Matti Kämäräinen
Haapalahdentie 12
75530 Nurmes
0500263470
Laajan palvelun sote-asemien suunnittelu alkaa NurmeksestaSunnuntai 3.3.2024 klo 12.08 Hyvinvointialueen toiminta- ja palvelustrategiassa on panostettu perusterveydenhuollon ja ennaltaehkäisyn kehittämiseen sekä tehtyjen palveluverkkolinjausten vaikuttavuuden arviointiin. Näin tekemällä ajoissa oikeat toimenpiteet paineet kalliimpaan erikoissairaanhoitoon pystytään pitämään hallinnassa. Viime kesäkuussa HVA:n valtuusto hyväksyi palvelustrategian. Se sisälsi seitsemän laajan palvelun sote-asemaa. Niistä yksi on Nurmes. Se vastaa tulevaisuudessa Nurmeksen ja Juuan kunnan alueen sote-palvelujen tuottamisesta. Menneen viikon aluevaltuuston seminaarissa esiteltiin luottamushenkilöille tämän hetken palvelustrategian ja –verkon toimeenpanon valmistelu ja päätöksenteon aikataulu. Myös Nurmeksen uuden sote-aseman palveluvaateet olivat esillä. Laajan palvelun sote-asemia tulee Nurmeksen lisäksi Lieksaan, Ilomantsiin, Liperiin, Kiteelle, Kontiolahteen ja Outokumpuun. Joensuun alueen sote-palveluihin en tässä kirjoituksessa ota kantaa. Sinne tulee aikanaan yksi iso sosiaali- ja terveyspalvelukeskus, joka tuottaa palvelut alueen 70 000 asukkaalle. Hyväksyttyjen kriteerien mukaisesti 95 % laajan palvelun sote-aseman asukkaista pystyy saavuttamaan sen 40 minuutin ajomatkan päästä. Kaikilla laajan palvelun sosiaali- ja terveysasemilla on sovitut palvelut, jotka ovat niissä samojen kriteerien mukaisesti tuotettuina. Liikkuvat lähipalvelut täydentävät palvelujen saatavuutta alueilla, joilla palvelutarve ei edellytä kiinteitä kivijalkapalveluja. Laajan palvelun sote-asemien käynnistämisessä oli kilpailua, mistä päin maakuntaa työ aloitetaan. Päätimme aloittaa valmistelun ja toteuttamisen Nurmeksesta. Aikataulu on tiukka. Ennen kesälomia suunnitelmat julkaistaan neljän laajan palvelun sote-aseman kohdalta ja loput kolme jää sitten syyspuolelle. Työ jatkuu Nurmeksesta yksi laajan palvelun sote-asema ja sen vaikutusalue kerrallaan. Siun sote tiedottaa yksityiskohtaisemmin Nurmeksen, Valtimon pitäjän ja Juuan uudistuvista palveluista ensi viikolla, kun henkilöstöä koskeva yt-neuvottelu on käyty. Niissä ei ole kyse irtisanomisista, vaan henkilöstöä koskevista toiminnallisista muutoksista. Nurmeksen laajan palvelun suunnitelmassa esitetään ykstyiskohtaisesti, mitä palveluja sote-asema tarjoaa. Tärkeää on tietää myös, mitä palveluja viedään lähipalveluina Juukaan ja miten Valtimon liikkuvat lähipalvelut järjestetään. Sitten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelma lähtee lausunnoille Nurmeksen ja Juuan kunnanhallituksille sekä hyvinvointialueen lautakunnille ja vaikuttamistoimielimille. Hyvinvointialueen tavoitteena on, että Nurmeksen laajan palvelun sote-aseman järjestämissuunnitelma on hyväksyttävänä vapun jälkeisessä HVA:n hallituksen kokouksessa. Näin edetään kaikkien seitsemän laajan palvelun sote-aseman kohdalla tavoitteena saada kaikki seitsemän asemaa valmiiksi vielä tämän vuoden aikana. Jokaiselle seitsemälle asemalle ja sen vaikutusalueelle laaditaan oma alueellinen sote-järjestämissuunnitelma. Laajan palvelun sote-asemien järjestämissuunnitelmat eivät ole keskenään identtisiä. Niiden suunnittelussa otetaan huomioon kunkin alueen väestön sote-palvelujen tarpeet. HVA:lla on suunnittelussa käytössä aluevaltuuston hyväksymät palvelutarpeen kriteerit, kuntien asukasmäärät ja sairastavuus sekä muut tarpeet. Nurmeksen ja Juuan asukasluku on vähän yli 13 000. Ikävakioimaton sairastavuusindeksi on Nurmeksessa 151 ja Juuassa yli 160. Koko maan keskiarvo on sata. Meidän luku kertoo alueemme keskimääräisestä suuremmasta sairastuvuudesta. Niinpä Nurmeksen laajan palvelun sote-aseman palvelujen tuottamissuunnitelma tehdään noin 20 000 asukasta varten. Tuo on otettava huomioon henkilöstön ja toimitilojen suunnittelussa. Oma juttunsa on sitten tilakysymysten ratkaisut. On selvää, että kunnista vuokrattavat neliömäärät laskevat tuntuvasti, mikä varmasti aiheuttaa keskustelua tyhjiksi jäävien kiinteistöjen kohtalosta. Palaan aiheeseen myöhemmin. |
YTA-alueemme tiiviimpään yhteistyöhönLauantai 10.2.2024 klo 12.33 - YTA-alueemme tiiviimpään yhteistyöhön Itä- ja Keski-Suomen neljä hyvinvointialuetta muodostavat yhteisen yhteistoiminta-alueen (YTA-). Se kattaa KYS:n toiminta-alueen. Aikaisemmin puhuttiin ERVA-alueesta (erityisvastuualueet). Eilen kokoontuivat yhteistoiminta-alueemme hallitukset ja valtuustojen puheenjohtajistot yhteiseen seminaaripäivään Vaalijalan hoitolaitoksessa Pieksämäellä. Minulle ovat tuttuja Siun soten aikaiset ERVA-kokoukset. Silloin yhteisenä rajapintana oli erikoissairaanhoito. Siun soten kannalta oli iso asia, kun pääsimme sopuun vaativan hoidon keskittämisasetuksesta. Siitä saatiin toivottu kirjaus kyseiseen asetukseen. Eilen evästettiin laajentuvaa yhteistyötä. Työn alla on uusi YTA-sopimus, jossa hyvinvointialueiden rooli on laajempi käsittäen sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen. Alla otteita eilisestä neljän hyvinvointialueen tapaamisesta laaditusta yhteistiedotteesta: Itä- ja Keski-Suomen hyvinvointialueet laajentavat ja syventävät yhteistyötään. Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueiden aluehallitukset valmistelivat (9.2.2024) Itä-Suomen yhteistyöalueen (YTA) yhteistyösopimusta Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksessa Pieksämäellä. Neuvottelujen alaisena oleva YTA-sopimus käsittää kaikki hyvinvointialueiden palvelujen toimialat. Aiempi yhteistyö sairaanhoitopiirien välillä käsitti vain erikoissairaanhoidon vaativimmat palvelut. Nyt sopimuksessa ovat mukana laajasti myös perusterveydenhoito, lasten ja perheiden sekä ikäihmisten palvelut, muut sosiaalipalvelut, pelastustoimi sekä tukipalvelut. Yhteistyön keskiössä ovat myös tutkimus, koulutus ja innovaatiot, sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät sekä valmius ja varautuminen itäisellä alueella. YTA-sopimuksen neuvottelut ovat edenneet hyvässä yhteistyön hengessä loppusuoralle. Sopimuksen tavoitteena on varmistaa toimiva työnjako ja kustannusten hallinta koko 810 000 asukkaan alueella. – Teemme tiivistä, strategista ja hyvähenkistä yhteistyötä, joka auttaa meitä jokaista. Yhteistyöllä pärjäämme paremmin ja pystymme tekemään asioita tehokkaammin. Sopimus on edennyt jo niin pitkälle, että sitä voitiin esitellä aluehallituksille. Päätöksentekoon se tulee kevään aikana. Kaikkien hyvinvointialueiden mittavat alijäämät ja henkilöstöpula ovat myös kirittäneet meitä miettimään yhteistyön syventämistä ja edullisempia tapoja tuottaa palveluja, kertoo kokousta isännöinyt Etelä-Savon aluehallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen (kesk.). YTA-sopimuksessa sovitaan vaativimpia erikoissairaanhoidon palveluja koskevasta yhteistyöstä. Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueiden aluehallitukset pitävät tärkeänä Kuopion yliopistollisen sairaalan aseman vahvaa roolia. Vahva yliopistollinen sairaala on olennainen mm. vaativimpien erikoissairaanhoidon palveluiden saatavuuden, lääkärikoulutuksen ja lääketieteellisen tutkimuksen kannalta. Aluehallitukset keskustelivat kokoontumisessaan sairaalaverkkoa koskevista ehdotuksista. Aluehallitukset viestivät valtion suuntaan, että jokaisella hyvinvointialueella tulee olla laajan päivystyksen sairaala, jossa on ympärivuorokautinen tarvittavien erikoisalojen päivystys ja mahdollisuus yöaikaiseen leikkaustoimintaan, tehohoitoon sekä synnytysten hoitamiseen. Keskussairaalat ovat välttämättömiä, jotta väestön kasvavaan palvelutarpeeseen voidaan vastata myös tulevaisuudessa. Itä-Suomen yhteistyöalueen hyvinvointialueiden TKKI-toimintaa edistetään jatkossa tiiviissä yhteistyössä. TKKI-infrastruktuurin yhteiskäyttöä vahvistetaan. Tutkimus-, kehitys-, koulutus- ja innovaatiotoimintaa ohjaamaan perustetaan Itä-Suomen yhteistyöalueen TKKI-yhteistyöryhmä. – Jäsenet nimetään yhteistyöalueen hyvinvointialueilta ja keskeisiltä yhteistyötahoilta kuten korkeakouluista. Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistot ovat merkittävä alan osaamisen ja koulutuksen keskittymä. Ne ovat kaikkien sosiaali- ja terveysalan ammattien kouluttajina koko maan suurimpia, toteaa Keski-Suomen aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula (kesk.). Yhteistyöalueen tutkimustoiminta laajennetaan kattamaan hyvinvointialueiden koko toimintakenttä vahvistamalla muun muassa sosiaalipalvelujen-, hoitotieteen-, sosiaali- ja terveysjohtamisen-, vaikuttavuuden sekä hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen tutkimusta ja siihen liittyvää yhteistyötä. Hyvinvointialueiden tutkimus- ja innovaatiotoimintaa ja tuloksellisuuden seurantaa rakennetaan yhteistyössä. Yhteistyötä siivittää myös sote- ja tukipalvelujen ammattilaisten pula liki kaikissa ammattiryhmissä laitoshuoltajista erikoislääkäreihin. Väestön ikääntyessä myös työvoiman saatavuus vaikeutuu. Palveluja tarvitsevien potilaiden määrän kasvaessa ei henkilökuntaa olekaan saatavissa riittävästi tuottamaan palveluita. – Tämän epäsuhdan korjaaminen edellyttää palvelujen luonteen ja sisällön kehittämistä sekä hoitojen hyödyn arviointia. Esimerkiksi erikoislääkärien puute aiheuttaa helposti pullonkaulan palvelujen saatavuuteen. Tämän vuoksi on koulutusta kehitettävä tulevien vuosien tarpeiden mukaisesti, sanoo Pohjois-Savon aluehallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen (kesk.). Koulutettujen asiantuntijoiden riittävyyden ja saatavuuden varmistamiseksi sekä osaamistason jatkuvaksi nostamiseksi kaikilla sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen aloilla aletaan tehdä tiivistä yhteistyötä. Hyvinvointialueiden ja eri koulutusorganisaatioiden yhteistyötä tiivistetään perustutkintoihin, jatkuvaan oppimiseen kuten ammatilliseen jatko-, erikoistumis-, ja täydennyskoulutuksiin, moniammatillisiin harjoitteluihin sekä akateemiseen jatkokoulutukseen liittyen. – Näin hyvinvointialueet pystyvät vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin koulutusta ja tutkintoja suunniteltaessa. Varmistamme sopimusten avulla, että harjoittelut ja käytännön opetusjaksot toteutuvat koko yhteistyöalueella yhtenäisellä ja sujuvalla tavalla, sanoo Pohjois-Karjalan aluehallituksen puheenjohtaja Juha Mustonen (kesk.). Lääketieteen perusopetuksen hajautetusta järjestämisestä, erikoislääkäreiden, hammaslääkäreiden, ravitsemusterapeuttien ja muiden yliopistotasoisten sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutuksesta sekä harjoitteluista ja muusta opetusyhteistyöstä on tehty tai tehdään sopimukset yhteistyöalueen hyvinvointialueiden, Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston kesken. Sähköisten palvelujen yhteistyössä on tunnistettu neljä osa-aluetta, joiden kohdalta nähdään eniten suoraviivaista yhteistyön rakentumista. Osa-alueet ovat tuotannon- ja toiminnanohjauksen, APTJ (asiakas- ja potilastietojärjestelmä), digiratkaisut ja arkkitehtuuri sekä tietojohtaminen. – Aluehallitusten yhteinen toive on, että valtio edesauttaisi pitkäjänteisellä rahoituksella esimerkiksi asiakas- ja potilastietojärjestelmien käyttöönottoa. Niiden kilpailutukset ja käyttöönotot ovat pitkiä vaalikausia ylittäviä prosesseja, joiden vieminen loppuun onnistuu parhaiten yhteistyössä muiden hyvinvointialueiden kanssa, arvioi Mustonen. YTA-sopimus on voimassa vuoden 2027 loppuun saakka. Sen toteutumista arvioidaan vuosittain Itä-Suomen yhteistyöalueen johtoryhmässä, joka koostuu yhteistyöalueen hallitusten puheenjohtajista ja hyvinvointialuejohtajista. Johtoryhmä myös tarvittaessa linjaa sopimuksen toteuttamiseen liittyviä operatiivisia kysymyksiä ja antaa tarvittaessa suosituksia sopimukseen tarvittavista päivityksistä. Hyvinvointialueiden yhteistyötä ohjaa sote-uudistuksen yhteydessä säädetty järjestämislaki. YTA-sopimus laaditaan valtuustokausittain.
