Seutukaupunkityötä on jatkettava myös ensi vaalikaudella

Keskiviikko 15.3.2023 klo 17:57

Nurmes on yksi Suomen 57 seutukaupungista. Juha Sipilän hallitus käynnisti seutukaupunkiohjelman. Salon entinen kaupunginjohtaja Antti Rantakokko teki ensimmäisen kolmen ministeriön tilaaman seutukaupunkiselvityksen. Sen viesti oli selvä. Seutukaupungit tarvitsevat oman tunnustetun asemansa myös kansallisessa kaupunkipolitiikassa ja oman seutukaupunkiohjelmansa.

Selvitys osoittaa, että monet seutukaupungit ovat joutuneet taistelemaan vääriä mielikuvia vastaan. Viimeisten vuosikymmenten aikana teollisuuden ja maatalouden rakennemuutos on osunut kipeimmin juuri seutukaupunkeihin. Ne ovat kuitenkin selvinneet muutoksesta omilla vahvuuksillaan.

Olen näillä sivuillakin kirjoittanut seutumme yritysten myönteisistä tuloksista parin viime vuoden aikana. Meillä on vahvat tukipilarit, elintarviketeollisuuden, metsän eri toimialojen ja metalliyritysten ympärillä. Känkkäälän vihreän teollisuuden alue tuo siihen oman lisänsä. Sen fokusta joudutaan varmaan päivittämään uudelleen vastaamaan 2030-luvun haasteisiin.

Maakuntamme on taistellut jo vuosikymmenet tilastokeskuksen väestöennusteita vastaan. Usein selätimme ne. Nyt viime vuosina on käänne mennyt huonompaan suuntaa ja joillain seuduilla väki on vähentynyt ennusteita nopeammin. Maakuntamme väki vähenee nykyisten ennusteiden mukaan 13 500 henkilöä vuoteen 2040 mennessä. Muutamat kunnat menettävät väkeään tuona aikana yli neljänneksen!

Parhaillaan on menossa hyvinvointialueellamme ison tuottavuusohjelman teko. Siihen kuuluu mm. palvelustrategia ja palveluverkkolinjaus pitkälle ensi vuosikymmenelle. Aluevaltuusto saa paketin päätettäväkseen kesäkuun lopussa. Nyt tarvitaan työrauha. Väestöennusteet meidän on otettava vakavasti ja tehtävä järkeviä linjauksia ja päätöksiä.

             Kaksi seutukaupunkien vetovoimatutkimusta

Kuntaliitto teki ensimmäisen seutukuntien vetovoimatutkimuksen 2019. Pohjois-Karjalan seutukaupungit (Kitee, Lieksa ja Nurmes) eivät tuolloin siinä menestyneet. Kolmesta maakunnan seutukaupungista vain Lieksa oli tutkimuksessa mukana. Seutukaup_vetovtutk2019_raporttiLAAJA_14042019.pdf (kuntaliitto.fi) Tutkimus suoritettiin uudelleen viime vuonna. Siitä mainitsinkin blogissani 10.5.2022. Nurmes menestyi tutkimuksessa maakuntamme seutukaupungeista parhaiten. Pohjois-Karjalan kaikki kolme seutukaupunkia olivat mukana tutkimuksessa. PowerPoint Presentation (kuntaliitto.fi)

Viimeiseen vetovoimatutkimukseen saatiin seutukaupunkien asukkailta kaikkiaan 13 100 vastausta. Nurmes oli pehmeää vetovoimaa mittaavassa luokassa neljänneksi paras. Tuolloin nurmeslaiset vastaajat korostivat kaupungin hyvää ilmapiiriä ja palveluja tärkeinä pitovoiman ankkureina. Kaupungin ulkoinen ja sisäinen imago oli kuntalaisten vastauksissa kunnossa. Näissä molemmissa luokissa sijoitus oli kahdeksas. Se on hyvä tulos 57 seutukaupungin joukossa.

                     Viides seutukaupunkifoorumi

Toissa viikolla piipahdin säätytalolla seutukaupunkifoorumissa. Tilaisuus järjestettiin viidennen kerran. Foorumissa pohdittiin seutukaupunkien tulevaisuutta ja menestyksen eväitä. Ajankohtaisista asioista synkkenevä kuntatalous aiheuttaa varsinkin itäisen Suomen kunnille huolta.

Ministeri Lintilä korosti puheenvuorossaan, että seutukaupunkityötä on jatkettava myös ensi hallituskaudella. Seutukaupunkiohjelman toimeenpanoa on jatkettava myös nykyisen ohjelmakauden jälkeen, joka päättyy vuoden 2023 loppuun. Tilaisuudessa oli esitykset mm. Helsingin Yliopistolta, Sitralta ja Ympäristöministeriöstä.

Minulla on kaiken kuulemani jälkeen sellainen kutina, että maamme hyvinvointialueiden palveluverkkolinjaus muotoutuu maakuntakeskusten ja seutukaupunkien ympärille jo ennen vuotta 2040. Kevyemmän palvelutason yksiköitä järjestetään muihin kuntiin ja pitäjiin. Valitettavasti taloudelliset resurssit ja henkilöstön saanti vaikuttavat toteutukseen. 

Nurmeksen kaupungissa on paljon tapahtunut viime keväänä julkistetun seutukaupunkien vetovoimatutkimuksen jälkeen. Huhtikuussa Pasi Parkkinen aloittaa kaupunginjohtajana. Meidän on yksissä tuumin lähdettävä töihin ja pidettävä huoli, että pärjäämme myös seuraavassa vastaavassa tutkimuksessa. Monet asiantuntijat pitävät seutukaupunkiverkkoa liian suurena, nyt 57 kaupunkia. Meidän on Pielisen Karjalan logistisena keskuksena pysyttävä siellä ja vahvistettava asemiamme entisestään.

Maanantaina kaupunginhallitus aloitti meidän tuottavuusohjelman tekemisen. Toukokuussa ja syyskuussa pidetään valtuustoseminaarit, joissa valmistaudumme tuleviin vuosiin. Työssä tarvitsemme avointa arvokeskustelua, toistemme kuuntelua ja kaukokatseisuutta 2030-luvulle asti. Odotan samanlaista keskustelua, jota koin vuoden 2021 lopulla strategian imagotyöryhmässä.

 

 

 

 

Annika Saarikko Nurmeksessa, tupa täynnä väkeä

Maanantai 27.2.2023 klo 11:36

Olen viimeisen puolen vuoden aikana luottamustoimissa keskittynyt enemmän hyvinvointialueiden ja kuntien taloudelliseen kykyyn tuottaa niille kuuluvat tehtävät nykyisillä voimavaroilla. Valtio on kovasti velkaantunut. Koronan aikaiset elvytystoimet ja Ukrainan sota ovat ohjanneet maamme hallituksen toimintalinjoja viime vuodet.

Nyt eduskuntavaalien alla käydään keskustelua kuitenkin maltillisesti. Olen odottanut ek-vaaliehdokkaiden ottavan voimakkaammin esille puheissaan myös tulevaisuuden kuntatalouden kehitysnäkymät. Monet varsinkin itäisen Suomen kuntien taloudet heikkenevät tuntuvasti.

Luovutin vt. kaupunginjohtaja Kyösti Korhosen kanssa ministeri Annika Saarikolle Nurmeksen kaupungin puolesta muistion, jossa lähitulevaisuuden talousnäkymiä avattiin. Meidän on pystyttävä katsomaan tulevaisuuden aina 2030 - 2040 -luvuille asti. Pohjois-Karjalan väkiluku jatkaa laskuaan sinne asti, vaikka koko ajan panostamme kuntiemme elinvoimaan. 

Minulla on käytössä kuntaliitosta saadut viime vuoden maakuntakohtaiset tilinpäätösarviot. Niitä en ole nähnyt vielä julkisuudessa referoitavan. Pohjois-Karjalan tilannetta synkistää Siun soten kumulatiivinen alijäämä ja palkkaharmonisointi. Siitä hyvinvointialueemme lähetti tiedotteen viime viikolla medialle. Niistä tulee kunnille minimissään noin 63,5 miljoonan euron jälkilasku, joka kirjataan vuoden 2022 tilinpäätökseen. Siun soten alijäämiä on 39,5 milj € ja vielä riidan alla olevaa palkkaharmonisointia 24 milj €. Nurmekselle on tulossa 4,35 milj. €:n lisälasku. Muutetun perussopimuksen mukaiseksi Joensuu saa lähes 27 milj. €:n lisälaskun.

Kuntaliiton maakuntia koskevassa ennusteessa ei ole tietääkseni kaikki alijäämistä ja palkkaharmonisoinnista viime vuoden tilinpäätöksiin kirjattavat kulut. Kuntaliiton tuoreen materiaalin mukaan viime vuoden tilinpäätösennusteessa Pohjois-Karjalan kuntien tilinpäätökset ovat keskimäärin 135 € asukasta kohti miinuksella. Huonompaa luvataan vain Kymenlaaksolle, miinusta 145 €/asukas. Pohjos-Savo on kolmas pakkasella oleva maakunta, miinus 4 €/asukas. Kainuu on niukasti plussalla 25 €/asukas. Kärjessä on Uusimaa 447 €/asukas ja Pohjois-Pohjanmaa 412 €/asukas! Valtaosa Itä-Suomen Unionin alueen maakunnista on sijoittunut tilaston häntäpäähän.

Valtiovalta joutuu uudelleen tarkastelemaan valtionosuusjärjestelmää. Tuo viesti meiltä on nyt lähdettävä yli puoluerajojen. Kuntaveroprosentista 12,64 % sekä 70 % peruspalveluiden (sote) valtionosuuksista siirtyy valtiolle hyvinvointialueiden rahoitukseen. HVA:et ovat selkeästi ilmaisseet, että niille osoitettu rahoitus ei kata kaikkia lakisääteisiä kuluja. Tämän vuoksi on ennakoitavissa, että kuntien valtionosuuksia leikataan edelleen tulevina vuosina. Soterahoitus päättäjille on paljon seksikkäämpi. Nostakoot kunnat veroposenttejaan.Tuo tyyli ei vaan  meille käy!

Tällä hetkellä on ennakoitu, että kuntien valtionosuuksia leikataan jatkossa 30 €/asukas vuodesta 2026 alkaen ja sitä ennen 45 €/asukas vuosina 2024 – 2025. Sillä kompensoitaisiin tämä vuosi, jolloin leikkauksia ei vielä tehty. Meitä valtiovalta rankaisee rahoitusmallin ”kiikkulautavaikutuksella” valtionosuuksiin. Kun Siun soten yhteinen potti, 63,5 milj. € kirjataan vuoden 2022 tilinpäätöksiin, niin se pienentää kuntien valtionosuuksia pysyvästi. Hyöty menee hyvinvointialueelle.

Alla ministeri Saarikolle luovutettu muistio kokonaisuudessaan:                         

Valtiovarainministeri Annika Saarikko

NURMEKSEN KAUPUNGIN AJANKOHTAISET ASIAT

Arvoisa Valtiovarainministeri

Seuraavat asiat ovat meille tärkeitä ja ajankohtaisia:

1. YLEISTÄ

Vuosi 2023 on Suomen kunnille historiallinen, kun sosiaali- ja terveyspalvelut ovat vuoden alussa siir-tyneet pois kuntien järjestämisvastuulta. Uudistus muuttaa kuntien talouden rakenteita erittäin merkit-tävästi ja pitkävaikutteisesti.

Erityisesti Pohjois-Karjalan maakunnalle uudistus on poikkeuksellisen haastava, koska kuntayhtymä Siun soten menokasvu on ollut muuta maata huomattavasti nopeampaa ja maakunnan verokehitys heikompaa. Uhkana on, että hyvinvointialueille kuuluvia riskejä ja vastuita jää jatkossakin kuntien kan-nettavaksi, joka on kuntien talouden kantokyvyn näkökulmasta kohtuutonta.

