Yhteystiedot

Matti Kämäräinen
Haapalahdentie 12
75530 Nurmes
0500263470

Pikakysely

Hyväksytkö koko maakunnan terveyspiiriin siirtymisen palvelurakenteen parantamiseksi?

Hyvää Joulua

Sunnuntai 24.12.2023 klo 13.51

Kiitos lukijoille menneestä vuodesta. Se on ollut luottamustointen hoitamisen kannalta aikaisempia vaativampi. Hyvinvointialue on tasapainoilua palvelujen ja talouden kanssa. Myös Nurmeksen kaupungilla on takana poikkeuksellisen raskas vuosi. 

Hyvinvointialueella on saatu tehtyä palveluverkkostrategia ja päätettyä, miten riittävät palvelut saadaan turvattua koko maakunnan väestölle. Työ on vielä kesken. HVA:n hallitus seuraa tarkasti sen täytäntöönpanon edistymistä.

Meitä reuna-alueiden ihmisiä kiinnostaa, miten juuri laajan palvelun sote-asemien tuottamat palvelut toteutetaan supistusten kohteeksi joutuneissa yksiköissä (esim. Juuan kunta ja Valtimon pitäjä). Torstaine hallitus evästi virkamiesjohtoa, että laajan palvelujen tuottamistavoista hallituksen on tuotava selvitys helmikun hallituksen kokoukseen.

Menneellä viikolla näyti siltä, että Lieksassa ja Kiteellä laajennetut lääkäreiden ilta- ja viikonloppuvastaanotot eivät todeudu lääkäripulan takia. On mielenkiintoista katsoa, kuinka kauan ne voidaan toteuttaa Nurmeksessa. Alueiden tasa-arvoisen kohtelun nimissä on tahoja, jotka ovat valmiita ne poistamaan myös Nurmekesta. Valtimon perukoilta on Joensuuhun matkaa liki 200 km. Se meidän pitää muistaa. 

Nurmeksen kaupunki valmistautuu hallitun talouden tasapainottamisohjeman tekemiseen. Se on tehtävä huolella.Tarvitaan useamman miljoonan pysyvä kustannusten taitto, jotta Nurmes-laivan keula pysyy pinnalla. Kaikista toimenpiteistä on tehtävä vaikuttavuuden arviointi ja analysoitava se. 

Nyt on vaan käännettävä uusi lehti. Alkuvuotta hallinneet oikeudenkäynnit, lausuntojen kirjoittamiset ja Puustakon vaikeudet on jätettävä taakse. Ne ovat työllistäneet erityisesti keskushallinnon väkeä. Ensi vuonna juhlimme 50 vuotta täyttävää Nurmesta. 

Kesällä sovimme lasten kanssa, että tänä vuonna mennään joulu matalalla profiililla. Varasimme. matkan Teneriffalle. Muutaman vuoden välein olemme viettäneet vuoden isoimman juhlan matkoilla eri kulttuureissa valmiitten pöytien äärellä. 

Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2024!

Kommentoi kirjoitusta.

HVA Siun soten valtuusto äänesti kahdesti lääkäreiden ilta- ja viikonloppuvastaanotoista

Keskiviikko 13.12.2023 klo 11.22

Eilisen päivä vierähti Tikkamäellä P-K:n Hyvinvointialueen valtuuston kokouksessa kokonaan. Hyväksyimme siellä mm. HVA:n ensi vuoden talousarvion. Aamupäivällä sen yksityiskohdat esiteltiin infossa valtuutetuille. Varsinainen kokous alkoi klo 13:00. Samaa käytäntöä noudatan myös Nurmeksen kaupunginvaltuuston kokouksessa ensi viikolla. Infotilaisuus on jo iltapäivällä ja varsinainen kokous alkaa illalla klo 18:30.

HVA Siun soten valtuusto hyväksyi muutaman äänestyksen jälkeen ensi vuoden talousarvion. Hyvinvointialueen toimintakulut ovat noin 905 miljoonaa euroa. Talousarvioon hallitus on puristanut kymmenen miljoonan euron tuottavuusohjelman. Budjetti jää vielä 15 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. AVI puuttui HVA:n pitkiin asiakasjonoihin erikoissairaanhoidon puolella. Hallitus reagoi heti ja lisäsi 15 miljoonaa euroa tilanteen korjaamiseen.

Nyt isoksi asiaksi muodostui taas Nurmeksen, Lieksan ja Kiteen laajan palvelun sote-asemien laajennetut ilta ja viikonloppuvastaanotot. Hallitus esitti valtuustolle äänin 6 – 5, että entistä käytäntöä jatketaan mahdollisuuksien mukaan – siis lääkäritilanteen sen salliessa. Toimitusjohtaja Kirsi Leivonen jätti päätökseen eriävän mielipiteen. Siun soten kuntayhtymän aikoihin äänestimme samasta asiakokonaisuudesta. 

Perussuomalaisten valtuutettu Henry Määttä esitti ryhmänsä kannattamana, että aluehallituksen esityksestä poistettaisiin sanat ”mahdollisuuksien mukaan”, mikä olisi velvoittanut HVA:n järjestämään ilta- ja viikonloppulääkäripalvelut hinnalla millä hyvänsä.

Oman ryhmäni valtuutettu Tarja Hyykky teki tähän kohtaan vastaesityksen, jossa ei erikseen mainittu hallituksen esityksessä olevaa kolmea kaupunkia (Nurmes, Lieksa ja Kitee). Lisäksi Hyykyn esityksessä oli maininta, että perusterveydenhuollon alueellista hoitoon pääsyä ja yhteispäivystyksen jonojen purkua helpotetaan turvaamalla lääkärin vastaanottopalvelut laajan palvelun sote-asemien lisäksi maakunnan muissa palveluverkkosuunnitelman mukaisissa toimipisteissä. Myös kuntien välisellä yhteistyöllä velvoitettiin helpottamaan henkilöstön saantia eri toimipisteisiin.

Koska oli kaksi hallituksen esityksestä poikkeavaa esitystä, jouduimme äänestämään. Keskustan ryhmäkokouksessa Lieksan (Mirja Karhinen), Kiteen (Eeva-Liisa Auvinen) ja Nurmeksen (Erik Reinikka ja Matti Kämäräinen) ilmoittivat, että äänestämme hallituksen esityksen pohjaesityksen puolesta viimeisessä äänestyksessä.

Ensimmäinen äänestyksentulos Tarja Hyykyn ja Henry Määtän muutosesitysten välillä oli 46 – 8. Sitten äänestimme vielä hallituksen pohjaesityksen ja Tarja Hyykyn esityksen välillä. Äänestystulos oli jo tiukempi numeroin 29 – 24 hallituksen pohjaesityksen hyväksi. Tuossa tuloksessa on siis mukana edellisessä kappaleessa mainitut neljän keskustan ryhmän valtuutetun äänet hallituksen pohjaesityksen puolella.

On toisaalta ryhmän kannalta vähän harmillista, että äänestyskäyttäytymisemme vaikutti tulokseen. Jos olisimme äänestäneet ryhmän mukana, niin valtuuston päätöksessä (25 – 28) ei olisi ollut mukana mainintaa laajennetuista ilta- ja viikonloppuvastaanotoista. Demokratia toimi!

Kommentoi kirjoitusta.

Nurmeksen, Lieksan ja Kiteen laajennetut lääkärivastaanotot jatkuvat

Sunnuntai 3.12.2023 klo 14.49

Menneellä viikolla oli pitkä hyvinvointialueemme hallituksen kokous. Ensi vuoden talousarvio etenee 12.12. olevaan valtuustoon. Eniten keskustelutti kesäkuussa päätetyn palvelustrategian täytäntöönpano. Laajan palvelun sote-asemat on saatava sellaiseen kuntoon, että ne pystyvät tuottamaan niille asetetut toiminnalliset tavoitteet. Virkamiesjohto velvoitettiin raportoimaan hallitukselle säännöllisesti asiakokonaisuuden toteutumista. 

Kitee, Lieksa ja Nurmes haluavat tarjota lääkäripalveluja myös iltaisin ja viikonloppuisin. Ripatin päätöksellä niitä on supistettu muutamalla tunnilla. Ylin esihenkilöjohto haluaa lopettaa ne kokonaan. Siun soten lääkäripalveluista kohtuuttoman paljon tuotetaan nykyään ostopalveluina, joiden kulut ovat nousseet. Tuo on ihan valtakunnallinen tilanne hyvinvointialueilla.

Siun soten hallitus äänesti torstaina lääkäreiden laajennetuista vastaanotoista.. Ilta- ja viikonloppulääkärivastaanotot toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Varsinkin Kiteelle on ollut vaikea saada lääkäreitä reppufirmoistakin.

                         Kuntaliiton rooli on muuttunut

Loppuviikko menikin Helsingissä Kuntaliiton valtuuskunnan kokouksessa. Torstai-iltapäivä oli seminaarityyppistä työskentelyä. Kuntaliiton rooli on muuttunut soten siirryttyä valtion rahoittamaksi. Se näkyy toiminnassa. Nyt kärkenä on kuntien edunvalvonta. Keskustan ryhmä tuo kannanotossaan vahvasti esille varsinkin itäisen Suomen kuntien ja kaupunkien huolet. Poliittiset voimasuhteet Kuntaliitossakin ovat muuttuneet. Toimitusjohtaja on entinen Kokoomuksen kansanedustaja Minna Karhunen. KL:n luottamuselinten kokoonpano vastaa vuoden 2021 kuntavaalitulosta.

Maan hallitusohjelma on kirjoitettu isojen kaupunkien tarpeiden mukaan. Oheisessa kuvassa ovat MAL-sopimusseudut Suomessa 2023. Siinä on kuvattu kaupunkiseutujen sijoittuminen liikenteen pääverkkoon. Finngridin Kantaverkon kehittämissuunnitelma 2024 - 2033 on samansuuntainen. Yli_100000_asukkan_kaupungit

Eniten keskustelua kirvoitti 400 miljoonan ylimääräinen valtionosuusleikkaus. Sehän tuli kunnille täysin yllätyksenä. Asiaan kuntaliitto on mielestäni ottanut kantaa vahvasti. Ministeriö heti reagoi ja perääntyi sen verran, että lisä-VOS-leikkaus jaksotetaan vuosille 2025 – 2027. Lisäksi ministeriö on ilmoittanut, että ylimääräinen leikkaus kompensoidaan kunnille. Hämmennystä meissä kuulijoissa herätti, että peli on kustannusneutraalia. Toisin sanoen vastaava summa on etsittävä jostain muualta pois. Se tuottaa jo varmasti vaikeuksia.

Oma juttunsa on sitten VOS-lainsäädännön tasausjärjestelmän oikeudenmukainen säätäminen. Siellä painaa poliittinen voima. Meille itäsuomalaisille tilanne on haasteellinen. Rintamaiden kansanedustajilta emme saa riittävää tukea. Edunvalvontaa on tehostettava. Meidän kaikkien edustajien on ylipuoluerajojen tiivistettävä alueidemme sanomaa, oltiin oppositiossa tai hallituksessa. Koko maan etu on, että Nato-Suomessa itäiset maakunnat pysyvät elinvoimaisina.

