Nurmes - Valtimon sote-ratkaisu

Perjantai 27.4.2012 klo 22.55

Nurmes ja Valtimo ovat maakunnassamme ainoat kunnat, joissa terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ovat erillään. Vuoden 2015 alkuun mennessä niiden on oltava saman hallinnon alaisuudessa.

Koska kuntaliitosta Nurmeksen ja Valtimon välillä ei syntynyt, niin joudumme hakemaan ratkaisua lähitulevaisuudessa. Nurmes käynnistää uuden srtategiatyön varmaankin heti kesälomien jälkeen.

Viime lauantainen Ylä-Karjalan uutisointi antoi ymmärtää, että meidän sote-valmistelu aloitettaisiin kuntayuhtymän purkamisella. Näin suoraviivaisesti asia ei kyllä onnistu.

Meillä kuuluu hyviin tapoihin neuvotella prosessista ensin toisen osapuolen eli Valtimon kanssa. On muistettava, että koko kuntayhtymästä henkilökunta mukaan Nurmes omistaa 38/48 ja Valtimo 10/48. Nurmeksen puolta on kovasti peruskorjattu viimeisten vuosien aikana. Kuluista Valtimo on maksanut 10/48.

Tarvitaan ulkopuolinen arvion tekijä. Oma veikkaukseni on, että Nurmes joutuisi maksamaan joitakin miljoonia Valtimolle tasinkoa, mikäli purkuun asti mennään. On muistettava, että Nurmeksen päähän on tehty myös kalliit tietoliikenneinvestoinnit.

Järkevintä on nyt käydä neuvotteluihin ja etsiä järkeviä ratkaisuja "siirtymäkauden" yli. Jos kuntaliitos olisi syntynyt, asiat olisivat hoituneet erittäin helposti.

Meillähän on Lieksan kanssa kokemusta yhteisestä teknisestä lautakunnasta. Miksei se toimisi myös sote puolella. Kuntayhtymä kyllä purettaisiin, mutta Valtimolla olisi edustus uudessa lautakunnassa. Omaisuutta ja henkilöstöä ei tarvitsisi osittaa.

Kaikkein helpoin ratkaisu on tietysti kuntaliitos vuoden 2015 alusta. Tuolloinhan astuu voimaan uusi sote-hallintolaki. Tuossapa onkin sitten Valtimon uudelle valtuustolle haastetta. Pystyvätkö he keskuudessaan sellaiseen yhtenäisyyteen, että kuntaliitos voidaan taata. Eilinen ei saa toistua. 

Tällä hetkellä työskentelee sote-palvelurakennetyöryhmä. Sieltä tulee kolme mallia, joilla palvelut tuotettaisiin. Mielestäni on järkevää vetää nyt henkeä ja odottaa työryhmän tuloksia. Niistä voi olla meille apua. Mallit ovat 1) vahva peruskunta, 2) vastuukunta (keskuskunta) ja 3) sovellettu piirimalli.

Kuntayhtymän mahdollinen pikainen purkautuminen sai jo Valtimon yksikön työntekijöissä huolestumista. Työpaikan menetyksen pelko on päällimmäisenä silloin, jos Valtimo ei yksin pysty palveluksia tuottamaan ja tukeutuu ostopalveluihin.

Kävin tänä iltana pitämässä veteraanien juhlassa puheen. Koska paikalla oli autolastillinen valtimolaisia, valotin vähän puheeni lopussa tulevan sote-ratkaisun problematiikkaa. Puhe on liitteenä puheita osiossa.

Karjalaisen toimittaja soitteli tänä aamuna. Kuntayhtymän työntekijänä en  viitsi lehtien palstoilla kovin paljon työnantajani asioita kommentoida. Pyysin häntä soittamaan kaupunginjohtajalle.

Kuntaliitosta ei syntynyt

Torstai 26.4.2012 klo 20.07

Tulin juuri kotiin ja sain Valtimon valtuuston kokouksesta kuntaliitostamme koskevan äänestystuloksen. Valtimo hylkäsi sen äänin 12 - 9. Tulos on selvä ja sitä on kunnioitettava. Elämä jatkuu.

Nurmeksen kaupungin valtuusto hyväksyi omalta osaltaan liitossopimuksen ja siihen liittyvät asiakirjat yksimielisesti.

Suuret kiitokset kuntien neuvottelijoille - niin virkamiehille, konsulteille kuin luottamushenkilöille. Työtä varmasti jatketaan pienen levähdystauon jälkeen.

Maakuntahallitus Juuassa

Maanantai 23.4.2012 klo 22.45

Maakuntahallitus kokoontui tänään Juuassa. Kunnanjohtaja Pekka Pietiäinen esitteli kokouksen aluksi kunnan kuulumisia. He ovat menettäneet viime vuosina runsaasti teollisia työpaikkoja. Kiviteollisuuden vaikeudet ovat suurimpana huolena. Kunnan verotulot eivät ole kasvaneet lainkaan viiteen vuoteen. Kuntatalouden vaikeudet syvenevät, vaikka kunta on velaton ja kertyneitä ylijäämiä on puskurina.

Juukahan on nyt osa Joensuun seutukuntaa. Kunnanjohtaja Pietiäinen näkee yhteistyön Pielisen Karjalan kanssa tärkeänä. Lähiaikoina sosiaali- ja terveydenhuollon alalla tapahtuu avausksia. PKSSK:n perusterveydenhuollon ylilääkäri Anu Niemi on huomenna meidän johtoryhmän vieraana. Järkevää on kyllä tässä vaiheessa odottaa STM:n työryhmän esityksiä sote-palvelujen tuottamiskeinoista. Hätiköityjä päätöksiä ei pidä tehdä.

Rutiinikokouksen jälkeen kävimme tutustumassa Puljungin tuotantotiloihin. Yrityksen omistaa nykyisin Nestle. Uusi omistuspohja on avaamassa heille Euroopan markkinat. Viime vuonna yritys tuotti neljä miljoona kiloa erilaisia kastikkeita etupäässä ravintoloille. Tulevaisuuden näkymät ovat valoisat. Yritystiloja laajennetaan ja useita kymmeniä uusia työpaikkoja syntyy. Se on hieno asia.

Kokouksen ulkopuolella kaikki hallituksen jäsenet toivat julki pettymyksensä Joensuun jätehuoltopäätökseen. Maakuntaliitto on vuodesta 2005 alkaen tehnyt töitä maakunnallisen jätteen käsittelylaitoksen saamiseksi Kiteelle. Joensuulaisetkin ovat asian hyväksyneet. Meidän maakuntavaltuustoryhmässä on kaksi Joensuun kaupunginhallituksen jäsentä. Nyt he kuitenkin olivat Varkauden kannalla.