|
Maakuntaliiton järjestämässä kuntakokouksessa myönteistä pöhinääSunnuntai 4.2.2024 klo 20.33 Viime keväänä ja kesällä keskustelin useamman kunnan luottamushenkilökollegojen kanssa poliittisen kulttuurin muuttumisesta Koronan aikana. Monet isot maakunnalle tärkeät edunvalvontaan liittyvät asiat hoidettiin yhdessä. Poliittiset piirijärjestöt tapasivat toisiaan eri tilaisuuksissa vaalien välilläkin. Usein maakuntaliitto oli yhteinen alusta. Elokuun lopulla kasasin ajatuksiani tämän hetken poliittisten järjestöjen roolista tälle sivustolle. Sanomalehti Karjalainen käsitteli aihetta syksymmällä. Menneellä viikolla maakuntaliitto kutsui kaikki Pohjois-Karjalan poliittiset järjestöt ja kuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat maakuntaliittoon yhteiseen keskustelutilaisuuteen. https://www.mattikamarainen.com/blogi/2023/08/23/44657 Kuntakokouksessa käyttivät matkailun teemasta puheenvuoron tj. Tomi Harling Business Joensuusta. Tj. Janne Anttila toi meille tuulahduksen Kalajoen matkailun suunnitelmista ja johtaja Susanna Markkola esitteli Business Finlandin toimintaa. Alustuksista käytiin vilkas keskustelu. Maakuntaliitosta maakuntajohtaja Markus Hirvonen ja yhteyspäällikkö Jarno Turunen käyttivät puheenvuorot liiton tämän päivän roolista eri edunvalvonnan sektoreilla. Tapaaminen oli meille tarpeellinen. Oletan, että viime tiistain kaltaisia yhteisiä tilaisuuksia maakuntaliitto järjestää jatkossakin. Monissa asioissa yhteisten asioiden hoitaminen yhdessä on tehokkaampaa. Tilaisuudesta kopion alla olevan tiedotteen maakuntaliiton sivuilta: ”Kuntakokouksessa luotiin yhteinen tahtotila matkailun ja aluekehityksen vahvistamiseksi Pohjois-Karjalan kuntien poliittisten puheenjohtajien ja piirijärjestöjen edustajat kokoontuivat tiistaina 30.1. kuntakokoukseen, jossa pohdittiin maakunnan matkailun tilannetta ja tulevaisuuden näkymiä. Samalla keskusteltiin yhteistyön merkityksestä sekä maakuntaliiton roolista aluekehittäjänä. Kokouksessa todettiin, että Pohjois-Karjalan matkailun valtava potentiaali saadaan käyttöön vain yhteistyön avulla. Yritykset ovat erittäin tärkeitä matkailualan kehittäjiä, ja eri palveluntarjoajat ovat tervetulleita mukaan toimialaa vahvistaviin toimenpiteisiin. Julkisen sektorin roolina on tukea matkailuyritysten kasvua. Kuntakokoukseen osallistuneet päättäjät olivat yksimielisiä siitä, että matkailua on kehitettävä vastakin maakunnallisessa yhteistyössä. He näkevät Business Joensuun uutena keskeisenä kokoavana tekijänä ja yhteisen tahdon luojana. Tavoitteena on matkailun merkittävä kasvu. Maakuntaliiton asema halutaan säilyttää Pohjois-Karjalan maakuntaliitto jatkaa täyden palvelun kuntayhtymänä, joka keskittyy alueen edunajamiseen, aluekehittämiseen, alueiden käyttöön ja yhteiseen maakunnan markkinointiin. Kuntakokous totesi yksimielisesti, että maakuntaliiton toiminta ja talous halutaan pitää nykyisellä tasolla. Kuntakokouksessa käytiin läpi yhteisiä onnistumisia maakunnan edunajamisessa viime vuosien ja vuosikymmenten aikana. Yhteistyön tuloksena Pohjois-Karjalaan on saatu mm. liikennehankkeita, koulutuspaikkoja sekä valtionhallinnon toimintoja. Viime vuosien yhteistyön tuloksena ovat syntyneet myös Siun sote ja TE-hallinnon yhteinen alue. Maakuntaliiton toimintaa pitkäjänteisenä aluekehittäjänä pidetään elintärkeänä. Maakuntaliitto nähdään myös yhteistyöjohtajana, jonka rooli on maakunnassa vahva. Kuntakokouksen järjesti Pohjois-Karjalan maakuntaliitto maakunnan poliittisten piirijärjestöjen pyynnöstä.”
|
Olli Rehnillä nyt nostettaLauantai 20.1.2024 klo 20.57 Presidentin vaalien ennakkoäänestys alkoi keskiviikkona vilkkaana. Itse olen seurannut kaikki vaalitentit. Tämän viikon maanantain YLE:n tentissä oma ehdokkaani Olli Rehn pärjäsi hyvin. Jäin torstaina hyvinvointialueemme keskustan ryhmäkokouksesta Joensuuhun. Eilen ja tänään kävin tapaamassa Joensuun Tammimarkkinoilla Ollin tukiporukan kanssa markkinaväkeä. Tänään olikin paljon ihmisiä liikkeellä lähes 20 asteen pakkasessa. Timo Rekon muurinpohjalettuille oli koko ajan odottajia jonoksi asti. Olli kiinnostaa. Hän herättää uteliaisuutta yli puoluerajojen. Kirjoitan nyt noin 40 vuotta tuntemastani Ollista hänen hyvin laajasta urasta sekä politiikassa että toiminnasta vaativissa kansainvälisissä tehtävissä vähän luettelomaiseen tyyliin. Elämme monessa mielessä hyvin levotonta ja myös sodan uhkan sävyttävää aikaa. Vastaavaa koin lapsuudessani joskus noottikriisin ja Tsekkoslovakian miehityksen aikoihin 1960-luvulla. Olli Rehn on mielestäni osaavin, uskottavin ja turvallisin vaihtoehto seuraavaksi maamme presidentiksi. Hänen taustansa on poikkeuksellisen vahva. Olli Rehn on toiminut kotimaassamme paikallisella, alueellisella, ja valtakunnallisella tasolla valtuutettuna, kansanedustajana ja ministerinä. Oma juttunsa on Ollin toiminta eurooppalaisissa ja kansainvälisissä tehtävissä. Hän oli EU-komission varapuheenjohtaja 2011 - 2014. Hän vastasi EU:n komission jäsenenä EU:n laajentumisesta vuosituhannen alussa ja talous- ja raha-asioista 2010-luvun alussa. Olli edusti Euroopan komissiota Euroopan keskuspankin neuvostossa, G7/G20-yhteistyössä ja Kansainvälisen valuuttarahaston kokouksissa 2010 – 2014. Kun Olli Rehn oli Euroopan parlamentin jäsen, hänet valittiin parlamentin varapuhemieheksi vuonna 2014 ensimmäisenä suomalaisena. Olli Rehn on henkilö, joka pärjää eri poliittista taustaa olevien kanssa. Vuonna 1997 hän muutti Brysseliin Erkki Liikasen kabinettipäälliköksi. Vuonna 2016 Olli Rehn valittiin Suomen Pankin johtokuntaan ja vuonna 2018 Suomen Pankin pääjohtajaksi. Rehnin toimintaa ja osaamista arvostetaan korkealle kansainvälisesti sekä talous- että turvallisuuspolitiikassa. Mainittakoon lisäksi, että hän on reservin upseeri. Presidenttihän on myös puolustusvoimien ylipäällikkö. Olli Rehn on monissa vaikeissa ja kovaa henkistä lujuutta vaativissa tilanteissa osoittanut vahvuutensa, kestävyytensä ja osaamisensa. Presidentin on tunnettava riittävästi sekä talouden perusteet että historia. Vaalitenteissä hän on osoittanut näissä asioissa olevansa muihin ehdokkaisiin nähden erityisen vahva. Jos presidentti ei tunne talouden ja historian realiteetteja ja vaikuttavuutta, ei hän voi hallita ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Yllä keskeisiä osia Ollin CV:stä. Noilla perusteilla hoidamme Ollin nyt toiselle kierrokselle. Sitten kokoamme voimat taas uudelleen ja saamme Ollista maalle turvallisen presidentin. Mielestäni hänellä on osaamisessa ja vakaudessa paljon samoja ominaisuuksia kuin koko kansan Sauli Niinistöllä. |
Pielis-Golfille eilen ympäristöpalkintoSunnuntai 14.1.2024 klo 13.07 Pielis-Golf sai eilen Suomen Golfliiton viime vuoden tekojen palkitsemistilaisuudessa valtakunnallista huomiota. Yhtiölle ojennettiin vuoden ympäristöpalkinto. Onnittelut yhtiölle ja seuralle pitkäjänteisestä työstä Pielisen rannalla! Teillä on työssänne mukana vastuu elinympäristöstämme. Saamanne huomionosoitus otetaan kiitollisuudella vastaan koko seutukunnalla. Pielis-Golf on tehnyt uudistuksia ja investointeja, joilla on pyritty ympäristöystävällisempään kentänhoitoon. Niitä ovat mm. kastelujärjestelmän uudistus, aurinkovoimalan rakentaminen, kukkaketo ja siirtyminen sähköisiin robottileikkureihin vuosina 2021–2023. Kirjoittajasta väylien 5 ja 7 välissä oleva kukkaketo viime kesänä oli kaunosielun teko! Koko tuo julkisuus on nyt meidän hyödynnettävä seutumme matkailun markkinoinnissa. Golf on osa meidän matkailumme oheispalveluita. Samoin Onnea ja menestystä Waltteri Warikselle. Sitkeä harjoittelu poikavuosina pitkän matkan takaa on tuottanut tulosta🌼👍🌺. Kaikkea hyvää jatkossakin. |