                               Sote saa vielä lisää rahaa

Sote-rahoituslainsäädäntöä  tiiviisti seuranneena minulle on ollut koko ajan selvää, että 12,64 % leikkaus verokannasta valtiolle (sotelle);on aivan riittämätön. Varsinkin suuret ERVA-keskukset (Helsinki, Turku, Tampere, Kuopio ja Oulu) välttävät ministeriön arviointimenettelyn ja saavat  lisärahoitusta. Niinpä jatkossa valtionosuuksia leikataan muutama satamiljoonaa euroa vuositasolla. Tämä on meidänkin osattava ennakoida riittävän ajoissa omissa talousarviosuunnitteluissa. Apuja ei ole luvassa. Kertyneillä ylijäämillä ei montaa vuotta selvitä. On panostettava lakisääteisiin palveluihin ja varottava tekemästä kerralle päätöksiä, jotka kohdistuvat kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin.


Kuntaliiton valtuuskunnan Kekustam ryhmä julkaisi alla olevan kannanoton:

Kannanotto 1.12.2023

Hallituksen kompensoitava kuntien valtionosuusleikkaukset

Orpon hallituksen toiminta on jo alkumetreillään heikentänyt kuntien ja hyvinvointialueiden luottamusta valtiovaltaan. Tuorein esimerkki oli valtiovarainministeriön ilmoitus yli 400 miljoonan euron lisäleikkauksesta kuntien valtionosuuksiin. Erityisen moitittavaksi menettelyn ja sen ajoituksen tekee se, että kunnat olivat jo päättäneet ensi vuoden veroprosenttinsa ja suurin osa koko talousarvionsa.  

Hallituksen ratkaisuehdotus lykätä leikkauksia ja jaksottaa ne useammalle vuodelle on vain ongelmien siirtämistä eteenpäin. Tulevien vuosien kuntatalouden tilanne on vaikea jo ilman uusia kurituksiakin. Hallitus on päätöksillään aiheuttanut mittavaa korotuspainetta sekä kunnallis- että kiinteistöveroprosentteihin samalla kun paine leikata sivistyspalveluista kasvaa.

Leikkausten kompensoimiseksi Keskustan Kuntaliiton valtuuskuntaryhmä edellyttää valtiovallan aloittavan pikaisesti vuoropuhelun kuntien kanssa.

Hallitus on aloittanut kuntien rahoitusjärjestelmän uudistamisen. Vakava puute on, että hallitus on uudistamassa ainoastaan kuntien peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmää. Ennen rahoitusjärjestelmän uudistamista on käytävä kunnon keskustelu kunnan käsitteestä ja tehtävistä sote-menojen poistumisen jälkeen.

Keskustan Kuntaliiton valtuuskuntaryhmä muistuttaa, että kuntien rahoitusperiaate perustuu Suomen valtion ratifioimaan Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirjaan. Valtionosuuksien perustehtävä on kohtuullisella vero- ja maksurasituksella turvata kansalaisten peruspalvelut tässä maassa kaikille asuinpaikasta riippumatta.

Olemme huolissamme kunnista, mutta ennen kaikkea ihmisistä ja heidän oikeudestaan saada kotikunnassaan peruspalvelut. Myös se, että hyvinvointialueet on pakotettu pikasäästöihin, vie pohjan peruspalvelujen saamiselta kaikissa Suomen kunnissa ja romuttaa osaltaan kuntien ja hyvinvointialueiden rakentumassa olevan yhteistyön.  

Keskustan Kuntaliiton valtuuskuntaryhmä kannustaa Kuntaliittoa terävöittämään edelleen edunvalvontaansa ja etsimään ratkaisuja kuntakentän haasteisiin yhdessä valtiovallan kanssa.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Siun soten palkkaharmonisoinnin maksatus alkamassa

Sunnuntai 26.11.2023 klo 23.03

Palkkaharmonisointi on edennyt siihen vaiheeseen, että työntekijöille aletaan maksaa jälkikäteen pitkien neuvottelujen kautta heille kuuluvia palkan tarkistuksia. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella lopullinen lasku kuluista lankeaa kuntien maksettavaksi. Se on vääryys maakuntaamme kohtaan. Valtaosa tämän vuoden alussa aloittaneista hyvinvointialueista saa palkkaharmonisointiin rahat valtiolta. Valtiovalta on tulkinnut, että meillä vuonna 2017 aloittaneen Siun sote kuntayhtymän omistajakunnat ovat velvollisia maksamaan nuo kulut vuoden 2022 loppuun asti.  

Palkkaharmonisoinnin piirissä on tällä hetkellä noin 5800 työssä olevaa henkilöä. Työssä olevan henkilöstön palkkasaatavien maksatus on tarkoitus saada suurelta osin toteutettua heti alkuvuodesta. Maksatus jatkunee myöhemmille kuukausille. Poislähteneiden palkkaharmonisointiin oikeudettujen työntekijöiden palkkasaatavien maksatus tapahtuu myöhemmin talvella. Sekin kestää muutamia kuukausia.

Hyvinvointialueella on laskettu palkkaharmonisoinnin kulut vuosilta 2021 ja 2022. Niistä on päästy sopimukseen työntekijäjärjestöjen kanssa. Nyt kunnille tuleva kokonaissumma on 25,0 miljoonaa euroa. Nurmeksen osuus siitä on 1,8 miljoonaa euroa.

Kunnat ovat neuvotteluissa hyvinvointialueen kanssa antaneet suostumuksensa palkkaharmonisoinnista johtuvien saatavien maksamiselle. Nurmeksessa ne on merkitty vuoden 2022 tilinpäätökseen. Maksatus tosin tulee vasta ensi vuoden alkupuolella. Vähän pelonsekaisin tuntein odotan, mitä on lopullinen lasku kunnille, sillä osa palkkaharmonisoinnista on riitautettuna. Kyse on, maksetaanko yleisimmän vai piikkipalkan mukaan.

Alla olevasta limkistä pääset Siun soten sivuille perehtymään tarkemmin palkkaharnisaation tilanteeseen:

https://www.siunsote.fi/palkkaharmonisointi

Palkkaharmonisointia on maksettu jo kuntayhtymän aikoina  yleisimmän palkkaluokan tasoon. Oikeuden ennakkopäätöksen mukaan uudet palkat pitää määrittää ns. piikkipalkan mukaan:

https://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net/VateJulk/kokous/2023100132-11-10900.PDF

Tammikuussa HVA:n hallitus käsitteli palkkaharmonisoinnin tilannetta:

http://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net/VateJulk/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2023100132-11

Kommentoi kirjoitusta.

Siun soten ja Nurmeksen talousarviot joulukuun valtuustoihin

Lauantai 25.11.2023 klo 9.31

Jo alkuvuodesta eduskuntavaalien alla oli aistittavissa, että olipa päämisterinä kuka tahansa, niin varsinkin julkinen talous ja siellä kunnat joutuvat suuriin vaikeuksiin niukkenevien valtionosuuksien myötä. Sodasta ja koronasta heijastuva maailmaa koetteleva lama on kaiken takana.  

Nykyinen tila on verrattavissa 1990-luvun tapahtumiin. Silloin jo aiemmin alkanut Neuvostoliiton hajoamisen seuraamukset ja etenkin Suomea koskenut finanssikriisin  hoito kurittivat kuntia kovasti. Valtionosuudet laskivat 1994 – 1996 reaalisesti 25% ja heti perään 38% vuonna 1997. Seurasin tuolloin kaupungin selviytymistä läheltä keskushallinnosta.  

Siun soten ensi vuoden talousarvion suunnittelu aloitettiin jo helmikuussa. Kesällä hyväksyttiin talouden tasapainottamisen askelmerkit, johon kuului mm. koko hyvinvointialueen palveluverkkolinjaus. Vuoden aikana on ollut useita HVA:n hallituksen ja valtuuston seminaareja. Valtakunnallisesti teemme ensi vuodelle ihan siedettävän talous- ja toimintasuunnitelman. Suurin haaste on henkilöstön jaksaminen ja sen riittävä saaminen avoinna oleviin työpaikkoihin.  

Nurmeksen kaupungin talouden kiristyminen tiedettiin jo viime vuonna. Alkuvuosi oli kaupungin keskushallinnolle kiireistä aikaa muiden akuuttien asioiden hoitamisen takia. Talousarvion tekoon pääsimme vasta oikeastaan kesälomien jälkeen. Työtä on vaikeuttanut myös valtiovallan päätökset lopullisista valtionosuuksista. Viikko sitten perjantaina tuli viimeinen kylmä suihku Valtionvarainministeriöstä valtionosuuksien tuntuvasta lisäleikkauksista. VM siirsi leikkaukset seurantavuosille 2025 – 2027. Lisärahaa sieltä ei ole luvassa tulevinakaan vuonna.  Kiikkulauta kuntien ja soten välillä on nollasummapeliä. YTA-keskukset (Helsinki, Turku, Tampere, Kuopio ja Oulu) ovat suurissa vaikeuksissa. Sinne rahaa ohjataan lähinnä kuntien kustannuksilla. 

Hyvinvointialueen ja Nurmeksen talousarviot ovat juuri hallituskäsittelyissä. Valtuustoihin ne etenevät joulukuussa. Molemmissa on kiinnitettävä huomiota myös seurantavuosiin. Julkisen talouden notkahduksia ei hetkessä korjata. On pidettävä huoli, ettei tehdyillä säästötoimenpiteillä aiheuteta myöhemmin suurempia ongelmia. On keskityttävä tuottamaan kaikki lakisääteiset palvelut riittävän korkeatasoisina. Meillä on vastuu hyvinvointialueemme ja kuntamme jokaisesta kansalaisesta. 

Kommentoi kirjoitusta.

Lääkäreiden kiirevastaanottoa supistetaan Nurmeksen, Lieksan ja Kiteen sote-asemilla

Lauantai 18.11.2023 klo 8.48

 

Siun soten terveysasemien palvelupäällikkö Mikael Ripatti on tehnyt päätöksen supistaa lääkäreiden kiirevastaanottoja  Nurmeksen, Lieksan ja Kiteen laajan palvelun sote-asemilla. Päätös oli odotettu. Omia lääkäreitä Siun sotella ei riitä normaalin työajan ulkopuolisiin palveluihin. Ne joudutaan toteuttamaan ostopalveluina isolla rahalla.

Ripatti on tarkkaan selvittänyt myös iltavastaanottojen kysynnän. Klo 18 jälkeen niillä on hyvin vähän kävijöitä. Nyt on valittu mielekkäin tapa tarjota palveluja. Arki-iltoina kiirevastaanotto on edelleen auki klo 8 - 21. Viikonloppuisin lääkärit ovat paikalla klo 18 asti. Kyse on siis pienestä muutoksesta.

Aikoinaan Siun soten ensimmäisen kuntayhtymän aikana ilta- ja viikonloppuvastaanotoista käytiin kova vääntö, joka lopulta sekä hallituksessa että valtuutossa äänestyksellä päätettiin meidän eduksi. Se on hyvän yhteistyön tulosta.

Kyllä koko ilta-ja viikonloppuvastaanottojen järjestelyssä luottamusmieshallinnosta katsottuna on ollut kyse myös kustannusten taitosta. Myös pitkät etäisyydet Joensuusta ovat saaneet muilta kollegoilta ymmärrystä. Kyse on ihan meidän perusturvallisuuden tunteen pönkittämisestä. 

AVI puuttui vuonna 2020 Nurmeksen yövastaanottoon. Siitä kirjoitus alla:

https://kotisivukone.fi/app/www/matti.kamarainen.kotisivukone.com/blogi/2020/08/21/35146

Viikonloppuvastaanottojen käsittelyä Siun soten luottamuselimissä olen käsitellyt lajemmin alla olevasta linkistä:

https://kotisivukone.fi/app/www/matti.kamarainen.kotisivukone.com/blogi/2020/06/18/34708

Kommentoi kirjoitusta.