Useana vuonna olemme kirjanneet Kiteen jätteenkäsittelylaitoksen maakunnan kärkihankkeeksi. Nytkin myös kaikki poliittiset järjestöt ottivat Kiteen puolesta myönteisen kannan. Nyt tuntuu, että hyvin pieni piiri oli tehnyt Varkauden puolesta päätöksen jo aikoja sitten.

Mielenkiintoista nähdä Joensuun seudun jäteyhtiön muiden osakaskuntien reaktiot vielä tällä viikolla. Kuntahallituksille esitellään hanketta. Tarkkoja kustannuslaskemmia en ole nähnyt. Näin vertailu Varkauden ja Kiteen välillä huhupuheiden perusteella on vaikeaa. Nurmeslaisena en enempää hanketta kommentoi.

Viikko sitten purin edellisessä kirjoituksessa kovasti pettymystäni valtimolaisten kuntalaiskyselyn tuloksen suhteen, vaikka se oli odotettu. Valtimolaiset tekevät päätöksensä itse ja siihen meidän on tyytyminen. 

Tietääkseni Valtimon sivistyspuolesta vastaava lautakunta on tänään käsitellyt opetuksen järjestämistä  itsenäisenä kuntana. Kantaakin se varmaan ottavat mahdolliseen kuntaliitokseen. Kyseessä on lasten riittävän ja laadukkaan opetuksen turvaaminen. Yhteisten asioiden hoidossa on muistettava kuunnella ja olla kärsivällinen. Suoraa oikotietä helppoon ratkaisuun ei ole. Tosiasioitakaan ei saa laittaa maton alle piiloon.

Kuntaliitos vastatuulessa Valtimolla

Maanantai 16.4.2012 klo 23.08

Valtimon tekemän kuntalaiskyselyn tulos ei enteile myönteistä päätöstä Nurmes-Valtimo-kuntaliitokselle ensi viikon valtuustokäsittelyssä. Kuntaliitoksen puolesta vastanneista on 91 ja vastaan 509 vastauskupongin palauttaneista valtimolaisista. Noin puolet palautti vastauskuoren. Lisäksi on tänään toimitettu Valtimon kuntaan yli kolmensadan nimen kuntaliitosta vastustava adressi. 

Tämän illan Valtimon kunnanhallituksen kokouksessa kunnanjohtaja Kemppinen esitti kuntaliitoksen liitosasiakirjoja hyväksyttäviksi. Kunnnan hallitus äänesti aiheesta. Tulos oli niukka 4 - 3 kuntaliitoksen puolesta. Näin Valtimon kunnnanvaltuusto äänestää myös ensi viikon torstaina.

Saamieni tietojen mukaan moni valtuutettu on muuttamassa kuntaliitokselle myönteistä kantaansa juuri kuntalaiskyselyn selvän tuloksen vuoksi. Niinpä nyt tällä hetkellä kuntaliitos ei näytä toteutuvan.

Nurmeksen kaupunginhallitus hyväksyi liitosasiakirjat yksimielisesti. Iltapäivän kuntajohtajien neuvottelut eivät tuoneet teksteihin muutoksia.

Valtimon kunnan tilinpäätös on viime vuodelta 0,4 miljoonaa euroa tappiollinen. Mikäli he päättävät jäädä yksin ja toteuttavat liitossopimukseen kirjatut investoinnit, niin kuntatalous romahtaa totaalisesti. Edessä on raju jopa 5 - 6 % kuntaverokannan korotus, velkaantuminen ja paljon puhuttujen metsien myynti. Myöhemmin seuraavat ylläpitokulut, poistot ja velanhoito pitävät huolen ankeista vuosista.

Lieksa on toiminut aktiivisesti valtiovaltaan päin muuttaakseen Virkkusen työryhmän Pielisen Karjalan suurkunnan tekstejä. Heillehän malli kelpaa, jos Lieksa muutetaan uuden kunnan keskukseksi. Minuun on oltu maan hallituspuolueista  yhteydessä ja kannustettu viemään vapaaehtoinen Nurmes-Valtimo liitos maaliin. Päätös tukee ministeriön linjausta. Uusi Nurmes on riittävän vahva uuden kunnan keskukseksi.

Politiikassahan tehdään jatkuvasti lehmäkauppoja. Mikäli meidän kuntaliitoshanke kaatuu, niin Lieksa saamieni tietojen mukaan voi saada tahtonsa läpi ja kirjaus uuden kunnan keskuksesta muutetaan.

Asiasta ovat Kokoomus ja SDP keskustelleet useampaan otteeseen eduskunnassa. Entinen kansanedustaja, Lieksan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kähkönen on ollut asialla eduskuntavierailuillaan. 

Uusissa mahdollisen neljän kunnan liitosneuvotteluissa kovasti velkaantuvalla Valtimolla on heikot asetelmat. Meitähän he nyt ovat vetämässä höplästä, kun saivat meidät mukaan selvitystyöhän ja nyt ollaan sitten ilmoittamassa: "Aprilliä, aprilliä." Tällaistahan yhteisten asioiden hoitaminen monasti on.

Mielenkiinnolla odotamme ensi torstai-illan valtuustokäsittelyjä. Muistettava on, että aloite koko prosessiin tuli Valtimon kunnan taholta. Outohan tuo tilanne on, jos he itse sitten koko homman kaatavat. Liitossopimuksen sisältö on riittävä.  Meiltä on mennyt aika lailla aikaa ja energiaa muutaman kuukauden valmisteluun. Konsulttikaan ei nyt ihan halpa ole ollut.

Mitään erityisiä neuvotteluja ei enää varmaankaan käydä valtimolaisten valtuustoryhmien kanssa. Tiedän, että monelle nyt takkinsa kääntäneelle luottamushenkilölle päätös ei ole helppo.

Tulipalo ihan naapurissa

Sunnuntai 15.4.2012 klo 23.27

Istahdin puoliyhdehsän uutisten jälkeen tietokoneen ääreen kirjoitellakseni viime viikon kuulumisia. Läheltä kuuluva moottorisahan ääni sai huomioni. Katsoin nurkkahuoneen ikkunasta ulos. Kauhukseni huomasin Tuiskuntien Kotivaaran puoleisen rivitalon olevan tulessa. Matkaa kotoni palopaikalle on noin 150 m.

Kävin toteamassa tilanteen. Palokunta oli saapunut paikalle klo 21 jälkeen ja oli aloittanut välittömästi sammutustyöt ja palon rajaamisen. Se näytti edenneen ullakkotiloissa lähes koko talon alueelle. Talon keskivaiheilla olevasta asunnosta tulivat suurimmat liekit. Todennäköisesti palo on siitä alkanut. Joku oli kuullut räjähdysäänen vähän ennen tulipalonn syttymistä.