Keskussairaalaverkko perataan uusiksiSunnuntai 7.1.2024 klo 13.06 Olen viettänyt pakkaspäivinä paljon aikaa mökillä. Siellä on pidetty alle 20 asteen pakkasilla peruslämpö yllä uudella ja tehokkaalla ilmalämpöpumpulla. Nyt olemme lämmittäneet rakennusta puulla. Entisajan puuhella ja isohko varaava takka huoneitten keskellä antavat hyvän lämmön kovillakin pakkasilla. Aikaa on ollut nyt lukemiseen, kun ei yli 30 asteen pakkaseen ole mitään järkeä lähteä ulos puuhastelemaan. Paras-hankkeen aikaan Hannes Manninen vastuuministerinä yritti muuttaa terveydenhoitojärjestelmämme kulurakennetta perusterveydenhuoltoa ja terveyden edistämistä suosivampaan suuntaan. Heti vuosituhannen lopun laman jälkeen erikoissairaanhoidon kulut olivat lähteneet kasvuun. Se tapahtui suurelta osin perusterveyden huollon ja ennaltaehkäisevän hoidon kustannuksella. Paras-hankkeen tavoitteena oli keskittää erikoissairaanhoidon palveluja. Säästynyt raha olisi käytetty turvaamaan perusterveydenhuolto kokoamalla palvelujen tuotanto isompien vähintään noin 20 000 asukkaan yksiköihin. Nyt Siun sotella on uudessa palvelustrategiassa laajan palvelun sote-keskukset. Mannisen ajatuksista on aikaa noin 15 vuotta. Tuona aikana erikoissairaanhoidon kilpavarustelu on saanut elää omaa elämäänsä. Kalliita sairaaloita on rakennettu. Nekin kärsivät nyt koko maan laajuisesta sote-henkilöstöpulasta. Sotelakien valmistelun aikoihin kaikkien viiden YTA-alueiden johdot kävivät valtiovallan kanssa erillisiä “tiedontasausneuvotteluja”. Siellä pidettiin mm. hyvinvointialueiden määrää aivan liian suurena. Jo viime vuosikymmenen lopulla otimme yhteen vaativien hoitojen keskittämisasetuksen sekä Savonlinnan ja Raahen erikoissairaanhoitojärjestelyjen kanssa. Oli odotettavissa, milloin Orpon hallitus lähtee avaamaan Marinin hallituksen tekemiä sote-lakeja. Siellä Savonlinna ja Raahe on “rauhoitettu” vuoteen 2032 asti. Eilen näin STT:n uutisen, jossa kerrotaan keskussairaalaverkko perattavan uusiksi. Kaikki keskussairaalat eivät tee tulevina vuosina enää samoja asioita ja toimenpiteitä kuin ne tekevät tällä hetkellä. Maamme hallitus tarkastelee Suomen erikoissairaanhoitoverkostoa uusiksi. Tähän vaikuttavat rahan niukkuus, väestön väheneminen ja kova pula hoitohenkilökunnasta. Hallituksen tarkkailun kohteena on myös ympärivuorokautista päivystystä tarjoavien toimipisteiden määrä. Se todennäköisesti vähenee tulevina vuosina. Sama kohtalo on varmaan synnytyssairaaloillakin. Tarkoitus ei ole lakkauttaa sairaaloita, mutta niiden toiminta muuttuu. Nykyisen hallitusohjelman mukaisesti sairaaloiden ja päivystysten kokonaisuus uudistetaan tämän vuoden aikana. Myös erikoissairaanhoidon työnjakoa koskevat säädökset uudistetaan. Ensi viikolla työryhmän raportti julki Petteri Orpon hallitus on asettanut elokuussa ministeriöiden virkamiehistä ja hyvinvointialueiden johdosta koostuvan selvitystyöryhmän, jonka ehdotukset julkaistaan tällä tietoa ensi viikolla. Siinä ovat yksilöityinä akuutit sote-muutostarpeet ja myöhemmin tehtävät. Työryhmä arvioi siis myös tämän vaalikauden jälkeisiä terveydenhuollon kehittämistarpeita. Selvitystyössä otetaan huomioon väestön palvelutarve, osaamisen ja henkilöstön riittävyys, laatu ja kustannusvaikuttavuus sekä Suomen eri alueiden erityispiirteet. Ehdotukset on porrastettu toteutettaviksi pääosin vuosina 2026 - 2030.
YTA-alueemme HVA:et tapaavat helmikuussa Hyvinvointialueilla viime vuoisi meni toiminnan käynnistämiseen. Meillä Pohjois-Karjalassa on yli vaalikauden mittainen etumatka. Loppuvuoden tietojen perusteella meillä suurin haaste ei olekaan raha vaan riittävä henkilöstön turvaaminen tasaisesti koko HVA:lle. Muut hyvinvointialueet taistelevat useiden kymmenien miljoonien eurojen alijäämien kanssa. Helmikuun alussa meillä on tämän vaalikauden ensimmäinen oman yhteistoiminta-alueemme hallitusten tapaaminen. Siellä varmaankin keskeisenä aiheena on ensi viikolla julkaistavan Orpon hallituksen nimeämän työryhmän raportti. Oletan sen olevan YTA-keskuksille paljon mieleisempää luettavaa kuin meille pienten hyvinvointialueiden edustajille.
|
Hyvää Uutta VuottaSunnuntai 31.12.2023 klo 22.07 Tänään alkoivat Nurmeksen kaupungin 50-vuotistapahtumat. Aloitin päivän tutustumalla peruskorjattuun kauppalan taloon. Se on nyt Nurmeksen helmi Puu-Nurmeksen alueella. Ensi kesänä talo on entisen kauppalan avointen ovien vetonaula. Valtuuston ja kaupunginhallituksen kokoukset siirtyvät ensi vuonna entiseen paikkaan. Tuossa tutussa talossa aloitin valtuustotyöskentelyn 1985. Tulin äsken kotiin toritapahtumasta. Siellä oli pakkasesta huolimatta paljon väkeä. Juhlassa hallituksen pj. Hannu Pääkkönen ja kaupunginjohtaja Pasi Parkkinen jakoivat vuoden Nurmes-palkinnon. Sen sai Pielisen Kalajaloste Oy. Kaupinkimme vuoden 2023 toimijan palkinnon sai Nurmeksen Vanhan Kauppulan Asukasyhdistys. Onnea palkituille. Toritapahtumassa oli tarjolla Koivurinteen Erän lihakeittoa. Pidimme kaupunginjohtajan kanssa puheet. Käsittelin siinä lyhyesti Nurmeksen kaupungin historian keskeisiä tapahtumia ja hiukan tulevaisuutta. Aloitamme ensi vuonna taloustalkoot. Puheessani kerroin 1990-luvun laman selättämisestä. Kerroin lisäksi ulkopuolisten tahojen tekemistä tutkimuksista kuntien selviytymisestä tällä vuosituhannella. Nurmeslaiset yritykset ja kuntalaiset ovat ottaneet maakuntakeskusta ja koko Suomea kiinni. Ts. kunta on ollut mukana tekemässä sitä tehtävää, mikä sille kuuluukin. Seurasin 1990-luvun kaupungin sopeuttamista äkkiä muuttuneeseen taloustilanteeseen keskushallinnosta seitsemän vuotta kolmessa eri roolissa ensin valtuuston varapuheenjohtajana, hallituksen jäsenenä ja vielä kaksi vuotta hallituksen pj:na. Vaikeuskerrointa 90-luvun lopulla lisäsi Nurmeksen Sähkön jupakka, joka pysäytti pariksi vuotta koko kaupungin kehitystyön. Tapahtuma rikkoi myös ihmissuhteita. Oli haasteellista aikaa. Kaikkinensa toipuminen kesti 15 vuotta. Niin selätämme nytkin yhdessä tekemällä Nurmeksen taloushaasteet. Illan päätteksi oli komea ilotulitus.Väki kyllä siitä nautti. Iltaan mahtuivat kaupunginjohtajan ja minun pitämät puheet. Alla on tänään pitämäni kaupungin lyhyttä historiaa käsittelevä puhe. Se on kirjoitettu iPadilla ja siirretty sitten Wordiin pöytäkoneelle. En hallitse tekstinkäsittelyä, joten joillain laitteilla on hankala lukea. Nurmeksen 50-vuotistilaisuus torilla 31.12.2023 klo 18:00 Juhlapuhe, Matti Kämäräinen, kaupunginvaltuuston pj.
Arvoisat nurmeslaiset, toriyleisö!
Tervetuloa tänne torille avaamaan kaupunkimme 50-vuotis- juhlavuotta. Pakkasesta huolimatta meitä on täällä runsaasti paikalla.
Puheessani nostan esille muutamia Nurmeksen kaupungin lyhyen historian keskeisimpiä vaiheita. Kun Nurmes tuli kaupungiksi vuonna 1974, se oli palvelutuotannoltaan maakuntamme monipuolisimpia ja tärkeimpiä kuntakeskuksia. Opetuspalveluissa täällä oli toiseksi laajin tarjonta heti Joensuun jälkeen.
Vuonna 1966 säädettiin aluepoliittiset lait. Niiden tarkoituksena oli tasoittaa maamme alueellisia eroja. Koko Pohjois-Karjala määriteltiin kehitysalueeksi, joka tarvitsi valtiovallalta erityistä suojelua ja tukea. Niinpä juuri syntynyt Nurmeksen kaupunki alkoi panostaa uusiin työpaikkoihin.
Uuden kunnan elinkeinorakenne alkoi nopeasti monipuolistua. Meillä oli jo alkutuotannon jatkojalostusta. Puun sahaus ja korjuu kehittyivät edelleen tärkeiksi osiksi kaupungin elinkeinojakaumaa. Myös matkailu-, metalli- ja elintarvikealat alkoivat kehittyä osaksi Nurmeksen elinkeinokirjoa.
Nurmeksen alkuvuosikymmenten aikoihin maatamme kehitettiin hyvinvointivaltioksi reformipolitiikalla. Kuntien palvelutuotanto laajeni. Perustettiin myös maakunnallisia kuntainliittoja (myöhemmin kuntayhtymiä). Suurin muutos koettiin terveydenhuollossa. Kansanterveyslaki oli säädetty 1972. Lähes jokaiseen kuntaan nousi uusi terveyskeskus. Meillä se rakennettiin yhdessä Valtimon kanssa kuntainliittona vuonna 1976. Hyvät kuulijat! Valtio ohjasi kuntien toimintaa valtionosuuksilla. Ne määräytyivät kymmenportaisella kantokykyluokituksella. Nurmes sijoittui heti ensimmäiseen kantokykyluokkaan, mikä takasi palveluiden tuottamiseen korkeimmat valtionosuudet. Luokitus perustui kuntien suhteellisiin eroihin. Näin kuntien kannatti laajentaa toimintaansa naapurikuntien kanssa kilpaa. Valtionosuudet olivat kustannusperusteisia. Suurin pelko päättäjillä oli kantokykyluokan nouseminen. Sehän laskisi valtionosuuksia. Maakunnalliset kuntainliitot alkoivat elää omaa elämäänsä. Kunnat eivät tuolloin juuri niiden toimintaa ohjanneet. Tulleet laskut maksettiin kiltisti. Seurauksena oli menojen voimakas kasvu, jota ruokki korkea inflaatio ja korkokanta. Tilanne alkoi muuttua vasta 1990-luvun laman jälkeen.