Ministeri Rydmanin puheenvuoro latisti Itä-Suomen Foorumin Joensuussa

Sunnuntai 12.11.2023 klo 22.25

Vuosi sitten osallistuin Kuopiossa Itä-Suomen Unionin ensimmäiseen foorumiin. Siellä oli puhujina ja panelisteina paikalla maamme ykkösrivin politiikan, turvallisuuden ja talouselämän vaikuttajia. Olin suhteellisen tyytyväinen silloisen päivän antiin. Puolustusvoimain komentaja kenraali Timo Kivinen tosin antoi ymmärtää turvallisuuttamme koskevassa puheenvuorossaan, että esim. Pohjois-Karjalaan ei saada tuulivoimaa lähivuosina vanhentuneen tutkajärjestelmän takia. Alla linkki blogiin Kuopiosta: https://www.mattikamarainen.com/blogi/2022/11/27/42697

Järjestyksessään toinen Itä-Suomen Foorumi järjestettiin tänä vuonna viime torstaina Joensuussa Kimmelissä. Sinne oli kokoontunut I-S:n Unionin alueelta 170 luottamustoimissa ja johtotehtävissä olevaa henkilöä julkiselta sektorilta ja yrityselämän puolelta. Odotukset tilaisuutta kohtaan olivat suuret.

Tilaisuuden avasivat eduskunnan jättänyt Anu Vehviläinen ja Joensuun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jere Nuutinen. Jere toi selkosuomella julki näkemyksensä nykyisestä hallitusohjelmasta. Se on unohtanut kokonaan itäisen Suomen. Hallitusohjelmaan kirjatut asiat eivät tuo meille mitään konkretiaa selviytyä sodan ja Venäjän kaupan tyrehtymisestä johtuvan taantuman selättämisestä. Hallitusohjelma pohjautuu pääosin Alueiden tutkimus 2022 raportin johtopäätöksiin. Painopisteenä ovat yli 100 000 asukkaan kaupungit. Itä-Suomesta vain Kuopio niissä on vielä mukana. Sama viesti oli myös edustaja Seppo Eskelisen ja Joensuun strategiajohtaja Sami Laakkosen puheenvuoroissa.

Ruokailun jälkeen SOK:n pääjohtaja Hannu Krook nostatti mielialoja kertomalla S-ketjun näkymistä ja tulevaisuuden suunnitelmista. Siellä on varauduttu turvaamaan tavaran saanti uudella Sok_n_kuvahuippuautomatisoidulla logistiikkakeskuksen käyttöönotolla. ABC-ketju panostaa kovasti myös sähköautojen latausverkoston kehittämiseen. Mieltä lämmitti erityisesti SOK:n investointi- ja uudistushankkeet. Kuudestatoista kohteesta yhdeksän sijaitsee Itä- ja Keski-Suomessa. Koli, Tahko ja Nurmes ovat noiden hankkeiden joukossa.

Maan turvallisuuden kannalta asia on tärkeä ihan väyläinfrankin takia. Jos maahan syntyy tyhjiö, niin se kyllä naapurissa huomataan. SOK:n johtaja visioi Suomen huollon kannalta suoraa väylää Kokkolan seudulta Ruotsin ja Norjan poikki Atlantille. Itämeri on haavoittuvainen.

Presidenttiehdokkaat Pekka Haavisto ja Olli Rehn pitivät napakat puheet. Minusta itäisen Suomen kannattaa nyt ryhmittyä tukemaan Rehniä. Hän tuntee alueemme. Itäinen Suomi on pidettävä asuttuna Nato-Suomessa. Sama koskee kaikkia Venäjän naapureiden itäisiä maakuntia.

Rehn esittää Suomen hallitukselle, että se tekee EU:lle aloitteen uudesta ohjelmasta etulinjan maiden rajamaakuntien alueiden kehittämiseen. Venäjän sodan vaikutukset ovat koko pitkällä EU-rajaseudun mailla yhteiset. Olli on kova kuin kallio.

Seminaariväki odotti mielenkiinnolla elinkeinoministeri Wille PSn_teltta_JNSssaRydmanin puheenvuoroa. Hän pilasi kyllä kaikkien osanottajien päivän. Ministeri oli yhteydessä etänä netin kautta. Esitys oli monotonisella äänellä lähinnä suoraan hallitusohjelman sisälukua. Ministerin ilmekään ei muuttunut perustotisesta koko vartin esityksen aikana. Mies ei varmaan sanallakaan poikennut ennakkoon kirjoitetusta jargonista. Mitään konkreettista en saanut siitä irti. Maakuntamme perussuomalaisille pitää nyt saada viestiä heidän ministerinsä ylimielisyydestä meitä itäsuomalaisia kohtaan. Kovin hiljaista näytti perjantaina torilla olevan. Kohta kansa tulee kyselemään vaalilupausten perään. 

Päivän anti jäi kovin köykäiseksi. Se on rehellisesti todettava. Koko Suomen on nyt herättävä todellisuuteen itäisen Suomen tilasta. Nyt on otettava ohjat omiin käsiin ja koottava Itä-Suomen voimat yhteen yli puoluerajojen saavuttaaksemme konkreettisia valtiovallan päätöksiä. Torstain seminaarin anti oli suurimmalle osalle osanottajia ennestään vanhan tutun kertausta. Edunvalvojamme eduskunnassa saavat nyt toimia. Eväät on annettu. Ensi vuonna vastaava foorumi on Lappeenrannassa. Sitä ennen valitsemme talvella presidentin.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Palveluverkkolinjauksen täytäntöönpanokielto hylätty välipäätöksellä I-S:n hallinto-oikeudessa

Keskiviikko 25.10.2023 klo 13.29

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuusto päätti 22.6.2023 Siun soten palvelustrategiasta, johon sisältyi myös palveluverkkosuunnitelma. Tuosta päätöksestä Itä-Suomen hallinto-oikeuteen Juuan ja Tohmajärven kunnat sekä muutama yksityinen henkilö tekivät aluevalituksen.  P-K:n hyvinvointialue antoi lausunnot valituksiin syyskuussa.

Kaikki valitukset ovat lähes samansisältöisiä. Alla linkki Juuan tekemään aluevalitukseen.

http://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net/VateJulk/kokous/2023100285-12-44922.PDF

Hyvinvointialueen kannalta tärkeä asia on valittajien vaatima palveluverkkosuunnitelman täytäntöönpanokielto. Hallinto-oikeus pyysi hyvinvointialuettamme esittämään oman näkemyksensä päätöksen valituskelpoisuudesta.

Hyvinvointialuelain 141 pykälän mukaan päätöksestä, joka koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä aluevalitusta. Säädös on samansuuntainen kuntalain kanssa. Tuohonkin aluevaltuustoa pyydettiin antamaan näkemyksensä hallinto-oikeudelle.

Äskettäin Siun soten hyvinvointialue sai Itä-Suomen hallinto-oikeudelta välipäätöksen koskien aluevaltuuston kesäkuussa hyväksymää HVA:n palvelustrategiaa ja palveluverkkoa. Aluevalituksessa vaadittu päätöksen täytäntöönpano on hylätty.

Nyt vastuuhenkilöt pääsevät toteuttamaan tehtyä päätöstä ja saamme sillä tavoitellut tuottavuustavoitteet työn alle. Tärkeintä on lähipalvelujen turvaaminen kaikissa kunnissa ja pitäjissä laajen palvelujen sote-asemien kautta. Tarkoitus on viedä liikkuvat palvelut esim. Juuassa, Polvijärvellä, Tohmajärvellä, Valtimon pitäjässä… niille varattuihin kiinteisiin tiloihin.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Nurmeksen kuntatalous heikkenee

Lauantai 7.10.2023 klo 17.13

Menneellä viikolla kaupunginvaltuusto piti kaksipäiväisen seminaarin, jossa käsiteltiin kaupunginhallituksen  18.9.2023 kokouksessa hyväksymää ensi vuoden talousarvion laadintaohjetta. Nyt tilannetta pahentaa ensi vuoden valtionosuuksien pieneneminen viime vuonna arvioidusta.

Valtionosuudet laskevat merkittävästi hyvinvointialueiden aloittamisen yhteydessä toteuretun valtionosuusjärjestelmän muutoksen seurauksena. Laskua Nurmekselle on n 2,2 milj. euroa kuluvasta vuodesta. Verotulojen kasvukin näyttää laskevan ensi vuodelle aikaisemmin arvioiduista lähes miljoonan. Ensi vuoden talousarvion laadintaohjeessa todetaan kaupungin tuottavuusohjeman suuruudeksi toimialoille yhteensä 1,5 miljoonaa euroa. Tuottavuusohjema ei peitä rahoitusvajetta kuin osaksi. 

Semionaariin hallintokunnat olivat laatineet esitykset, joista valtuusto keskusteli rakentavassa hengessä. Lopullisia linjauksia ei vielä tehty. Valtuusto pitää uuden seminaarin 30.10. ennen valtuuston kokousta. Tuolloin se päättää myös ensi vuoden veroprosentit.

Käsittelimme seminaarissa toimialojen tuottavuusohjelmia. Leikkaukset kohdistuvat erityisesti hankintoihin , harkinnanvaraisiin palveluihin ja avustuksiin. Henkilöstön osalta eläköitymisiä hyödynnetään. Irtisanomisia pyritään välttämään. Toimitilaohjelman kautta tehostetaan tilojen käyttöä ja realisoidaan tarpeettomat rakennukset. Tuloja lisätään mm. metsän myyntimäärää kasvattamalla

Valtuustoseminaarissa linjattiin, että tuottavuusohjelman lisäksi on tarkasteltava mm. organisaation palvelu- ja henkilöstörakenteita sekä tehtäväsisältöjä. Pakissa ovat mukana myös vapaaehtoiset säästötoimenpiteet. Nämä tarkastelut vaativat muutosneuvotteluja. Henkilöstön kanssa etsitään ratkaisuja irtisanomisten välttämiseksi. Eilen lähetettiin valtuustoseminaarin annista tiedote henkilöstölle. 

Muutosneuvotteluiden käynnistämisestä, perusteista ja tavoitteista päättää kaupunginhallitus. Nurmeksen kaupungin talous on ollut pitkään vakaalla pohjalla. Näin taseeseen on kertynyt ylijäämiä. Nyt talouden notkahdus on tuntuva, joten suunnittelukaudella varaudutaan myös kertyneiden ylijäämien käyttämiseen.

Ensi vuoden veroprosenteista päätetään siis 30.11. Kaupunginhallitus tekee esityksen niistä 23.10. Sitä ennen poliittiset ryhmät kokoontuvat neuvonpitoon ja linjaavat mahdolliset veroprosenttien korotukset ja talouden sopeuttamiskeinot koko suunnitelmakaudelle 2024 - 2026.

Kuntapuolella pitää pystyä ennakoimaan pahimmat talouden notkahdukset. Sen kiristyessä korjaamisliikeet on tehtävä käytettävissä olevilla insrumenteilla riittävän ajoissa mahdollisesti etupainotteisesti.

Olen vuosikausia seurannut maakuntamme kuntien taloutta mm. Siun soten ja luottamushenkilökollegojen kautta.  Siun soten alkumetreitä lähtien (2016) yhteistyö maakunnanan kuntatalousryhmän kanssa on jatkunut näihin päiviin saakka. Kuntatalouden osalta Kuntaliiton valtuuskunnan jäsenenä saan ihan riittävästi kuntatalouteenkin liittyuvää taustamateriaalia.