Pohjois-Karjalan kunnista myös Nurmes kuuluu hyvinvointialueuudistuksen myötä tehtävän valtion-osuusuudistuksen häviäjäkuntiin

2. PALKKAHARMONISAATION NEGATIIVISET VAIKUTUKSET EDELLÄKÄVIJÄKUNTIEN TA-LOUTEEN

Ennen vuotta 2023, osa kunnista muodosti vapaaehtoisesti koko maakunnan tai lähes koko maakun-nan kattavia sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymiä ja pyrki valmistautumaan pilottialueina enna-koiden tulevien hyvinvointialueiden muodostumiseen. Tähän myös valtio kuntia kannusti. Näillä alueilla valmiudet hyvinvointialueuudistuksen toteuttamiselle ovat olleet hyvät.

Vapaaehtoisissa kuntayhtymissä (mm. Siun sote) jäsenkunnat ovat jo rahoittaneet kuntayhtymien hen-kilökunnan palkkaharmonisoinnin toteuttamista. Kuntayhtymiä perustettaessa yleinen käytäntö on ollut, että palkkoja harmonisoidaan yleisimpään palkkatasoon suunnitelmallisesti useiden vuosien aikana. Viime vuosien oikeuskäytännön myötä ammattijärjestöjen vaateet harmonisoinnin toteuttamisen aika-taulusta sekä tasosta ovat kuitenkin muuttuneet. Tästä on seurannut, että useissa kuntayhtymissä on neuvoteltu ammattijärjestöjen vaatimuksesta palkkojen harmonisoimisesta takautuvasti korkeimpien palkkojen mukaiseksi, huolimatta jo vuosia suunnitelmallisesti tehdystä harmonisointityöstä.

Lopullisia palkkaharmonisoinnin kustannuksia ei tällä hetkellä tiedetä, mutta esimerkiksi Pohjois-Karja-lan kuntien osalta lopullisten kustannusten vaikutus on arviolta 20-40 miljoonaa euroa, joka vastaa 0,8 -1,6 %-yksikön tuloveroprosentin tuottoa. Lisäksi lakkautetun kuntayhtymän jäsenkuntien valtionosuu-det pienentyvät tulevina vuosina järjestelmämuutoksessa käytettävän laskentamallin seurauksena. Pohjois-Karjalan kaltainen tilanne on realisoitumassa myös muilla alueilla, joissa on muodostettu va-paaehtoisia kuntayhtymiä.

Yhteenvetona todettakoon, että palkkojen harmonisaatioon liittyvät tiedostetut epäkohdat tulisi korjata ja palkkaharmonisaatiosta aiheutuvat taloudelliset rasitteet kohdentua kaikille kunnille tasavertaisesti, riippumatta siitä, onko palkkaratkaisut tehty jo kuntayhtymissä vai tehdäänkö ne vasta hyvinvointialu-eilla.

3. TE-PALVELUJEN UUDISTUS

Uudistus on työvoima- ja yrityspalvelujen hoidon kannalta perusteltu ja Pohjois-Karjalan kuntien toivei-den mukainen uudistus, mutta uudistuksen rahoituksellinen nettovaikutus on merkittävästi negatiivinen maakunnan kuntien kannalta. Pohjois-Karjala on maan vaikeinta työttömyysaluetta, mikä ei valitetta-vasti näy valtinosuuksien kohdentumisen kriteereissä. Valtionosuukriteerien tulisi perustua vahvasti sii-hen, mikä on palvelutarve kunnittain. Koko maata keskimääräisesti heikompi terveys ja työkyky, tulo-taso sekä yli 55-vuotiaiden työllistäminen ovat nimenomaan Pohjois-Karjalan kuntien työttömyyteen liittyviä erityispiirteitä. Työikäisten määrä valtionosuukriteerinä sopii tätä taustaa ajatellen huonosti teh-tävän laajuutta ja vaativuutta osoittavaksi mittariksi. Kuntien rahoituksen mitoitus tulisikin tehdä kaik-kien siirtyvien tehtävien laajuuden ja vaativuuden edellyttämällä tavalla ja tilannetta tulee seurata aktii-visesti niin, että järjestelmän mahdolliset valuviat saadaan pikaisesti korjattua. Valtionosuusjärjestel-män siirtymäkauden tulisi olla riittävän pitkä, jotta liian nopean muutoksen myötä kunnille ei tulisi on-gelmia.

Uudistus edellyttää kunnilta toimeenpanovaiheessa mittavaa ponnistusta ja kustannuksia tulee synty-mään jo ennen vuotta 2025. Kuntia tulee tukea uudistuksen toimeenpanovaiheessa myös taloudelli-sesti.

Toivomme, että Te voitte omilla toimillanne edistää näitä meille tärkeitä edunvalvonnan asioita.

Nurmeksessa, 27.2.2023

Matti Kämäräinen                                Kyösti Korhonen

kaupunginvaltuuston puh. joht.        vs. kaupunginjohtaja

 

Odottelemme selvitysmiehen lausuntoa itäisen Suomen tuulivoiman rakentamisesta

Torstai 9.2.2023 klo 14:13

Viime vuoden syyskuussa työ- ja elinkeinoministeriö, puolustusministeriö ja ympäristöministeriö kutsuivat selvitysmiehen tutkimaan itäisen Suomen tuulivoimarakentamisen lisäämistä. Selvitysmiehenä toimii kenraaliluutnantti evp. Arto Räty.

Tuulivoimarakentamisen edellytykset Suomessa eivät ole tasavertaisia. Olemme seuranneet muutamien läntisen Suomen pienten kuntien tuulivoimapuistojen syntymistä. Kunnat kuittaavat niistä mittavat verotulot. Näin myös maakunnassamme on herännyt kiinnostusta tuuliivoimaan.

Rädyn selvitystyö alkoi 1.10.2022. Siihen liittyvä arvio ja toimenpide-ehdotukset piti esittää kolmelle ministeriölle 31.1.2013 mennessä.

Marraskuun Itä-Suomen Unionin foorumissa puhunut puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen suhtautui hyvin kielteisesti tuulivoimaloiden nousemiseen itäiseen Suomeen. Hän toi puolusvoimain näkemyksen esille jo puheenvuorossaan. Lähes Eiffel-tornin korkuiset tuulimyllyt häiritsevät ilmavalvontatutkia. Perusteita ei tarvinnut kuulijoiden erikseen kysyä.

Maanantaina olin mukana Metsäkeskuksen järjestämässä Puhutaan puusta- seminaarissa. Siellä keskusteltiin myös tuulivoimasta kahvitauolla. Pohjois-Savon maakuntaliiton edustajalta kuulin mm. Lapinlahden Iso-Petäjämäelle suunnitellusta tuulivoimapuistosta (17 tuulimyllyä), joka sijaitsee noin seitsemän kilometriä kirkolta koilliseen. Se rajoittuu Iisalmeen.

Selvitysmiehen työ ei ole ollut helppo ja lausunto on viivästynyt. Oletan, että se tulee julkisuuteen ihan lähiaikoina ja on meille kielteinen. Tilanne voi muuttua tutkajärjestelmien ja satelliittivalvonnan kehittyessä.  Näin olen ymmärtänyt puolustusministeri Antti Kaikkosen kannanotoista. Aikaa voi kulua jopa kymmenen vuotta. 

Aika on meille nyt rahaa ja sitä ei ole meidän kannalta tuhlattavaksi. Vetytalouden tutkimiseen ja kehittämiseen valtiovalta ja sen eri tukimuodot panostavat tulevaisuudessa enemmän. Jos alueella on jo ennestään tuuli- tai aurinkoenergiaa tai on mahdollista luvituksen muodossa sitä rakentaa, niin sinne on todennäköisesti helpompi saada tukia vetytalouteen panostaviin laitoksiin. Näin me itäisen Suomen kunnat jäämme helposti nuolemaan näppejämme.

Olen muutamalle maakuntamme kansanedustajaehdokkaalle maininnut asiakokonaisuuden ottamista voimakkaasti esille. Jos jäämme tuulivoima-asiassa paitsioon, niin on kohtuullista saada siitä valtiolta eri aluetukien muodossa korvausta.

Pasi Parkkisesta Nurmeksen kaupunginjohtaja

Tiistai 31.1.2023 klo 7:15

Eilinen oli Nurmeksen kaupungille historiallinen päivä. Aamulla PKO tiedotti aloittavansa noin 22 miljoonan euron investoinnit Bomballa. Kaksi vuotta viivästynyt hotellihanke toteutuu. Päätös on otettu täällä ilolla vastaan. Illalla kaupunginvaltuusto valitsi äänestäen meille kaupunginjohtajaksi Pasi Parkkisen.

Tiesimme jo ennen kokousta, että valitsemme kaupunginjohtajamme äänestyksellä. Valtuutettujen äänestyskäyttäytymistä ei missään ryhmässä haluttu sitoa ryhmäkurilla. No ei se suljetussa lippuäänestyksessä kyllä toimisikaan.

Ennen henkilövalintaa vasemmistoliiton Jussi Hermaja esitti kaupunginjohtajan viran laittamista valmisteluun uutta hakuprosessia varten. Lisäksi virka tulisi täyttää määräaikaisena. Esitykselle tuli kannatus vapauden liitosta. Esitys kaatui selvin numeroin 32 – 3.

Tasavertaisten ehdokkaiden välillä päästiin äänestämään. Kannatuspuheenvuoroja salissa ei kummankaan hallituksen esittämän kaupunginjohtajakandidaatin puolesta käytetty. Puheenjohtajan paikalta katsottuna kaikilla valtuutetuilla näytti olevan pitkän hakuprosessin myötä oman ehdokkaan nimi jo selvä. Äänestyksessä olivat mukana myös kaikki virkaa hakeneet kelpoisuusehdot  täyttävät henkilöt.

Ripeästi päästiin suljettuun lippuäänestykseen. Siinä annettiin 35 ääntä, jotka jakaantuivat seuraavasti: Pasi Parkkinen 18, Leena Timonen 14 ääntä. Minna Heikkinen ja Katja Ylisiurua saivat kumpikin yhden äänen. Yksi ääni hylättiin. Saimme Pasi Parkkisesta kaupunginjohtajan. Onnea!

Itse pohdin kaupunginjohtajan kuuden kuukauden koeaikaa.  Yleensä on ollut käytäntö, että edellisestä työpaikasta otetaan koeajaksi virkavapautta.  Sanoudutaan irti vasta sitten uuden pestin koeajan umpeuduttua. Jos meillä toimitaan tuolla kulttuurilla, niin pystymme täyttämään teknisen johtajan viran vakituisesti vasta joskus loppukesästä alkaen. Uskon, että tuohon ratkaisu löytyy neuvottelemalla.

Uusi kaupunginjohtaja pääsee heti kunnon töihin. Nyt tarvitsemme yksituumaisuutta ja sitoutuvuutta kaupungin talouden tasapainottamiseksi. Virkamiesjohdolta odotetaan ja vaaditaan selviä pohjaesityksiä. Emme voi muutamassa vuodessa syödä kertyneitä ylijäämiä.

Viime viikolla saadun arvion mukaan Nurmekselle lankeaa Siun soten kertyneistä alijäämistä ja palkkaharmonisoinnista lähes 3,5 miljoonan euron lisälasku parin kuukauden päästä painamaan viime vuoden tulosta pahasti miinukselle. Tuosta me kyllä selviämme.

PKO toteuttaa Bomballa 22 miljoonan euron hankkeet

Maanantai 30.1.2023 klo 9:00

Bomba uudistuu ja laajenee täysin ainutlaatuiseksi kylpylähotelliksi

Kesäksi uudistuvat Karjalaiskylän huoneet, kesällä 2024 avautuu uusi hotellisiipi

Perjantaina olin matkalla Keskustan vaaliristeilylle, kun Katajanokan terminaalissa sain mieluisan puhelinsoiton. PKO oli alkuviikosta hallituksen kokouksessaan päättänyt Bomban 22 miljoonan euron hotellihankkeen investoinnista Nurmekseen. PKO:n johto suunnitteli täksi aamuksi asiasta tiedotetta. Syksyllä 2020 olimme kaupunginjohtajan kanssa Bomballa aamupäivän  mukana PKO:n infotilaisuudessa,  kun hanke silloin julkistettiin. Rakennusluvasta valitettiin ja rakentaminen ei päässyt toteutumaan suunnitellusti.