Valtion finanssipolitiikassa oli myös ongelmia. Syitä vyörytettiin kuntatalouden kehnon hallinnan, tuottavuuden huonon kehityksen ja valtionosuuksien kontolle. Valtionosuusjärjestelmä muutettiinkin asukaslukuperustaiseksi vuonna 1993. Siihen luotiin erillinen tasausjärjestelmä verotulojen perusteella. Uusi järjestelmä mahdollisti kuntien valtionosuuksien leikkauksen julkisen talouden tasapainottamiseksi. Nurmeksen valtionosuudet laskivat vuosina 1994-95 reaalisesti 25 % ja heti perään vuonna 1997 38 % lisää. Maamme taloudellinen tila alkoi muuttua nopeasti huonompaan suuntaan idän kaupan supistuessa Neuvostoliiton romahdettua vuonna 1991. Saman vuoden syksyllä devalvaatio nosti valuuttaluottojen määrää. Yrityksiä meni konkurssiin. Monet tuotantolaitokset keskittivät tuotantoaan isompiin yksiköihin.
Samoin toimi valtiokin. Laman alku nosti Nurmeksen työttömyysluvut 30 prosenttiin. Meillä työpaikkojen menetys oli asukaslukuun suhteutettuna suurempi kuin Joensuun seudulla Perloksen kaaduttua. Sinne tuli valtion korvamerkittyä tukea. Meidän oli selvittävä omillamme. Kaikkinensa 1990-luvun alkupuolella syntyneestä lamasta toipuminen kesti noin 15 vuotta. Hyvä toriyleisö, nyt vakavampaa asiaa! Nurmes menetti vuosien 1980-1995 aikana yli puolet (56,1 %) teollisista työpaikoistaan. Nurmeksen kauppalaan liitettiin maalaiskunta vuoden 1973 alussa. Nurmeksesta tuli kaupunki 1.1.1974. Tuon ajan hengen mukaisesti liitetyille kunnille jäi molempien kuntien toiminnot ja henkilöstöt. Vasta 1990-luvun laman aikana kaupungin henkilöstö mitoitettiin sen todellisiin tarpeisiin. 1990-luvun aikana kaupunkikonsernin henkilöstö väheni 780:stä 420:en. Sopeuttaminen jatkui vielä 2000-luvulle, jolloin suuren kouluverkkolinjauksen jälkeen kaupungin palkkalistoilla oli 400 henkilöä ( -49 %). Eläköityvien tilalle ei palkattu seuraajia. Aikaa varsinaisesta kuntaliitoksesta ehti kulua reilut kaksi vuosikymmentä. Tuosta viisastuneena Nurmes – Valtimo- kuntaliitossopimuksen liitteeksi tehtiin perusteellinen 64-sivuinen kuntaliitosselvitys, johon liittyy valitun skenaarion uuden Nurmeksen tuottavuusohjelman luonnos.
Lieksan ja Nurmeksen kaupungit sekä Valtimon kunta perustivat yhteisen Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy:n (PIKES) 17 vuotta toimineen Pielisen Karjalan liiton tilalle vuonna 2006. Vastaavia yhtiöitä syntyi myös maakunnan muillakin seutukunnilla. Pielisen Karjalan kunnat tekivät yhdessä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen (PARAS) selvitystyön.
Paras-hanke kariutui. Sen seurauksena Lieksan aloitteesta tehtiin 2014 Pielisen Karjalan kuntaliitosselvitys Juuan ja Valtimon kuntien sekä Nurmeksen ja Lieksan kaupunkien osalta. Lopulta Lieksan kaupunki oli valtuustokäsittelyjen jälkeen valmis kuntaliitokseen. Nurmes ja Valtimo hylkäsivät kuntaliitoksen. Juuka jättäyityi pois jo aikaisemmin. Lieksa erosi Pikesistä vuonna 2017. Nuo hetket hyvin läheltä seuranneena voin todeta, että yhteistyö ei palannut enää aikaisempien vuosien tasolle. Joensuun seudun kehitysyhtiö, Josek, lopetti toimintansa vuonna 2018 ja Keski-Karjalan KETI vuosi sitten 31.12.2022. Pikes jatkaa edelleen Nurmeksen kehitysyhtiönä.
Nurmeksen kaupunki ja sen elinkeinoelämä ovat kehittyneet myönteisesti koko 2000-luvun. Meidän kivijalka-alojemme (metsä, metalli, matkailu, elintarvike) lisäksi Nurmekseen on syntynyt kattava ja monipuolinen pienyrittäjäverkosto. Nurmeksen ja koko Pielisen Karjalan seutukunnan elinkeinoelämällä meni 2020-luvun alkaessa hyvin muuhun maakuntaan ja Suomeen verrattuna. Otimme muiden seutujen etumatkaa kiinni. Nurmeksen työttömyysluvut ovat olleet viime vuosina maakunnan alhaisimpia 11-13 % välillä. Nyt alkanut taantuma nostaa työttömyyslukuja.
Taloussanomat selvitti äskettäin Suomen kuntien tulonjakotilastoja. Tutkimuksessa tarkasteltiin pienituloisten määrän kehittymistä 2000-2021 välisenä aikana. Monissa kunnissa pienituloisten määrä on lisääntynyt tuntuvasti viimeisen 15 vuoden aikana. Näin on käynyt mm. Uudellamaalla. Peräti 18 kunnassa pienituloisten määrä on lisääntynyt ja vain kahdeksassa kunnassa pienituloisia on nyt entistä vähemmän.
Lähes koko maassa keskitulot ovat kasvaneet selvästi. Kun inflaatio otetaan huomioon, reaalinen tulokehitys on kuitenkin ollut vähäistä. Suomessa reaalinen mediaanitulo eli käytettävissä oleva rahatulo henkeä kohti vuosien 2000 ja 2021 välillä on negatiivinen, - 0,2 prosenttia. Tutkimus kuvaa perhekohtaisia reaalimuutoksia.
Nurmeksessa tuo muutos on edellä mainitulla aikavälillä + 7,1 prosenttia. Meille tuo tutkimus kertoo, että nurmeslaisten pienituloisten määrä on vähentynyt. Se on myös todiste työllisyyden ja tulotason paranemisesta muuta maata nopeammin. Meidän reilusti muuta maata korkeampi prosenttitaso kuvaa ensisijaisesti kuntalaisten parantuneita oloja. Kunta on siis täyttämässä perustehtäväänsä. Pohjois-Karjalan kunnista Nurmes on neljäntenä. Tuo tarkoittaa, että yhdeksän kuntaa on Nurmeksen alapuolella.
Kunnista on nykyään saatavilla paljon erilaista dataa. Näin ulkopuoliset tahot pystyvät arvioimaan meitä kuntina sekä sijoittamaan ne eri kriteereillä järjestykseen. Tämän vuosikymmenen alussa Nurmes oli kivunnut Suomenkuvalehden elinvoimatutkimuksessa 45 sijaa ylöspäin. Nurmes sijoittui hyvin kaksi vuotta sitten julkaistussa seutukaupunkien vetovoimatutkimuksessa. Koko tutkimuksessa olemme kymmenen parhaan joukossa 57 seutukaupungista. Arvoisat kuulijat, nyt katse tulevaisuuteen! Nyt meidän on keskityttävä vuoden 2020 alussa syntyneen uuden Nurmeksen talouden tasapainottamiseen. Siihen tarvitsemme kaikkien tahojen tiivistä yhteistyötä. Työ on tehtävä huolella. On suoritettava säästötoimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi.
Ensi kesänä valmistuu Bomban laajennusosa. Olemme mukana 1,5 miljoonan EU-hankkeessa, jonka kärkikohteita ovat Koli ja Bomba. Syksyllä on vuorossa maaseutuparlamentti. Kesällä meillä on imagoamme nostavia tapahtumia. Otetaan niistä kaikki irti. Ajatellaan positiivisesti. Annetaan hyvän kiertää.
Lopuksi haluan kiittää nykyistä ja entistä kaupungin johtoa, henkilöstöä ja luottamushenkilöitä sekä kaikkia nurmeslaisia kaupungin hyväksi tehdystä työstä sekä toivottaa menestyksellistä uutta vuotta! |
Hyvää JouluaSunnuntai 24.12.2023 klo 13.51 Kiitos lukijoille menneestä vuodesta. Se on ollut luottamustointen hoitamisen kannalta aikaisempia vaativampi. Hyvinvointialue on tasapainoilua palvelujen ja talouden kanssa. Myös Nurmeksen kaupungilla on takana poikkeuksellisen raskas vuosi. Hyvinvointialueella on saatu tehtyä palveluverkkostrategia ja päätettyä, miten riittävät palvelut saadaan turvattua koko maakunnan väestölle. Työ on vielä kesken. HVA:n hallitus seuraa tarkasti sen täytäntöönpanon edistymistä. Meitä reuna-alueiden ihmisiä kiinnostaa, miten juuri laajan palvelun sote-asemien tuottamat palvelut toteutetaan supistusten kohteeksi joutuneissa yksiköissä (esim. Juuan kunta ja Valtimon pitäjä). Torstaine hallitus evästi virkamiesjohtoa, että laajan palvelujen tuottamistavoista hallituksen on tuotava selvitys helmikun hallituksen kokoukseen. Menneellä viikolla näyti siltä, että Lieksassa ja Kiteellä laajennetut lääkäreiden ilta- ja viikonloppuvastaanotot eivät todeudu lääkäripulan takia. On mielenkiintoista katsoa, kuinka kauan ne voidaan toteuttaa Nurmeksessa. Alueiden tasa-arvoisen kohtelun nimissä on tahoja, jotka ovat valmiita ne poistamaan myös Nurmekesta. Valtimon perukoilta on Joensuuhun matkaa liki 200 km. Se meidän pitää muistaa. Nurmeksen kaupunki valmistautuu hallitun talouden tasapainottamisohjeman tekemiseen. Se on tehtävä huolella.Tarvitaan useamman miljoonan pysyvä kustannusten taitto, jotta Nurmes-laivan keula pysyy pinnalla. Kaikista toimenpiteistä on tehtävä vaikuttavuuden arviointi ja analysoitava se. Nyt on vaan käännettävä uusi lehti. Alkuvuotta hallinneet oikeudenkäynnit, lausuntojen kirjoittamiset ja Puustakon vaikeudet on jätettävä taakse. Ne ovat työllistäneet erityisesti keskushallinnon väkeä. Ensi vuonna juhlimme 50 vuotta täyttävää Nurmesta. Kesällä sovimme lasten kanssa, että tänä vuonna mennään joulu matalalla profiililla. Varasimme. matkan Teneriffalle. Muutaman vuoden välein olemme viettäneet vuoden isoimman juhlan matkoilla eri kulttuureissa valmiitten pöytien äärellä. Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2024! |