Lieksa ja Kitee lähtenevät ensi vuoteen entisillä veroprosenteilla. Uskon, että siellä myös TA2024  seurantavuosiin kiinnitetään huomiota. Pohjois-Karjalan kaikki kunnat joutuvat soputtamaan talouttaan. Viime vuoden valtuuston talousarviokokouiksen tunteita purin vuosi sitten jouluaaton blogikirjoittuksessani.

 https://www.mattikamarainen.com/blogi/2022/12/24/42905

Kommentoi kirjoitusta.

Pielisen Karjalan on yhdessä panostettava matkailuun

Lauantai 16.9.2023 klo 13.14

Koronan jälkeen Nurmeksesta oli neljän henkilön ryhmä kuntamarkkinoilla Helsingissä Kuntaliiton tiloissa. Tänä vuonna tapahtuma järjestettiin 30. kerran. Juhlavuoden kunniaksi ohjelma olikin poikkeuksellisen laaja. Delegaatiomme kuunteli kuntamaailman eri sektoreiden esityksiä. Tulomatka menikin nopeasti vilkkaan keskustelun merkeissä. Kuskina keskityin kyllä huolella ajamiseen. 

Kuntamarkkinat ovat hyvä verkostoitumisen paikka. Ensimmäisen kerran osallistiun vastaavaan tapahtumaan joskus 90-luvun alkupuolella. Vuosikymmenten aikana yhteisten keskustelujen kestoaiheita ovat olleet kiristyvä kuntatalous, kuntien elinvoiman kehittäminen ja viime vuosikymmenellä sote-uudistus. Tänä vuonna lähes kaikilla tapaamillani luottamushenkilöillä tai kunnan viranhaltijoilla oli huolena työvoimapula. Itäisen Suomen kuntien edustajat taas näkivät suurena vääryytenä, kun emme pääse rakentamaan tuulivoimaa.  Kristiinan kaupungilla on tästä positiivinen ongelma. Heillä on suunnitteilla tuulivoimapuistoja. Pelkästään Härkmeren tuulivoimapuistoon tulee 31 voimalaa. Hankkeilla on jo ulkomaisia investoreita. Yksi tuulivoimala tuotti kunnalle vuonna 2021 keskimäärin 22 850 € kiinteistöveroa! Rakentamiselle suurena haasteena on saada ammattitaitoista työvoimaa. Se on koko maassa naapurikuntien yhteinen kilpailuagenda. Taantuman lomautukset ja konkurssit tosin näyttävät nyt vapauttavan väkeä vapaille markkinoille. 

             Matkailusta lisää boostia yhteistyöhön

Itä-Suomen kunnat eivät saa jäädä nyt surkuttelemaan Puolustusvoimien ja Fingridin nuivia asenteita meitä kohtaan. Meillä Nurmeksessa on jo 1960- ja –70- luvuilla kirjoitettu ensimmäiset matkailustrategiat. Kuntana oppirahat olemme maksaneet. Lähikuukausina saamme selvyyden, miten maakunta hoitaa matkailun kansainvälisen ja muun laajemman markkinoinnin. Ratkaisun on oltava sellainen, että se hyödyttää koko maakunnan yrittäjiä. Kun siellä käytetään yhteiskunnan varoja, niin varsinkin pienyrittäjät on huomioitava.  

Kesämatkailukaudelta on kuulunut myönteistä hyrinää. Meidän on tuota flowta pidettävä yllä. Nyt on saatava myönteistä uutisvirtaa mediaan alueeltamme. Maakuntamme jokaisessa kunnassa oli menneenä kesänä paljon tapahtumia. Nurmeksen Kesämusiikki, kesäteatterit, Valtimon pitäjän eri tapahtumat, Puu-Nurmeksen avoimet ovet, Villafestivaalit ja Drive In Rock ovat tapahtumia, joita on kehitettävä edelleen. Ne luovat kaupungista myönteistä mielikuvaa.

Pari vuotta sitten onnistuimme saamaan Maaseutuparlanentin järjestämisen Nurmekseen. Siihen on nyt panostettava.  Tapahtumat tuovat alueelle vieraita kaupunkimme ulkopuolelta ja hyödyttävät liike-elämää. Myönteinen pöhinä ruokkii itseään. 

         Jarkon läksiäiset ja leipomon seminaari

Eilen aamulla kävimme kaupunginjohtaja Pasi Parkkisen kanssa Lieksassa Muuramelle siirtyvän kaupunginjohtaja Jarkko Määttäsen läksiäiskahveilla. Muistoksi luovutimme hänelle uuden Nurmeksen historian. Tapasimme siellä myös Lieksan kaupunginvaltuuston pj. Matti Taposen. Kaikki neljä olimme samaa mieltä, että nyt meillä on matkailun saralla paljon tekemätöntä yhteistyökenttää. Kun Lieksa saa uuden kaupunginjohtajan, kutsumme naapurimme uuden kaupunginjohtajan, valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat vieraaksemme Nurmekseen testaamaan Buolu-ravintolan menun Bomban kylpylään. POROKYLAN_LEIPOMO

Ennätimme vielä kaupunginjohtajan kanssa vähän myöhästyneinä mukaan Nurmes-talolle Porokylän Leipomon 40-vuoitisjuhlaseminaariin. Ehdimme kuulemaan UEF:n aineettoman pääoman professori Anu Puusan pysäyttävää luentoa “Modernista työyhteisökulttuurista”. Turun Yliopiston tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmosen mielenkiintoisen esityksenteema oli “Ruokajärjestelmän räjähdys”. Leipuriliiton tervehdyksen toi Leipuriliiton tj. Mika Väyrynen. Tilaisuuden juonti toimittaja Keimo Lehtiniemi. Mukaan saimme hyvän tuotekassin. Siitäpä riittääkin viikonlopuksi purtavaa

          Leipomo oli siirtyä pois seutukunnalta  

Tilaisuuden alussa yrityksen tj. Erik Kärki, perustaja Eero Kärki ja edellinen tj. Timo Väänänen olivat kertoneet yrityksen historiasta, tästä hetkestä ja tulevaisuudesta. En ehtinyt Myöhästymisen vuoksi  esityksiä kuulemaan. Tilaisuuden jälkeen esitin heille vielä kaupungin kiitokset ja onnittelut. Yhteistyömme on toiminut hyvin. Timo Väänänen kertoi, kuinka kaupungin aktiivisuus kymmenen vuotta sitten sai yrityksen säilymään Nurmeksessa.  Alla olevasta linkistä pääset lukemaan Timo Väänäsen haastattelun Me-lehdestä. Siinä hän kertoo, kuinka lähellä Porokylän leipomo oli siirtyä pois seutukunnalta. 

https://porokylanleipomo.fi/fi/porokylan-leipomon-40-vuotinen-kasvutarina-on-kertomus-rohkeudesta-osaamisesta-alan-murroksesta-leipurien-ammattitaidosta-ja-taidosta-kuunnella-asiakkaita/

 

Kommentoi kirjoitusta.

Louhikosken kehittämistä on jatkettava

Torstai 31.8.2023 klo 6.54

Tämän aamun paikallislehdessä on juttua Louhikoskesta. Siellä tutkija Pertti Rannikko ihmettelee, miten vähän Nurmeksessa koskesta keskustellaan. Kun muutama vuosi sitten voimalan purkupäätös tehtiin, paikkakunnalla ei ollut toimelle juuri vastustusta. Rannikko ihmettelee nurmeslaisten hiljaisuutta myös purkamisen jälkeen. Louhikoskesta ja jatkotoimista ei juuri ole käyty keskustelua. Tutkijan mielestä hanke on jäämässä matkailun ja kalatalouden kannalta puolitiehen. Näin Rannikko paikallislehdessä juttelee.

Olin läheisesti mukana syksyllä 2020 kaupunginhallituksen puheenjohtajana Louhikosken purkuhankkeessa. Kaupunginjohtaja Asko Saatsilla oli suunnitelmia alueen kehittämiseksi. Niistä keskusteltiin myös PKO:n kanssa matkailun oheispalveluina samana syksynä julkisuuteen tulleen Bomban hotellihankkeen julkistamistilaisuudessa. En tiedä, onko hän jättänyt suunnitelmia seuraajalleen. Future Missions Oy:n Niilo Valkonen Lieksasta teki töitä kosken ennaltamiseksi. Hänellä on aiheesta arvokasta materiaalia. 

Kirjoitin 11.9.2020 Louhikosken voimalan purkamisjulkistamistilaisuudesta blogiini. Puheeni lopussa viittaan myös tulevaisuuden näkymiin. Koko kirjoitus on linkissä:

https://www.mattikamarainen.com/blogi/2020/09/11/35320

Myös Valtioneuvosto tiedotti Louhikoskesta:

https://valtioneuvosto.fi/-//1410837/louhikosken-pienvesivoimalaitoksen-purku-avaa-saramojoen-vesiston-pielisen-jarvitaimenille-1

Erälehden Louhikoski-juttuun pääset linkistä:

https://eralehti.fi/pielisen-jarvitaimenet-saavat-lisaa-vapaata-vetta-louhikosken-pienvesivoimalaitos-puretaan/

Tutkija Pertti Rannikolle voin kertoa, että kuntavaalien alla 2021 Nurmeksen monet  kehittämishankkeet pysähtyivät. Kaupungin poliittinen kultuuri muuttui. Vaalikeskusteluja hallitsivat Puustako, Tiiliniemen asiat ja Siun soten vaikeudet. Nurmeksen kuntapolitiikka-ryhmä piti taustalla netissä keskustelua. Se karkasi ehkä lapasesta, koska ylläpitäjä on laittanut ryhmän tauolle keväällä 2023. 

Kesäkuussa 2022 kaupunginjohtaja Asko Saatsi jätti eroanomuksen. Uusi kaupunginjohtaja aloitti tämän vuoden huhtikuun alusta. Kaupunkia ovat työllistäneet monet selvitystyöt ja valmistautumiset oikeudenkäynteihin. Huomenna saamme  päätöksen viimeisestä oikeudenkäynnistä, jossa oli mukana iso joukko todistajina luottamushenkilöitä ja kaupungin henkilökuntaa.

Uskon, että Louhikoski lähitulevaisuudessa tulee esille. Ei tässä jäädä tuleen makaamaan. Muistaakseni syyskuun loppupuolella on Hyvärilässä tilaisuus Saramojoen kehittämisestä työpajan muodossa. Olkoon se uusi alku tai pikemminkin jatko entiselle hankkeelle. Eikun voimia kaikille toimijoille! 

Kommentoi kirjoitusta.

Minne on hävinnyt yhteisöllisyys isojen asioiden valmistelussa?

Keskiviikko 23.8.2023 klo 10.02

Olen huolestuneena seurannut koronan ajan jälkeistä kehitystä Pohjois-Karjalassa. Minne on hävinnyt yhteisöllisyys isojen asioiden valmistelussa? Annameko tilaa osaoptimoinnille? Tällä vaalikaudella ovat monessa kunnassa kuntajohtajat vaihtuneet tai vaihtuvat vielä tämän vuoden aikana.

Ennen koronaa meillä oli pari kertaa vuodessa tilaisuuksia, joissa sekä maakunnan keskeiset päättäjät ja kuntajohtajat tapasivat toisiaan kasvokkain jonkin ajankohtaisen teeman puitteissa. Myös poliittiset piirijärjestöt pitivät toisiinsa yhteyksiä vaalien välilläkin.