 Minun usko on koko ajan säilynyt hankkeen toteutumiseen.  Tänään julkisuuteen tullut myönteinen investointipäätös otetaan kiitollisina vastaan koko seudulla. Se luo uskoa ja jatkuvuutta maakunnan matkailuun. Saimme juuri lukea viikonlopun maakuntalehdestä myönteisiä uutisia viime vuoden yöpymisten lisääntymisestä maakunnassa. Nöyrä kiitos PKO:lle.

 Nurmes on ollut ennakoiva. Olemme rakentaneet jo kiertoliittymän Bomballe. Vuosi sitten hyväksyttiin aina vuodelle 2035 ulottuva Bomba – Hyvärilä Masterplan II. Parhaillaan Nurmeksen Lämpö Oy suunnittelee Ritoniemen voimalan uusimista. Sen kapasiteetissa on osattava ennakoida myös Bomban alueen tuleva kehitys. Tänä aikana olemme jatkossa monelle Lapin matkaa suunnittelevalle hyvä vaihtoehto sähköautokaudelle siirryttäessä. Alla havainnekuva.

PKO:n tiedote  kokonaisuudessaan:

"Pielisen rannalla Nurmeksessa sijaitseva kylpylähotelli Break Sokos Hotel Bomba uudistuu.
Pohjois-Karjalan Osuuskauppa (PKO) rakentaa kylpylähotelliin laajennusosan, johon tulee 92 uutta järvinäköalahuonetta, ravintola sekä kokoustiloja. Lisäksi uudistetaan myös Karjalaiskylän 50 huonetta mm. kylpyhuoneiden ja huoneilman viilennyksen osalta. PKO:n hallituksen kokouksessaan 24.1.2023 päättämä kokonaisinvestointi Bomballe on noin 22 miljoonaa euroa.

– Vihdoinkin voimme iloita, että Bomban hanke toteutuu! Julkistimme laajennussuunnitelman jo syyskuussa 2020. Ilman turhia Nurmeksen kaupungin päätösprosessista tehtyjä valituksia hotellin laajennuksen avajaisia olisi juhlittu jo maaliskuussa 2022, PKO:n toimitusjohtaja Juha Kivelä sanoo.

Nurmeksen kaupungin tekemästä BSH Bomban laajennusosan poikkeamisluvan päätöksentekoprosessista tehtiin valitus, jonka korkein hallinto-oikeus hylkäsi.

– Bomban hanke on merkittävä piristysruiske Ylä-Karjalan aluetalouteen: yli 20 miljoonan euron investoinnin työllisyysvaikutus on 374 henkilötyövuotta. Teemme aina yhteistyötä pääsääntöisesti oman maakunnan urakoitsijoiden kanssa. Bomban uuden hotellisiiven rakennustyöt alkavat huhtikuussa ja alustavan aikataulun mukaan valmista on tarkoitus olla kesällä 2024. Karjalaiskylän huoneisiin tehtävät uudistukset valmistuvat jo tulevana kesänä, Kivelä toteaa.

          Matkailu lisää maakunnan elinvoimaa

 

PKO:n strategiassa matkailu on yksi kasvukärjistä. Niin PKO:n kuin Pohjois-Karjalan alueellisen matkailuorganisaatio Visit Karelian tavoitteena on tuplata yöpymismäärä 2030 mennessä.

– Strategiajulistusten sijaan tavoitteet saavutetaan määrätietoisella tekemisellä. Olemme panostaneet maakunnan elinvoimaisuuteen laittamalla matkailuinfraa kuntoon. Joensuussa Original Sokos Hotel Kimmelin 19 miljoonan euron uudistuksen avajaisia juhlittiin marraskuussa 2021. Break Sokos Hotel Kolin tarjonta laajenee Kolin kylälle juhannukseksi 2023 avattavan BSH Koli Kylän 21 miljoonan euron investoinnin myötä. Kun tähän lisätään Bomban uudistus, PKO investoi maakunnan matkailun kehittämiseen yli 62 miljoonaa euroa neljän vuoden aikana. Investointien työllisyysvaikutus maakuntaan on 1 050 henkilötyövuotta, Kivelä taustoittaa.

– PKO:n tavoite on tehdä Pohjois-Karjalasta entistä parempi paikka elää, ja matkailun kehittäminen on missiomme käytännön toteuttamista. Kasvaneen matkailun hyödyt säteilevät kaikille alueen toimijoille. Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusten mukaan jokainen matkailijan alueella käyttämä euro kasvaa puolitoistakertaiseksi kun matkailupalveluja tarjoavat toimijat ostavat tarvitsemiaan tuotteita ja palveluita oman maakunnan yrityksiltä. Matkailijoiden eri palveluihin käyttämät eurot puolestaan jakaantuvat seuraavasti: henkilöliikennepalvelut 36 %, ostokset kaupasta 23 %, ravitsemispalvelut 16 %, majoituspalvelut 12 %, urheilu- ja virkistyspalvelut 5 %, polttoaineet 3 %, kulttuuripalvelut 3 % ja muu kulutus 2 %, Kivelä taustoittaa matkailun kerrannaisvaikutuksia.

                            Ainutlaatuinen näkymä Pieliselle

 – Matkailutrendeissä näkyvät suomalaisten muuttuneet arvot. Pinnalla ovat perinteiden arvostus, turvallisuuden kaipuu sekä kiinnostus omiin juuriin.  Matkailijoina suomalaiset hakevat nyt kansalliskohteita siinä missä luonto- ja hyvinvointikohteita. Bomban matkailualue kylpylähotelleineen pystyy tarjoamaan kaiken tämän, jonka vuoksi käyttöasteemme ovat jatkuvassa nousussa, vaikka ulkomaan matkailu on ollut koronan myötä vähäistä. Bomba tarvitsee jo nykykysynnälläkin sekä lisää ravintolatarjontaa että asiakaspaikkoja. Teemme hotellin laajennusosaan lisää ravintola- ja kokoustiloja, joista on esteetön näkymä kauniina välkehtivälle Pieliselle. Uusista huoneista on vaikuttava näkymä Pieliselle, joten Bombasta tulee matkailijoille ja kokousasiakkaille täysin ainutlaatuinen elämys Suomessa, PKO:n matkailu- ja ravitsemiskaupan toimialajohtaja Antti Varis sanoo.

– Laajennusosta tulee 5-kerroksinen. Sen uusien upeiden huoneiden erikoisuutena tulee olemaan lattiasta kattoon ulottuvat maisemaikkunat, joista avautuu huikea näkymä Pielisen alati vaihtuvaan ja ainutlaatuiseen järvimaisemaan. Uudistusten myötä Bomballe tullaan rekrytoimaan noin 30 uutta PKOlaista, Bomban hotellinjohtaja Sanna Tenhunen sanoo.

              Hanke on iso piristysruiske koko seudulle

– Tämä on Nurmekselle ja koko Pielisen alueen matkailulle mahtava asia! PKO:n investointi on sekä euromääräisesti että työllisyysvaikutukseltaan poikkeuksellisen merkittävä. Se on viimeisen 10 vuoden ajalta isoin Nurmeksessa julkistettu yritysinvestointi. Nurmes ja koko Ylä-Karjala hyötyvät Bomban kehittämisestä, koska lisääntyvät matkailijavirrat tuovat kasvua kaikille alueen toimijoille. Kerrannaisvaikutuksineen tämä on alueen elinvoiman kannalta äärimmäisen hieno asia, Nurmeksen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matti Kämäräinen sanoo."

                      Alkuaskeleet jo syksyllä 2020

Syyskuussa 2020 olimme kaupunginjohtaja Asko Saatsin kanssa Bomba Span kylpylässä järjestetyssä PKO:n tiedotustilaisuudessa. Kiitos PKO. Viette tehdyt suunnitelmat maaliin.

Alla linkki silloiseen blogikirjoitukseen:

https://www.mattikamarainen.com/blogi/2020/09/27/35472

 

Kaupungin biostrategiaa on voitava tarkastella uudelleen

Maanantai 16.1.2023 klo 21:14

Palailin lauantaina kotiin reilun viikon etelän matkalta. Suomen kovat pakkaset jäivät kokematta. Nyt on harmaata ja loskaa. Aamulla kuulin uutisista maakuntajohtajan äänen. Hän kertoi Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntiin kohdistuvasta JTF-rahastosta. 

Suomeen on oikeudenmukaisen siirtymän rahaston osuus kaikkiaan 465 miljoonaa euroa. Näin Pohjois-Karjalakin on saamassa Euroopan komission loppuvuodesta tekemällä päätöksellä 45 miljoonaa euroa. Pohjois-Savon osuus rahastosta on 61 miljoonaa euroa.

JTF-rahastolla edistetään teknologista muutosta ja sen mukanaan tuomia uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Alueiden ja erityisesti maaseudun elinvoimaisuutta kehitetään samalla kun siirrymme kohti vähähiilistä tulevaisuutta. Rahaston keskeisenä tavoitteena on kehittää uutta elinkeino- ja yritystoimintaa uusille toimialoille korvaamaan turveteollisuuden työpaikat. Suomessa JFT-rahaston tuella pyritään puolittamaan hallitusohjelman mukaisesti turpeen energiakayttö vuoteen 2030 mennessä.

Marraskuun maakuntien edustajat sivusivat aihetta Itä-Suomen Unionin järjestämässä Kuopion foorumissa, josta kirjoitinkin aikaisemmin. Viikonvaihteen Ykkösaamussa elinkeinoministeri Lintilä suorastaan kannusti uusiin bioinnovaatioihin.

          Bioenergiastrategia päivitettävä 2030-luvulle

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto teki reilu kymmenen vuotta sitten suunnitelmat siirtyä fossiilisista polttoaineista kotimaisiin puusta ja muista biomassoista tehtyihin fossiiliset korvaaviin tuotteisiin. Nurmes lähti maakunnassa ensimmäisten joukossa liikkeelle. Alkoi vihreän teollisuuden alueen suunnittelu. Se perustettiin Känkkäälään. Maakunnassa on pari nestemäisiä biopolttoaineita tuottavaa laitosta syntynyt. Niiden käynnistymisessä on ollut ongelmia. Meillä on ollut Känkkäälään biodiesellaitosuunnitelmia, mutta läpimurtoa ei ole vielä tullut. Puustako Oy:n biohiiltämön tuotannon käynnistymistä odottelemme.

Viime vuonna meille puuhattiin biokaasulaitosta. Kaupunki vierasti lähteä mukaan Nurmeksen Biokaasu Oy.n hankkeeseen. Taloudelliset vastuut olivat kaupungille liian suuret. Kaupungin strategiaan oli viime vuodelle kirjattu biokaasuaseman käyttöön otto.

Olen seurannut Kiuruveden askeleita biokaasurintamalla. Sen yhteistyökumppanina on Suomen Lantakaasu Oy.  Se on Valion ja St1:n yhteisyritys, joka aikoo rakentaa Kiuruvedelle Suomen suurimman biokaasulaitoksen, joka tuottaisi nesteytettyä biokaasua liikennepolttoaineeksi.  Joulukuisen päätöksen mukaan Suomen Lantakaasu Oy saa laitosinvestointeihin Kiuruvedelle Työ- ja Elinkeinoministeriöltä 19 miljoonaa euroa. Toivottavasti mekin pääsemme vielä tuohon junaan. Raaka-ainetta meillä kyllä on.

                 Korvaako vety perinteiset polttoaineet?