HVA Siun soten valtuusto äänesti kahdesti lääkäreiden ilta- ja viikonloppuvastaanotoistaKeskiviikko 13.12.2023 klo 11.22 Eilisen päivä vierähti Tikkamäellä P-K:n Hyvinvointialueen valtuuston kokouksessa kokonaan. Hyväksyimme siellä mm. HVA:n ensi vuoden talousarvion. Aamupäivällä sen yksityiskohdat esiteltiin infossa valtuutetuille. Varsinainen kokous alkoi klo 13:00. Samaa käytäntöä noudatan myös Nurmeksen kaupunginvaltuuston kokouksessa ensi viikolla. Infotilaisuus on jo iltapäivällä ja varsinainen kokous alkaa illalla klo 18:30. HVA Siun soten valtuusto hyväksyi muutaman äänestyksen jälkeen ensi vuoden talousarvion. Hyvinvointialueen toimintakulut ovat noin 905 miljoonaa euroa. Talousarvioon hallitus on puristanut kymmenen miljoonan euron tuottavuusohjelman. Budjetti jää vielä 15 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. AVI puuttui HVA:n pitkiin asiakasjonoihin erikoissairaanhoidon puolella. Hallitus reagoi heti ja lisäsi 15 miljoonaa euroa tilanteen korjaamiseen. Nyt isoksi asiaksi muodostui taas Nurmeksen, Lieksan ja Kiteen laajan palvelun sote-asemien laajennetut ilta ja viikonloppuvastaanotot. Hallitus esitti valtuustolle äänin 6 – 5, että entistä käytäntöä jatketaan mahdollisuuksien mukaan – siis lääkäritilanteen sen salliessa. Toimitusjohtaja Kirsi Leivonen jätti päätökseen eriävän mielipiteen. Siun soten kuntayhtymän aikoihin äänestimme samasta asiakokonaisuudesta. Perussuomalaisten valtuutettu Henry Määttä esitti ryhmänsä kannattamana, että aluehallituksen esityksestä poistettaisiin sanat ”mahdollisuuksien mukaan”, mikä olisi velvoittanut HVA:n järjestämään ilta- ja viikonloppulääkäripalvelut hinnalla millä hyvänsä. Oman ryhmäni valtuutettu Tarja Hyykky teki tähän kohtaan vastaesityksen, jossa ei erikseen mainittu hallituksen esityksessä olevaa kolmea kaupunkia (Nurmes, Lieksa ja Kitee). Lisäksi Hyykyn esityksessä oli maininta, että perusterveydenhuollon alueellista hoitoon pääsyä ja yhteispäivystyksen jonojen purkua helpotetaan turvaamalla lääkärin vastaanottopalvelut laajan palvelun sote-asemien lisäksi maakunnan muissa palveluverkkosuunnitelman mukaisissa toimipisteissä. Myös kuntien välisellä yhteistyöllä velvoitettiin helpottamaan henkilöstön saantia eri toimipisteisiin. Koska oli kaksi hallituksen esityksestä poikkeavaa esitystä, jouduimme äänestämään. Keskustan ryhmäkokouksessa Lieksan (Mirja Karhinen), Kiteen (Eeva-Liisa Auvinen) ja Nurmeksen (Erik Reinikka ja Matti Kämäräinen) ilmoittivat, että äänestämme hallituksen esityksen pohjaesityksen puolesta viimeisessä äänestyksessä. Ensimmäinen äänestyksentulos Tarja Hyykyn ja Henry Määtän muutosesitysten välillä oli 46 – 8. Sitten äänestimme vielä hallituksen pohjaesityksen ja Tarja Hyykyn esityksen välillä. Äänestystulos oli jo tiukempi numeroin 29 – 24 hallituksen pohjaesityksen hyväksi. Tuossa tuloksessa on siis mukana edellisessä kappaleessa mainitut neljän keskustan ryhmän valtuutetun äänet hallituksen pohjaesityksen puolella. On toisaalta ryhmän kannalta vähän harmillista, että äänestyskäyttäytymisemme vaikutti tulokseen. Jos olisimme äänestäneet ryhmän mukana, niin valtuuston päätöksessä (25 – 28) ei olisi ollut mukana mainintaa laajennetuista ilta- ja viikonloppuvastaanotoista. Demokratia toimi! |
Nurmeksen, Lieksan ja Kiteen laajennetut lääkärivastaanotot jatkuvatSunnuntai 3.12.2023 klo 14.49 Menneellä viikolla oli pitkä hyvinvointialueemme hallituksen kokous. Ensi vuoden talousarvio etenee 12.12. olevaan valtuustoon. Eniten keskustelutti kesäkuussa päätetyn palvelustrategian täytäntöönpano. Laajan palvelun sote-asemat on saatava sellaiseen kuntoon, että ne pystyvät tuottamaan niille asetetut toiminnalliset tavoitteet. Virkamiesjohto velvoitettiin raportoimaan hallitukselle säännöllisesti asiakokonaisuuden toteutumista. Kitee, Lieksa ja Nurmes haluavat tarjota lääkäripalveluja myös iltaisin ja viikonloppuisin. Ripatin päätöksellä niitä on supistettu muutamalla tunnilla. Ylin esihenkilöjohto haluaa lopettaa ne kokonaan. Siun soten lääkäripalveluista kohtuuttoman paljon tuotetaan nykyään ostopalveluina, joiden kulut ovat nousseet. Tuo on ihan valtakunnallinen tilanne hyvinvointialueilla. Siun soten hallitus äänesti torstaina lääkäreiden laajennetuista vastaanotoista.. Ilta- ja viikonloppulääkärivastaanotot toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Varsinkin Kiteelle on ollut vaikea saada lääkäreitä reppufirmoistakin. Kuntaliiton rooli on muuttunut Loppuviikko menikin Helsingissä Kuntaliiton valtuuskunnan kokouksessa. Torstai-iltapäivä oli seminaarityyppistä työskentelyä. Kuntaliiton rooli on muuttunut soten siirryttyä valtion rahoittamaksi. Se näkyy toiminnassa. Nyt kärkenä on kuntien edunvalvonta. Keskustan ryhmä tuo kannanotossaan vahvasti esille varsinkin itäisen Suomen kuntien ja kaupunkien huolet. Poliittiset voimasuhteet Kuntaliitossakin ovat muuttuneet. Toimitusjohtaja on entinen Kokoomuksen kansanedustaja Minna Karhunen. KL:n luottamuselinten kokoonpano vastaa vuoden 2021 kuntavaalitulosta. Maan hallitusohjelma on kirjoitettu isojen kaupunkien tarpeiden mukaan. Oheisessa kuvassa ovat MAL-sopimusseudut Suomessa 2023. Siinä on kuvattu kaupunkiseutujen sijoittuminen liikenteen pääverkkoon. Finngridin Kantaverkon kehittämissuunnitelma 2024 - 2033 on samansuuntainen. Eniten keskustelua kirvoitti 400 miljoonan ylimääräinen valtionosuusleikkaus. Sehän tuli kunnille täysin yllätyksenä. Asiaan kuntaliitto on mielestäni ottanut kantaa vahvasti. Ministeriö heti reagoi ja perääntyi sen verran, että lisä-VOS-leikkaus jaksotetaan vuosille 2025 – 2027. Lisäksi ministeriö on ilmoittanut, että ylimääräinen leikkaus kompensoidaan kunnille. Hämmennystä meissä kuulijoissa herätti, että peli on kustannusneutraalia. Toisin sanoen vastaava summa on etsittävä jostain muualta pois. Se tuottaa jo varmasti vaikeuksia. Oma juttunsa on sitten VOS-lainsäädännön tasausjärjestelmän oikeudenmukainen säätäminen. Siellä painaa poliittinen voima. Meille itäsuomalaisille tilanne on haasteellinen. Rintamaiden kansanedustajilta emme saa riittävää tukea. Edunvalvontaa on tehostettava. Meidän kaikkien edustajien on ylipuoluerajojen tiivistettävä alueidemme sanomaa, oltiin oppositiossa tai hallituksessa. Koko maan etu on, että Nato-Suomessa itäiset maakunnat pysyvät elinvoimaisina. Sote saa vielä lisää rahaa Sote-rahoituslainsäädäntöä tiiviisti seuranneena minulle on ollut koko ajan selvää, että 12,64 % leikkaus verokannasta valtiolle (sotelle);on aivan riittämätön. Varsinkin suuret ERVA-keskukset (Helsinki, Turku, Tampere, Kuopio ja Oulu) välttävät ministeriön arviointimenettelyn ja saavat lisärahoitusta. Niinpä jatkossa valtionosuuksia leikataan muutama satamiljoonaa euroa vuositasolla. Tämä on meidänkin osattava ennakoida riittävän ajoissa omissa talousarviosuunnitteluissa. Apuja ei ole luvassa. Kertyneillä ylijäämillä ei montaa vuotta selvitä. On panostettava lakisääteisiin palveluihin ja varottava tekemästä kerralle päätöksiä, jotka kohdistuvat kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Kuntaliiton valtuuskunnan Kekustam ryhmä julkaisi alla olevan kannanoton: Kannanotto 1.12.2023 Hallituksen kompensoitava kuntien valtionosuusleikkaukset Orpon hallituksen toiminta on jo alkumetreillään heikentänyt kuntien ja hyvinvointialueiden luottamusta valtiovaltaan. Tuorein esimerkki oli valtiovarainministeriön ilmoitus yli 400 miljoonan euron lisäleikkauksesta kuntien valtionosuuksiin. Erityisen moitittavaksi menettelyn ja sen ajoituksen tekee se, että kunnat olivat jo päättäneet ensi vuoden veroprosenttinsa ja suurin osa koko talousarvionsa. Hallituksen ratkaisuehdotus lykätä leikkauksia ja jaksottaa ne useammalle vuodelle on vain ongelmien siirtämistä eteenpäin. Tulevien vuosien kuntatalouden tilanne on vaikea jo ilman uusia kurituksiakin. Hallitus on päätöksillään aiheuttanut mittavaa korotuspainetta sekä kunnallis- että kiinteistöveroprosentteihin samalla kun paine leikata sivistyspalveluista kasvaa. Leikkausten kompensoimiseksi Keskustan Kuntaliiton valtuuskuntaryhmä edellyttää valtiovallan aloittavan pikaisesti vuoropuhelun kuntien kanssa. Hallitus on aloittanut kuntien rahoitusjärjestelmän uudistamisen. Vakava puute on, että hallitus on uudistamassa ainoastaan kuntien peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmää. Ennen rahoitusjärjestelmän uudistamista on käytävä kunnon keskustelu kunnan käsitteestä ja tehtävistä sote-menojen poistumisen jälkeen. Keskustan Kuntaliiton valtuuskuntaryhmä muistuttaa, että kuntien rahoitusperiaate perustuu Suomen valtion ratifioimaan Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirjaan. Valtionosuuksien perustehtävä on kohtuullisella vero- ja maksurasituksella turvata kansalaisten peruspalvelut tässä maassa kaikille asuinpaikasta riippumatta. Olemme huolissamme kunnista, mutta ennen kaikkea ihmisistä ja heidän oikeudestaan saada kotikunnassaan peruspalvelut. Myös se, että hyvinvointialueet on pakotettu pikasäästöihin, vie pohjan peruspalvelujen saamiselta kaikissa Suomen kunnissa ja romuttaa osaltaan kuntien ja hyvinvointialueiden rakentumassa olevan yhteistyön. Keskustan Kuntaliiton valtuuskuntaryhmä kannustaa Kuntaliittoa terävöittämään edelleen edunvalvontaansa ja etsimään ratkaisuja kuntakentän haasteisiin yhdessä valtiovallan kanssa.