Kun Siun sote perustettiin, kunnat lähettivät omistajaohjauskokousiin keskushallinnon luottamushenkilöitä. Siellä oli mukana kuntajohtajakin kuntien edustajin. Kun asioita ruvettiin linjaamaan maakunnan tahtotilaksi, kuntajohtajat poistuivat kokouksista.

Politiikalla on oltava sille kuuluva oikea rooli. Viimeisissä omistajaohjauskokouksissa osassa kunnistamme oli annettu puhe ja päätösvalta kuntajohtajille. Tuo on vaan esimerkki, miten poliittista päätösvaltaa oli annettu virkamiehille. Kunnissa taas kuntajohtajien on osattava hyödyntää poliittisen johdon tahtotila. Siinä hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajistojen toimiva yhteistyö virkamiesten kanssa on keskeisessä asemassa.

Tänään monen kunnan uudet kuntajohtajat profiloituvat enemmän tai vähemmän oman kuntansa asioiden puolustajina. Se on kyllä ymmärrettävää, mutta meidän on nähtävä kauemmaksi tulevaisuuteen. Yksin kunta ei selviä lähivuosien muutoksista, joita talouden kiristyminen kuntasektorille aiheuttaa. Se heijastuu myös yritysten elinvoiman kehittymiseen.

Odotan, että poliittiset piirijärjestöt aktivoituvat syksyn aikana. Keskustan piirin toiminnanjohtaja palaa töihin lähiviikkoina yli kahden vuoden virkavapaalta ministerin erityisavustajan tehtävistä.

Oletan, että piirijärjestöt odottavat yhteistä tapaamista. Siinä voidaan päivittää tämän päivän sekava tilanne. Ainakin me kuntien valtuustojen puheenjohtajat odotamme kutsua piirijärjestöjen järjestämään tilaisuuteen, johon saamme vaikka maakuntaliitolta ja kunnilta ajankohtaisia kuulumisia keskustelun aiheiksi.

Minulle tärkeitä asioita tulevaisuuden kannalta ovat ainakin kuntatalouteen, matkailuun, saavutettavuuteen, maakunnan työllisyyden hoitoon (TE2025 uudistus), maakunnan elinvoimaan jne. liittyvät kysymykset. Siis töitä riittää. Yhdessä olemme vahvempia. Tervetuloa töihin, Antti!

Kommentoi kirjoitusta.

Keskustankin syyskuussa valittavan puoluesihteerin taustat ruoditaan mediassa tarkkaan

Perjantai 11.8.2023 klo 10.09

Reilun kuukauden päästä Keskustapuolue pitää ylimääräisen puoluekokouksen Turussa. Siellä valitaan uusi puoluesihteeri, yksi varapuheenjohtaja ja päätetään lähteä puolueena Olli Rehnin taakse ensi talven presidentin vaaleissa.

Aluksi ajattelin, josko jättäisin puoluekokouksen nyt väliin. Turkuun on Nurmeksesta pitkä matka. Puoluesihteerin valinta kiinnostaa. Siksipä on taas lähdettävä. Samalla reissulla käyn verestämässä opiskeluajan muistoja 50 vuoden takaa.

Huolestuttavaa on, että Keskustan puoluesihteerikisaan on tietoni mukaan vain kaksi ehdokasta. Saamme Turussa Riikka Pirkkalaiselle seuraajan, jolla on iso työ kasata hajallaan oleva puolue ja nostaa kannatusluvut nykyisistä. 

Puoluesihteerikisaan ovat ilmoittautuneet tähän mennessä muistini mukaan vain Pauliina Maukonen ja Antti Siika-aho. Kumpaakaan hakijaa en tunne henkilökohtaisesti tarkemmin. Viimeksi mainittu Antti Siika-aho on lähtenyt voimakkaasti kampanjoimaan kentälle. Alkukesästä vilahtivat jossain mm. Petri Neittaanmäen ja Juha Rehulankin nimet. 

Olemme seurannee viime aikoina, miten tarkkaan media tutkii maamme politikkojen taustat aina teinivuosilta asti. Tuon raadollisuuden varsinkin perussuomalaiset ovat saaneet tuntea nahoissaan.

Antti Siika-aho on lahjakas ihminen. Hän on löytänyt Keskustasta poliittisen kodin toimien mm. Keskustanuorten pääsihteerinä ja pääministeri Mika Lintilän erityisavustajana. Jos Siika-ahosta tulee puoluesihteeri, niin varmasti hänen nuoruusvuosien toimet, kirjoitukset ja sanomiset ruoditaan auki mediassa tarkasti koko kansan tietoon. Siika-aho on luotsannut diktatuurista Pohjois-Koreaa tukevaa Suomi-Korea-Seuraa.

https://yle.fi/a/3-8552206?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp

Keskusta mataa nyt noin kymmenen prosentin kannatusluvuissa. Turun puoluekokousväen on nyt oltava valinnoissa tarkkana. Puoluesihteerin taustat on oltava sellaiset, että myös isänmaallisen, maalaisliittolais-alkiolaisen geeniperimän saanut seniorikeskustalainenkin voi hänet hyväksyä.

Minulle muistuu mieleen Turun ajoilta tapaus, kun toisesta puolueesta keskustaan liittynyt kaveri pyysi minua mukaansa piiritoimistolle piirin pj. Eeri Hyrkön luokse. Asiaa en vielä tiennyt. Matkaan lähdettiin.

Eeri otti meidät vastaan ja toivotti uuden jäsenen mukaan puolueen toimintaan. Oltiin jo pois lähdössä, kun kaveri totesi olevan vielä ihan asiaakin: ”Täällä on tuossa ihan lähellä keskustavoittoisessa kunnassa kunnanjohtajan paikka auki. Olisin siitä kiinnostunut”. Eeri oli vähän aikaa hiljaa ja hienotunteisesti rykästeli ja totesi: ”Sinusta tulisi varmaan hyvä kunnnanjohtaja, mutta meillä on ollut sellainen tapa, että ollaan ensin riittävä aika eteisessä ja siirrytään sitten myöhemmin salin puolelle”.

Pohjoi-Korea-sidonnaisuudet nuoruudessa ovat mielestäni merkityksellisiä. Siika-aho on taustojaan YLE:n uutisessa hyvin avannut. Puoluekokousväen on hänen  taustat arvioitava ennen puoluesihteerin valintaa. Ne on puoluejohdon tuotava reilusti kokousväelle tietoon. Vaalin jälkeen "Pulinat pois".

Kommentoi kirjoitusta.

Keskustan HVA-valtuustoryhmän vastine Karjalaisessa

Torstai 13.7.2023 klo 18.29

Palvelustrategian käsittely hyvinvointialueemme kesäkuun valtuustossa on herättänyt jälkikeskustelua varsinkin Keskustan valtuustoryhmässä. Varavaltuutetun Karjalaisen mielipidekirjoitukseen 11.7. Edellisessä blogikirjoituksessa käsittelen HVA:n  valtuuston päätöstä palvelustrategiasta. Nyt Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtajat ovat laatineet alla olevan asiaa selkeyttävän vastineen:

Karjalainen 13.4.2023

"Kaikki käsiparit tarvitaan töihin"

"Pohjois-Karjalan aluevaltuuston varajäsen Lahja-Elina Vatanen (kesk.) palasi kirjoituksessaan (Karjalainen 11.7.) aluevaltuuston kesäkuun 22. päivän kokoukseen esittäen kritiikkiä väärästä palveluverkkopäätöksestä. Vatasen tiedot päätöksen taustoista ovat kuitenkin puutteellisia.

Tulevaisuuslautakunnan 2.6. kokous äänesti palveluverkkoesityksestä. Keskustan Pekka Puustisen tekemä ja Jarkko Pirisen kannattama parannusesitys strategiajohtajan pohjaesitykseen hävisi äänestyksen 4-7.

Aluehallitus sai palveluverkosta kovan väännön jälkeen yksimielisen esityksen kokouksessaan 13.6. Keskustan aluevaltuustoryhmää esitys ei tyydyttänyt.

Ennen aluevaltuuston kokousta poliittiset ryhmät saivat Eero Reijosen vetämissä neuvotteluissa sovittua kompromissista, jonka mukaan kiinteä sote-asema säilyisi hyvinvointijohtajan/strategiajohtajan esityksestä poiketen myös Juuassa, Heinävedellä, Polvijärvellä, Rääkkylässä ja Tohmajärvellä.

Aluevaltuutettu Eeva-Liisa Auvinen (kesk.) jätti valtuuston kokouksessa oman muutosesityksensä, joka olisi säilyttänyt kiinteät sote-asemat myös pienemmillä paikkakunnilla.

Kokouspäivän ryhmien välisten neuvottelujen tuloksena keskustan ryhmä sai tiedon, että jos se asettuu Auvisen hyvän esityksen taakse muut ryhmät, lähinnä kokoomus ja sosialidemokraatit, äänestävät nurin sen ja myös Reijosen johdolla aiemmin neuvottelun kompromissin, jolloin valtuuston päätökseksi tulisi aluehallituksen pohjaesitys.

Keskustan ryhmän selvä enemmistö ei halunnut ottaa sitä riskiä, että Juuka, Heinävesi, Polvijärvi, Rääkkylä ja Tohmajärvi jäisivät vaille kiinteää sote-asemaa. Kyse oli yksinkertaisesti siitä, että äänestyksessä haluttiin turvata paras saatavissa oleva ratkaisu. Politiikassakin on joskus pakko taipua siihen, ettei kaikkea voi saada, jos omat voimat eivät siihen riitä.

Aluevaltuuston päätöksen mukaan sote-palvelut järjestetään jatkossakin myös Joensuun liitoskunnissa, muutaman vuoden kuluttua tosin ehkä vain 2-3 päivänä viikossa ja ehkä eri kiinteistöissä kuin nyt. Pitäjien palvelupisteisiin tuotavien palveluiden luettelossa on yli 20 palvelunimikettä mukaan lukien näytteenottopalvelut. Vastuu tämän lupauksen täyttämisestä on hyvinvointialueen toimivalla johdolla, jonka tehtävänä on valmistella palvelustrategian toimeenpanosuunnitelma.

Ennen sen valmistumista ja hyväksymistä ei tapahdu mitään muutoksia. Kannattaa myös huomata, että tähtäin on 15 vuoden päässä, vuodessa 2038. Se mahdollistaa harkitut ja hallitut uudistukset.

Muutoksista huolimatta yksikään sote-ammattilainen ei jää vaille työtä. Juhannusviikolla Pohjois-Karjalassa oli yli 400 hoitajan ja samansuuruinen lähihoitajavaje. Lääkäreitä puuttui noin 70. Kaikki nykyiset käsiparit tarvitaan töihin, ja jostakin on saatava myös uusia.

Tässä on kyllin haastetta meille kaikille, jotka kannamme aidosti huolta koko maakunnan palveluista ja hyvinvoinnista."

Eero Reijonen, Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja

Pekka Puustinen , ryhmän varapuheenjohtaja

Sinikka Musikka , ryhmän varapuheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta.

Hyvinvointialueella isoja asioita valmistelussa

Maanantai 3.7.2023 klo 0.37

Juhannusviikolla Siun soten hyvinvointialueen valtuusto hyväksyi palvelustrategian aina vuodelle 2038 asti. Valtuustossa käytiin vilkasta keskustelua ja parin äänestyksen jälkeen hallituksen muutettu päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti.  