Tapaamiltani henkilöiltä saatujen tietojen mukaan henkilövahinkoja ei ole syntynyt. Aineelliset vahingot ovat kuitenkin huomattavia. Varmaan koko rivitalon yläpohja vaurioituu. Moni asukas joutuu pitkäksi aikaa evakkoon. Se on surullista.

Menneen viikon tapahtumat kuittaan nyt lyhyesti. Olin ainut Nurmeksen hammaslääkäri töissä muitten lomaillessa. Valtimon kollega kävi apuna kuitenkin parina päivänä. Viikko meni nopeasti. Muistui mieleen Sonkajäeven ajat 1970-luvulta. Nyt oli hyvä syy jättää muutama kokous väliin. Onneksi on varahenkilöjärjestelmä.

Valtimon kunnanhallitus saa alkavalla viikolla kuntalaiskyselyn tulokset liitosaikeestamme. Jututtamistani naapurikunnan valtuutetuista  moni tekee ratkaisunsa mielipidetiedustelun pohjalta. Tuo saattaa enteillä vaikeuksia mahdolliselle liitokselle jo vuoden 2013 alusta. Nyt tarvittaisiin sitä poliittista johtajuutta Valtimololla. Pitää pystyä katsomaan alueemme lähiaikojen kuntatalouden kehitystä ja ihmisten palvelujen tarvetta.

Huomenna Nurmeksen ja Valtimon kuntajohtajat neuvottelevat kuntalaiskuulemisen tuloksista. Illalla saamme kuulla sitten tilannekatsauksen kaupunginhallituksen kokouksessa. Valtimolta saatta tulla sopimukseen vielä lisävaatimuksia. Kovin paljon niitä ei voi olla, koska sitten pitäisi järjestää uusi kuuleminen. Siihen ei ole aikaa.

Manner ei lähde pj-kisaan

Maanantai 9.4.2012 klo 22.38

Viime viikolla odoteltiin, että mahdollisesti myös meppi Riikka Manner saattaisi lähteä tavoittelemaan puolueen puheenjohtajuutta Mari Kivinienmen vetäydyttyä koko kisasta.

Pääsiäisen rauhoitin kokonaan politiikalta. Kävimme kuitenkin muutamia puhelinkeskusteluja Riikan pj-ehdokkuudesta. Kyllä viestitimme hänelle oli, että puheenjohtajuuden sattuessa kohdalle, on tehtävän hoitaminen meppinä vaikeaa. Lisäksi häneltä puuttuu kansanedustajakokemus, joka on tärkeä ensi syksyn kunnallisvaalitenttejä varten. Soinin ja Urpilaisen kyyti voisi olla liikaa.

Puolueen varapuheenjohtajan paikkaa Riikka lähtee tavoittelemaan. Siihen tehtävään hänellä ovat hyvät mahdollisuudet. Näin itäiset piirit tekevät yhteistyötä useasmmalla rintamalla.

Vuoden 2015 eduskuntavaalit ovatkin sitten sopivasti lähestymässä. Uskon Riikan asettuvan niihin ehdolle. Nuorena ja aktiivisena naisena hän ehtii vielä puolueen puheenjohtajaksi. Annetaan nyt vanhojen herrojen käydä kisa. Nimiä kyllä tulee vielä lisää.

Jos jompikumpi konkareista tulee valituksi, niin tuskin hän  kahta kautta pitempään johtaa puoluetta. Ennustajaksi en rupea, mutta kyllä tässä jo jonkinlaisia askelmerkkejä alkaa muodostua. Viime torstaisessa kahden konkaripoliitikon  ajankohtaisohjelman haastattelussa Mauri otti kuulijansa. Hänhän aloittaa kentän kiertämisen vasta toukokuussa. - Sanoisinko, mielenkiintoista. Eduskuntatyätä ja kunnallisvaaleihin valmistautumista ei saa unohtaa.

Keskustan itäisten piirien yhteistyöstä

Maanantai 9.4.2012 klo 22.05

Keskustan itäisen Suomen piirit ovat tehneet yhteistyötä jo vuosikausia. Riikka Mannerin vienti europarlamenttiin oli siitä onnistunut hyvä esimerkki. Vaalikampanjan junailua johti P-K:n piirin toiminnanjohtaja Antti Varis.

Viimeksi kokoonnuimme pari viikkoa sitten Tampereelle puoluehallituksen kokouksen jälkeen. Silloin asetuimme tukemaan  Antti Varista kesäkuun puoluesihteerivaalissa, mikäli hän lähtee ehdolle. Anttihan on ilmoittautunut kisaan reilu viikko sitten.

Keskustelimme tuolloin mahdollisesta piirien yhdistämiseestä. Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiirit näyttävät yhdistyvän sekä Elelä-Savo liittyvän Kymen vaalipiiriin jo vuoden 2015 eduskuntavaaleihin mennessä. Keskusta ei hyväksy muutoksia, mutta tulos on hallituspuolueiden kesken sovittu. Näin varmaan käy halusimmepa tai emme. Vihreät saivat tahtonsa läpi ja Kokoomus myhäilee hiljaa tyytyväisenä.

Lauantain Karjalaisessa päätoimittaja Pasi Koivumaa arvaili kolumnissaan Antti Variksen puoluesihteerikisaan lähdön enteilevän Savojen piirien yhdistymistä. Keskustan tapauksessa näin ei tapahdu ainakaan muutamaan vuoteen.

Keskusta tekee vaalityöt kunnaljärjestöjohtoisesti yhteeistyössä piirihallituksen kanssa. Mammuttipiiri toisi vaikeuksia. Piirihallituksen kokouksiin matkat tulisivat kohtuuttoman pitkiksi ja osanotto niihin ei olisi helppoa.  Meillähän on jo tiivistä toimintaa naapuripiirien kanssa. Lähimenneisyydessä olemme tehneet mm. yhteisiä ohjelmia ja kannanottoja.

SDP:n Pohjois-Savon piiristä taisi viime viikolla lähteä tunnustelualoite mahdollisesta demaripiirien sulautumisesta toisiinsa. P-K:n SDP:n toiminnanjohtaja Seppo Eskelinen torjui moisen haihattelun jo alkuunsa.

Kokoomuksesta ei ole korviini kantautunut minkäänlaisia kannanottoja Koivumaan arvailuihin piirien yhdistymisestä. Heidän toiminnanjohtajansa Timo Elo on muuttamassa töihin Helsinkiin puolueensa lehteä kustantaman yhtiön toimitusjohtaksi. Onnea Timolle uudessa työssä.

Tarton Suomi-pojat aktiivisia

Perjantai 6.4.2012 klo 9.58

Vierailimme Tartossa Suomi-poikien kuukausikokouksessa. Heitä on siellä vielä elossa 22 veteraania. Huhtikuun kuukausikokouksessa oli mukana 12 veljeä.

