskelee lähes sata suomalaista nuorta lääkäreiksi. Heille esittelimme RAMPE-hanketta. Alla hanke kuvattu lyhyesti:

Rautaisia ammattilaisia perusterveydenhuoltoon
RAMPE -hanke Itä- ja Keski-Suomessa

RAMPE-hanke kuuluu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan (KASTE) perusterveydenhuollon henkilöstönkehittämisenä. Hankkeessa on mukana viisi kuntayhtymää/sairaanhoitopiiriä, jotka muodostavat omat osahankkeensa: 

Tiistaisen tapaamisen aikana monet nuoret ilmoittivat mielenkintonsa hanketta kohtaan. Anu teki jo muutaman kanssa alustavan sopimuksen ensikesän tapaamisista. Järjestämässämme tilaisuudessa oli mukana lähes 30 asiasta kiinnostunutta lääketieteen opiskelijaa. Toivottavasti visiittimme helpottaa maakunnan vaikeutuvaa lääkäritilannetta.

Vain Nurmes kolmen kunnan kannalla

Perjantai 6.4.2012 klo 9.25

Tämän aamun Karjalainen uutisoi maakunnan kannanotoista. Huomiota herättää, että vain Nurmes suhtautuu myönteisesti kolmen kunnan malliin. Kanta on lausunnossa tuotu esille hyvin lyhyesti vain lauseen osana.

Olin maanantai-iltana matkalla Tartoon, joten en ollut kuulemasa kaupunginhallituksen keskustelua asiasta. Itse en pidä kolmen kunnan mallia järkevänä tällä hetkellä enkä ihan lähivuosinakaan. Näkemykseni tarvitsee varmaan vähän perusteluja.

Valtiovalta hajoittaa vaalipiiriuudistuksella hyvin toimivan vuonna 2010 aluehallintolailla säädetyn yhteistoiminta-alueen. Etelä-Savo irtoaa siitä Kymen vaalipiiriin. Lisäksi TEM kaavaili kovasti maakuntaliittojen toimivallan rajoituksia lähitulevaisuudessa. Nyt on kuitenkin sovittu maan hallitusrintamalla, että edunvalvonnassa maakuntaliittojen rooli säilyy tai pikemminkin vahvistuu. Nuo seikat on tuotu esille mk-liittojen puheenjohtajien yhteisessä kannanotossa, joten sekään lappunen ei ihan hukkaan mennyt. Lisäksi maakuntajohtajat ovat olleet aktiivisia.

Jos meille syntyisi maakuntaan Suur-Joensuu, niin Keski-Karjalan ja Pielisen Karjalan vaikutusmahdollisuudet vähenisivät tuntuvasti maakunnallisissa kuntayhtymissä. Voisi jo kysyä, tarvittaisiinko meillä enää kuntayhtymiä lainkaan. Joensuuhan saisi kaikkiin elimiin selvän enemmistön. Lähidemokratiasta ei voitaisi enää pohua, saatikka sen toteutumisesta.

Joensuu esittää omassa lausunnossaan, että valmistellaan uusi laki, joka mahdollistaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon järjestämisen keskuskuntamallilla koko maakunnassa. Sehän tarkoittaisi sitä, että keskussairaalamme näivettyisi ajan oloon aluesairaalaksi tai pikemmiten kaupunginsairaalaksi. Mikä arveluttavinta - Joensuu omalla voimallaan voisi täysin päättäää kaikesta.

Kun tiedän, mitkä ongelmat ovat Joensuun perusterveydenhuollon kiusana, niin on jyrkästi torjuttava keskuskuntahaikailut. Erikoissairaalanhoidon järkestämiseen Nurmeksen kaupunkikin otti selvän kuntayhtymämallin tukemisen.

Jos maakuntaan joskus on  kolmikuntainen, niin sillioin käytännössä nykyisten kuntayhtymien tehtävät hoitaa Joensuu. Silloin ei kuntayhtymillä mukaan lukien maakuntaliitto  ole mitään merkitystä demokratian kannalta. Jokainen voi miettiä, mihin suuntaan reuna-alueiden palvelut kehittyisivät tiukkenevassa kuntataloustilanteessa.