Oli niin tai näin. Maailma muuttuu. Sähköautot tekevät kovaa tuloaan. Suomi on sektorilla mukana akkujen kehittäjänä ja valmistajana. Nyt maailman kiinnostus on suuntaamassa tutkimusta vedyn hyödyntämiseksi polttoaineena.

”Perinteiset” biodieselit ovat kohta historiaa. Sähköautojen toimintasäde talvella on ihan jotain muuta valmistajan lupaamasta. Näin meidän Nurmeksessakin on paikallisesti lähitulevaisuudessa pohdittava, miten kehitämme Känkkäälän aluetta vastaamaan 2030-luvun  energiahaasteisiin. On myös tutkittava, onko meillä mahdollisuuksia hyödyntää esim.  alussa mainitsemani JFT-rahaston tarjoamia mahdollisuuksia.Siihen työhön meillä on ammattilaiset.

Meillä näissä hankkeissa omarahoitusosuus joudutaan usein hakemaan kuntien elinvoiman kehittämiseen varatuista rahoista. Se herättää aina keskustelua päättävissä elimissä. Kuntatalouden kiristyessä meidän on panostettava myös riskien hallintaan.

 

Vielä vähän Tiiliniemestä vuoden alkupalaksi

Tiistai 3.1.2023 klo 7:07

Toivotan lukijoille hyvää alkanutta vuotta. Viime vuosi tuli ja meni. Se alkoi aluevaaleilla. Olen saanut koko vuoden seurata läheltä hyvinvointialueen valmistelua. Se onkin työllistänyt paljon odotettua enemmän. Kotikunnan asiat ovat myös tällä hetkellä vaiheessa. Samanaikaisesti menee isoja asioita kohti päätöstä. Maailman epävakaa tilanne, taloustaantuma ja kevään vaalien poliittinen jännite pitävät tänäkin vuonna taatusti hereillä. Nyt pidin reilun viikon vapaan. Asiat eivät olleet mihinkään hävinneet.

Viime viikon ja tämän aamun paikallislehdessä on kirjoitettu Tiiliniemen lähivirkistysalueen noin 250 neliön vuokrasopimuksesta. Siitä oli valitettu eduskunnan oikeusasiamiehelle. Hän on todennut kaupunginjohtajan ylittäneen vuokrasopimuksen allekirjoituksellaan toimivaltansa. Aamun lehdessä kh:n puheenjohtaja hyvin kuvaa asian etenemistä kaupungin toimesta. Jämerää toimintaa!

                   Viiden vuoden vuokrssopimus

Kaupunginjohtaja Asko Saatsi teki vuokrasopimuksen alueesta viideksi vuotta, jotta edellisen omistajan aikana kiinteistön lopputarkastuksessa havaitsematta jäänyt laiton rakentaminen kaupungin maalle voidaan vuokra-aikana korjata. Me luottamushenkilöt pyrimme pysymään koko kiistasta vuosina 2019 -2021 mahdollisimman kaukana. Sähköpostia, viestejä ja puheluja asiasta tuli kyllä kiistan osapuolilta minullekin runsaasti. Kaupunginjohtajan johtajasopimuksessa on kuntalakiin pohjautuva merkintä valmistelijan ja luottamushenkilön työnjaosta ja toistensa roolien kunnioittamisesta.

Kaupunginjohtaja on vastineessaan eduskunnanoikeusasiamiehelle maininnut keskustelleensa vuokrasopimuksen tekemisestä hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja kaupunkirakennelautakunnan puheenjohtajan kanssa. Mitään kokousta ei ole pidetty. Itse totesin kj. Saatsille, että toimit virkavastuulla. Operatiiviseen toimintaan en puutu. Lisäksi pyrin edistämään asiaa siten, että kiistassa vielä sopu syntyisi. Olin tietoinen tuolloin, että vuokra-aikana kaupungin oma virhe korjataan. Tuolloin kaupunginhallituksella oli kolme varapuheenjohtajaa. En tiedä, keneen heistä kaupunginjohtaja on ollut yhteydessä. Oletan, että Saatsi tiesi joutuvansa vielä myrskyn silmään.

Nyt kaupunginhallitus pääsee ratkaisemaan eduskunnan oikeusasiamiehen päätöstä. Vuokrasopimuksen purkaminen tuntuu helpoimmalta ratkaisulta. Sen lopullisia seuraamuksia taas kukaan ei tiedä. Silloin alueen laiton rakentaminen kaupungin maalle jää korjaamatta. Henkilökohtaisesti toivon vielä sovun löytyvän tässä asianosaisia kovasti koetelleessa, raskaassa kiistassa. Ratkaisun on oltava sellainen, jossa molemmat osapuolet säilyttävät kasvonsa. Voittajia tässä asiassa ei ole. Kaavamuutokseen tai poikkeuslupaan tuskin helposti poliittista sopua löytyy. Sitä kannattaa kyllä tosissaan yrittää. Äänestyspäätös niukalla enemmistöllä jättää omat jälkensä ja vaikeuttaa pahimmassa tapauksessa tämän vuoden isojen asioiden hoitoa.

                        Kokonaisuutta tarkasteltava huolella

Asiaa on lähestyttävä myös lisämaan vuokraajan kannalta.  Hän on ollut todennäköisesti siinä uskossa, että kaupunginjohtaja Nurmeksen ylimpänä virkamiehenä voi tehdä vuokrasopimuksen ja että sen aikana edellisen omistajan laiton rakentaminen kaupungin puolelle oikaistaan jollain tapaa. Jos päätös on vuokrasopimuksen purkaminen, uskon siitä päätöksestä valitettavan. Näin on palattu lähtöruutuun ja prosessi vie taas pahimmassa tapauksessa kaksi vuotta seuraaviin kuntavaaleihin asti. Siihen tällä kaupungilla ei ole varaa.

Entäpä jos taiteilijaperhe saa Nurmeksesta tarpeekseen ja muuttaa täältä pois. Nyt he ovat osa kaupunkia. Taiteilijakodin konsertteja on koronan aikana seurattu runsaasti eri puolilta maailmaa ja nyt kotikonsertit ovat jälleen käynnistyneet.  Viime vuonna maakuntaliitto antoi sellovirtuoosi Jussi Makkoselle tunnustuspalkinnon Pohjois-Karjalan eteen tehdystä työstä. Täällä on käynyt ja käy edelleen jatkossakin vieraita ja toimittajia eri puolilta maailmaa. Täältä markkinoidaan kaupunkia netin kautta kulttuuripiireille. Heitä on muuten paljon.

                     Sopua kannattaa hakea uusin voimin

Haetaan vielä sopua. Olen optimistinen ja luotan sovittelun mahdollisuuteen uusin voimin. Jätetään työ virkamieskunnan hoidettavaksi. He saavat tarvittaessa lakiapua Kuntaliitosta. Valon lisääntyminen antakoon meille voimia hakea kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu.

Kuntatalouden synkkeneminen varjostaa tulevia vuosia

Lauantai 24.12.2022 klo 7:19

Nousin tänään jo neljältä ja kävin napsauttamassa uuniin virrat päälle. Nyt saa rauhassa valmistella joulua ja elää toivossa, että Nurmeksessa sähköä riittää kinkun kypsentämiseen. Aamun aikana olen ehtinyt miettimään myös tulevan vuoden suurimpia esille nousevia asioita.  Alempana avaan vähän kaupunkimme taloushaasteita. Niiden ratkaisemisessa meidän on oltava yksituumaisia.

Mennyt vuosi on ollut työteliäs. Vaikka Pohjois-Karjalassa sote- ja pela-palvelut on hoidettu maakunnallisesti vuodesta 2017 alkaen, uuden hyvinvointialueen valmistelu on vaatinut luottamushenkilöiltä runsaasti aikaa. Sitten Nurmeksessa on kaupunginjohtaja vaihtumassa. Prosessi on kestänyt jo yli puoli vuotta. Rutiinit on hoidettu.

Naapurikunnat Juuka ja Lieksa tekivät kohtalaisen hyvät talousarviot suunnitelmakausille 2023 – 2025. Naapureiden talousarviot pysyvät positiivisina koko jakson ajan. Lieksalla TA-vuositulosten käyrä on loivasti kaakkoon koko kolmen vuoden ajan, mutta se pysyy kuitenkin plussan puolella. Lieksalla on vahva puskuri. Siellä on kertyneitä ylijäämiä suunnittelukauden loppuun TA2025.ssä kirjattu lähes 35 milj. euroa. Juuan ensi vuosi on vaikein ja sitten tulos vähän paranee suunnittelukauden loppua kohti ollen koko ajan plussalla.

Nurmeksen hyväksyi marraskuun valtuustossa 0,9 miljoonaa alijäämäisen talousarvion. Esitin hallituskäsittelyssä. että seurantavuosiin 2024 ja 2025 on kiinnitettävä enemmän huomiota. On hyvin rumaa katseltavaa, kun meillä sukelletaan jyrkästi miinukselle. Nurmeksen vuoden 2024 TA-ennuste budjetti kirjassa on noin 2,2 milj. € miinuksella ja sukellus syvenee kolmantena seurantavuotena noin 2,7 miljoonaan euroon. 

Lieksa panosti talousarviossaan myös seurantavuosiin 2024-25. Se piti vielä ylimääräisen valtuustoseminaarin juuri ennen joulukuun valtuustoa, jossa se puristi seurantavuodetkin plussalle. Istun hyvinvointialueen hallituspöydän äärellä Lieksan valtuuston pj Matti Taposen kanssa. Olemme molemmat tietoisia kiristyvästä kuntataloudesta. 

Minulle talousarviot ovat myös kunnan imagokysymyksiä. Marraskuussa hyväksytty kaupungin talousarvio oli minulle Nurmeksen kaupunginvaltuutettuna järjestyksessään 38. ja ensimmäisen kerran alijäämäinen. Joskus 1990 luvulla budjetti tasapainotettiin pikku velalla. Se oli mahdollista silloisen lainsäädännön mukaan 1997 asti. Toisin sanoen velkakin kirjattiin tuloksi. Kuntatalouden synkkeneminen on valtakunnallinen ilmiö. Ensi vuodelle lähdettäessä hyvinvointialueet ja kunnat ovat vaikeuksissa. Joulukuun alussa ministeriöiden virkamiehet lukivat ensi vuodelle valtion talouden madonluvut. Kunnille ei ole paljon apuja tulossa.

Nurmeksessa on heti alkuvuodesta aloitettava tosissaan talouden tasapainottaminen. Meillä on kyllä kertyneitä ylijäämiä noin 16 miljoonaa euroa. Ne on kuitenkin nopeasti syöty, jos emme saa nostettua laivamme keulaa pinnalle. Työ on aloitettava heti uuden kuntajohtajan astuessa virkaan. Kuntatalouden suunta ei hetkessä käänny. Siinä onnistumme hallituksen ja valtuuston tiiviillä yhteistyöllä. On ennenkin onnistuttu.

Toivottavasti tulevaa vuotta eivät enää hallitse Tiiliniemen rannan käyttöön liittyvät asiat. Niitten ympärillä on käyty jo kahdet kuntavaalit vuonna 2008 ja 2021.

Jos meiltä nyt unohtuu talouden tasapainottaminen, niin jo vuoden 2025 vaaleilla valittu valtuusto pääsee valmistelemaan Lieksaan liittymistä. Naapurikunnat käyttävät nyt meneillään olevan ajan tehokkaasti hyväkseen omassa kehitystyössään. Meillä tuottavuusohjkelma olisivoinut jo nyt olla nyt suurempi. Uskon, että ensi syksynä meillä päättäjillä ovat proioriteetit kohdallaan. - Itse vietän joulun perheen kanssa mökillä vain 3G-yhteyksien varassa. Näin aikaa jää perheelle.

Lukijoille rauhallista joulua ja onnea kohta alkavalle uudelle vuodelle.