Viime keskiviikkona oli kuntien ja hyvinvointialueen johdon yhteinen tapaaminen. Se olisi pitänyt pitää jo paljon aikaisemmin keväällä. Turhalta kärkevältäkin keskustelulta lausuntokierroksen aikana olisi vältytty. Näin pääsi syntymään luottamuspulaa kuntien ja hyvinvointialueen välillä. Vanhan Siun soten kuntayhtymän aikoihin pidettiin vuosittain vähintään kaksi omistajaohjauskokouksen tyyppistä tapaamista kuntayhtymän johdon ja kuntien keskushallinnon edustajien kanssa. Lisäksi Siun soten johto oli tuttu vieras kuntajohtajien kokouksissa. 

       Vuoden 2018 palvelustrategia oli jo kehittämisen jarru

Vuonna 2018 hyväksytty Siun sote ky:n palvelustrategia oli hyväksytty täysin kuntien ehdoilla. Jo ennen vuoden 2020 yt-neuvotteluja sitä olisi pitänyt pystyä tarkastelemaan muutostarpeen mukaisesti. Poliittisesti palveluverkkoon ei pystytty koskemaan. Lääkäreiden ja hoitajien henkilöstöpula oli jo tuolloin läsnä. Ostopalvelut alkoivat rajusti lisääntyä 2021 – 22 eikä vielä helpotusta siihen ole näköpiirissä. Henkilöstöpula on valtakunnallinen.  

Äskettäin hyväksyttyä palvelustrategiaa on valmisteltu mielestäni laajasti ja asiantuntemuksella yhdessä henkilöstön kanssa. Uskallan sanoa, että hyvinvointialue on ollut palvelujen tuottamisen suunnittelussa vanhan palvelustrategian vanki. Henkilöstö odotti muutosta. En valmistelun aikana palvelustrategiaa juuri kommentoinut. Tulevaisuuslautakunnan päätöksen jälkeen lämpenin skenaario 2:lle. Pienillä muutoksilla lopulliseksi päätökseksi muodostui skenaario 2B. 

Nyt meillä on maakunnassa lähes tuhannen hoitajan vaje (julkinen ja yksityinen). Se ei korjaannu lähivuosina. Nyt hyvinvointialue pääsee yhdessä henkilöstön kanssa kehittämään uusia toimintamuotoja, joilla perustason lähipalvelut voidaan järjestää nykyistä paremmin. Tässä avainasemassa ovat laajan palvelun sote-asemat. Kaiken toiminnan on oltava taloudellisesti ja henkilöstön riittävyyden kannalta kestävällä pohjalla. Palvelukonseptia ohjaavat hyväksytyt kriteerit, joiden muuttuessa myös alueen palvelut muuttuvat. Tämä voi tarkoittaa myös palvelujen lisäämistä, jos muutokset sitä edellyttävät. 

Hyväksytty palvelustrategia on laadittu viidelletoista vuodelle. On selvää, ettei sitä hetkessä panna täytäntöön. Parhaillaan on työn alla myös hallinnon uudistaminen. On odotettavissa merkittäviä muutoksia ihan perustasolla sote-asemilta lähtien linjassa ylös johtoryhmään asti.  

Yhdenkään kunnan sote-asemaa ei olla heti sulkemassa. Palveluja kehitetään lähipalvelujen suuntaan perusterveydenhuollon ja preventiikan ehdoilla. Kesälomien jälkeen alkaa palvelujen toimeenpano-ohjelman tekeminen. Siinä on meidän luottamushenkilöiden pystyttävä tutkailemaan hyvinvointialuettamme yli kuntarajojen. Liikaa omaan napaan katsoen saamme vain riitoja ja vastakkainasetteluja aikaiseksi. Ensimmäinen vääntö varmaan tulee, mikä elin toimeenpano-ohjelman hyväksyy.  

Minä antaisin toimeenpano-ohjelman hallituksen tehtäväksi. Jos sen päättää valtuusto, niin esim. palveluverkoston muuttaminen on vaikeampaa olosuhteiden äkillisesti muuttuessa. Niin ja ryhmissä ja niiden välilläkin syntyy kipinöintiä.  

Olemme tälläkin hetkellä tekemässä vahvaa alijäämää. Orpon hallitusohjelmassa on kirjattu meille vakavasti otettavia muuttujia. Valtionohjaus kiristyy talousseurannan myötä. Keltainen kortti on uusi instrumentti. Sote-kulujen kasvua hillitään hallituskaudella 1,3 miljardilla €:lla. Arviontimenettelyyn joutuminen ja sen tulokset voivat nopeasti horjuttaa hyvinvointialueen itsenäisyyttä. Meillä ei ole helppoja aikoja odotettavissa. Siksi pidättäydyn tässä vaiheessa ennakkoon ottamatta kantaa tulevaan, vaan sitoudun tehtyihin päätöksiin. Tehdään hyvät askelmerkit ja sitten yhteistyössä kaikkien ryhmien kanssa siirrytään päätösprosessissa seuraavaan vaiheeseen.

                Siun sotelle ainoana valtiolta lainanotto-oikeutta

Alkukesästä hyvinvointialueemme sai ministeriöltä myönteisiä uutisia. Saimme ainoana hyvinvointialueena lainanotto-oikeutta 139 milj. €. Käyttösuunnitelma on laadittava ensi vuoden aikana ja sen toteuttaminen on tehtävä viiden vuoden aikana.

Viime perjantaina paneuduimme tulevien vuosien investointitarpeisiin. Kaikki on huolella suunniteltava. Investointien on oltava tarpeellisia. Korkojen nousu on huomioitava. Poisto-ohjelma kasvaa ja näin vaaditaan riittävää vuosikatetta, jotta poistojen jälkeen voidaan vielä tehdä tulosta.  

Syksyllä ensi vuoden talousarvion laadinnan yhteydessä investointiohjelmakin päivittyy. Kärkipäässä siellä ovat APTJ (asiakas- potilas- tietojärjestelmä). Aivan kärjessä on myös Nurmeksen uuden sote-keskuksen rakentaminen. Nykyinen on tulossa elinkaarensa päähän. Nurmeksella on strategian mukaan laajan palvelun sote-aseman status. Kuntien taloudet kiristyvät. Kyllähän tämä meille sopii. Terveysasema rakennetaan kauungin taseeseen. Saamme edellee vuokratulot, tosin pienemmistä neliöistä. Rakennuksen poistot rasittavat sitten tilinpäätöstä. Kaupungilla on nyt kiire huolehtia rakennuspaikka, rakentamiseen liittyvät luvitukset ja mahdolliset kaavamuutokset.  

Alla linkki 22.6.2023 valtuuston kokouksen pöytäkirjaan (palvelustrategia). Valmistelun laajuudesta kertoo runsas liitemateriaali. 

http://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net/VateJulk/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2023100251-18

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Juhannusaaton tunnelmia

Perjantai 23.6.2023 klo 10.10

 

Tällä viikolla on ollut kaksi vaikeahkoa kokousta. Maanantaina Nurmeksen kaupunginvaltuusto käsitteli vuoden 2022 tilinpäätöksen ja eilen hyvinvointialueemme valtuusto hyväksyi palvelustrategian. Nyt avaan tuntemuksiani vähän maanantain valtuuston kokouksesta. Eiliseen HVA:n kokoukseen palaan vielä myöhemmin. 

Hallituksen ja valtuuston puheenjohtajistojen sekä kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan päivä alkoi jo aamulla teknisen johtajan virkaan hakijoiden haastatteluilla. Päivälle taisi tulla pituutta 14 tuntia. Minulla oli jo vähän huika, kun päivän ateriaksi jäi klo 11 lounas. Iltapäivä oli niin hektistä, että nälän tunne unohtui. Helteellä kyllä tuli kuitenkin nestetasapainosta huolehdittua. Kokous pidettiin Valtimolla Kuntalaisten talolla.


Pitkän poliittisen urani aikana jouduin maanantaina toisen kerran tilanteeseen, jossa tarkastuslautakunta ei esitä tili- ja vastuuvapautta kaupungin elimelle. Viime vuonna valtuusto äänesti sen lupajaostolle selvällä äänten enemmistöllä. 

Virkamiesjohto, entinen kj. ja kaupunginhallitus antoivat lausuntonsa tarkastuslautakunnalle kertomuksessa esitetyistä puutteista. Ne koskivat sisäisen valvonnan toimintaa. Vuokrasopimus oli tekemättä Puustako Oy:n kanssa.  Lautakunta pysyi kannassaan.  Oli odotettavissa, että valtuustossa äänestetään vastuuvapaudesta ja oli myös odotettavissa, että tili- ja vastuuvapautta esitetään vain kaupunginhallitukselle. Elokuun loppuun asti toimineelle kj. Asko Saatsille sitä taas ei esitettäisi.  

 
Valtuuston kokousta ennen oli selvitettävä vastuuvapauden myöntämiseen liittyvä juridinen puoli. Keskeistä oli, miten sisäistä valvonta oli toteutettu ja miten se oli toiminut. Pöytäkirjoista ja kaupunginjohtajan kehityskeskusteluista ei löydy merkintöjä tilintarkastajien esille nostamista puutteista. Puuhiiltämö ei kauppakirjan ehtojen mukaan ole vielä tänä päiväkään kaupungin omistuksessa. Ei sillä voi olla vuokrasopimustakaan. Jos vuokraat auton, et sinä voi sitä edelleen vuokrata. Tuo npitäisi olla selvä asia. 

 
Laistakin löytyy merkintä osapuolten tasapuolisesta kohtelusta. ”Harkintavallan väärinkäyttöä on esimerkiksi, jos myönnetään vastuuvapaus jollekin, mutta evätään se toiselta samassa asemassa olevalta.” Tämä juridinen puoli ennen valtuuston kokousta edeltävässä infossa valtuustolle kerrottiin. On myös muistettava, että kaupunginhallituksella on kaupunginjohtajaan esimiesasema. Se on kuntalaissa mainittu ja on myös johtajasopimuksessa tarkemmin avattu. Minulle oli selvää, että sekä kaupunginjohtajan että hallituksen tili- ja vastuuvapaus on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena.  

 
Tunnen Nurmeksen kaupungin valtuustokulttuurin hyvin. Kokouksessa tuli esitykset tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä sekä kaupunginhallitukselle että entiselle kaupunginjohtajalle. Tuli myös esitys, että hallitukselle se myönnetään muttei entiselle kj:lle. 

 

Kahden äänestyksen jälkeen sekä kaupunginhallitus että Asko Saatsi saivat tili- ja vastuuvapauden. Päätöksellä on sikäli merkitystä, että Puustakon tapauksessa saattaa asioiden mennessä huonosti nousta tulevaisuudessa korvausvaateita kaupungin taholta.

 
Alla linkki ma. 19.6.2023 Nurmeksen kaupunginvaltuustonkokouksen pöytäkirjaan. 

 
 Lukijoille hyvää juhannusta🌞🌼

 
 

 
 

 
 

 
 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Kuntien elinvoima nostettava vahvasti esille kuntien ensi vuoden talousarvioissa

Sunnuntai 28.5.2023 klo 14.38

Menneen viikon käytin lähes kokonaan yhteisten asioiden hoitoon. Tiistaina oli Siun soten valtuuston seminaari, jossa saimme kuulla strategiajohtajan esittämänä yhteenvedon laajasta kuulemiskierroksesta. Esitys oli valmisteltu ulkopuolisen asiantuntijan kanssa. Ehkä koko tämän vaalikauden tärkein asiakokonaisuus etenee nyt tulevaisuuslautakunnan kautta HVA:n hallitukseen ja sieltä edelleen valtuuston kokoukseen, joka juhannusviikolla torstaina 22.6. On tulossa pitkä kokous.