|
Siun soten palkkaharmonisoinnin maksatus alkamassaSunnuntai 26.11.2023 klo 23.03 Palkkaharmonisointi on edennyt siihen vaiheeseen, että työntekijöille aletaan maksaa jälkikäteen pitkien neuvottelujen kautta heille kuuluvia palkan tarkistuksia. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella lopullinen lasku kuluista lankeaa kuntien maksettavaksi. Se on vääryys maakuntaamme kohtaan. Valtaosa tämän vuoden alussa aloittaneista hyvinvointialueista saa palkkaharmonisointiin rahat valtiolta. Valtiovalta on tulkinnut, että meillä vuonna 2017 aloittaneen Siun sote kuntayhtymän omistajakunnat ovat velvollisia maksamaan nuo kulut vuoden 2022 loppuun asti. Palkkaharmonisoinnin piirissä on tällä hetkellä noin 5800 työssä olevaa henkilöä. Työssä olevan henkilöstön palkkasaatavien maksatus on tarkoitus saada suurelta osin toteutettua heti alkuvuodesta. Maksatus jatkunee myöhemmille kuukausille. Poislähteneiden palkkaharmonisointiin oikeudettujen työntekijöiden palkkasaatavien maksatus tapahtuu myöhemmin talvella. Sekin kestää muutamia kuukausia. Hyvinvointialueella on laskettu palkkaharmonisoinnin kulut vuosilta 2021 ja 2022. Niistä on päästy sopimukseen työntekijäjärjestöjen kanssa. Nyt kunnille tuleva kokonaissumma on 25,0 miljoonaa euroa. Nurmeksen osuus siitä on 1,8 miljoonaa euroa. Kunnat ovat neuvotteluissa hyvinvointialueen kanssa antaneet suostumuksensa palkkaharmonisoinnista johtuvien saatavien maksamiselle. Nurmeksessa ne on merkitty vuoden 2022 tilinpäätökseen. Maksatus tosin tulee vasta ensi vuoden alkupuolella. Vähän pelonsekaisin tuntein odotan, mitä on lopullinen lasku kunnille, sillä osa palkkaharmonisoinnista on riitautettuna. Kyse on, maksetaanko yleisimmän vai piikkipalkan mukaan. Alla olevasta limkistä pääset Siun soten sivuille perehtymään tarkemmin palkkaharnisaation tilanteeseen: https://www.siunsote.fi/palkkaharmonisointi Palkkaharmonisointia on maksettu jo kuntayhtymän aikoina yleisimmän palkkaluokan tasoon. Oikeuden ennakkopäätöksen mukaan uudet palkat pitää määrittää ns. piikkipalkan mukaan: https://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net/VateJulk/kokous/2023100132-11-10900.PDF Tammikuussa HVA:n hallitus käsitteli palkkaharmonisoinnin tilannetta: |
Siun soten ja Nurmeksen talousarviot joulukuun valtuustoihinLauantai 25.11.2023 klo 9.31 Jo alkuvuodesta eduskuntavaalien alla oli aistittavissa, että olipa päämisterinä kuka tahansa, niin varsinkin julkinen talous ja siellä kunnat joutuvat suuriin vaikeuksiin niukkenevien valtionosuuksien myötä. Sodasta ja koronasta heijastuva maailmaa koetteleva lama on kaiken takana. Nykyinen tila on verrattavissa 1990-luvun tapahtumiin. Silloin jo aiemmin alkanut Neuvostoliiton hajoamisen seuraamukset ja etenkin Suomea koskenut finanssikriisin hoito kurittivat kuntia kovasti. Valtionosuudet laskivat 1994 – 1996 reaalisesti 25% ja heti perään 38% vuonna 1997. Seurasin tuolloin kaupungin selviytymistä läheltä keskushallinnosta. Siun soten ensi vuoden talousarvion suunnittelu aloitettiin jo helmikuussa. Kesällä hyväksyttiin talouden tasapainottamisen askelmerkit, johon kuului mm. koko hyvinvointialueen palveluverkkolinjaus. Vuoden aikana on ollut useita HVA:n hallituksen ja valtuuston seminaareja. Valtakunnallisesti teemme ensi vuodelle ihan siedettävän talous- ja toimintasuunnitelman. Suurin haaste on henkilöstön jaksaminen ja sen riittävä saaminen avoinna oleviin työpaikkoihin. Nurmeksen kaupungin talouden kiristyminen tiedettiin jo viime vuonna. Alkuvuosi oli kaupungin keskushallinnolle kiireistä aikaa muiden akuuttien asioiden hoitamisen takia. Talousarvion tekoon pääsimme vasta oikeastaan kesälomien jälkeen. Työtä on vaikeuttanut myös valtiovallan päätökset lopullisista valtionosuuksista. Viikko sitten perjantaina tuli viimeinen kylmä suihku Valtionvarainministeriöstä valtionosuuksien tuntuvasta lisäleikkauksista. VM siirsi leikkaukset seurantavuosille 2025 – 2027. Lisärahaa sieltä ei ole luvassa tulevinakaan vuonna. Kiikkulauta kuntien ja soten välillä on nollasummapeliä. YTA-keskukset (Helsinki, Turku, Tampere, Kuopio ja Oulu) ovat suurissa vaikeuksissa. Sinne rahaa ohjataan lähinnä kuntien kustannuksilla. Hyvinvointialueen ja Nurmeksen talousarviot ovat juuri hallituskäsittelyissä. Valtuustoihin ne etenevät joulukuussa. Molemmissa on kiinnitettävä huomiota myös seurantavuosiin. Julkisen talouden notkahduksia ei hetkessä korjata. On pidettävä huoli, ettei tehdyillä säästötoimenpiteillä aiheuteta myöhemmin suurempia ongelmia. On keskityttävä tuottamaan kaikki lakisääteiset palvelut riittävän korkeatasoisina. Meillä on vastuu hyvinvointialueemme ja kuntamme jokaisesta kansalaisesta. |
Lääkäreiden kiirevastaanottoa supistetaan Nurmeksen, Lieksan ja Kiteen sote-asemillaLauantai 18.11.2023 klo 8.48
Siun soten terveysasemien palvelupäällikkö Mikael Ripatti on tehnyt päätöksen supistaa lääkäreiden kiirevastaanottoja Nurmeksen, Lieksan ja Kiteen laajan palvelun sote-asemilla. Päätös oli odotettu. Omia lääkäreitä Siun sotella ei riitä normaalin työajan ulkopuolisiin palveluihin. Ne joudutaan toteuttamaan ostopalveluina isolla rahalla. Ripatti on tarkkaan selvittänyt myös iltavastaanottojen kysynnän. Klo 18 jälkeen niillä on hyvin vähän kävijöitä. Nyt on valittu mielekkäin tapa tarjota palveluja. Arki-iltoina kiirevastaanotto on edelleen auki klo 8 - 21. Viikonloppuisin lääkärit ovat paikalla klo 18 asti. Kyse on siis pienestä muutoksesta. Aikoinaan Siun soten ensimmäisen kuntayhtymän aikana ilta- ja viikonloppuvastaanotoista käytiin kova vääntö, joka lopulta sekä hallituksessa että valtuutossa äänestyksellä päätettiin meidän eduksi. Se on hyvän yhteistyön tulosta. Kyllä koko ilta-ja viikonloppuvastaanottojen järjestelyssä luottamusmieshallinnosta katsottuna on ollut kyse myös kustannusten taitosta. Myös pitkät etäisyydet Joensuusta ovat saaneet muilta kollegoilta ymmärrystä. Kyse on ihan meidän perusturvallisuuden tunteen pönkittämisestä. AVI puuttui vuonna 2020 Nurmeksen yövastaanottoon. Siitä kirjoitus alla: https://kotisivukone.fi/app/www/matti.kamarainen.kotisivukone.com/blogi/2020/08/21/35146 Viikonloppuvastaanottojen käsittelyä Siun soten luottamuselimissä olen käsitellyt lajemmin alla olevasta linkistä: https://kotisivukone.fi/app/www/matti.kamarainen.kotisivukone.com/blogi/2020/06/18/34708 |
Ministeri Rydmanin puheenvuoro latisti Itä-Suomen Foorumin JoensuussaSunnuntai 12.11.2023 klo 22.25 Vuosi sitten osallistuin Kuopiossa Itä-Suomen Unionin ensimmäiseen foorumiin. Siellä oli puhujina ja panelisteina paikalla maamme ykkösrivin politiikan, turvallisuuden ja talouselämän vaikuttajia. Olin suhteellisen tyytyväinen silloisen päivän antiin. Puolustusvoimain komentaja kenraali Timo Kivinen tosin antoi ymmärtää turvallisuuttamme koskevassa puheenvuorossaan, että esim. Pohjois-Karjalaan ei saada tuulivoimaa lähivuosina vanhentuneen tutkajärjestelmän takia. Alla linkki blogiin Kuopiosta: https://www.mattikamarainen.com/blogi/2022/11/27/42697 Järjestyksessään toinen Itä-Suomen Foorumi järjestettiin tänä vuonna viime torstaina Joensuussa Kimmelissä. Sinne oli kokoontunut I-S:n Unionin alueelta 170 luottamustoimissa ja johtotehtävissä olevaa henkilöä julkiselta sektorilta ja yrityselämän puolelta. Odotukset tilaisuutta kohtaan olivat suuret. Tilaisuuden avasivat eduskunnan jättänyt Anu Vehviläinen ja Joensuun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jere Nuutinen. Jere toi selkosuomella julki näkemyksensä nykyisestä hallitusohjelmasta. Se on unohtanut kokonaan itäisen Suomen. Hallitusohjelmaan kirjatut asiat eivät tuo meille mitään konkretiaa selviytyä sodan ja Venäjän kaupan tyrehtymisestä johtuvan taantuman selättämisestä. Hallitusohjelma pohjautuu pääosin Alueiden tutkimus 2022 raportin johtopäätöksiin. Painopisteenä ovat yli 100 000 asukkaan kaupungit. Itä-Suomesta vain Kuopio niissä on vielä mukana. Sama viesti oli myös edustaja Seppo Eskelisen ja Joensuun strategiajohtaja Sami Laakkosen puheenvuoroissa. Ruokailun jälkeen SOK:n pääjohtaja Hannu Krook nostatti mielialoja kertomalla S-ketjun näkymistä ja tulevaisuuden suunnitelmista. Siellä on varauduttu turvaamaan tavaran saanti uudella huippuautomatisoidulla logistiikkakeskuksen käyttöönotolla. ABC-ketju panostaa kovasti myös sähköautojen latausverkoston kehittämiseen. Mieltä lämmitti erityisesti SOK:n investointi- ja uudistushankkeet. Kuudestatoista kohteesta yhdeksän sijaitsee Itä- ja Keski-Suomessa. Koli, Tahko ja Nurmes ovat noiden hankkeiden joukossa. Maan turvallisuuden kannalta asia on tärkeä ihan väyläinfrankin takia. Jos maahan syntyy tyhjiö, niin se kyllä naapurissa huomataan. SOK:n johtaja visioi Suomen huollon kannalta suoraa väylää Kokkolan seudulta Ruotsin ja Norjan poikki Atlantille. Itämeri on haavoittuvainen. Presidenttiehdokkaat Pekka Haavisto ja Olli Rehn pitivät napakat puheet. Minusta itäisen Suomen kannattaa nyt ryhmittyä tukemaan Rehniä. Hän tuntee alueemme. Itäinen Suomi on pidettävä asuttuna Nato-Suomessa. Sama koskee kaikkia Venäjän naapureiden itäisiä maakuntia. Rehn esittää Suomen hallitukselle, että se tekee EU:lle aloitteen uudesta ohjelmasta etulinjan maiden rajamaakuntien alueiden kehittämiseen. Venäjän sodan vaikutukset ovat koko pitkällä EU-rajaseudun mailla yhteiset. Olli on kova kuin kallio. Seminaariväki odotti mielenkiinnolla elinkeinoministeri Wille Rydmanin puheenvuoroa. Hän pilasi kyllä kaikkien osanottajien päivän. Ministeri oli yhteydessä etänä netin kautta. Esitys oli monotonisella äänellä lähinnä suoraan hallitusohjelman sisälukua. Ministerin ilmekään ei muuttunut perustotisesta koko vartin esityksen aikana. Mies ei varmaan sanallakaan poikennut ennakkoon kirjoitetusta jargonista. Mitään konkreettista en saanut siitä irti. Maakuntamme perussuomalaisille pitää nyt saada viestiä heidän ministerinsä ylimielisyydestä meitä itäsuomalaisia kohtaan. Kovin hiljaista näytti perjantaina torilla olevan. Kohta kansa tulee kyselemään vaalilupausten perään. Päivän anti jäi kovin köykäiseksi. Se on rehellisesti todettava. Koko Suomen on nyt herättävä todellisuuteen itäisen Suomen tilasta. Nyt on otettava ohjat omiin käsiin ja koottava Itä-Suomen voimat yhteen yli puoluerajojen saavuttaaksemme konkreettisia valtiovallan päätöksiä. Torstain seminaarin anti oli suurimmalle osalle osanottajia ennestään vanhan tutun kertausta. Edunvalvojamme eduskunnassa saavat nyt toimia. Eväät on annettu. Ensi vuonna vastaava foorumi on Lappeenrannassa. Sitä ennen valitsemme talvella presidentin.
|
Palveluverkkolinjauksen täytäntöönpanokielto hylätty välipäätöksellä I-S:n hallinto-oikeudessaKeskiviikko 25.10.2023 klo 13.29 Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuusto päätti 22.6.2023 Siun soten palvelustrategiasta, johon sisältyi myös palveluverkkosuunnitelma. Tuosta päätöksestä Itä-Suomen hallinto-oikeuteen Juuan ja Tohmajärven kunnat sekä muutama yksityinen henkilö tekivät aluevalituksen. P-K:n hyvinvointialue antoi lausunnot valituksiin syyskuussa. Kaikki valitukset ovat lähes samansisältöisiä. Alla linkki Juuan tekemään aluevalitukseen. http://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net/VateJulk/kokous/2023100285-12-44922.PDF Hyvinvointialueen kannalta tärkeä asia on valittajien vaatima palveluverkkosuunnitelman täytäntöönpanokielto. Hallinto-oikeus pyysi hyvinvointialuettamme esittämään oman näkemyksensä päätöksen valituskelpoisuudesta. Hyvinvointialuelain 141 pykälän mukaan päätöksestä, joka koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä aluevalitusta. Säädös on samansuuntainen kuntalain kanssa. Tuohonkin aluevaltuustoa pyydettiin antamaan näkemyksensä hallinto-oikeudelle. Äskettäin Siun soten hyvinvointialue sai Itä-Suomen hallinto-oikeudelta välipäätöksen koskien aluevaltuuston kesäkuussa hyväksymää HVA:n palvelustrategiaa ja palveluverkkoa. Aluevalituksessa vaadittu päätöksen täytäntöönpano on hylätty. Nyt vastuuhenkilöt pääsevät toteuttamaan tehtyä päätöstä ja saamme sillä tavoitellut tuottavuustavoitteet työn alle. Tärkeintä on lähipalvelujen turvaaminen kaikissa kunnissa ja pitäjissä laajen palvelujen sote-asemien kautta. Tarkoitus on viedä liikkuvat palvelut esim. Juuassa, Polvijärvellä, Tohmajärvellä, Valtimon pitäjässä… niille varattuihin kiinteisiin tiloihin.
|
Nurmeksen kuntatalous heikkeneeLauantai 7.10.2023 klo 17.13 Menneellä viikolla kaupunginvaltuusto piti kaksipäiväisen seminaarin, jossa käsiteltiin kaupunginhallituksen 18.9.2023 kokouksessa hyväksymää ensi vuoden talousarvion laadintaohjetta. Nyt tilannetta pahentaa ensi vuoden valtionosuuksien pieneneminen viime vuonna arvioidusta. Valtionosuudet laskevat merkittävästi hyvinvointialueiden aloittamisen yhteydessä toteuretun valtionosuusjärjestelmän muutoksen seurauksena. Laskua Nurmekselle on n 2,2 milj. euroa kuluvasta vuodesta. Verotulojen kasvukin näyttää laskevan ensi vuodelle aikaisemmin arvioiduista lähes miljoonan. Ensi vuoden talousarvion laadintaohjeessa todetaan kaupungin tuottavuusohjeman suuruudeksi toimialoille yhteensä 1,5 miljoonaa euroa. Tuottavuusohjema ei peitä rahoitusvajetta kuin osaksi. Semionaariin hallintokunnat olivat laatineet esitykset, joista valtuusto keskusteli rakentavassa hengessä. Lopullisia linjauksia ei vielä tehty. Valtuusto pitää uuden seminaarin 30.10. ennen valtuuston kokousta. Tuolloin se päättää myös ensi vuoden veroprosentit. Käsittelimme seminaarissa toimialojen tuottavuusohjelmia. Leikkaukset kohdistuvat erityisesti hankintoihin , harkinnanvaraisiin palveluihin ja avustuksiin. Henkilöstön osalta eläköitymisiä hyödynnetään. Irtisanomisia pyritään välttämään. Toimitilaohjelman kautta tehostetaan tilojen käyttöä ja realisoidaan tarpeettomat rakennukset. Tuloja lisätään mm. metsän myyntimäärää kasvattamalla Valtuustoseminaarissa linjattiin, että tuottavuusohjelman lisäksi on tarkasteltava mm. organisaation palvelu- ja henkilöstörakenteita sekä tehtäväsisältöjä. Pakissa ovat mukana myös vapaaehtoiset säästötoimenpiteet. Nämä tarkastelut vaativat muutosneuvotteluja. Henkilöstön kanssa etsitään ratkaisuja irtisanomisten välttämiseksi. Eilen lähetettiin valtuustoseminaarin annista tiedote henkilöstölle. Muutosneuvotteluiden käynnistämisestä, perusteista ja tavoitteista päättää kaupunginhallitus. Nurmeksen kaupungin talous on ollut pitkään vakaalla pohjalla. Näin taseeseen on kertynyt ylijäämiä. Nyt talouden notkahdus on tuntuva, joten suunnittelukaudella varaudutaan myös kertyneiden ylijäämien käyttämiseen. Ensi vuoden veroprosenteista päätetään siis 30.11. Kaupunginhallitus tekee esityksen niistä 23.10. Sitä ennen poliittiset ryhmät kokoontuvat neuvonpitoon ja linjaavat mahdolliset veroprosenttien korotukset ja talouden sopeuttamiskeinot koko suunnitelmakaudelle 2024 - 2026. Kuntapuolella pitää pystyä ennakoimaan pahimmat talouden notkahdukset. Sen kiristyessä korjaamisliikeet on tehtävä käytettävissä olevilla insrumenteilla riittävän ajoissa mahdollisesti etupainotteisesti. Olen vuosikausia seurannut maakuntamme kuntien taloutta mm. Siun soten ja luottamushenkilökollegojen kautta. Siun soten alkumetreitä lähtien (2016) yhteistyö maakunnanan kuntatalousryhmän kanssa on jatkunut näihin päiviin saakka. Kuntatalouden osalta Kuntaliiton valtuuskunnan jäsenenä saan ihan riittävästi kuntatalouteenkin liittyuvää taustamateriaalia. Lieksa ja Kitee lähtenevät ensi vuoteen entisillä veroprosenteilla. Uskon, että siellä myös TA2024 seurantavuosiin kiinnitetään huomiota. Pohjois-Karjalan kaikki kunnat joutuvat soputtamaan talouttaan. Viime vuoden valtuuston talousarviokokouiksen tunteita purin vuosi sitten jouluaaton blogikirjoittuksessani. |
Pielisen Karjalan on yhdessä panostettava matkailuunLauantai 16.9.2023 klo 13.14 Koronan jälkeen Nurmeksesta oli neljän henkilön ryhmä kuntamarkkinoilla Helsingissä Kuntaliiton tiloissa. Tänä vuonna tapahtuma järjestettiin 30. kerran. Juhlavuoden kunniaksi ohjelma olikin poikkeuksellisen laaja. Delegaatiomme kuunteli kuntamaailman eri sektoreiden esityksiä. Tulomatka menikin nopeasti vilkkaan keskustelun merkeissä. Kuskina keskityin kyllä huolella ajamiseen. Kuntamarkkinat ovat hyvä verkostoitumisen paikka. Ensimmäisen kerran osallistiun vastaavaan tapahtumaan joskus 90-luvun alkupuolella. Vuosikymmenten aikana yhteisten keskustelujen kestoaiheita ovat olleet kiristyvä kuntatalous, kuntien elinvoiman kehittäminen ja viime vuosikymmenellä sote-uudistus. Tänä vuonna lähes kaikilla tapaamillani luottamushenkilöillä tai kunnan viranhaltijoilla oli huolena työvoimapula. Itäisen Suomen kuntien edustajat taas näkivät suurena vääryytenä, kun emme pääse rakentamaan tuulivoimaa. Kristiinan kaupungilla on tästä positiivinen ongelma. Heillä on suunnitteilla tuulivoimapuistoja. Pelkästään Härkmeren tuulivoimapuistoon tulee 31 voimalaa. Hankkeilla on jo ulkomaisia investoreita. Yksi tuulivoimala tuotti kunnalle vuonna 2021 keskimäärin 22 850 € kiinteistöveroa! Rakentamiselle suurena haasteena on saada ammattitaitoista työvoimaa. Se on koko maassa naapurikuntien yhteinen kilpailuagenda. Taantuman lomautukset ja konkurssit tosin näyttävät nyt vapauttavan väkeä vapaille markkinoille. Matkailusta lisää boostia yhteistyöhön Itä-Suomen kunnat eivät saa jäädä nyt surkuttelemaan Puolustusvoimien ja Fingridin nuivia asenteita meitä kohtaan. Meillä Nurmeksessa on jo 1960- ja –70- luvuilla kirjoitettu ensimmäiset matkailustrategiat. Kuntana oppirahat olemme maksaneet. Lähikuukausina saamme selvyyden, miten maakunta hoitaa matkailun kansainvälisen ja muun laajemman markkinoinnin. Ratkaisun on oltava sellainen, että se hyödyttää koko maakunnan yrittäjiä. Kun siellä käytetään yhteiskunnan varoja, niin varsinkin pienyrittäjät on huomioitava. Kesämatkailukaudelta on kuulunut myönteistä hyrinää. Meidän on tuota flowta pidettävä yllä. Nyt on saatava myönteistä uutisvirtaa mediaan alueeltamme. Maakuntamme jokaisessa kunnassa oli menneenä kesänä paljon tapahtumia. Nurmeksen Kesämusiikki, kesäteatterit, Valtimon pitäjän eri tapahtumat, Puu-Nurmeksen avoimet ovet, Villafestivaalit ja Drive In Rock ovat tapahtumia, joita on kehitettävä edelleen. Ne luovat kaupungista myönteistä mielikuvaa. Pari vuotta sitten onnistuimme saamaan Maaseutuparlanentin järjestämisen Nurmekseen. Siihen on nyt panostettava. Tapahtumat tuovat alueelle vieraita kaupunkimme ulkopuolelta ja hyödyttävät liike-elämää. Myönteinen pöhinä ruokkii itseään. Jarkon läksiäiset ja leipomon seminaari Eilen aamulla kävimme kaupunginjohtaja Pasi Parkkisen kanssa Lieksassa Muuramelle siirtyvän kaupunginjohtaja Jarkko Määttäsen läksiäiskahveilla. Muistoksi luovutimme hänelle uuden Nurmeksen historian. Tapasimme siellä myös Lieksan kaupunginvaltuuston pj. Matti Taposen. Kaikki neljä olimme samaa mieltä, että nyt meillä on matkailun saralla paljon tekemätöntä yhteistyökenttää. Kun Lieksa saa uuden kaupunginjohtajan, kutsumme naapurimme uuden kaupunginjohtajan, valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat vieraaksemme Nurmekseen testaamaan Buolu-ravintolan menun Bomban kylpylään. Ennätimme vielä kaupunginjohtajan kanssa vähän myöhästyneinä mukaan Nurmes-talolle Porokylän Leipomon 40-vuoitisjuhlaseminaariin. Ehdimme kuulemaan UEF:n aineettoman pääoman professori Anu Puusan pysäyttävää luentoa “Modernista työyhteisökulttuurista”. Turun Yliopiston tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmosen mielenkiintoisen esityksenteema oli “Ruokajärjestelmän räjähdys”. Leipuriliiton tervehdyksen toi Leipuriliiton tj. Mika Väyrynen. Tilaisuuden juonti toimittaja Keimo Lehtiniemi. Mukaan saimme hyvän tuotekassin. Siitäpä riittääkin viikonlopuksi purtavaa Leipomo oli siirtyä pois seutukunnalta Tilaisuuden alussa yrityksen tj. Erik Kärki, perustaja Eero Kärki ja edellinen tj. Timo Väänänen olivat kertoneet yrityksen historiasta, tästä hetkestä ja tulevaisuudesta. En ehtinyt Myöhästymisen vuoksi esityksiä kuulemaan. Tilaisuuden jälkeen esitin heille vielä kaupungin kiitokset ja onnittelut. Yhteistyömme on toiminut hyvin. Timo Väänänen kertoi, kuinka kaupungin aktiivisuus kymmenen vuotta sitten sai yrityksen säilymään Nurmeksessa. Alla olevasta linkistä pääset lukemaan Timo Väänäsen haastattelun Me-lehdestä. Siinä hän kertoo, kuinka lähellä Porokylän leipomo oli siirtyä pois seutukunnalta.
|
Louhikosken kehittämistä on jatkettavaTorstai 31.8.2023 klo 6.54 Tämän aamun paikallislehdessä on juttua Louhikoskesta. Siellä tutkija Pertti Rannikko ihmettelee, miten vähän Nurmeksessa koskesta keskustellaan. Kun muutama vuosi sitten voimalan purkupäätös tehtiin, paikkakunnalla ei ollut toimelle juuri vastustusta. Rannikko ihmettelee nurmeslaisten hiljaisuutta myös purkamisen jälkeen. Louhikoskesta ja jatkotoimista ei juuri ole käyty keskustelua. Tutkijan mielestä hanke on jäämässä matkailun ja kalatalouden kannalta puolitiehen. Näin Rannikko paikallislehdessä juttelee. Olin läheisesti mukana syksyllä 2020 kaupunginhallituksen puheenjohtajana Louhikosken purkuhankkeessa. Kaupunginjohtaja Asko Saatsilla oli suunnitelmia alueen kehittämiseksi. Niistä keskusteltiin myös PKO:n kanssa matkailun oheispalveluina samana syksynä julkisuuteen tulleen Bomban hotellihankkeen julkistamistilaisuudessa. En tiedä, onko hän jättänyt suunnitelmia seuraajalleen. Future Missions Oy:n Niilo Valkonen Lieksasta teki töitä kosken ennaltamiseksi. Hänellä on aiheesta arvokasta materiaalia. Kirjoitin 11.9.2020 Louhikosken voimalan purkamisjulkistamistilaisuudesta blogiini. Puheeni lopussa viittaan myös tulevaisuuden näkymiin. Koko kirjoitus on linkissä: https://www.mattikamarainen.com/blogi/2020/09/11/35320 Myös Valtioneuvosto tiedotti Louhikoskesta: Erälehden Louhikoski-juttuun pääset linkistä: Tutkija Pertti Rannikolle voin kertoa, että kuntavaalien alla 2021 Nurmeksen monet kehittämishankkeet pysähtyivät. Kaupungin poliittinen kultuuri muuttui. Vaalikeskusteluja hallitsivat Puustako, Tiiliniemen asiat ja Siun soten vaikeudet. Nurmeksen kuntapolitiikka-ryhmä piti taustalla netissä keskustelua. Se karkasi ehkä lapasesta, koska ylläpitäjä on laittanut ryhmän tauolle keväällä 2023. Kesäkuussa 2022 kaupunginjohtaja Asko Saatsi jätti eroanomuksen. Uusi kaupunginjohtaja aloitti tämän vuoden huhtikuun alusta. Kaupunkia ovat työllistäneet monet selvitystyöt ja valmistautumiset oikeudenkäynteihin. Huomenna saamme päätöksen viimeisestä oikeudenkäynnistä, jossa oli mukana iso joukko todistajina luottamushenkilöitä ja kaupungin henkilökuntaa. Uskon, että Louhikoski lähitulevaisuudessa tulee esille. Ei tässä jäädä tuleen makaamaan. Muistaakseni syyskuun loppupuolella on Hyvärilässä tilaisuus Saramojoen kehittämisestä työpajan muodossa. Olkoon se uusi alku tai pikemminkin jatko entiselle hankkeelle. Eikun voimia kaikille toimijoille! |
Minne on hävinnyt yhteisöllisyys isojen asioiden valmistelussa?Keskiviikko 23.8.2023 klo 10.02 Olen huolestuneena seurannut koronan ajan jälkeistä kehitystä Pohjois-Karjalassa. Minne on hävinnyt yhteisöllisyys isojen asioiden valmistelussa? Annameko tilaa osaoptimoinnille? Tällä vaalikaudella ovat monessa kunnassa kuntajohtajat vaihtuneet tai vaihtuvat vielä tämän vuoden aikana. Ennen koronaa meillä oli pari kertaa vuodessa tilaisuuksia, joissa sekä maakunnan keskeiset päättäjät ja kuntajohtajat tapasivat toisiaan kasvokkain jonkin ajankohtaisen teeman puitteissa. Myös poliittiset piirijärjestöt pitivät toisiinsa yhteyksiä vaalien välilläkin. Kun Siun sote perustettiin, kunnat lähettivät omistajaohjauskokousiin keskushallinnon luottamushenkilöitä. Siellä oli mukana kuntajohtajakin kuntien edustajin. Kun asioita ruvettiin linjaamaan maakunnan tahtotilaksi, kuntajohtajat poistuivat kokouksista. Politiikalla on oltava sille kuuluva oikea rooli. Viimeisissä omistajaohjauskokouksissa osassa kunnistamme oli annettu puhe ja päätösvalta kuntajohtajille. Tuo on vaan esimerkki, miten poliittista päätösvaltaa oli annettu virkamiehille. Kunnissa taas kuntajohtajien on osattava hyödyntää poliittisen johdon tahtotila. Siinä hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajistojen toimiva yhteistyö virkamiesten kanssa on keskeisessä asemassa. Tänään monen kunnan uudet kuntajohtajat profiloituvat enemmän tai vähemmän oman kuntansa asioiden puolustajina. Se on kyllä ymmärrettävää, mutta meidän on nähtävä kauemmaksi tulevaisuuteen. Yksin kunta ei selviä lähivuosien muutoksista, joita talouden kiristyminen kuntasektorille aiheuttaa. Se heijastuu myös yritysten elinvoiman kehittymiseen. Odotan, että poliittiset piirijärjestöt aktivoituvat syksyn aikana. Keskustan piirin toiminnanjohtaja palaa töihin lähiviikkoina yli kahden vuoden virkavapaalta ministerin erityisavustajan tehtävistä. Oletan, että piirijärjestöt odottavat yhteistä tapaamista. Siinä voidaan päivittää tämän päivän sekava tilanne. Ainakin me kuntien valtuustojen puheenjohtajat odotamme kutsua piirijärjestöjen järjestämään tilaisuuteen, johon saamme vaikka maakuntaliitolta ja kunnilta ajankohtaisia kuulumisia keskustelun aiheiksi. Minulle tärkeitä asioita tulevaisuuden kannalta ovat ainakin kuntatalouteen, matkailuun, saavutettavuuteen, maakunnan työllisyyden hoitoon (TE2025 uudistus), maakunnan elinvoimaan jne. liittyvät kysymykset. Siis töitä riittää. Yhdessä olemme vahvempia. Tervetuloa töihin, Antti! |
Keskustankin syyskuussa valittavan puoluesihteerin taustat ruoditaan mediassa tarkkaanPerjantai 11.8.2023 klo 10.09 Reilun kuukauden päästä Keskustapuolue pitää ylimääräisen puoluekokouksen Turussa. Siellä valitaan uusi puoluesihteeri, yksi varapuheenjohtaja ja päätetään lähteä puolueena Olli Rehnin taakse ensi talven presidentin vaaleissa. Aluksi ajattelin, josko jättäisin puoluekokouksen nyt väliin. Turkuun on Nurmeksesta pitkä matka. Puoluesihteerin valinta kiinnostaa. Siksipä on taas lähdettävä. Samalla reissulla käyn verestämässä opiskeluajan muistoja 50 vuoden takaa. Huolestuttavaa on, että Keskustan puoluesihteerikisaan on tietoni mukaan vain kaksi ehdokasta. Saamme Turussa Riikka Pirkkalaiselle seuraajan, jolla on iso työ kasata hajallaan oleva puolue ja nostaa kannatusluvut nykyisistä. Puoluesihteerikisaan ovat ilmoittautuneet tähän mennessä muistini mukaan vain Pauliina Maukonen ja Antti Siika-aho. Kumpaakaan hakijaa en tunne henkilökohtaisesti tarkemmin. Viimeksi mainittu Antti Siika-aho on lähtenyt voimakkaasti kampanjoimaan kentälle. Alkukesästä vilahtivat jossain mm. Petri Neittaanmäen ja Juha Rehulankin nimet. Olemme seurannee viime aikoina, miten tarkkaan media tutkii maamme politikkojen taustat aina teinivuosilta asti. Tuon raadollisuuden varsinkin perussuomalaiset ovat saaneet tuntea nahoissaan. Antti Siika-aho on lahjakas ihminen. Hän on löytänyt Keskustasta poliittisen kodin toimien mm. Keskustanuorten pääsihteerinä ja pääministeri Mika Lintilän erityisavustajana. Jos Siika-ahosta tulee puoluesihteeri, niin varmasti hänen nuoruusvuosien toimet, kirjoitukset ja sanomiset ruoditaan auki mediassa tarkasti koko kansan tietoon. Siika-aho on luotsannut diktatuurista Pohjois-Koreaa tukevaa Suomi-Korea-Seuraa. https://yle.fi/a/3-8552206?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp Keskusta mataa nyt noin kymmenen prosentin kannatusluvuissa. Turun puoluekokousväen on nyt oltava valinnoissa tarkkana. Puoluesihteerin taustat on oltava sellaiset, että myös isänmaallisen, maalaisliittolais-alkiolaisen geeniperimän saanut seniorikeskustalainenkin voi hänet hyväksyä. Minulle muistuu mieleen Turun ajoilta tapaus, kun toisesta puolueesta keskustaan liittynyt kaveri pyysi minua mukaansa piiritoimistolle piirin pj. Eeri Hyrkön luokse. Asiaa en vielä tiennyt. Matkaan lähdettiin. Eeri otti meidät vastaan ja toivotti uuden jäsenen mukaan puolueen toimintaan. Oltiin jo pois lähdössä, kun kaveri totesi olevan vielä ihan asiaakin: ”Täällä on tuossa ihan lähellä keskustavoittoisessa kunnassa kunnanjohtajan paikka auki. Olisin siitä kiinnostunut”. Eeri oli vähän aikaa hiljaa ja hienotunteisesti rykästeli ja totesi: ”Sinusta tulisi varmaan hyvä kunnnanjohtaja, mutta meillä on ollut sellainen tapa, että ollaan ensin riittävä aika eteisessä ja siirrytään sitten myöhemmin salin puolelle”. Pohjoi-Korea-sidonnaisuudet nuoruudessa ovat mielestäni merkityksellisiä. Siika-aho on taustojaan YLE:n uutisessa hyvin avannut. Puoluekokousväen on hänen taustat arvioitava ennen puoluesihteerin valintaa. Ne on puoluejohdon tuotava reilusti kokousväelle tietoon. Vaalin jälkeen "Pulinat pois". |