 

Nurmeksen kaupunginjohtajan valinta siirtyy ensi vuoden puolelle

Sunnuntai 18.12.2022 klo 8:52

Menneellä viikolla on ollut useita tärkeitä kokouksia. Maanantaina kaupunginhallitus käsitteli esitystä kaupunginjohtajan valinnasta. Se päätti siirtää sen tuonnemmaksi. Osa valtuutetuista haluaa vielä kuulla jo meille tuttuja kahta loppusuoralla olevaa hakijaa. Esityksen siirrosta teki yksi pöydän ympärillä olevista henkilöistä (ei ollut tämän blogin kirjoittaja). Päätös oli yksimielinen.

Jo aikaisemmin kaupunginjohtajan valintaa koskevissa keskusteluissa ja etenkin somessa kyseltiin, kuka on pyytänyt varsinaisen hakuprosessin ulkopuolelta hakijan kaupunginjohtajaprosessiin. Maanantaina 12.12. kävin tarkemmin läpi asiaa koskevat aikaisemmat kaupunginhallituksen käsittellyt. Ohessa minulle lähetetty kuvakaappaus some-raadilta. 

Kaupunginhallitus käsitteli ma 24.10.2022 kaupunginjohtajan valintaryhmän esitystä. Esittelijän tekstissä oli seuraava maininta: ”Kuntalain mukaan kaupunginjohtajan tehtävään voi ilmoittaa suostumuksensa myös varsinaisen hakuajan jälkeen. Nurmeksen kaupungin kaupunginjohtajan valintatyöryhmä toivoo, että suostumukset jätettäisiin perjantaihin 21.10.2022 mennessä osoitteeseen kirjaamo@nurmes.fi”.

Viranhaltijalain henki huomioitava

Minulta kysyi yksi hallituksen jäsen, missä kohtaa kuntalakia on mainittu mahdollisuudesta ilmoittautua kj-kisaan mukaan varsinaisen hakuajan jälkeen. Selvitin maanantaina ennen kokousta asiaa. Siitä ei löydy mainintaa kuntalaista. Se on selvästi kerrottu Kunnallisessa viranhaltijalaissa Nro 627/2021. Tarkemmin sen § 5 sieltä toinen momentti:” Kunnanjohtajan virkaan ja valtuuston päätöksen mukaisesti muuhunkin kunnan virkasuhteeseen voidaan suostumuksensa nojalla ottaa sellainenkin henkilö, joka ei ole hakenut sitä ja jonka kelpoisuudesta on esitetty selvitys”.

Koska oli ollut epäselvyyttä hallituksen jäsenilläkin oikean virkavastuulla tehdyn valmistelutekstin lakiviittauksen suhteen, niin nyt pieni aikalisä on luonnollinen. Minun korviini kantautui huhuja mahdollisesta salaliitosta kaupunginjohtajaprosessin aikana. Pahinta siinä on vielä, että vihjailut varsinkin somessa kohdistuvat Keskustaan ja siellä varsinkin valtuuston puheenjohtajaan.

Sain muutaman kuvakaappauksen somesta. Kyllä demariystävätkin tuomitsivat ne jyrkästi. Hallituksen yhteistyökyvyn on nyt säilyttävä. Meillä on isoja asioita odottamassa heti vuoden vaihteen jälkeen.

Joulunpyhinä voi itsekukin miettiä, onko valintaprosessissa ollut jotain salakähmäisyyttä. Tuo on iso asia myös valintaprosessissa loppusuoralla olevien meille tuttujen omasta organisaatiosta olevien kahden kj-ehdokkaan oikeusturvan kannalta.

               Mahdollinen hallituksen itseoikaisu

Tuon vaillinaisen valmistelun merkityksen jo 24.10. kaupunginhallituksen päätöksessä saavat nyt virkamiehet selvittää juristeiltaan mahdollisen valituksen varalta. Itselläni minulla on yhden juristin näkemys. Valintaryhmähän jätti vielä toivomuksen, että mahdolliset ilmoittautumiset kuntalakiin vedoten jätettäisiin 21.10. mennessä. Se on pelkkä toivomus. Laki on vahvempi. Kaupunginhallitus voi tehdä siitä itseoikaisun tammikuun ensimmäisessä kokouksessa. Onko sitten tarpeellista järjestää kuuleminen. kun haastatteluryhmä oli yli puoli valtuustoa.

Valtuutetuilla on nyt hyvää aikaa käydä tutustumassa hakijoiden soveltuvuustestiasiakirjoihin kaupungintalon kansliassa. Asiakirjan viimeisellä sivulla on kerrottu arvosana ja selkosuomella soveltuvuusarviointi molemmista kaupunginjohtajakandidaatista.

                     Ennakkotapaus KHO:ssa Tikkamäeltä

Meillä on maakunnassa viidentoista vuoden takaa esimerkki virkaan hakijoiden ulkopuolisen  henkilön valinnasta. Seurasin prosessia tarkkaan, koska olin tuolloin Keskustan piirin ja maakuntahallituksen puheenjohtaja. Kansanedustaja Erkki Kanerva oli tuolloin PKSSK:n valtuuston puheenjohtaja.

Sairaanhoitopiirin valtuusto oli valitsemassa johtajaa. Kokouksessa esitettiin shp:n va. johtaja Pertti Palomäkeä valittavaksi virkaan hakijoiden ulkopuolelta ns. mustana hevosena. Hänet valittiin. Yksi varsinaisista hakijoista ja ehdolla valtuustossa olleista valitti päätöksestä. Koko valitusprosessi katsottiin loppuun asti KHO:ta myöten. Aikaa tähän kului reilu kaksi vuotta. Lopulta KHO hylkäsi valituksen ja Palomäen valinta sai lain voiman. Hän toimi koko ajan vt. sairaalan johtajana, mutta oli kuitenkin löysässä hirressä valitusajan.

Valtuuston puheenjohtajilla on hallituksen kokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeus. Tehtävämme on seurata  mm. päätöksen valmistelua, niiden juridisia kysymyksiä, valtuuston päätösten täytäntöönpanoa, strategian ja talousarvion toteutumista. Varsinkin juridisissa asioissa kannattaa olla tarkka. Unohda Nurmeksen laki😉.  

 

 

 

 

Hyvää itsenäisyyspäivää

Tiistai 6.12.2022 klo 18:09

Nurmeksessa vietettiin itsenäisyyspäivää perinteisesti. Kirkonmenojen jälkeen kaupunki ja molempien seurakuntien edustajat laskivat seppeleet kolmella sankarihautausmaallamme. Nurmeksen haudoilla puhui kirkkoherra Markus Kontiainen. Tätä päivää käsittelevää puhetta olikin saapunut kuulemaan aikaisempia vuosia enemmän väkeä.

Iltapäivällä Nurmes-talolla vietettiin kaupungin järjestämää itsenäisyyspäivän juhlaa. Päivän juhlapuheen piti professori Tiina Laatikainen. Hän käsitteli puheessaan suomalaisten terveydentilan huimaa kehitystä itsenäisyytemme aikana. Olen tavannut juhlapuhujan ensimmäisen kerran kymmenen vuotta sitten. Maakuntaliiton hallitus myönsi silloin rahaa lääketieteen professuuriin Itä-Suomen Yliopistolle. Laatikainen valittiin virkaan ja professuurin kotipaikka oli Joensuu.

Seurasin professorin puhetta herkällä korvalla. Aloitin opiskelut kansanterveyslain hengessä syksyllä 1972. Laki oli tuolloin puolen vuoden ikäinen. Puheessaan Laatikainen käsitteli myös hammashoidon huimaa kehitystä juuri kt-lain säätämisen jälkeen. Ennaltaehkäisevä työ nostettiin tuolloin vahvasti esille ja opetusohjelmat oli uusittu vastaamaan uuden lain henkeä.

Istuin juhlassa juhlapuhujan seurana. Häntä lämmitti erityisesti Nurmeksen mieskuoron esitykset. Vanhin kuoron laulajista on 94-vuotias mies naapurista. Markus ja Tiina Könttä toivat myös juhlaan panoksensa. Iltapäivän aikana selvisi vielä, että Markus Könttä oli opettanut professorille musiikkia Joensuussa kouluaikoihin.

Nurmeksessa järjestöväki, leijonajärjestöt ovat vahvasti mukana itsenäisyyspäivän tapahtumissa. Vuosituhannen alkupuolella LC-Nurmeksen veljet järjestivät veteraaneille ja heidän leskilleen kuljetukset 6.12. juhlaan. Kaupunki tarjosi juhlan päätteeksi illallisen. Koronan jälkeen veteraaneja tai heidän leskiään ei ole enää osallistunut varsinaiseen päiväjuhlaan.

Nykyään leijonat vievät kunniakansalaisillemme ja heidän leskilleen kaupungin kustantamat joulupaketit. Aktiviteetit suorittivat tänä vuonna Nurmeksessa LC-Nurmes/Pielinen ja Valtimolla veteraanijärjestöt yli neljäänkymmeneen talouteen. Osa LC-Nurmes/Pielisen veljistä kävi eilen tarjoamassa Kyrölän asukkaille lasin kuplivaa.

Pidin itsenäisyyspäivän juhlan tervehdyspuheen. Sitä ennen kävin laskemassa seurueen mukana seppeleen Höljäkän hautausmaalla. Aamulla raapustettu puhe on kokonaisuudessaan omassa osiossaan:  https://www.mattikamarainen.com/3 

Itäisen Suomen on hyökättävä tosissaan Tilastokeskuksen väestöennusteita vastaan

Sunnuntai 27.11.2022 klo 9:42

Kuntataloudessa lihavat vuodet ovat takana. Parin vuoden ajan kunnat ovat kirjanneet hyviä tuloksia. Siihen ovat osaltaan vaikuttaneet valtiovallan jakamat koronatuet. Ne on myönnetty pääasiallisesti alueiden väkiluvun mukaan. Meidän harva asutus ja pandemiaohjeiden kurinalainen noudattaminen eivät päästäneet tautia kurittamaan yhteiskunnan rattaita samalla voimalla kuin rintamailla. Näin arvioni mukaan ne ovat olleet koronaan sairastavuuteen nähden kuntatalouden kannalta myönteisiä.

Olin muutama viikko sitten Itä-Suomen Unionin Foorumissa Kuopiossa. Toissa päivänä kokoontuivat samassa paikassa Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueiden hallitukset ja johtoryhmät yhteiseen YTA-seminaariin. Molemmat tapahtumat olivat onnistuneita. Tieto lisää tuskaa ja nytmeidän on viimeistään yhdessä tiivistettävä edunvalvontaa yli maakuntarajojen. Turhalle politikoinnille potku persuksiin.

Nyt uskon alueittemme päättäjien ymmärtävän, että vain aidolla ja tiiviillä yhteistyöllä yli puoluerajojen pystymme taistelemaan tilastokeskuksen meille niin synkkiä väestöennusteita vastaan. Perinteisenä alueittemme puolustajana Keskustan kannatus on vajonnut kymmenen prosentin tuntumaan. Alhosta on nyt Kuopion puoluevaltuuston innoittavana noustava.             Kuva: Itä-Suomen Foorumista

           Itäsuomen kansanedustajien määrä laskenut

Muiden valtapuolueiden edustajien määrä omassa ryhmässään on vähentynyt Itä-Suomen Unionin alueella. Näin meidän yhteinen voima puolueiden kautta Arkadianmäellä on vähentynyt. Viimeisten vuosikymmenten aikana Itä-Suomen Unionin alueen vaalipiirien kansanedustajien määrää on tarkistettu asukasluvun suhteessa eteläisen ja läntisen Suomen eduksi. Perussuomalaisten pääagenda on jossain muualla kuin aluepolitiikassa, jolla kehitetään maamme reuna-alueita.

Jotta ymmärrämme tilanteen, niin avaan vähän tilastoja. Vielä viime vuonna Kymenlaakson, Etelä-Karjalan. Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Kainuun ja Pohjois-Karjalan (Itä-Suomen Unioni) maakunnissa asui noin 900 000 asukasta. Nyt tilastokeskuksen ennuste vuodelle 2040 näille alueille on yli 100 000 ihmistä vähemmän. Se on tuntuvasti enemmän kuin pelkästään Joensuun asukasluku. Mukaan tarvitaan tuohon väki katoon Kontiolahti ja Liperi. Tuosta vertauksesta väkikadon suuruusluokan hyvin ymmärtää.