Kaikki realiteetit ja taloudellinen toimintakehys huomioiden näyttää siltä, että aikaisemmin esitetty kakkosskenaario on lähinnä tulevaa päätöstä. Itse pidän tärkeänä, että perusterveydenhuollon lähipalvelut turvataan hyväksyttävällä tavalla kaikissa kunnissa ja pitäjissä.

Keskiviikkona olimme kaupunginjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan kanssa Lahdessa Sibeliustalolla Suomen Yrittäjien järjestämässä kunnallisjohdon seminaarissa. Paikalla oli noin 1 100 kuntapäättäjää eri puolilta Suomea. Päivän luennot, alustukset ja paneelikeskustelut olivat tähän päivään sopivia. Yrityselämä on huolestunut koronasta ja Ukrainan sodasta johtuvasta taantumasta. Mietteliääksi minut saa, kun kaikki tuo näyttää kohtelevan itäisen Suomen maakuntia raskaimmin. Poikkeuksen tekee Lappi. Siellä käytetään taantuma nyt uusinvestointeihin.Lahti_kujo2023

Tarvitsemme Suomeen lisää työtä ja työllisiä. Työikäisten määrä kasvaa väestöennusteen mukaan vain suurimmilla kaupunkiseuduilla ja pistemäisesti muutamilla paikkakunnilla vuoteen 2035 mennessä. Väestömme vähenee, vanhenee, keskittyy, eriytyy, monikielistyy, monipaikkaistuu, sinkkuuntuu ja kaupunkiseutuistuu. Tuo kehitys on ollut tutkijoiden tiedossa jo vuosituhannen alkupuolelta lähtien. Aikoinaan PARAS-hankkeella yritettiin lähteä tutkijoiden tiedossa olevaa kehitystä taklaamaan. Aika ei tuolloin ollut vielä poliittisesti kypsä.

Mitä sitten löydämme avuksi? Pyörää ei kannata keksiä uudelleen. Työvoimapula koettelee lähes koko Suomea ja se on monen yrityksen kasvun esteenä Pohjois-Karjalassakin. Koulutukseen meidän on panostettava koko maakunnan alueella. Nuoria ei pidä päästää karkaamaan maakunnasta. Tarvitsemme enemmän oppisopimuksiin pohjautuvaa ammatillista koulutusta. Meille tulee kiihtyvällä vauhdilla uusia ammatteja. Uudelleenkoulutusohjelmien on pystyttävä vastaamaan kysyntään.

Työmarkkinoiden on uudistuttava vastaamaan tätä päivää. Työmarkkinasääntelyä on kehitettävä. Uuden työntekijän palkkaus ja irtisanominen ei saa olla yrittäjille pelkoa aiheuttava tekijä suhdanteitten vaihdellessa. Yrittäjyyden tukimuotoja ja uusien yritysten tukia on kehitettävä entistä yrittäjämyönteisempään suuntaan. Alueellisia täsmätoimia tarvitaan matalan työllisyysasteen alueilla. Tässä kunnat ovat avainasemassa.  

Kuntien on oltava luotettavia ja houkuttelevia ulkopuolisille investoreille. Tarvitsemme myös aktiivisia työmarkkinatoimia. Työttömät on saatava nopeasti työhön kiinni. Pohjois-Karjalan on onnistuttava TE-2024 uudistuksessa. Minkään kunnan tai osan maakuntaa ei kannata lähteä osaoptimoinnin tielle. Siinä helposti joudutaan vastakkainasetteluun maakuntakeskuksen ja seutujen kesken.

Pohjois-Karjalassa käydään tulevina vuosina kova kisa työvoimasta. Syntynyt kehitys helposti on syvällisen yhteistyön esteenä, kun meidän nyt pitäisi etsiä eriytymisen sijaan uusia yhteisiä selviytymiskeinoja. Kuntien ensi vuoden talousarvioissa on panostettava alueiden houkuttelevuuteen. Rahan niukkuus ei saa olla este. Taantuma on hyödynnettävä rohkeillakin ratkaisuilla.

Torstain olin Helsingissä Kuntatalolla KL:n valtuuskunnan kokouksessa. Siellä hväksyimme viime vuoden KL:n toimintaan liittyvät asiakirjat. Päivän tulevaisuuteen liittyvissä alustuksissa kuntien talousongelmat hallitsivat keskustelua. Huolestuttavinta on, että maakuntakeskusten ja niiden vierikuntienkin taloudet ovat kiristymässä.

Valtuuskunnan Keskustan ryhmä laati ajan henkeen sopivan kannanoton. Siinä on aineksia  Siun soten valtuustoryhmien puheenjohtajien äskettäisestä kirjelmästä Petteri Orpolle hallitusneuvottelupöytiin.

Alla koko kannanotto:

Kuntaliiton Keskustan valtuuskuntaryhmä  

Keskusta vaatii sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen turvaamista

Kuntaliiton Keskustan valtuuskuntaryhmä edellyttää, että myös tiukan talouden oloissa hyvinvointialueiden ja kuntien rahoitus peruspalvelujen tuottamiseen turvataan. Puheet miljardiluokan säästöistä huolestuttavat kaikkien alueiden asukkaita ja päättäjiä.  KL_kepun_ryhma_2023

Kaikilla hyvinvointialueilla on uudistettava toimintatapoja ja otettava käyttöön tekniikan tarjoamat mahdollisuudet. Keskusta kannattaa lämpimästi yksityisten ja kolmannen sektorin palvelujen tuomista julkisten palvelujen tuottajien rinnalle. Henkilöstön riittävyyteen ja palvelujen turvaamiseen tarvitaan kaikki käytettävissä olevat keinot.

Nykyinen hyvinvointialueiden rahoitus kohtelee alueita epätasa-arvoisesti. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos on laskenut eri alueiden väestön palvelutarpeeseen perustuvat rahoituskriteerit. Ne ovat Keskustan mielestä oikeudenmukaiset ja niistä on pidettävä kiinni. Vain näin voidaan turvata perustuslain mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille kansalaisille.

Osa alueista on jäämässä pysyvästi alle tarpeisiin perustuvaa rahoitusta. Kaikkein heikoimmassa tilanteessa ovat ne edelläkävijöinä toimineet alueet, jotka jo ennen sote-uudistusta olivat aloittaneet vapaaehtoisen yhteistyön. Hyvinvointialueiden rahoitus on korjattava niin, että siirtymätasauksen aiheuttamat leikkaukset poistetaan.

Alijäämien kattamisvelvoite kolmen vuoden määräajassa on osoittautumassa liian lyhyeksi toimintansa juuri aloittaneille hyvinvointialueille. Keskusta esittää siirtymäajan pidentämistä yhdellä vuodella. Näin ei asetettaisi vastakkain välttämättömiä investointeja ja peruspalvelujen saatavuutta kaikille hyvinvointialueiden asukkaille.

Valtion rahoituksella kustannetaan ihmisten tärkeimmät palvelut: koulutus, terveydenhuolto, työllisyys, hyvinvointi. Keskusta ei hyväksy leikkauksia kuntien valtionosuuksiin.  

 

Lisätietoja:

KL:n Keskustan valtuuskuntaryhmän puheenjohtaja Esko Lehtimäki, p. 040 550 6151

Nurmeksen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matti Kämäräinen p. 050 026 3470

Kommentoi kirjoitusta.

Siun soten rahoituksesta vetoomus hallitusneuvottelijoille

Maanantai 22.5.2023 klo 13.22

Hyvinvointialueiden rahoituslaki ei vastannut meidän maakuntamme todellista sairastavuutta. Tarvevakiointia ei otettu huomioon siinä määrin kuin meille olisi kuulunut. On kyllä myönnettävä, että meidän edunvalvontakaan ei toiminut tavalla, joka varmistaisi riittävät, tasapuoliset ja jo perustuslakiin pohjautuvat palvelut. Siun soten hyvinvointialueella rahoitusvaje on suurin. Kaltoin on kohdeltu myös Päijät-Hämettä. Molemmat maakunnat ovat olleet sote-integraatiossa ladunavaajia.

Orpokin huomasi, että sote-rahoituksessa on valtakunnallisesti miljardin vaje tälle vuodelle. Siitä parin viikon takainen A-studion sote-asiantuntijaryhmä keskusteli. Oletettavasti keskustelemassa olivar hallitusneuvottelijoiden sote-pöydän asiantuntijalobbarit.

Lisärahan kimpussa ovat ensimmäisinä ERVA-alueiden keskukset. A-studion raadin keskustelun viesti oli meille, että hyvinvointialueita ja keskussairaaloita on liikaa ja perinteisten terveyskeskusten aika on ohi. Painopistettä halutaan siirtää perusterveydenhuollon suuntaan preventiikkaa unohtamatta. Tuota sanomaa ERVA-keskusten johtajat veivät viime hallituskaudella ministeriöiden sote-lainsäädännön valmisteluihin ylimpien virkamiesten kautta. Nyt on tärkeää, että Siun soten tyytymättömyys rahoituslakiin viedään vielä hallitusneuvottelijoille.

Hyvinvointialueen hallitus linjasi jo heti vaalien jälkeen, että se laatii hallitusneuvottelijoille laajan kannanotton rahoituslain epäoikeudenmukaisuudesta. Asiaa on käsitelty valtuustoryhmissä ja näin allekirjoittajina oivat kaikki HVA:n valtuustomme ryhmäpuheenjohtajat.

 

Alla loppuviikosta julkisuuteen tullut Siun soten valtuustoryhmien puheenjohtajien kannanotto kokonaisuudessaan:

 

SOTE-rahoitusmallin valuvika estää yhdenvertaisten palvelujen toteutumisen Pohjois-Karjalassa


Nykyinen rahoituslainsäädäntö ei kohtele hyvinvointialueita yhdenvertaisesti, vaan osa
hyvinvointialueista jää pysyvästi alle laskennallisen, tarveperusteisen rahoituksen. Näin
perustuslailla turvattu kansalaisten yhdenvertainen oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin ei toteudu. Rahoituslainsäädännössä on vakava valuvika, joka on uudessa hallitusohjelmassa korjattava.

Hyvinvointialueiden rahoituksen on turvattava riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen kaikilla hyvinvointialueilla. Tämä lakisääteinen järjestämistehtävä voi toteutua vain, jos hyvinvointialueiden rahoitusmalli on yhdenvertainen.

Rahoitusmallin laskentakriteereissä painottuvat erilaisilla kertoimilla kunkin hyvinvointialueen asukasmäärä, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarvetta kuvaavat tekijät ja alueellisia olosuhteita kuvaavat tekijät. Osa rahoituksesta määräytyy ns. HYTE-kertoimen perusteella. Alueellinen rahoitus lasketaan vuosittain uusimmilla tilastotiedoilla vastaamaan muutoksia kunkin alueen palvelutarpeessa ja muissa olosuhdetekijöissä. Tämä ei korjaa siirtymätasauksesta johtuvaa ongelmaa.Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) määrittämät, väestön palvelutarpeeseen perustuvat, niin sanotut tarvevakioidut rahoituksen kriteerit ovat oikeudenmukaiset. Voimassa olevaanrahoituslakiin kirjattu seitsemän vuoden pituinen siirtymätasaus ei kohtele hyvinvointialueita yhdenvertaisesti.

Siirtymätasauksen avulla rajoitetaan seitsemän vuoden aikana hyvinvointialueiden laskennallisen rahoituksen kasvu maksimissaan kahteensataan (+200) euroon ja rahoituksen väheneminen viiteenkymmeneen (-50) euroon alueen asukasta kohti. Vuonna 2023 Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle olisi kuulunut rahoituslaskentamallin mukaisesti lisärahoitusta 397 euroa asukasta kohti eli 64 900 000 € vuodessa. Tämän tarveperusteisen kasvun siirtymätasaus kuitenkin
leikkasi kokonaan pois. Seuraavina vuosina siirtymätasaus pienenee hitaasti.