Neuvostoliiton vallan aikana he eivät ole saaneet pitää yhteyksiä toisiinsa. Kuitenkin vuonna 1989 marrakuun 30. päivänä on kokoonnuttu salaa muistelemaan talvisodan syttymistä.

Neuvostoliiton hajoamisen ja Viron itsenäistymisen aikaan Tartossa oli 66 Suomi-poikaa. Silloin 1991 - 1992 tienoilla he ovat aloittaneet säännölliset tapaamiset Tampere-majalla kuukauden ensimmäinen tiistai klo 13.

Kokouksissa lauletaan aluksi Suomi-poikien tunnusmarssi. Sitten kukin vuorollaan oitää kokemuksistaan Suomen rintamalla ja sitä seuranneesta rangaistuksesta lyhyen esitelmän.

Suomi-poikien kohtalo oli kova. Maamme luovutti heidät Neuvostoliitolle. Junapa ei vienytkään Viroon, vaan Stalin passitti heidät eri puolille Neuvostoliittoa vankileireille. Moni kuoli siellä. Vasta Stalinin kuolema vapautti heidät.

Yksi jututtamistani veteraaneista oli ollut seitsemän vuotta työleirillä hiilikaivoksella. Kysyin, onko hän harmitellut jälkeen päin Suomeen lähtöä vaoaaehtoiseisena. Hän sanoi olevansa kiitollinen pitkästä iästään (92 vuotta)  juuri vankileirin olosuhteille. "Ei naisia, ei viina ja terveelleinen vähärasvainen dieetti." Mennessään hän oli painanut 75 kiloa ja vapautuessaan sieltä 45 kiloa.  Päiväannos oli ollut 5 gr kasvisöljyä, nokare poronlihaa ja kaalikeittoa. Viereinen leipomo oli kyllä tuottanut leipää riittävästi. Työ oli ollut rankkaa kahdeksan tunnin vuorotyötä. Joka kymmenes päivä oli ollut vapaata.

Kaksi veteraaneista oli saanut koulutuksen Nurmeksen Porokylän kasarmilla. Muistivat vielä täältä joitakin paikkoja. Kirkoa he pitivät upeana. Kuvassa puheenvuoroa seisaaltaan käyttävä ja vasemmassa laidassa istuva  Suomi-pojat ovat palvelleet Nurmeksen varuskunnassa.

Käynti Suomi-poikien luona hiljensi meidät pitkäksi aikaa. Vierailu heidän luonaan teki meihin suuren vaikutuksen. Meillä on Virossa todellisia ystäviä. He ovat elämästään uhranneet suuren osan maamme itsenäisyydelle. Suurin osa jeistä oli Suomeen vapaaehtoisina lähtiessään nuoria ylioppilaita. Osa on pystynyt kuitenkin vankeuden jälkeen hankkimaan kunnon koulutuksen ammattiin. Nykyisin Suomi maksaa heille rintamalisää. Sitä he pitävät isona lisänä pienille eläkkeille.

Sovimme kokouksesa, että suomalaiset lääketieteen opiskelijat järjestävät Tarton veteraaneille terveystarkastuksen kansallisena veteraanipäivänä 27. huhtikuuta. Yli 90-vuotias veteraanileski avustaa tässä aktiviteetissa. Hänellähän on vielä voimassa oleva reseptinkirjoitusoikeus. Tarvittaessa tehdään kotikäyntejä, sillä kaikki 22 elossa olevaa Suomi-poikaa eivät pääse itse paikalle.

Kuvassa selin oleva vateraaanin leski on  lääkäri, joka jakoi laukustaan lääkkeitä muutamalle veteraanille. Hänen miehensä on vankeuden jälkeen opiskellut röntgenlääkäriksi. Neuvostoliiton vallan aikana Virossa lääkäreiden ja myös muiden palkkataso on ollut niin heikko, että on ollut pakko tehdä useampaa työtä. Tämä veteraani lääkäripariskunta on yöt raivannut peltoa ja viljellyt maata perheen ruoan pitimiksi.

Akluviikko Tartossa

Perjantai 6.4.2012 klo 9.36

Olimme alkuviikon Tartossa. Sain olla mukana maakuntaliiton edustajana Joensuun kouulutusylilääkäri Tytti Tolosen ja PKSSK:n perusterveydenhuollon yililääkäri Anu Niemen mukana. Tarton yliopistossa opiskelee lähes sata suomalaista nuorta lääkäreiksi. Heille esittelimme RAMPE-hanketta. Alla hanke kuvattu lyhyesti:

Rautaisia ammattilaisia perusterveydenhuoltoon
RAMPE -hanke Itä- ja Keski-Suomessa

RAMPE-hanke kuuluu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan (KASTE) perusterveydenhuollon henkilöstönkehittämisenä. Hankkeessa on mukana viisi kuntayhtymää/sairaanhoitopiiriä, jotka muodostavat omat osahankkeensa: 

Tiistaisen tapaamisen aikana monet nuoret ilmoittivat mielenkintonsa hanketta kohtaan. Anu teki jo muutaman kanssa alustavan sopimuksen ensikesän tapaamisista. Järjestämässämme tilaisuudessa oli mukana lähes 30 asiasta kiinnostunutta lääketieteen opiskelijaa. Toivottavasti visiittimme helpottaa maakunnan vaikeutuvaa lääkäritilannetta.

Vain Nurmes kolmen kunnan kannalla

Perjantai 6.4.2012 klo 9.25

Tämän aamun Karjalainen uutisoi maakunnan kannanotoista. Huomiota herättää, että vain Nurmes suhtautuu myönteisesti kolmen kunnan malliin. Kanta on lausunnossa tuotu esille hyvin lyhyesti vain lauseen osana.

Olin maanantai-iltana matkalla Tartoon, joten en ollut kuulemasa kaupunginhallituksen keskustelua asiasta. Itse en pidä kolmen kunnan mallia järkevänä tällä hetkellä enkä ihan lähivuosinakaan. Näkemykseni tarvitsee varmaan vähän perusteluja.

Valtiovalta hajoittaa vaalipiiriuudistuksella hyvin toimivan vuonna 2010 aluehallintolailla säädetyn yhteistoiminta-alueen. Etelä-Savo irtoaa siitä Kymen vaalipiiriin. Lisäksi TEM kaavaili kovasti maakuntaliittojen toimivallan rajoituksia lähitulevaisuudessa. Nyt on kuitenkin sovittu maan hallitusrintamalla, että edunvalvonnassa maakuntaliittojen rooli säilyy tai pikemminkin vahvistuu. Nuo seikat on tuotu esille mk-liittojen puheenjohtajien yhteisessä kannanotossa, joten sekään lappunen ei ihan hukkaan mennyt. Lisäksi maakuntajohtajat ovat olleet aktiivisia.

Jos meille syntyisi maakuntaan Suur-Joensuu, niin Keski-Karjalan ja Pielisen Karjalan vaikutusmahdollisuudet vähenisivät tuntuvasti maakunnallisissa kuntayhtymissä. Voisi jo kysyä, tarvittaisiinko meillä enää kuntayhtymiä lainkaan. Joensuuhan saisi kaikkiin elimiin selvän enemmistön. Lähidemokratiasta ei voitaisi enää pohua, saatikka sen toteutumisesta.

Joensuu esittää omassa lausunnossaan, että valmistellaan uusi laki, joka mahdollistaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon järjestämisen keskuskuntamallilla koko maakunnassa. Sehän tarkoittaisi sitä, että keskussairaalamme näivettyisi ajan oloon aluesairaalaksi tai pikemmiten kaupunginsairaalaksi. Mikä arveluttavinta - Joensuu omalla voimallaan voisi täysin päättäää kaikesta.

Kun tiedän, mitkä ongelmat ovat Joensuun perusterveydenhuollon kiusana, niin on jyrkästi torjuttava keskuskuntahaikailut. Erikoissairaalanhoidon järkestämiseen Nurmeksen kaupunkikin otti selvän kuntayhtymämallin tukemisen.

Jos maakuntaan joskus on  kolmikuntainen, niin sillioin käytännössä nykyisten kuntayhtymien tehtävät hoitaa Joensuu. Silloin ei kuntayhtymillä mukaan lukien maakuntaliitto  ole mitään merkitystä demokratian kannalta. Jokainen voi miettiä, mihin suuntaan reuna-alueiden palvelut kehittyisivät tiukkenevassa kuntataloustilanteessa.

Kiviniemi jättää puolueen puheenjohtajuuden

Sunnuntai 1.4.2012 klo 21.54

Tämän illan kuuden uutisissa tuli yllätyksellinen tieto siitä, että Mari Kiviniemi ei asetu enää ehdolle puolueen puheenjohtajaksi Rovaniemen puoluekokouksessa ensi kesäkuussa. Eilen hän vielä meidän piirikokouksessa uhkui voimia ja intoa tehdä oppositiopolitiikkaa.

Puoliyhdeksän uutisissa hän ilmoitti eronsa syyksi huonot gallup-luvut. YLE:n julkaisemassa tutkimuksessa olemme menettäneet hiukan kannatusta edellisestä mittauksesta. SDP on mennyt ohi, mutta PS:t ovat kuitenkin takana.

Mielestäni Mari on johtanut hyvin Keskustan oppositiopolitiikkaa. Jostain syystä se vain ei näy gallupeissa. Hän on pohjalaisia ja vaatii itseltään ja myös muilta paljon. Koska kova työ ei näy tuloksina, niin hän tekee puolueen edun vuoksi tilaa muille.

Keskustan viimekeväisen rökäletappion suurimmaksi syyksi on tutkimusten mukaan ollut vaalirahoitusjupakka. Se söi puolueen uskottavuutta peruskannattajakunnan joukossa. Myös puolueen imago sai ison kuprun kylkeensä. Olen puoluehallituksessa saanut seurata hyvin läheltä Paavon ja Marin sanan vaihtoa. Eivät heidän välinsä voi kovin luottamukselliset olla. Näin syitä eroon on.

Eilen kunniapuheenjohtajamme sälytti tappion puolueenpuheenjohtajan syyksi. Turhaa Paavo romahduksesta Maria syyttelee. Eihän hän päässyt itsekään eduskuntaan Uudeltamaalta.

Kiviniemen väistymisen jälkeen uskon lähi viikkoina ilmestyvän jäsenvaalia varten uusia nimiä. Puumala, Manner ja Rantakangas saattavat hyvinkin olla mukana toukokuisessa jäsenäänestyksessä. Sehän tuo lisää mielenkiintoa.

Media seuraa nyt Keskustan tilannetta tarkkaan. Arpailuja tehdään. Myös puoluesihteerikisasta tulee mielenkiintoinen. Toivon, ettei ehdokkaiden välillä syntyisi turhia ylilyöntejä. Kuntavaalit ovat meidän tärkein maali. Niissä on pakko onnistua.

Eilen puolueen entisiä ja nykyisiä kärkinimiä on ollut koolla Olli Rehnin 50-vuotissyntymäpäivillä. Olisikohan siellä sovittu jotain? Sekin selviää lähikuukausina. Ollin pesti taitaa EU:ssa kestää vielä pari vuotta, joten tuskin hän sitä jättää.

Jos Olli Rehn  lähtee ehdokkaaksi, niin mahikset ovat hyvät tulla valituksi. Kylläkin tällä hetkellä komissaarin eu-linja poikkeaa aika paljon puolueen tavasta suhtautua oppositiosta esim. viimeisiin Kreikan tukikysymyksiin.

Piirikokous Joensuussa

Sunnuntai 1.4.2012 klo 21.39

Eilen Keskustan P-K:n piiri piti vuosikokouksensa Joensuussa. Puheenjohtaja Mari Kiviniemi oli vieraanamme. Hän kertasi puheessaan viime viikkoiset valtakunnan politiikan tapahtumat.

Keskustan oppositiopolitiikka on ollut kokousväen mielestä onnistunutta. Kataisen hallitus antaa suorastaan tarjottimella aiheita välikysymyksiin. Seuraamme nyt tarkkaan, millaisia käänteitä ministeri Virkkusen johtama kuntauudistus saa kuntakuulemisen jälkeen. Hallituksen sote-palveluesitys valmistunee joskus toukokuussa. Sieltäkin tulee sisältöä syysvaaleihin.

Piirikokous asettui tukemaan piirin toiminnanjohtaja Antti Varista Rovaniemen puoluekokouksessa.

Tervehdyspuheeni runko on näitten sivujen puheita-osiossa. Julkilausuma liitetään omaan paikkaansa myöhemmin, kunhan saan sen sähköisessä muodossa.

Asko Saatsin ensimmäinen valtuuston kokous

Perjantai 30.3.2012 klo 7.18

Eilisen Nurmeksen kaupungin valtuuston kokouksen alussa toivotin uuden kaupunginjohtajamme tervetulleeksi kaupunkimme kyläpäälliköksi. Samalla totesin, että hänellä on paljon haasteita tällä hetkellä.

Parhaillaan Valtimon ja Nurmeksen vapaaehtoinen kuntaliitoshanke on kuntalaisten kuultavana. Lopputuloksen tiedämme huhtikuun valtuuston kokouksen jälkeen.

Naapurimme Lieksa on ottanut etäisyyttä aikaisemmasta yhteistyöstä. Se sanoi irti mm. yhteisen terveyskeskusten lääkäripäivystyksen tiedottamatta meitä asiasta lainkaan ennakkoon. Menneen viikon aikana heidän terveyslautakuntansa esitti yhteistä päivystystä jatkettavan. Mielen muutos perustuu tehtyyn tutkimukseen, jonka mukaan valtaenemmistö lieksalaisista on tyytyväisiä vuoropäivystykseen.

Äskettäin on noussut Lieksan halu ottaa enemmistövalta Pikes Oy:ssä. Esitykseen on vauhtia antanut Asko Saatsin siirtyminen Nurmeksen kaupunginjohtajaksi ja mahdollinen Nurmeksen ja Valtimon kuntien yhdistyminen.

Lieksa haluaa Pikesin tekevän omistuspohjan muutokset jo juhtikuun aikana. Kiristyskeinoksi naapurimme on ilmoittanut kehitysyhtiöstä eroamisen.

Perusteluina  lieksalaiset ovat esittäneet, ettei yhtiö ole pystynyt vastaamaan heidän tarpeisiinsa. Katson asiaa maakuntaliiton vinkkelistä ja olen kyllä asiasta eri mieltä. Pikes on käynnistänyt mk-liiton kautta monia yhteistyöhankkeita varsinkin Kolin alueella. Todellinen syy on varmaan jotain muuta. Lieksa haluaa tarkkaan vierestä valvoa hallituksen enemmistöön nojaten, kuka valitaan yhtiön seuraavaksi toimitusjohtajaksi.

Mielestäni nyt pitää katsoa, syntyykö meillä kuntaliitosta Valtimon kanssa. Jos liitos syntyy, tilanne on aivan toinen. Neuvottelut käydään ja voimasuhteita yhtiön omistuksesta tarkistetaan. Kunnathan ovat silloin asukasluvultaan yhtä suuria.

Olen huolestunut lieksalaisten muuttuneesta asianhoitokulttuurista. Meillä ei ole varaa vaarantaa useita vuosikymmeniä jatkunutta eri hallintokuntien yhteistyötä. Siksi esitin eilen, että jo ensi maanantaina Nurmeksen kaupunginhallitus tekee päätöksen kutsua naapurit yhteiseen neuvonpitoon syntyneistä kipupisteistä.

Maltillinen ja epäoikeudenmukainen hallituksen kehysriihi

Lauantai 24.3.2012 klo 9.29

Tostaina maammme hallitus näytti löynäneen yllättävän nopeasti sovun budjettivajeen korjaamiseksi. Kaikki odottivat neuvotteluista paljon vaikeampia. Six-pack otti vähän kaikkialta, mutta kuitenkin kohtuudella. Meille hintana oli ainakin vaalipiirien yhdistyminen Vihreiden vaatimuksesta.

Ruoan arvonlisäveron korotusta Keskusta ei hyväksy. Se saatiin kovalla työllä hilattua lähemmäksi eurooppalaista tasoa. Kotihoidon tuen leikkaaminen peruuntui, koska Keskustaa nosti asian vahvasti jo ennakkoon eduskunnassa esille.

Kelan maksamat matkakorvaukset pienenevät ja polttoaineverot nousevat. Nuo hallituksen linjaukset kohdistuvat omalla rajuudellaan juuri syrjäisillä alueilla asuviin ihmisiin. Myös yksityisteiden avustuksia leikataan Kataisen hallituskaudella lähes viisikymmentä prosenttia.

Onko valtion tehtävä osoittaa budjettivaroja 15 miljoonaa euroa pääkaupunkiseudun kaavoittamiseen korvamerkittyä rahaa? Ei ole. Tuolla rahalla on taroitus kaavoittaa asuintilaa 400 000 uudelle pääkaupunkiseudun asukkaalle. Tämä on sitä Kataisen hallituksen keskittämispolitiikkaa. Se on kirjattu myös Uudenmaan maakuntakaavaan.

Monet hallituksn leikkaukset ovat epäoikudenmukaisia. Ruoan, lääkkeiden ja joukkoliikenteen alvin korotus kohtelee kaltoin kaikkein heikoimpia. Lapsiperheet ja nuoret ovat myös menettäjiä. Opetusministeriön leikkaukset kohdistuvat kuntien sivistystoimiin ja yliopitojen tointaan.

Valtionosuuksien pienentäminen vaikuttaa jo vaikeuksissa olevien kuntien mahdollisuuksia tuottaa kuntalaisille palveluja. Näin hallitus aloittaa omilla "pakotteillaan" pakkolitokset. Leikkaukset toteutetaan kaavalla euroa asukasta kohti.

Kokonaisuutena leikkaukset ovat määrältään kuitenkinodotettua pienempiä. Maailman talouden ja Suomen viennin kohentuminen ovat ratkaisevassa asemassa tulevaisuutta arvioitaessa. Jos Euroopan ahdinko jatkuu, voimme syksyllä olla taas leikkausten tiellä.

Jäsenäänestys Keskustan puheenjohtajasta

Lauantai 24.3.2012 klo 9.15

Keskustan uusien sääntöjen mukaan voidaan puolueen puheenjohtajaehdokkaista järjestää neuvoa-antava jäsenäänestys. Pari viikkoa sitten median edustajat kyselivät piirien puheenjohtajilta ja puoluehallituksen jäseniltä kantaa nyt jäsenäänestyksen tarpeellisuuteen.

Ennen Pekkarisen ehdokkuutta en pitänyt jäsenäänestystä tarpeellisena. Maurin ilmoittauduttua kisaan mukaan alkoi kentältä tulla yhteydenottoja jäsenäänestyksen puolesta. Niinpä minun oli helppo äänestää eilen sen puolesta.

Puoluehallitus kävi illalla lähes kahden tunnin hyvin rakentavan keskustelun Rovaniemen kokouksen puheenjohtajavaalia edeltävästa mahdollisesta jäsenäänestyksestä. Merkillepantavaa oli, ettei kukaan esittänyt yvin vahvoja näkemyksiä puoleen jos toiseenkaan. Äänestämään kuitenkin päästiin. Tulos oli 19 - 15.

Nykyinen puheenjohtaja Mari Kiviniemi ja varapuheenjohtaja Tuomo Puumala eivät osallistuneet asian käsittelyyn. Mukana olleet varapuheenjohtajat äänestivät jäsenäänestyksen puolesta. Puumalan jättäytyminen sivuun asian käsittelystä viestii, että hän vakavasti harkitsee kisaan mukaan lähtöä.

Politiikan superviikko

Lauantai 24.3.2012 klo 8.41

Tämä viikko on ollut todellinen politiikan superviikko. Osaltani se alkoi viime sunnuntai-iltana P-K:n Keskustan piirihallituksen kokouksella ja on nyt päättymässä Tampereella kunta-alan seminaariin. Eilen illalla oli puoluehallituksen kokous.

Keskustan P-K:n piiri päätti asettua tukemaan Antti Variksen ehdokkuutta puolueshteeriksi. Tänä iltana tapaamme itäisen Suomen piirihallituksen jäseniä ja puolueaktiivaja. Sieltä saatavan tuen Antti sitten arvioi ja tekee lopullisen päätöksen ehdokkakksi asettumisesta. Alustavien kyselyjen mukaan tukea on.

Maanantaina pidimme Joensuussa maakuntahallituksen kokouksen ja sen jälkeen iltapäivällä oli kansanedustajien evästys ensivuoden talousarviosta. Viime vuonna vastaavassa tilaisuudessa oli hyvin myönteinen odotus maakunnan tulevaisuuden suhteen. Nyt oli havaittavissa monien hankkeiden osalta pientä epävarmuutta.

Avauksessa toivoin eri ministeriöiden seuraavan hiukan toistensa toimintaa, etteivät kaikki leikkaustoimenpiteet aina kohdistuisi maakuntaamme. Ministeri Ihalainen sanoi ymmärtävänsä yhteisen huolemme. Omassa puheenvuorossaan hän kehoitti meidän ottamaan vahvan etunojan eri työllistämishankkeiden käynnistämiseksi. Valtion tukea on tulossa.

Nyt valtion tiukkeneva talous vaikeuttaa hankkeittemme toteutumismahdollisuuksia. Esimerkiksi valtatie 23:n peruskorjaus ei näytä toteutuvan tällä vaalikaudella. Vaalipiiriuudistus saattaa jatkossa vaikeuttaa nimenomaan väylähankkeittemme toteutumista.

Maanantaina alkoi myös AER:n kolmipäiväinen ikääntyvien asiota pohtiva seminaari Joensuussa. Siellä oli osanottajia 25 eri maasta. Illalla isännöimme maakuntajohtajan kanssa iltatilaisuutta.

Maanatai-iltana en ehtinyt Nurmeksekaupunginhallituksen kokoukseen. Siellä kh oli pysynyt kannassaan kaupunginjohtaja Vainionpään sairausloman suhteen. Lääkärivalan tehneenä en totta puhuen halunnut enää sekaantua koko sairaulomajupakkaan. 

Sairausloman myöntäminen on työnantajan asia, joka on yksinomaan työnantajan päätettävissä. Siitä sovittu virkaehtosopimuksessa. Riitakysymykset ratkaistaan paikallisneuvotteluissa. Jos tulosta ei synny, niin keskusjärjestöt yrittävät sitten löytää ratkaisun.  Liittoon kuulumattoman on taas hankalampi löytää muutosta työnantajan tekemiin päätöksiin.

Yhteisessä hallitusten kokouksessa sopu syntyi

Keskiviikko 14.3.2012 klo 22.01

Eilen illalla Valtimon ja Nurmeksen hallitukset pääsivät suhteellisen lyhyen keskustelun jälkeen sopuun kuntien liittymissopimuksesta. Olimme varautuneet pitkään iltaan. Valtimon investointiohjelmasta meillä oli vielä ennen eilistä  näkemykset kaukana toisistaan.

Kunnanjohtaja Kemppinen teki Valtimon kunnan kompromissiesityksen. Nurmeksen kaupunginhallitus vetätyi hetkeksi omaan kokoukseen tutkimaan tarjousta. Pitkähkön keskustelun jälkeen yväksyimme Kemppisen esityksen.

Uudessa kunnassa varataan Valtimon investointeihin 6,5 miljoonaa euroa. Rahojen käytöstä päätetään myöhemmin tarkemmin aluelautakunnassa. Tekninen lautakunta on investointien toteuttajana. Tällä palstalla en ala sopimustekstejä enempää kirjoittelemaan. Ne tulevat vielä myöhemmin sivujen liitetiedostoihin.

Kunnanjohtaja Kemppinen sai valtimolaiset tulemaan meitä vastaan. Näin koko sopimuksen syntymisestä meidän kuntajohtajat saavat ylimääräisen sulan hattuihinsa. Tärkeää oli, ettemme me luottamushenkilöt lähteneet enempää julkisuudessa kuin puheissammekaan kovin innokkaasti nostamaan kipurajaa (6,5 milj. eu).

Meillä oli käytettävissä viime viikonm neuvotteluissa kamreeri Lampiset synkät laskelmat Valtimon selviytymisestä yksin tulevista vuosista. Jo ensi vuodelle heille oli luvassa tuntuva veroprosentin korotus. Jostain syystä neuvottelukumppanit eivät uskoneet esittämiämme lukuja.

Juuri sopivasti ennen neuvotteluja saimme valtiovarainministeriön ennusteet kuntien tulevista veroprosenteista. Vuonna 2016 ne lupailivat Valtimolle 5 - 6 prosenttia suurempaa korotuspainetta kuin Nurmekselle. VM:n arviot tukevat Lampisen laskelmia. Lopulta meidän synkät ennusteet vauhdittivat sopimuksen syntymistä.

Kyllä sopimukseen on oltava tyytyväinen. Maaliin päästiin, vaikka pidän vieläkin Valtimon investointiohjelmaa kohtuuttoman suurena. Nyt sopimus on kuukauden kuntalaiskuulemisen jälkeen valmis kummankin kunnan valtuustojen käsiteltäviksi. Uskon myös, että sopimus tulee molemmissa kunnissa hyväksytyksi.

Kuntaliitoksen tarkoitus on riittävien palvelujen tarjoaminen asukkaille

Lauantai 10.3.2012 klo 9.30

Viime syksynä Valtimon kunta teki kuntaliitosaloitteen. Perusteena oli, että kunta voisi tarjota alueellaan asuville kuntalaisille tulevaisuudessa riittävät kunnalliset palvelut. Valtimo oli jo syksyllä arvioinut, ettei sillä ole tulevina vuosina riittäviä taloudellisia voimavaroja hoitaa kunnallisia tehtäviä.

Nyt näyttää, että palvelut ovat jääneet neuvotteluissa taka-alalle. Valtimo on nostanut neuvottelujen loppumetreillä keskeisimmäksi asiaksi omien investointiensa turvaamisen.

Valtimo on kovasti laimminlyönyt oman kuntansa infran hoitamista menneinä vuosina. Liikuntahalli siellä on rakennettu, mutta muutapa ei ole juuri tehtykään vuosikausiin. Muuten kunta on sitten kerännyt investointeihin varatut varat säästöiksi kumulatiivisina ylijääminä. Sehän on ollut ihan valtakunnallisen ihailun kohde. On muistettava, että valtionosuudet on tarkoitettu kuntalaisia varten eikä komeilemaan säästöinä.

Nyt on vaarana, että hyväksymme liittymissopimuksessa investointiohjelman, joka ei perustu realistisiin kustannusarvioihin. Meillä ei ole käytettävissä asiantuntijoiden laatimia laskelmia todellisista kohteiden hinnoista. Niitä ei voi olla, kun ei ole suunnitelmiakaan.

Tämän aamun Y-K:n  kuntajohtajien haastattelussa annetaan neuvotteluista myönteinen kuva. Näinhän se asia on. Kuitenkin meidän on tarkasteltava kokonaisuutta suurennuslasilla ja toimivan taskulaskimen avulla.

Yhdistyneessä kunnassa me nurmeslaiset turvaamme myös Valtimon tulevat investoinnit. Niiden on oltava perusteltuja ja hyvin suunniteltuja. Rakentamisaikataulu ei saa olla liian tiukka työvoima- ja suunnitteluresurssien riittävyyden takia.

Saattaa käydä niin, että investoinnit tehdään joka tapauksessa. Sitten kiinteistöjen poistojen, lainanhoito- ja ylläpitokulujen reaklisoituessa rahat eivät riitäkään. Voidaan joutua karsimaan  palveluverkostoa. Olaan taas samassa tilanteessa kuin ennen kuntaliitosneuvotteluja. 

Nurmes on tullut valtimolaisia vastaan 1,7 miljoonaa euroa. Nyt on myös heidän palattava kuntaliitosneuvottelujen lähtöruutuun - palvelujen turvaamiseen. Porkkanarahoja ei ole tarkoitettu investointeihin. On muistettava, että kahden kunnan toimintojen yhteensovittaminen maksaa jo Nurmekselle noin 1,8 miljoonaa euroa liitoksen alkuvuosina. Tämä on vain kylmää matematiikkaa.

Itse olen kuntaliitokselle myönteinen ja uskon, että pääsemme vielä tiistaina hyväksyttyyn lopputulokseen. Saan olla ja minun pitää olla kriittinen, ettei tarvitse sitten jälkikäteen katua. Liian lupaaminen voi tulla meille kaikille sitten uudessa kunnassa tosi kalliiksi.

Mk-liittojen hallitusten puheenjohtajien kannanotto

Lauantai 10.3.2012 klo 7.57

Puolitoista viikkoa sitten sorvasimme eduskunnassa yhdessä kuntaliiton edustajien kanssa kannanottoa aluehallinnosta ja siinä ohessa sivusimme myös uutta kuntaministerin esittämää uudistusta.

Kannanotto on mahdollistava. Siinä otetaan huomiooon nykyinen tilanne ja tulevaisuuden haasteet. Selvää on, että muutoksia tarvitataan. Maamme on laaja ja meillä on kovasti toisistyaan poikkeavia alueita. Siksi tarvitaan kullekin alueelle sopiva toimintamalli, jotta palvelut opystytään tuottamaan ja lähidemokratia toteutuu.

Noin kahden kymmenen henkilön tekemä kannanotto on eri näkemysten kompromissi. Se on liitteenä kokonaisuudessaan näitten sivujen "Julkilausumia"-sivuilla.

Valtimon investointiohjelma ylimitoitettu

Perjantai 9.3.2012 klo 7.24

PARAS-laki säädettiin palvelutason turvaaaaieksi maan kaikissa kunnissa koko maan alueella. Tiedossa oli jo silloin, että rahat  menolla eivät riitä. Nykyisen hallituksen pikaisesti käynnistämällä rajulla kuntien määrän vähentämisellä on sama päämäärä.

Nyt vireillä olevassa Valtimon ja Nurmeksen kuntaliitosprosessissa palvelujen tasapuolisesta turvaamisesta koko uuden suurkunnan alueella päästiin kohtalaisen helposti sopimukseen. Valtimon kunta haluaa liittymissopimukseen kirjattavaksi nykyisen Valtimon kunnan maksukykyyn ylimitoitetun investointisopimuksen.

Nurmes on hallituksessa linjannut  4,8 miljoonan euron investoinnit liittymissopimukseen. Valtimon kunnan esitys on noin 11 miljoonaa euroa. Laskelmiemme mukaan vaade on aivan liian suuri. Yksin he pystyisivät sen omaisuuttaan realisoimalla kyllä tekemään, mutta sittenpä ylläpito johtaisi pikaisella vauhdilla talouden syöksykierteeseen ja liittymään pikaisesti johonkin toiseen kuntaan. Peruspalvelut on kuitenkin pystyttävä turvaamaan.  

Eilisissä neuvotteluissa esitimme valtimolaisille konsultin sorvaamaa 6,5 miljoonan euron kompromissiä, mikä ei kelvannut neuvottelukumppaneille.  Jatkamme vielä investointiohjelman käsittelyä ensi tiistai-iltana hallitusten yhteisissä kokouksissa.

Valtimo on lykännyt heille tärkeitä investointeja vuosikausia ja haluaa ne nyt kirjattavan heti yhdistyvän kunnan investointiohjelmaan liittymissopimuksella. Viime viikolla Helsingin reissulla tapaamani asiantuntijat niin oppositiosta kuin hallitusrintamasta moisesta hölmöilystä kovasti varoittelivat. Hankimme tietoisesti sellaisia pysyviä kulueriä, jotka rasittavat taloutta peruspalvelujen tuottamisessa.

Jos nyt neuvottelut kariutuvat, niin Valtimo todennäköisesti tekee ohjelmassa olevat investoinnit. Uho on siellä kova. Valtionosuudet laskevat jo 2015 vuoden alusta. Hyvin nopesti kunta joutuu kuitenkin suuriin maksuvaikeuksiin, mikä johtaa lopulta kuntaliitokseen.

Jos emme saa Valtimon kanssa kuntaliitosta aikaiseksi ensi vuoden alusta, niin menetämme porkkanarahat ja valtionosuuksina tulevat kompensaatiot yhteensä noin 4,3 miljoonaa euroa. Minusta summa on iso. Tuo raha hupenee kuntien palvelujen yhteen sovittanmiseen. Jossain muodossa sama työ on edessä joskus myöhemminkin.

Ongelmana näyttää olevan kuitenkin luottamuspula. Valtimolaiset eivät luota meidän vakuutteluihin, että myös Valtimon investoinnit tehdään talouden sallimassa aikataulussa. Homekiinteistöt on yksinkertaisesti korjattava jne.

Valtimolaisten epäluulon  kyllä ymmärtää. Monena vuonna heidän investointiohjelmansa on jäänyt toteutumatta. Säästyneet varat on kirjattu ylijäämiksi. Sitten voidaan kerskua velattomuudella ja säästöillä.

Ensi tiistaina jatkeetaan. Helppoa ei ole. Meillä on joustovara käytetty.