Menneinä vuosikymmeninä reuna-alueiden maakunnat selättivät Tilastokeskuksen ennusteet ja maakuntaliitot päivittivät niitä kohdalleen. Nyt viimeisten vuosien väkiluvun kehitys on ollut vielä heikompaa. Jos pikaista muutosta ei parempaan tule, niin 750 000 asukkaan raja Itä-Suomen Unionin maakunnissa alittuu jo vuonna 2040. Nykyinen Venäjän tilan jatkuma pahentaa ennustetta pahimmassa tapauksessa tuntuvasti!

                      Työvoimapula kasvun esteenä                       

Tällä hetkellä alueemme yritysten kasvun esteenä on työvoimapula. Riveriassa opiskelee noin 700 venäläistä. Aikaisempina vuosina suurin osa sieltä valmistuvista itäisen naapurimaan opiskelijoista on jäänyt tänne töihin. Maittemme suhteet ovat viilentyneet ja raja-aitaakin Niiralaan aiotaan pätkä rakentaa. Todennäköisesti myös venäläisten opiskelijoiden osuus vähenee tuntuvasti. Mistä sitten Riveria saa tilalle uusia opiskelijoita, joiden määrä vaikuttaa koulun rahoitukseen. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Tarvitsemme tänne nuoria töihin ja etenkin naisvaltaisia työpaikkoja. Tilastot tuolla sektorilla kertovat karua kieltä. Vuonna 1990 Itä-Suomen Unionin maakuntien alueilla syntyi yli 12 000 lasta. Viime vuonna, 30 vuotta myöhemmin luku oli noin 6 000 eli syntyvyys oli puolittunut tuossa ajassa. Jos emme saa alueillemme nuorta väkeä, niin syntyvyys jatkaa edelleen samaa rataa. Vuonna 2050 syntyy Itä-Suomessa 3 000 lasta. Puolittuminen tapahtuu tuolloinkin kolmessa vuosikymmenessä. Sitten nykyinen syntyvyyden lasku realisoituu vuonna 2070. Silloin Itä-Suomessa vain 2 000 lasta näkee päivän valon eli saman verran kuin Etelä-Savossa syntyi vuonna 1990!

                Kriisikuntakriteerejä tarkasteltava uudelleen

Huomenna Nurmeksen kaupunginvaltuusto hyväksyy lähes miljoonan euron alijäämäisen talousarvion. Tämän päivän tiedoilla seurantavuosilla 2024 – 2025 alijäämä kasvaa lineaarisesti lähes kolmeen miljoonaan euroon. Kun saamme uuden kaupunginjohtajan, hän saa ensitehtäväkseen kaupungin talouden tervehdyttämisen. Nyt alkavalla kehityksellä kertyneet ylijäämät on äkkiä syöty. Se on tehtävä yhdessä hallintokuntien kanssa. Jo pari vuotta sitten kuntaliitto ennusti sote-rahoituksen siirtyessä valtiolle kuntien veroprosentteihin kohdistuvan vuosilla 2024 – 2029 tuntuvat kuntaveroprosentin korotukset.

Paljoa ei lohduta, että kuntatalouden ahdingon jaamme monien kuntien kanssa. Valtiolta ei paljon apuja tule. Soten vaje on tällä hetkellä ministeri Paateron mukaan 0,7 miljardia euroa. Ministeri Linden arvioi sen syksyllä miljardiksi. Tarkkaa lukua ei kukaan tiedä. Melkoisen sumuverhon läpi katsotaan ensi vuoteen. Meidän maakunta on kuitenkin askeleen muuta Suomea edellä. Eni viikolla puristamme TA2023-2025 joulukuun valtuustokäsittelyyn.

Olisin toivonut, että meidän seuranvuosien synkkään kehitykseen vuosina 2024 - 25 olisi panostettu jo valmisteluvaiheessa enemmän. Seutukunnan logistisena keskuksena olemme sukeltamassa ympäristökuntia syvemmälle. 

Maan seuraava hallitus iskee kautensa alussa kuntien rahoitukseen eli valtionosuuksiin saadakseen rahaa hyvinvointialueille. Maamme velkaantumisvauhtia on myös tuntuvasti hidastettava ja mahdollisesti pysäytettävä. Tämä on ainakin gallupkärjen vaalikenttäpuheissa esillä. Jos kriisikuntakriteerejä ei löysätä, niin tänä päivänä vahvoihinkin kuntiin saatetaan saada vieraaksi VM:n setiä ja tätejä. Kuntien valtion ohjaus lisääntyy.  Toivon, että tämä synkistely ei toteudu!

 

 

Hannu Mikkilä Keskustan P-K:n piirin johtoon

Lauantai 19.11.2022 klo 23:18

Tänä päivänä Keskustan Pohjois-Karjalan piiri piti syyskokouksen Karelia AMK:n tiloissa Joensuussa. Paikalla oli noin sata järjestöaktiivia eri puolilta maakuntaa. Nurmeksesta olivat paikalla kaikki kokousedustajat, sillä tiesimme ennakkoon puheenjohtajan valintaan liittyvän äänestyksen. Kokous valitsi minut puheenjohtajakseen. Osasin odottaa pitkää kokousta, sillä päätettävänä oli mielenkiintoisia asioita. Kokous kestikin peräti kuusi tuntia. Yllättävän hyvin järjestöväki jaksoi olla paikalla lähes täysilukuisena.

Keskustan piirin puheenjohtajana on tänä vuonna toiminut Jertta Harinen. Hän jäi opintovapaalle 15.10.2022 alkaen, minkä jälkeen puheenjohtajan tehtäviä ovat hoitaneet piirin varapuheenjohtajat Hannu Mikkilä ja Anna Vauhkonen. Jertta Harinen ilmoitti edelleen, ettei hän ole käytettävissä puheenjohtajan tehtäviin ensi vuonna. Nurmeksen Keskustan paikallisyhdistys esitti Hannu Mikkilää uudeksi puheenjohtajaksi.

Keskustanuoret esittivät Keskustapiirin uudeksi puheenjohtajaksi Ville Toivasta Joensuusta. Mikkilän ja Toivasen välillä käytiin suljettu lippuäänestys, joka päättyi Mikkilän eduksi äänin 65 – 21. Varapuheenjohtajiksi valittiin myös äänestyksen jälkeen neljästä ehdokkaasta Milla Martikainen Lieksasta ja Kirsi Koppinen Liperistä.  Tämän päivän kokouksessa valittiin uusi piirihallitus yksimielisesti paikallisyhdistyksistä saatujen esitysten mukaisesti. Onnea valituille.

Savo-Karjalan vaalipiirissä Keskusta on jyvittänyt savolaisille yhdeksän ja meille kuusi ehdokasta äänioikeutettujen mukaisesti ensi kevään ek-vaaleihin.  Keskustapiirimme nimesi  eduskuntavaalien ehdokkaiksi jo keväällä Kontiolahden kevätkokouksessa 7.5. Hanna Huttusen, Hannu Hoskosen, Asko Miettisen, Juha Mustosen, Jere Nuutisen ja Timo Väänäsen eli yhteensä kaikki kuusi ehdokasta. Tarkkaavainen lukija huomaa, että meillä on vain yksi naisehdokas.

Pohjois-Savon piiri oli nimennyt elokuun puoliväliin mennessä kahdeksan ehdokasta. Savo-Karjalan keskustapiirit neuvottelivat keskenään loppukesästä. Tapaamisen tuloksena päädyttiin esittämään piirillemme pohjoissavolaisilta yhtä siellä täyttämättömänä olevaa paikkaa. Siitä piirikokouksemme teki tänään myönteisen äänestyspäätöksen. Tuolle paikalle piirikokous nimesi kansanedustajaehdokkaaksi jo aikaisemmin suostumuksensa antaneen Jertta Harisen.

Piirikokouksen alussa käytiin vilkas poliittinen yleiskeskustelu. Avauspuheenvuoron käytti kansanedustaja , ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Hanna Kosonen. Hän painotti kokousväelle ensi kevään eduskuntavaalien tärkeyttä. Gallup-luvut eivät saa meitä lannistaa, vaan vaaleihin on käytävä meille tärkeitä asiakokonaisuuksia puolustamalla.

Suurimman huomion keskusteluissa sai maamme hallituksen myötäily EU:n metsien ennaltamisen suhteen. EU, näpit irti metsistämme oli monen puhujan mielipide.

Kuudeksi ennätin illaksi kotiin. Poikkeavasti lähdimme vaimon kanssa saunomaan Bomba Span tiloihin. Hotelli oli aivan täynnä, mutta kylpylään vielä hyvin mahtui. Odottelen lähiviikkoina PKO:lta päätöstä hotellilaajennuksesta. Myönteinen päätös olisikin meille mitä parhain joululahja.

Kaupunginjohtajahakijoista neljä soveltuvuustesteihin

Maanantai 7.11.2022 klo 20:10

Nurmeksen kaupunginjohtajan valintaprosessi etenee suunnitellun aikataulun mukaisesti. Tänä päivänä haastatteluryhmä haastatteli kaupunginhallituksen nimeämät viisi henkilöä. Ryhmä päätti lähettää soveltuvuustestauksiin neljä haastatelluista. He ovat aakkosjärjestyksessä Heikkinen Minna, Parkkinen Pasi, Savolainen Terho ja Timonen Leena.

Soveltuvuustestaukset tehdään tulevan kahden viikon aikana. Joskus itsenäisyyspäivän tietämillä niiden tulokset puretaan valintaryhmälle. Kaupunginhallitus tekee esityksen kaupunginjohtajasta valtuustolle kokouksessaan 12.12.2022. Näin Nurmeksen kaupunginvaltuusto päättää uudesta kaupunginjohtajasta 19.12.2022.

Valtuuston päätöksestä on kuukauden valitusaika, jonka jälkeen päätös saa lain voiman. Näin uuden kaupunginjohtajan viran vastaanotto voi tapahtua aikaisintaan tammi- helmikuun vaihteessa ensi vuonna. Tämä edellyttää, että kaikki menee aikataulun mukaisesti.

Ajan ilmiö: kokousten kielen käyttö koventunut

Tiistai 1.11.2022 klo 21:40

Viime vuosina Nurmeksen poliittinen keskustelu ja kielen käyttö ovat koventuneet varsinkin somessa. Muutamissa valtuuston kokouksissakin on käytetty harmaalle alueelle meneviä puheenvuoroja. Ilmiö on valtakunnallinen. Korona-aikana on pidetty paljon etäkokouksia lähinnä Teamsin kautta. Kun ei olla fyysisesti läsnä, niin kaikkia sanoja ei tule niin tarkkaan valittua.

Olen saanut valtuuston puheenjohtajana muutamia yhteydenottoja, joissa on pyydetty puuttumaan luottamushenkilöiden loukkaavaan kielenkäyttöön. Kuuntelen kyllä tarkkaan kaikki pidetyt puheenvuorot. Harmaalle alueelle puhuja on joskus mennyt, mutta en kovin helposti ryhdy häntä keskeyttämään. Joskus saatan huomauttaa, jos tämä lähtee puheenvuorossaan liian kauaksi itse asiasta tai puhe menee asiattomuuksiin.

Lokakuun valtuuston kokouksen avauspuheenvuorossa sivusin lainsäädäntöä, kuinka se tänään suhtautuu löyhtyneeseen kielen käyttöön kokouksissa. Keskustelin myös Kuntaliiton juristien kanssa minulle ilmoitetuista tapauksista. Kyllä sieltä ohjeistettiin, että parempi antaa valtuutetun puhua ehkä vähän ”väljemmin” kuin ruveta liian herkästi keskeyttämään tai opastamaan luottamushenkilöä. Siitä se parranpärinä vasta syntyisi, jos liian hanakasti alkaisi puheisiin puuttumaan.

Voimassa oleva laki on kyllä mielestäni tiukempi. Se mahdollistaa puuttumisen sopimattomaan kielenkäyttöön mielestäni herkemmin. Nyt olen ottanut valtuutettujen kielenkäytön esille yksilöimättä tapauksia.  Jatkossa huomautan herkemmin, jos puheenvuoroissa mennään liikaa asiattomuuksiin tai loukkauksiin.

Puheita osiossa on maanantain valtuuston kokouksen avauspuheenvuoron runko kokonaisuudessaan:

https://www.mattikamarainen.com/3

Pielisen Karjalan yritykset kovassa iskussa vuoden alkupuoliskolla.

Maanantai 31.10.2022 klo 13:53

Sain viime viikolla näppeihini Pohjois-Karjalan maakuntaliiton julkaisun yritystemme taloudellisen tilan kehityksestä kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Sehän on ihan miellyttävää luettavaa. Tilastokeskuksen suhdannetiedot vahvistavat jo aiemmin yrityksiltä kantautuneiden viestien olevan juuri  Trendit-julkaisun numeroiden mukaisia. Nurmeksenkin työttömyysluvut ovat maakunnan kolmanneksi pienimmät. Jotkut yritykset ilmoittavat työvoimapulan olevan terveen kasvun esteenä.

Julkaisun mukaan Pohjois-Karjalan talous kasvoi alkuvuonna, mutta hidastui jonkin verran vuoden 2021 vastaavan ajan vertailusta. Tuoreet suhdanneluvut kertovat maakuntamme yritysten liikevaihdon kasvaneen vuoden ensimmäisen puoliskon aikana 10,7 % viimevuodesta ollen nyt hieman yli neljä miljardia euroa. Vertailussa kannattaa muistaa, ettei luvuista ole putsattu pois kohonneen inflaation aiheuttamaa vaikutusta. Se taas on mörkö tulevaisuudelle. Nämä luvut eivät anna realistista kuvaa yritystoiminnan kannattavuudesta. Kuitenkin alkuvuoden verotilitykset ovat hyvällä kasvu-uralla viime vuoteen verrattuna.

Koko Pohjos-Karjalan yritysten kasvuvauhti jäi selvästi maan keskiarvosta, joka näyttää kasvua 17,3 %. Maakuntamme näyttää selvinneen arvioitua paremmin geopoliittisen tilanteen perinpohjaisesta muutoksesta. Tarkoitan tällä Venäjän viennin romahdusta, kustannustason nousua ja tuotantoketjujen häiriöitä. Maakuntamme työttömyyslukujen myönteinen kehitys selittyy henkilöstömäärän lisääntymisellä vuoden alkupuoliskolla. Se kasvoi 3,5 %. Sehän on lähes sama tahti kuten koko maassa  (+4,0 %).

Kun tarkastelemme maakuntamme eri toimialojen kehitystä, niin kovimmassa vedossa on edelleen puun sahaus. Siellä kasvua on 37,5 %. Energiakriisi on siivittänyt kiviteollisuuden 21,4 % kasvuun. Metsäbiotalouden kasvu oli 21,1 %. Liikevaihto pieneni vain yhdellä toimialalla, koneiden ja laitteiden valmistuksessa miinusta oli 3,1 %.

Pielisen Karjalan seutukunnalla kasvu oli maakuntamme kovinta verrattuna viime vuoden eka puoliskoon. Nurmeksessa jatkui teollisuusvetoinen kasvu tämän vuoden alkupuoliskolla. Liikevaihtoa kertyi teollisuusyrityksissä 15 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Siinä on kasvua peräti 29,4 %. Nurmeksessa metallitoimialan kehitys on ollut viime vuosina nousu-uralla (+24,6 %). Tästä vuodesta on tulossa erittäin hyvä.

Nurmeksessa kasvoi kaikkien toimialojen liikevaihto 14,2 % 181 miljoonaan euroon. Kasvua on edellisen vuoden verrokkiaikaan 22,5 milj. €. Matkailulla oli hyvä talvi. Kesäaika ei kehittynyt kotimaisten matkailijoiden osalta samoin kuin viime vuonna. Kasvua oli kuitenkin 10 %.

Lieksan kaupunki hoitaa itse elinkeinotoiminnan oheispalvelut. Siellä varsinkin sahateollisuuden kasvu oli vielä voimakkaampaa kuin Nurmeksessa. Viime viikolla kävin tutustumassa Lieksa Tyres-tehtaaseen. Polkupyörän talvirenkailla on nyt myötäiset tuulet!

Vielä yhteenvetona. Yritysten liikevaihto kasvoi Pielisen Karjalassa toimialoittain tämän vuoden alkupuoliskolla viime vuoteen verrattuna 22,6 %, Keski-Karjalan seutukunnalla 13,6 % ja Joensuun seutukunnalla 8,9 %. Näin otamme kiinni koko ajan muuta maakuntaa. Jonsuussa kokonaisvolyymi on kaikilla teollisuuden osa-alueilla ihan omassa sarjassa eli himpun yli kolme miljardia euroa. Siellä prosentinkin muutos merkitsee paljon. Painimme Keski-Karjalan kanssa suunnilleen samasssa sarjassa.

Nurmekselle valitaan kaupunginjohtaja joulukuussa

Tiistai 25.10.2022 klo 23:05

Nurmeksen kaupunginjohtajan valintaprosessi etenee. Edellisessä kirjoituksessa totesin hakuaikaa jatketun. Uusia hakemuksia tuli seitsemän. Minusta on hyvä, että paikallisia henkilöitä ilmaantui hakijoiksi toisella kierroksella. Lisäksi hallintojohtajamme antoi suostumuksensa viime perjantaina avoimeen virkaan.

Viime viikolla valintaryhmä kokoontui ja totesi hakijat. Kuusi henkilöä ei täyttänyt hakuilmoituksessa vaadittuja kriteerejä. Valintaryhmä esitti hakijoista neljä haastateltaviksi. Lisäksi se totesi, että kuntalain mukaan kaupunginjohtajan tehtävään voi ilmoittaa suostumuksensa myös varsinaisen hakuajan jälkeen. Valintaryhmä jätti toiveen, että suostumukset jätettäisiin perjantaihin 21.10.2022 mennessä.

Maanantain hallituksen kokouksessa kaupunginhallitus nimesi haastatteluun kutsuttavat hakijat: Heikkinen Minna, Nurmeksen kehitysyhtiö Pikes Oy:n toimitusjohtaja, Martikainen Jouni, ex-kunnanjohtaja Askolasta, Parkkinen Pasi, Nurmeksen tekninen johtaja, Savolainen Terho, Iisalmen elinkeinojohtaja ja Timonen Leena Nurmeksen hallintojohtaja.

Uuden kaupunginjohtajamme hakuprosessi etenee seuraavasti. Maanantaina 7.11. haastatellaan kaikki viisi kj-kandidaattia. Tarvittaessa pari lähetetään soveltuvuustesteihin. Tavoitteena on, että Nurmeksen kaupunginvaltuusto pääsee valitsemaan virkavaalilla uuden kaupunginjohtajan kokouksessaan 19.12.2022,

Olen ollut valitsemassa useita Nurmeksen ja Pohjois-Karjalan kuntayhtymien johtavia viranhaltijoita. Tämä kierros oli poikkeuksellinen. Tänä päivänä hakijat perehtyvät mahdolliseen uuteen työpaikkaansa entistä enemmän netin kautta. Pari potentiaalista kj-kanditaattia oli tutustunut myös some-kulttuuriimme. Sehän antaa kasvot meistä ulkopuolisille ja avaa meitä myös ihmisinä. Meidän some-kulttuurimme ei heitä rohkaissut hakemaan avointa kaupunginjohtajan virkaamme.

Nyt meillä on hyviä hakijoita. Joukosta saamme varmasti kaupunginjohtajan. Haastatteluryhmä pystyy tekemään esityksen uudesta kaupunginjohtajasta hallitukselle ja se edelleen valtuustolle. Minun harras toivomukseni on, että esitys olisi vielä yksimielinen. Silloin uuden johtajan on helpompi ottaa tehtävä vastaan. Toivotaan myötäisiä tuulia.

 

Kaupunginhallitus jatkoi kaupunginjohtajan hakuaikaa

Tiistai 4.10.2022 klo 22:26

Nurmeksen kaupunginhallitus julisti kaupunginjohtajan viran auki kokouksessaan 15.8.2022. Hakuaika päättyi 25.9. Avointa virkkaa haki 17 kaupunginjohtajakandidaattia. Joukossa oli valintakelpoisuudet täyttäviä hakijoita. Kaupunginhallitus päätti eilen jatkaa hakuaikaa vielä 17.10.2022 klo 12:00 asti. Aiemmalla hakukierroksella saadut hakemukset otetaan huomioon.

Elokuun kokouksessa kaupunginhallitus nimesi jo haastatteluryhmän. Sen muodostavat kaupunginhallitus, valtuuston puheenjohtajisto, yksi edustaja jokaisesta valtuustoryhmästä, jolla ei ole edustusta em. toimielimissä, vt. kaupunginjohtaja, hallintojohtaja ja talousjohtaja.

Olen ollut poliittisen urani aikana haastattelemassa vuosikymmenten saatossa useita kuntien ja kuntayhtymien johtoryhmien jäseniä. Tämä on minulle ensimmäinen kerta, kun haastatteluryhmän kokoonpano on peräti yhdeksäntoista. Yleensä se on ollut kahdeksan: valtuuston ja hallituksen puheenjohtajistot (3+3) ja yksi tai kaksi virkamiestä.  Haastattelujen läpiviennissä suurella, lähes pikkukunnan valtuuston kokoisella ryhmällä on omat haasteensa sekä ryhmälle että haastateltaville.

Eilen Nurmeksen kaupunginhallitus merkitsi virkaan hakeneet tietoonsa saatetuiksi, kirjasi vielä päätökseen yhdeksäntoista haastattelijan nimet. Kaupunginhallitus nimesi erikseen valintaryhmän, johon kuuluvat asemansa puolesta valtuuston ja hallituksen puheenjohtajistot, vt. kaupunginjohtaja ja hallintojohtaja, yhteensä kahdeksan henkilöä. Tämä ryhmä valitsee hakijoiden joukosta haastateltavat.

Maakunnassamme oli täsmälleen samanaikaisesti auki myös Outokummun kaupunginjohtajan virka. Siellä oli hakijoita yksitoista. Kaupunginjohtajan virantäyttöä valmisteleva työryhmä totesi heistä kahdeksan täyttävän hakuehdot. Outokummussa sama ryhmä suorittaa myös haastattelut. Se muodostuu valtuuston ja hallituksen puheenjohtajistoista (3+3) ja kahdesta virkamiehestä.

Myös Outokummun kaupunginhallitus päätti yksimielisesti jatkaa kaupunginjohtajan viran hakuaikaa 14.10.2022 klo 15 asti. Tosin meillä jatkettu hakuaika on viikonlopun yli maanantaihin.

Nykyinen päivystys on yhden luukun ansa

Keskiviikko 21.9.2022 klo 12:27

Nykyinen keskitetty päivystys ei toimi. Siitä on tullut yhden luukun ansa. Se on korjattava nyt meidän oman hyvinvointialueemme ensi vuoden talousarvion valmistelun yhteydessä. Se ei onnistu juustohöylällä, vaan joudumme priorisoimaan palveluja. Mitkä ovat meille ne tärkeimmät arkeen liittyvät sote- ja pelastuspalvelut. Me luottamushenkilöt joudumme tarkastelemaan vastuullisesti koko alueen palvelurakenneverkostoa.

Keskitetyn päivystyksen ongelma on valtakunnallinen. Meillähän täällä Pohjois.Karjalassa valtamedia on päivystyksen ruuhkautumisen ja takkuilun sälyttänyt Siun soten huonon johtamiskulttuurin ja johdon kovakorvaisuuden piikkiin.

Taustoitan vähän valtakunnallista päivystuksen kehitystä. Sitä alettiin keskittää Suomessa ensin sattumanvaraisesti. Kaikkien tavoitteena oli käyttää resursseja tehokkaasti. Sitten säädettiin vuonna 2015 päivystysasetus, jolla lähes kaikki ympärivuorokautinen päivystys keskitettiin keskussairaaloiden yhteydessä toimiviin päivystysyksiköihin.

Kohta seuraava päivystysasetus ohjasi myös perusterveydenhuollon kiirevastaanottoa. Siinä vaadittiin 24/7 päivystykselle ympärivuorokautisia laboratorio- ja röntgenpalveluja. Taidettiin vaatia myös erikoislääkäritakapäivystystä. Mielestäni tämä tuli liian myöhään. Kansalaiset olivat oppineet, että päivystykseen pääsee aina. Ei esimerkiksi Nurmeksessa tarvinnut juuri odottaa.

Näin yhden luukun periaate oli valmistunut lainsäädännöllä. Nurmeskin joutui Lieksan ja Kiteen ohella uhkasakkojen pakottamina luopumaan 24/7 kiirevastaanotoista. Meillähän ei ollut asetuksen mukaisen päivystyksen vaatimia taustapalveluja (rtg, lab).

Yhteispäivystyksestä tuli yhden luukun periaatteella ansa, josta kärsivät potilaat ja henkilökunta. Nyt esille tulleet epäkohdat osoittavat, että hyvää tarkoittavasta ratkaisusta on tullut suorastaan vaarallinen. Meidän on omalla hyvinvointialueellamme tunnistettava sen riskit. Nyt siihen on sopiva ajankohta.

Osittain yhteispäivystyksen valtakunnalliset ongelmat ovat myös ns. juustohöyläsäästötoimien seurausta. Kaikilta leikattiin. Raja tuli vastaan. Aikataulut eivät pitäneet. Henkilökunta väsyi jne.

Tämän syksyn aikana joudumme priorisoimaan asiakkaittemme hengelle ja hyvinvoinnille keskeisimmät asiat. Lisää resursseja sinne, missä tarve on priorisoinnin jälkeen suurin. Käytettävissä olevat varat ovat meillä tiedossa.

Taloudellisen liikumatilamme tuntien joudumme suurella todennäköisyydellä tarkastelemaan palveluverkkoamme uudelleen jo tämän syksyn aikana. Siitä on jo HVA:n hallituksen puheenjohtaja näkemyksiään julki tuonutkin. Se vaatii meiltä koko hyvinvointialueen tarkastelua kokonaisuutena ja yksituumaisuutta yli puoluerajojen. Vastakkainasettelulla ja oman kunnan palveluja vertailemalla muihin ei vaan päästä toivottuun lopputulokseen. Niin ja lopuksi: palataan entiseen käytäntöön. Lisätään kiireellistä vastaanottoa kaikilla seutukunnilla Tikkamäen ruuhkien helpottamiseksi.

Arki lähtikin vilkkaasti käyntiin

Maanantai 5.9.2022 klo 11:21

Viime viikolla Nurmeksessa oli paljon tapahtumia. Ministeri Krista Mikkonen kävi vihkimässä paloaseman käyttöön. Tuore Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen johtaja Kirsi Leivonen aloitti työt elokuun puolivälissä. Toimitusjohtajan on tunnettava myös alueensa. Hän käyttää tämän vuoden perjantait maakunnan terveysasemiin perehtymiseen. Kierros alkoi Nurmeksesta. Sehän meitä lämmitti.

Kirsi on kasvanut ja käynyt koulunsa täällä ja aloitteli työuraansa sairaanhoitajana terveyskeskuksen vuodeosastolla, jossa hän kävi nyt koko HVA:n tj:n ominaisuudessa vaihtamassa kuulumisia. Meille oli mieluisaa kuultavaa, kun Kirsi muistutti kohta nykyisen terkkarin tulevan elikaarensa päähän. Nykyisissä laitoksissa tarjotaan samat palvelut paljon pienemmillä neliöillä. Lieksankin suunniteltu uusi terkkari on puolet nykyisen neliöistä. 

Kävimme ministerin ja HVA:n toimitusjohtajan kanssa yhteisellä lounaalla. Sen yhteydessä luovutimme kirjelmän kaupungin asioista hallituksej pj:n, kaupunginjohtajan ja Pikesin toimitusjohtajan kanssa.

                                 Edunvalvontaa

Kaupunki nosti esille kuntalaisten turvallisuuteen liittyviä asioita. Alueeltaan entistä laajempi ja useamman taajaman Nurmes asettaa pelastuslaitokselle ja poliisille haasteita. Riittävät poliisi- ja pelastuspalvelut on turvattava. Uuden pelastusaseman saimme. Ministeri kertoi ensi vuodelle budjettiin varatun pelastajien koulutukseen 680 000 €. Lisä koulutuksella helpotetaan valtakunnallisesti kehnoa uusien pelastajien satavuutta myös reuna-alueiden pelastusasemille.

Itäisen Suomen asuttuna pitäminen varsinkin nyt NATO-jäsenyyden kynnyksellä on koko Suomelle iso asia. Muuttuvassa maailman tilanteessa ratamme (mukaan lukien Joensuu – Nurmes – Kontiomäki – Oulu) kehittäminen matkustaja- ja tavaraliikenteen sujuvuuden turvaamiseksi on koko Suomen huoltovarmuuden ja kilpailukyvyn kannalta entistä tärkeämpää. Budjettiriihessä asia etenikin hyvään suuntaan. Myös 6-tien kuntoon on panostettava entistä enemmän.

Suomen turvallisuustilanne on muuttunut tuntuvasti Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen jälkeen. Meidän on panostettava rajavartioston resursseihin. Nurmeksen kaupunki sijaitsee lähellä itärajaa. Kaupunkimme alueella sijaitsee Sotinpuron harjoitusalue. Siellä toteutetaan jo nyt paljon Puolustusvoimien taisteluharjoituksia. Jos Suomeen tulee Naton yhteisiä harjoituksia, niin Sotinpuro on Suomen kartalla sijainniltaan oikealla paikalla Puolustusvoimien ja Naton mahdollisten uusien harjoitusalueiden ja toimipisteiden sijoittamiselle.

Hyvinvointialueen henkilöstön palkkaharmonisoinnista aiheutuvat kustannukset heikentävät Nurmeksen kaupungin ja myös muiden maakuntamme kuntien talouksien tasapainoa huolestuttavasti. Nyt pitäisi kuntia kohdella tasapuolisesti. Meillä Siun sote on toiminut operatiivisesti jo kohta lähes kuusi vuotta kuntien omistamana kuntayhtymänä. Siun soten rooli ja maakuntamme edustajien rooli on ollut iso sote-lakien valmistelussa taustalla. Niinpä vaadimme, että meitä on nyt kohdeltava yhdenvertaisesti ja palkkaharmonisoinnin kulut on katettava valtion varoista myös niiden kuntien osalta, jotka ovat järjestäneet sote- ja pela-palvelut kuntayhtymien kautta.

                     Tapahtumarikas loppuviikko

Perjantaina ministeri Krista Mikkonen vihki käyttöön uuden pelastuslaitoksessme. Torilla vietettiin Potakkajuhlia. Siellä juhlapuhujana oli potakkatohtori Veli-Matti Rokka. Hän on tutkinut perunaa ja muita juurikasveja.

Valtimolla vietettiin valtakunnallista Suomen yrittäjien lähilauantaita yhdessä MTK.n kanssa. Sunnuntaina juhlittiin pari vuotta koronan takia siirtuneitä Nurmes-seuran kuusikymppisiä. Samalla muisteltiin kotiseutuneuvos, Nurmes-seuran perustajajäsen Matti Hiltusen elämäntyötä.

Kotiseutuneuvoksemme toimi täällä monissa luottamustehtävissä. Kaupunginvaltuustossa istuimme ryhmäkavereina useamman vaalikauden. Joskus keskustelimme napakastikin mm. kouluverkkolinjaukseen liittyvistä asioista. Hyvinä ystävinä lähdimme kokouksen jälkeen kahville ja jatkoimme tarinointia. Hän osasi taitavasti savolaisittain keventää jutustelua vakavien asioiden painoarvon siitä kärsimättä.

Konsernijohtaja Kyösti Korhonen vt. kaupunginjohtajaksi

Perjantai 2.9.2022 klo 6:56

Tämä viikko alkoi maanantaina valtuuston kokouksella. Samalla päivä oli kaupunginjohtaja Asko Saatsin viimeinen työpäivä. Hän itse irtisanoutui virastaan 20.6. kesäkuun valtuuston kokouksessa. Olen väistyvän kaupunginjohtajamme työskentelyä seurannut täällä läheltä koko hänen 15-vuotisen työuran aikana. Hän johti aluksi viisi vuotta Lieksan, Valtimon ja Nurmeksen yhteistä kehitysyhtiötä Pikes Oy:tä. Sieltä hänet kutsuttiin hakemaan kaupunginjohtajaksi ja myös valittiin tiukalla äänestyspäätöksellä. Äänestyksen hävinneellä silloisella Kinnulan kunnanjohtaja Juha Urpilaisella on oma historiansa hävityn vaalin jälkeen.

Nurmeksen kehitys on ollut voimakasta kaikilla hallinnon osa-alueilla. Tuo kehitystyö alkoi tuottaa tulostaan viime vuosina. Nyt kaupunki on olosuhteet huomioon ottaen hyvässä kunnossa. Olemme nousseet kokoluokkamme kuntarankingissä. Tänä vuonna nousimme seutukuntien vertailussa kärkikymmenikköön. Lisäksi viimeinen valtakunnallinen yritysbarometri oli nurmeslaisille mieluisaa luettavaa. Heinäkuun työttömyysprosentti on meillä 12,0. Se on maakunnassa pienempi vain Liperissä (10,4) ja Kontiolahdessa (10,0). Luvut ovat toki vieläkin luvattoman korkeita.Kaupungissa on pidetty yllä myönteistä pöhinää.

https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/46101241/Tyollisyyskatsaus_Pohjois-Karjala_2022_heinakuu.pdf/b11f7789-b3a1-3eb4-1d16-6444ec06741f?t=1661163198222

 Maanantai-illan kokouksessa konsernijohtaja Kyösti Korhonen valittiin vt. kaupunginjohtajaksi siihen asti, kunnes uusi kaupunginjohtaja aloittaa työnsä. Kokouksen lopuksi pidin Askolle  puheen. Siinä kertasin yhteistä taivaltamme. Asioita on yhdessä hoidettu. Välillä on keskusteltu asioiden valmistelun yhteydessä ja kokouksissa säpäkästikin. Yhteinen päätös syntyi lähes aina. Puhuin askolle myös lähes kymmenen vuotta sitten hänen 50-vuotisjuhlissa Metsäkartanolla. Senkin liitin näitten sivujen puheita-osioon. https://www.mattikamarainen.com/3

Nyt kuntatalous on tuntuvasti heikkenemässä. Ensi viikolla paneudumme Kolilla kaksi päivää koko valtuuston voimin ensi vuoden talousarvion laadintaan. Koko Pohjois-Karjalan kunnat joutuvat tekemään rajuja tuottavuusohjelmia. On onni, että kuntamme on taloudellisilla mittareilla mitattuna Lieksan kanssa maakunnan kestävimpiä selviämään taloustalkoista. Siitä kiitos kuuluu Askon esikunnalle lautakuntineen ja konserniyhtiöineen sekä päätöksiin sitoutuneille luottamushenkilöille. Siihen on tarvittu ja vaaditaan edelleen hyvää yhteistyötahtoa, toistemme kuuntelemista ja arvojemme ymmärtämistä. Tästäkin rupeamasta selvitään.