Lopputulemana on, että Pohjois-Karjalan hyvinvointialue menettää laskennallista rahoitusta yli 374 000 000 € vuosina 2023 - 2029, minkä jälkeen rahoituspohjaan jää pysyvästi noin 34 000 000 € (n. 4 %) vaje.

Pohjois-Karjalassa väki vähenee ja vanhenee. Palvelutarve on huomattavasti suurempaa kuin maassa keskimäärin. Itä-Suomessa, kuten muuallakin on pula ammattitaitoisesta henkilöstöstä. Rahoitusmalliin sisällytetty siirtymätasaus rajoittaa kykyämme uudistaa palveluja esimerkiksi investoimalla uuteen teknologiaan ja tietojärjestelmiin. Pohjoiskarjalaisten perustuslaillinen oikeus yhdenvertaisiin palveluihin ei toteudu rahoitusmallissa olevan valuvian vuoksi.

Tämän vuoksi siirtymätasauksesta on poistettava rahoituksen kasvua rajoittava leikkuri. Tästä syntyvät kustannukset voidaan kattaa esimerkiksi yhtenäistämällä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut valtakunnallisesti. Siirtymätasaus ei myöskään saa jäädä pysyväksi millekään hyvinvointialueelle, vaan kaikkien alueiden on päästävä laskennalliselle palvelutarvetta vastaavalle rahoitustasolle.


Joensuussa 17.5.2023
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuustoryhmien puheenjohtajat

 

Eero Reijonen, Keskustapuolueen valtuustoryhmä
Matti Taponen, Sosiaalidemokraattien valtuustoryhmä
Aulikki Sihvonen, Kokoomuksen valtuustoryhmä
Petteri Tahvanainen, Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Sari Huovinen, Liike nyt valtuustoryhmä
Sari Koskinen, Vihreiden valtuustoryhmä
Henry Määttä, Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Maija Silvennoinen, Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä

 

Kommentoi kirjoitusta.

Teittemme korjausvelka kasvaa entisestään

Keskiviikko 10.5.2023 klo 6.57

Joka vuosi näihin aikoihin saan mökkireissuilla hyvän tuntuman teiden kevätkunnosta. Tänä vuonna yöpakkaset kuivattivat sorateitä ja näin kelirikko ei ole ihan samaa luokkaa kuin joskus sateisimpina keväinä. Tosiasia kuitenkin on, että vuosi vuodelta Suomen teiden hoitovelka on kasvanut kaikentasoisilla väylillä. Tiet ovat nyt huonommassa kunnossa kuin kertaakaan 1990-luvun jälkeen.

Tapasin vapun tienoihin henkilön, joka tunsi tulevan kesän asfaltointityöt koko valtakunnan alueella. Hän oli kehityksestä hyvin huolestunut. Yleensä päällystysryhmät ovat jo toukokuun alussa tuttuja näkyjä eri puolilla Suomea liikuttaessa. Tänä vuonna ei ole kiirettä. Koko kesälle oli suunnitelmissa alunperin tehdä uutta päällystettä ja paikkausta yhteensä noin 4000 kilometriä. Se on määrä, mikä vuosittain on teitä pinnoitettu.

Hyvin monista syistä johtuva kustannusten nousu on vaikuttanut, että tänä vuonna saadaan uutta pintaa vain       1 500 km maamme  ELY-keskusten alueilla. Se on vain reilu kolmannes alkuperäisistä suunnitelmista. Korjausvelka kasvaa noin 2500 km! Koskaan ei ole ollut näin surkea tilanne.

Kesän pinnoitustilanteen kuultuani kävin katsomassa Savo-Karjalan ELY:n sivuilta alueemme päällystyssuunnitelmat. Tämän hetkisen ohjelman mukaan päällystetään teitä tänä kesänä Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa yhteensä noin 240 kilometrin matkalta. Päällystystyöpituus on noin 120 km lyhyempi kuin edellisenä vuonna. Rahaa tuohon käytetään noin 28 miljoonaa euroa. Se on seitsemän miljoonaa euroa vähemmän kuin viime vuonna. Korjausvelan hillitsemiseksi ELY-alueellamme pitää pystyä päällystämään noin 500 km vuosittain.ELY_tieiden_paallysteet

Seuraamme koko ajan, miten tuo koko maan 1500/4000 suhde käyttäytyy meidän ELY-alueella.  Pelättävissä on, että uusien päällysteiden toteutuma on huomattavasti pienempi.Toivottavasti ELY-keskusksen sivuilla oli viimeinen ja realistinen päivitys. Huoleni on joka tapauksessa aiheellinen.

Nyt maakuntamme edunvalvojien on oltava aktiivisina. Kiteellä ollaan sulkemassa Syrjäsalmen siltaa pitkäksi aikaa uuden sillan rakentamisen takia. Suuri osa maakuntaa jää pahasti mottiin. Tieverkoston kunnosta ei pystytä huolehtimaan. Kaikella tuolla on maakunnalle kielteinen vaikutus.

Sillanrakentamisen ja teiden korjausvelan kasvun ehkäisemisessä on huomioitava raskasliikenne, tehtaiden puutavarahuolto, matkustajaliikenne, vientiteollisuus ja nyt uutena asiana NATO-jäsenyyden aiheuttamat vaateet itäisen Suomen väyläinfralle.  Kaikki tämä tukisi suuresti koko maakuntamme kehitystä. Meillä on täällä raskasta teollisuutta ja puutavaran jalosteita. Meillä on täällä suuret metsävarat ja huomattava bioenergiapotentiaali. Nyt on edunvalvontaa terästettävä kaikilla rintamilla.

Kommentoi kirjoitusta.

Visit Karelian toiminta katkolla?

Keskiviikko 26.4.2023 klo 10.58

Olen juuri Barcelonan lentokentällä odottamassa kotimatkaa. Takana on pitkästä aikaa omatoimimatka. Kaikki valmistelut hoidimme vaimoni kanssa netin kautta. Suunnittelimme ennakkoon myös kolmen päivän ohjelman kaupungin eri kohteisiin. Kaikki maksut matkan aikana suoritin MobilePayllä ja kortin lähipalvelulla. Moniin kohteisiin lipun osto käy nopeasti ja jonottamatta QR-koodin kautta. Camp_Nou

Odotan jo lähtöportilla B 68 ja voimme vaimoni kanssa kaiken toimineen hyvin. Auto on vielä löydettävä Helsingin lentokentän parkkihallista. Otin muistin varmistamiseksi pari kuvaa P3:sta. Kerran olen etsinyt siellä autoa, kun ei ollut enää varmuutta sen sijainnista.

Pohjois-Karjalan ja myös Nurmeksen elinvoima nojaa matkailun kasvuun. Koronan aikana kotimaan matkailu piristyi. Polttonesteiden hinnan nousu ja sähköautojen rajalliset liikkumissäteet suosivat keskisen ja itäisen Suomen matkailukohteita.

Maakunnassamme on taitettu peistä maakunnallisen matkailun markkinoinnin tuottamisesta. Kunnat hoitivat sitä aikaisemmin yksin. Nurmeksen  matkailun hoiti 2000-luvun alkupuolelle asti Loma-Nurmes. Se aiheutti jatkuvaa kiistaa kaupungin ja eri matkailuyrittäjien kesken. Toimin yrityksen hallitulsen puheenjohtana neljän eri toimitusjohtajan kanssa kahden vaalikauden aikana.

Kaupunki oli vahvasti sitoutunut taloudellisesti Bomban alueen kehittämiseen ja oli kytköksissä myös alueen tiheästi vaihtuviin yrittäjiin. Seurasin kehitystä hyvin läheltä. Matkailun markkinointi siirtyi Karelia Expertille ja myöhemmin Visit Karelialla. Näiden kautta on verkostoitu kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Yrittäjillä on myös omia kanavia.

Tällä hetkellä Visit Karelia on maakuntamme matkailun destinaatio-organisaatio, joka markkinoi aluetta sekä saa aikaan merkittävää kasvua ja kauppaa yrityksille. Omistajina ovat kaikki Pohjois-Karjalan 13 kuntaa, joilla on yhtiöstä 95 % omistusosuus. Nyt yhtiön toimitusjohtaja on irtisanoutunut. Hän oli yhtiän kolmas tj. kahden vuoden sisällä. Kyllä tuo jostain kertoo. Eilisen maakuntalehden haastattelussa eroava tj. Annamari Kärki kertoo huolensa ammattilaisen silmin.

Tällä hetkellä kunnat ovat evästäneet yhtiökokousedustajiaan. Minulla on sellainen kuva, että varsinkin maakuntamme reuna-alueiden kunnat ovat irtautumassa Visit Kareliasta. Lehtitietojen mukaan näin ovat Lieksa, Juuka ja Kitee toimineet. Nurmes varmaan seuraa naapureiden käyttäytymistä.

Täällä nähdään, ettei yhtiö nykyisellä toimintakulttuurilla anna maksetuille rahoille riittävästi korviketta. Aikoinaan yhtiön hallitukseen kyllä seudulta haettiin osaamista.

Viime maanantaina Joensuun kaupunki piti  valtuustoseminaarin, jossa Karelia Visit Oy:n kärjistynyt tilanne on ollut esillä. Kaupunki on yhtiön suurin osakas. Uskon, ettei Joensuu lähde yksin yhtiötä rahoitamaan ja pyörittämään. Kaupunki ei pidä vapaamatkustajista ja pullasta rusinoiden poimijoista. Näin meillä ei ole jatkossa maakunnallista matkailun markkinointitoimijaa.

Kiteen kaupunki eilisen maakuntalehden uutisen mukaan panostaa lisää Saimaa Visit Oy:n palvelujen ostoon. Kävin reilu kuukausi sitten PKO:n ja Kolin matkailun järjestämässä tilaisuudessa Kolilla.  Yhtiöllä on kolme jalkaa, Koli, Lieksa (Ruunaa, Vuonislahti) ja Juuka. Kaikilla on omat intreesit. PKO on Kolilla vahva toimmija. Nurmes pystyy hoitamaan matkailupalvelua Pikes Oy:n kautta. 

PKO on maakuntamme suurin matkailutoimija, joka on viime vuosina panostanut ja panostaa edelleen kovasti maakuntaamme. Se on lähettänyt Pielisen Karjalaan selvän viestin matkailun oheispalvelujen kehittämiseksi. Hurry up!! Villi Pohjolan vetäytyminen Bomban alueelta oli meille iso pettymys.

Kuntatalous heikkenee tulevaisuudessa. Yksittäisten kuntien matkailuun käytettävissä olevat taloudelliset panokset joutuvat suuren tarkatelun kohteeksi ihan lähivuosina. Valtiovaltaa lähempänä on sote-rahoituksen riittävyys alueilla. Siellä rahat eivät riitä. Kunnat saavat toimia enemmän omillaan

Mielestäni kuntien kannattaa nyt vielä tarkkaan harkita, luopuvatko he maakunnallisesta Visit Karelia Oy:stä. Helposti kunnissa ajaudutaan meille nurmeslaisille tuttuun 20 - 30 sitten vallinneeseen vastakkain asettelun riitelevään kulttuuriin. Matkailuun panostaminen jakaa kuntalaisten mieliä.

Kommentoi kirjoitusta.

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »