Leikkaukset vai elvytys - kumpi vie Suomen pois taantumasta?

Torstai 7.8.2025 klo 7.33

Valtiovarainministeri Riikka Purra palasi kesälomaltaan Ylen haastatteluun tuttuun sävyyn. Luvassa on lisää leikkauksia. Tuo ei tullut yllätyksenä. Leikkauslistalle ministeri esittää sellaisia kohteita, joita PS ei saanut mukaan hallitusohjelmaan. Näin on oletettavaa, että lopputulos on syyskuun jälkeen vielä ihan jotain muuta. 

Maahanmuutto  ja kehitysapu ovat tuttuja kohteita ministerin  säästölistalla. Koulutus  ja kunnat  ovat siellä seuraavina.  Saattaapa Purralla olla ylivoimainen tehtävä löytää esitykselleen koko hallituksen tuki. 

900 miljoonaa euroa leikkauksia: Tällaisia ovat Purran budjetti­ehdotuksen tärkeimmät päätökset ja luvut | Politiikka | Yle

Ministerin toteamus, että leikkauslista on “helppo”, kuulostaa kylmältä maassa, jossa työttömyys kasvaa, konkursseja nähdään ennätystahtia ja talous painuu taantumaan. Tämä hallitus on jo tehnyt useita päätöksiä, jotka heikentävät ostovoimaa, alueellista elinvoimaa ja tulevaa kasvupotentiaalia.

          Säästäminen väärään aikaan syventää kriisiä

On täysin perusteltua huolehtia julkisen talouden kestävyydestä, mutta ajoituksella on väliä. Kun talous sakkaa, säästöpolitiikka voi pahentaa ongelmia. Nyt tarvittaisiin talouskasvua tukevia toimenpiteitä, ei lisää leikkauksia, jotka syövät kotimaista kysyntää ja tukevat näivettymisen kierrettä.

Rakenteellisten uudistusten nimissä hallitus on toteuttanut ideologisesti värittyneitä leikkauksia, jotka kohdistuvat erityisesti pienituloisiin, opiskelijoihin ja työttömiin. Samalla on heikennetty osassa maata työvoimapalveluita, koulutusta ja tutkimusta – juuri niitä tekijöitä, jotka pitkällä aikavälillä kantavat koko yhteiskuntaa.

           Fanaattisuus ei ole talouspolitiikkaa

Fanaattisuus on vaarallista myös valtion talouden hoidossa. Nyt olisi tärkeää nähdä, ettei jokainen julkinen meno ole kuluerä vaan mahdollinen investointi orastavaan nousuun. Talouden nousun edellytys on, että Suomi pysyy osaamisen, innovaatioiden ja kestävän tuotannon kärkimaana. Siihen päästään vain panostamalla – ei vetäytymällä.

              Nyt tarvitaan suunnanmuutos

Hallitus voisi vielä muuttaa linjaansa. Tällaisia elvytystoimia tarvitaan juuri nyt esim. seuraavilla toimilla:

• Panostukset koulutukseen, tutkimukseen ja osaamiseen:

Ilman vahvaa osaamispohjaa ei synny uutta kasvua. Koulutus- ja TKI-panostukset (tutkimus, kehitys, innovaatio) eivät ole kuluja, vaan investointeja tulevaisuuteen.

• Kotitalouksien ostovoiman vahvistaminen:

Kun ihmisillä on varaa kuluttaa, syntyy työtä ja verotuloja. Leikkausten sijaan tulisi etsiä keinoja tukea pienituloisten arkea.

• Kotimaisen tuotannon ja tuotteiden tukeminen:

Hankintapolitiikkaa ja vero-ohjausta voidaan käyttää niin, että suomalainen työ ja tuote nousevat taas etusijalle.

• Pk-yritysten ja vientialojen tuki:

Yritysten investointi- ja työllistämishalukkuutta pitää vahvistaa mm. rahoitusratkaisuin, kannustimin ja ennakoitavalla sääntelyllä.

• Rakennusalan ja energiasiirtymän investoinnit:

Julkiset rakennushankkeet ja energiatehokkuusinvestoinnit eivät pelkästään luo töitä nyt – ne myös uudistavat Suomen infrastruktuuria pitkällä aikavälillä.

Elvytys on myösvastuullista politiikkaa

Fiksu elvytys ei ole holtitonta velanottoa. Oikein kohdennetut julkiset investoinnit maksavat itsensä takaisin kasvaneina verotuloina, vahvempana työllisyytenä ja kestävänä kasvuna. Esimerkiksi Turku  investoi nyt taantuman aikana koulujen peruskorjauksiin ennätyksellisesti.

Pahimpana skenaariona on jämähtää  vain leikkausten ideologiaan tilanteessa, jossa talous huutaa dynaamisuutta ja yhteistyötä kaikilla sektoreilla. Tällaisena aikana yleensä on syntynyt myös uusia avauksia kuntayhteistyössä. 

Suomi tarvitsee toki uudistuksia, mutta ennen kaikkea se tarvitsee rohkeutta uskoa siihen, että panostukset tulevaisuuteen maksavat itsensä takaisin. Tämä on ratkaiseva hetki valita suunta. Jäämmekö  leikkausten kurimukseen vai rakennammeko kasvun pohjan yhteistyöllä, osaamisella ja tulevaisuuteen katsovalla politiikalla? 

Muutama päivä Iisalmessa - tapahtumia ja tulevaisuuden suunnitelmia

Maanantai 4.8.2025 klo 11.08

Vietin muutaman päivän Iisalmessa, jossa lauantaina järjestettiin vauhdikas Louhenkatukarnevaali. Tapahtuma levittäytyi Iisalmen torin ja Kirkkopuiston välisille kaduille, jotka täyttyivät myyntikojuista sekä yritysten ja järjestöjen esittelypisteistä. Helteinen sää houkutteli paikalle runsaasti väkeä.

Sepalusklubi ry – Iisalmen lyseon alumnijärjestö – oli mukana tapahtumassa toista kertaa. Yhteistyössä kaupungin sivistystoimen kanssa esittelimme klubin toimintaa ja jaoimme lyseon esitteitä.

Monissa keskusteluissa nousi esiin ensi vuonna 130 vuotta täyttävän Iisalmen lyseon merkitys koko Ylä-Savon alueelle. Erityisesti nykyisessä tilanteessa monipuolinen keskiasteen koulutustarjonta on tärkeä tekijä alueen kehityksen ja pitovoiman kannalta.

Varsinkin nyt, kun itäisen Suomen kehitys ja elinvoima ovat koronan ja Ukrainan sodan vaikutuksesta huomattavasti muuta maata suuremmissa vaikeuksissa, työtämme tapaamiemme henkilöiden taholta arvostetaan. Tämän totesi myös pisteessämme poikennut naapurikunnan koulun opettaja. Asia on seudulle uhteinen. Kaikki jo olemassa olevat tahot, sidosryhmät ja verkostot on käytettävä seutukunnan pito- ja elinvoiman kehittämiseksi.

Nykyisten työpaikkojen säilyttäminen ja uusien luominen sekä pito- ja elinvoiman säilyttäminen ovat isoja haasteita. Vaikeuksiahan on jo eteläisessä Suomessakin. Viimeiset työttömyysluvut ovat Pohjois-Savossa kesäkuulta. Iisalmen työttömyysaste oli 12,6. Nurmeksen vastaava luku oli 14,3. Molemmat kaupungit edustavat korkean työttömyysasteen maakuntia.

   Nuoria hallitukseen – focus tulevaisuuteen

Pidimme klubimme vuosikokouksen, jonka keskiössä oli viestikapulan siirtäminen seuraavalle sukupolvelle. On ilo, että hallitukseemme on saatu mukaan uusia, nuoria naisia ja miehiä. Yhdessä päivitämme klubin strategiaa vastaamaan tämän päivän ja huomisen haasteisiin. Nyt on klubin kiireesti luotava toiminnan focus vahvasti tulevaisuuteen yhdessä rakentaen eri sukupolvia yhdistäen. Me olemme jo työmme tehneet. Sepalus-klubin arvostus tulee säilymään perinneyhdistyksenä.

Hallituksessa jatkavat mm. sivistysjohtaja Kirsi-Tiina Ikonen, Edvin Laineen koulun rehtori Minna Taipale sekä By Iisalmi -lähettiläs ja Koko Suomi leipoo -ohjelmasta tuttu Pihla Sallinen. Uutena varajäsenenä mukana on viime kevään ylioppilas Jori Juntunen, joka osallistuu myös kokouksiimme. Hän on myös uuden Iisalmen kaupunginvaltuuston ensimmäinen varajäsen.

Meistä senioreista mukana jatkavat Päivi Pitkänen,  Jussi Korolainen, Osmo Kähkönen, Aimo Ollikainen ja Osmo Pironetti. Itse jatkan tehtävässäni klubin ukkomestarina eli puheenjohtajana vielä kaksi vuotta, jos vuosikokous valitsee. Lisäksi meillä on arvokas joukko suurlähettiläitä: Seppo Kääriäinen, Markku Eestilä ja Jouko Pennanen. Klubin perustaja, sepalusneuvos Tero J. Kauppinen, on yhä taustalla vahvasti mukana.

    Panostamme klubin 50 -vuotisjuhlaan

Viikonloppuna aloitimme myös valmistelut klubin 50-vuotisjuhlaan, jota vietetään kahden vuoden kuluttua. Suunnitteilla on seminaari, jossa pureudutaan seudun ajankohtaisiin kysymyksiin ja kutsutaan puhujiksi kiinnostavia ja asiantuntevia henkilöitä. Mm. Seppo Kääriäinen on luvannut hyödyntää verkostojaan seminaarin hyväksi. On hyvä syy juhlia näyttävästi – ensi vuonna myös Iisalmen lyseo täyttää komeat 130 vuotta! Sitten on meidän senioreiden aika siirtyä taustajoukkoihin.

Sunnuntaina pelasimme Ahmon kentällä perinteisen Sepalus Open -golfkilpailun erinomaisessa säässä. Miesten sarjan kiertopalkinnon voitti Sakari Honkamaa. Naisten sarjassa ykkössijan vei Asta Tuppurainen.

 

 

Suomen luottoluokituksen lasku kiristää maamme syrjäseutujen taloutta entisestään - vaikeudet ulottuvat kauas

Sunnuntai 27.7.2025 klo 14.08

Luottoluokitusyhtiö Fitch Ratings laski Suomen luokitusta pykälällä kolmanneksi parhaaseen AA-luokkaan.  Kyse voi kuulostaa vain tilastomerkinnältä. Suomi on kuitenkin vielä kolmanneksi parhaassa luokassa. Suomi saa edelleen lainaa kohtalaisen edullisesti. Eri asia on, millä tavalla maamme hallitus jatkaa valtion talouden tasapainottamista. Nykyinen meno ei ole kohdellut Suomea tasapuolisesti.

Valtio, yritykset, kotitaloudet ja erityisesti syrjäisten alueiden kuntatalous joutuvat nyt uuteen tilanteeseen, jossa talouden tasapainottaminen voi käydä entistä vaikeammaksi. 

Kun sijoittajat arvioivat Suomen lainanoton riskin kasvaneen, sillä on korkoja nostava vaikutus. Tämä tarkoittaa valtion vuosittaisten korkomenojen kasvua. Se raha on pois esimerkiksi koulutuksesta, sosiaalipalveluista tai investoinneista, joita juuri nyt kipeästi tarvittaisiin varsinkin tänne harvaan asutuille ja ikääntyville alueille. 

       Korkojen nousu iskee yrityksiin ja asuntomarkkinoihin

Valtion velan kallistuminen heijastuu vähitellen  koko rahoitusmarkkinaan. Yrityslainojen hinyoihin tulee nousupainetta. Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset, jotka jo valmiiksi toimivat tiukoilla katteilla, voivat joutua lykkäämään investointejaan tai kehityshankkeitaan. Se puolestaan hidastaa talouskasvua ja uusien työpaikkojen syntymistä. 

Erityisen huolestuttavaa on, että senioriyrittäjien on entistä vaikeampi löytää työlleen jatkajia. Sitä vaikeuttaa varsinkin itäisen Suomen pankkien kiristynyt vakuuspolitiikka. Hyvässä kunnossa olevan yrityksen ostajalle ei rahoitusta irtoa. 

Asuntokaupassa jatkunut korkojen nousu vaikeuttaa erityisesti ensiasunnon ostajien asemaa ja vähentää kysyntää. Kun ihmisillä on vähemmän varaa maksaa korkeita lainanhoitokuluja, asuntojen hinnat voivat laskea tai ainakin kauppamäärät hiljentyä. Tämä vaikuttaa koko rakentamisen ja kiinteistöalan työllisyyteen ja investointeihin.

Syrjäseutujen kuntatalouden ja sote-rahoituksen vaikea     yhtälö

Luottoluokituksen laskun seuraukset eivät jakaudu maassamme tasaisesti. Syrjäisillä ja harvaan asutuilla alueilla, joissa väestö ikääntyy ja työikäisten määrä vähenee, kuntatalous on jo valmiiksi tiukoilla. Korkeampi korkotaso syö myös kuntien ja hyvinvointialueiden taloudellista liikkumavaraa, kun lainanhoitomenot kasvavat. Joissakin kunnissa keskustelua herättäneille kuntatalouden ylijäämille on tulevina vuosina käyttöä, jotta voidaan tarjota kuntalaisille lakisääteisiä palveluja.

Erityisen suuri haaste on löytää kestävä ratkaisu sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitukseen. Väestön ikääntymisen takia palveluiden tarve kasvaa jatkuvasti, mutta verotulot eivät pysy perässä. Ongelma on pahin syrjäisillä alueilla, joilla väkiluku laskee eniten ja jotka kärsivät kovasta työttömyydestä. 

Kun valtio joutuu samalla maksamaan enemmän korkoja omista veloistaan, jää vähemmän mahdollisuuksia lisärahoitukseen tai tasausjärjestelmiin. Tämä voi pakottaa kuntia ja hyvinvointialueita kiristämään talouttaan entisestään, mikä näkyy asukkaiden arjessa palveluiden karsimisena tai henkilöstövajeena.

             Tulevat vaalit haastavassa talousilmastossa

Vuoden 2027 eduskuntavaalit osuvat vaikeaan aikaan. Taloutta painavat korkeat korkokulut, heikot kasvunäkymät ja väestön ikääntymisen myötä paisuvat menot. Puolueet joutuvat tasapainoilemaan leikkausten, veronkiristysten ja hyvinvointipalveluiden turvaamisen välillä. Samalla  päättäjillä paine kasvaa, miten järjestetään peruspalvelut, turvataan työllisyys ja pidetään alueet elinvoimaisina. Ennustamani tavallista vaikeampi vaalikevät 2027 toteutuu. 

Nyt vähänkin meistä taantuvien alueiden ihmisistä välittävien poliittisten ryhmien on löydettävä toisensa ja sovittava yhteisestä aluepolitiikasta.

Luottoluokituksen lasku on siis enemmän kuin merkintä luottoluokituslaitoksen raportissa. Se kertoo Suomen talouden haavoittuvuuksista ja siitä, että ratkaisut eivät synny hetkessä. Tarvitaan rohkeita päätöksiä, talouskasvua tukevia toimia ja erityistä huomiota siihen, ettei kukaan, ei yksittäinen ihminen eikä syrjäinen kunta jää kehityksen varjoon. 

 

Muutos vai näivettyminen? Väestökysymys Suomen kohtalona

Lauantai 19.7.2025 klo 14.42

Vuonna 2025 perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteishaussa oli 82 200 hakijaa, mikä on 3 600 enemmän kuin edellisvuonna. Hakijoista 62 850 oli peruskoulun päättäviä. Luku on lähes 3000 suurempi kuin vuonna 2010 Suomessa syntyneiden lasten määrä. Jaossa oli kaikkiaan  86 200 opiskelupaikkaa peruskoulun päättäville ja muille ilman tutkintoa oleville hakijoille. 

Perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteishaussa 82 200 hakijaa | Opetushallitus

Kevään 2025 yhteishaussa oli haettavana noin 77 000 aloituspaikkaa lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin. Opetushallituksen mukaan lukiopaikkoja oli tarjolla noin 39 240 ja ammatillisissa koulutuksissa noin 37 850. 

Tarkastelen alla toisen asteen koulutusta maamme syntyvyyden näkökulmasta. On oletettavaa, että lähivuosina sillä sektorilla maassamme tapahtuu koulutusstrategian päivityksiä muuttuvan toimintaympäristön paineessa, jossa koetellaan maakuntien ja kuntien päättäjien yhteistyökykyä ja vastuullisuutta myös perusopetuksen järjestämisen näkökulmasta. 

Lueskelin toisen asteen koulutuksesta julkaistuja tiedostoja. Yhden artikkelin mukaan tänä vuonna toisen asteen koulutukseen jaossa  onkin 77 000 aloituspaikkaa. Samaan aikaan vuonna 2024 Suomessa syntyi vain reilut 43 000 lasta. Ero on tässäkin huima – ja se kertoo karulla tavalla siitä, miten nopeasti väestöpohjamme on kaventumassa.

Nyt lukioihin ja ammattikouluihin hakevat nuoret ovat syntyneet vuonna 2009, jolloin syntyvyys oli vielä hetkellisesti nousussa, noin 60 000 lasta. Mutta seuraavina vuosina syntyvyys kääntyi laskuun. Se tarkoittaa, että ensi vuosikymmenellä koulutuksen järjestäjät joutuvat vähentämään aloituspaikkoja ehkä jopa kolmanneksella. Nuoria ei yksinkertaisesti riitä entiseen tapaan.

Väestökysymys ei ole vain numeroita ja tilastoja. Se on koko yhteiskuntamme tulevaisuuden kannalta ratkaiseva tekijä. Suomen hyvinvointivaltion perusta rakentuu väestön määrän ja rakenteen varaan – ja nyt tuo perusta alkaa horjua.

Onko realistista odottaa, että syntyvyys kääntyisi nopeasti kasvuun? Valitettavasti ei. Väestökehityksessä muutokset tapahtuvat hitaasti, ja vaikka nousua alkaisikin näkyä, vaikutukset tuntuisivat toisen asteen aloituspaikoissa vasta 2040-luvulla. Siksi tarvitsemme rinnalle muitakin ratkaisuja.

Yksi niistä on maahanmuutto. Sen merkitys väestön ja työvoiman tasapainottajana on kiistaton, vaikka siitä keskustellaan usein ristiriitaisesti. Yhteiskuntamme on aina muuttunut.  Pysähtyminen ei ole vaihtoehto. Meidän on tehtävä valinta. Hyväksymmekö hallitun muutoksen vai näivetymmekö hiljalleen?

Syntyvyyden tukemiseksi tarvitsemme lisäksi kunnianhimoisen lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman. Se ei saa olla vain poliittinen julistus, vaan konkreettisia tekoja, jotka helpottavat perheiden arkea. Niiden on myös tuettava nuorten tulevaisuuden uskoa ja mahdollistettava  se tosiasia, että yhä useampi nuori uskaltaa toivoa ja saada lapsia.

Muutos ei ole uhka, vaan välttämättömyys. Nyt tarvitsemme päätöksiä, tahtoa ja kykyä katsoa pidemmälle kuin seuraavaan hallituskauteen, jotta Suomi pysyy elinvoimaisena myös tulevaisuudessa.

Kuntien valtionosuusuudistus jumissa - sote-erät repivät hallitusta - ja heikentävät alueiden elinvoimaa

Perjantai 11.7.2025 klo 15.41

Kuntaliiton valtuuskunnan jäsenenä sain vilme vaalikaudella tuoretta tietoa VOS-uudistuksesta. Nyt voin aihetta pyöritellä tällä palstalla ilman mitään suorituspaineita. Sote-rahoituksen juoksutusta seurasin vuosien varrella sekä Sipilän että Marinin hallitusten ajoilla Siun soten ky:n hallituksen pj:na. 

Suomen hallitus päätti viime vuoden lopulla siirtää kuntien valtionosuusuudistusta vuodella eteenpäin. Alun perin uudistuksen oli määrä astua voimaan vuoden 2026 alusta, mutta nyt tavoite on vasta vuodessa 2027, jolloin ovat myös seuraavat ek-vaalit.  

Siirtoon vaikuttivat paitsi tekniset valmisteluhaasteet myös poliittinen varovaisuus. Vaikeaa ja herkkää aihetta ei haluttu nostaa laajaan julkiseen keskusteluun ennen tulevia alue- ja kuntavaaleja.

Kiistan ytimessä ovat niin kutsutut sote-erät – siirtoerät, joilla kompensoidaan kuntien veropohjaan ja talouteen kohdistuneita muutoksia viime vaalikaudella tehdyn sote-uudistuksen jälkeen. 

Sote-erät jakavat kuntakenttää jyrkästi. Osa kunnista on hyötynyt niistä merkittävästi, osa puolestaan saanut miinusmerkkisiä eriä. Riippuen siitä, kuinka paljon sote-eriin lopulta kosketaan – poistetaanko ne kokonaan, vähennetäänkö niitä vai jätetäänkö lähes ennalleen – osa kunnista voittaa ja osa häviää. Näin syntyy väistämättä vahvaa poliittista painetta, kun kukin puolue ja alue yrittää puolustaa omiaan.

Konkreettisesti tämä näkyy esimerkiksi siinä, että Espoo, joka menetti paljon verotuloja sote-uudistuksessa ja saa nyt suuria sote-eriä, kärsisi merkittävästi, jos siirtoerät poistettaisiin. 

Samalla useat maakuntakeskukset – kuten Vaasa, Jyväskylä, Kuopio, Pori, Kouvola ja Mikkeli – ovat vaatineet sote-erien poistamista, jotta valtionosuusjärjestelmä kuvaisi paremmin nykytilannetta. En muista, onko myös Joensuu sitä vaatinut. 

Erityisen vaikeaksi uudistuksen tekee hallituspuolueiden välinen erimielisyys. RKP pitää sote-eriä perusteltuina kompensaatioina eikä virheenä. Se suhtautuu erittäin kriittisesti niiden poistamiseen. RKP myös muistuttaa, että muutosten vaikutukset eivät kohdistu vain pääkaupunkiseudulle, vaan ulottuvat sattumanvaraisesti myös Pohjois- ja Itä-Suomen kuntiin. 

Maamme hallitus on myöntänytkin, että uudistus on pahasti jumissa. Vaikka tavoitteena on saada esitys lausunnoille elokuussa, voi hyvin käydä niin, että valtionosuusuudistus ei valmistu lainkaan tällä vaalikaudella.

Teknisiä yksityiskohtiakin on vielä avoinna. Millainen tasausjärjestelmä lopulta valitaan. Kuinka pitkä siirtymäaika kunnille annetaan ja paljonko valtionosuuden lisäys tai vähennys voi enimmillään olla asukasta kohden? On esimerkiksi ehdotettu, että suurin muutos rajattaisiin 180 euroon asukasta kohden viiden vuoden siirtymäkaudella?

Oma näkemykseni on, että uudistuksen lykkääntyminen vaikeuttaa erityisesti taantuvien alueiden kuntien taloustilannetta ja kiristää myös maakuntakeskusten asemaa. Tämä heikentää suoraan alueiden kilpailukykyä sekä niiden veto- ja pitovoimaa. 

Lopputulos on, että alueelliset erot voivat syventyä entisestään, ja juuri ne kunnat, jotka jo nyt kamppailevat väestökadon ja taloudellisten haasteiden kanssa, joutuvat entistä ahtaammalle.

On selvää, että hallitukselta vaaditaan poliittista rohkeutta ja kykyä löytää ratkaisu, joka tukee koko maan elinvoimaa – ei vain yksittäisten alueiden etuja. Syksy näyttää, löytyykö tämä yhteinen linja vai jääkö uudistus jälleen kerran odottamaan seuraavaa vaalikautta.

Alla linkki 9.7. Iltalehden uutiseen, jossa aihetta käsiteltiin:

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/046ce6a8-25c9-46f5-acca-d4763e7a0b3f

 

#kuntatalous #valtionosuus #aluekehitys #politiikka #blogi

Missä ovat vastaukset SDP?

Maanantai 7.7.2025 klo 23.30

Olen seurannut vuosikymmeniä maakunta- ja kuntapolitiikkaa keskeisissä luottamustehtävissä. Nyt eläkkeellä voin palata enemmän juurilleni ja tuoda omia keskustalaisia näkemyksiä enemmän julki pitkän linjan emeritusluottamushenkilön näkökulmasta.

Jos olet luottamuselimen puheenjohtaja, luottamustointa hoitaessa päätökset ovat usein kompromisseja yhteistyökumppaneiden kesken. Silloin puoluepolitiikka on vaan jätettävä taka-alalle muiden hoidettavaksi. Kunnan ja maakunnan etu on ykkösenä.

Nyt katsoin SDP:n kansanedustajien puheita ja jo aikaisemin mökillä kirjoituksia sadepäivinä toiveikkaana – ehkä hieman naivistikin – odottaen, että joku tarttuisi suoraselkäisesti Suomen akuutteihin ongelmiin. Turhaan.

Ei siellä mainittu sanaakaan siitä, miten epäonnistunut sote-uudistuksen rahoitus korjataan. Sen seuraukset näkyvät joka kunnassa. Hoitajapula, palveluiden leikkaukset, ja ennen kaikkea vanhusten heitteillejättö. Missä on vastuu?

Hiljaista oli myös kuntien valtionosuusjärjestelmän kohtalosta, vaikka se on sotessa vääristynyt pahasti. Pienet kunnat näivettyvät, suuret uupuvat. Palvelut uhkaaavat keskittyä maakuntakeskuksiin, mikä ruokkii vastakkainasettelua maakuntakeskuksen ja reuna-alueiden kesken. 

Elintarviketaloudesta ei juuri puhuttu, mutta maataloustukien leikkaus mainittiin. Missä on huoli ruokaturvasta ja tuottajien jaksamisesta?

Sen sijaan Pride-teemaa käsiteltiin kymmenissä puheissa. Tärkeä aihe toki, mutta miksei samaa huomiota saa syrjäytynyt isoäiti syrjäseudulta, jonka eläke ei riitä lääkkeisiin, sähköön eikä yhteyksiin? Tai syrjäytynyt nuori mies, jonka koulupolku katkesi eikä kukaan kysy perään?

Myös teiden rapautuminen ja rakentamisen hiipuminen jäivät täysin huomiotta, vaikka ne ovat alueiden elinvoiman peruspilareita. Rakentaminen ei näytä enää kiinnostavan SDP:tä.

Sen sijaan persujen kimppuun käydään hanakasti, mutta kokoomusta vältellään, kuin peläten. Se on liian läpinäkyvää, eikä vakuuta. Varmisteleeko SDP politiikallaan Kokoomuksen kanssa hallitusyhteistyötä vuoden 2027 vaalien jälkeen? 

Tämä on minun rehellinen näkökulma, ja samalla myös varoitus. Politiikka ei voi olla pelkkää juhlapuhetta ja leimaamista. Tarvitsemme tekoja – erityisesti niiltä, jotka väittävät puolustavansa heikoimpia.

Katsoin nämä puheet keskustalaisin silmin. Nyt on Keskustan aika nostaa omat arvot vahvasti esiin oppositiossa ja palata aidosti juurilleen. Vain niin voimme olla vuoden 2027 vaaleissa uskottava ja vahva vaihtoehto.

Suuria muutoksia ensivuoden hyvinvointialueiden rahoitukseen - Siun sotelle viisi miljoonaa euroa lisää

Lauantai 28.6.2025 klo 22.51

Vihdoin hallitus alkaa ymmärtää hyvinvointialueiden todellisen tilanteen. Keskusta on jo pitkään tuonut rahoitusvajeen esiin. Nyt maamme hallitus on pakon edessä pyörtänyt linjauksensa lisäajan antamisesta talouden sopeuttamiseen.

Hyvinvointialueet saavat nyt aikaa vuoteen 2028 taloutensa tasapainottamiseen. Ehtona on, ettei uusia alijäämiä synny tänä vuonna. Ratkaisu oli välttämätön – asiantuntijat, alueet ja varsinkin Keskusta oppositiosta ovat vaatineet sitä pitkään. Silti hallituksen vitkastelu aiheutti kohtuuttomia ongelmia. Olisin toivonut oppositiolta aiempaa enemmän aktiivisuutta asiassa.

Tilannetta hankaloittaa myös se, että vuoden 2026 rahoitus muuttuu  hyvinvointialueiden TA2025 nähden. Neljä aluetta saa lisää rahoitusta – esimerkiksi Siun sote viisi miljoonaa euroa ja Helsinki peräti 34,2 miljoonaa. Samalla suurimmat menettäjät, kuten Varsinais-Suomi (–10,1 milj. €) ja Pohjois-Savo (–5,6 milj. €), jäävät reilusti arvioitua pienemmän rahoituksen varaan.

Muutokset ovat jopa kymmenien miljoonien luokkaa. THL:n laskelmista puuttui sairastavuustietoja kesäkuun 2024 ja helmikuun 2025 väliseltä ajalta, mikä johti virheellisiin arvioihin. Herää kysymys: millä tarkkuudella koko rahoituslain koelaskennat sen valmistelussa tehtiin?

Laskelmien päivittyminen ei kuitenkaan tarkoita leikkausta hyvinvointialueiden kokonaisrahoituksesta. Se on nolla-summapeliä. Hyvinvointialueiden kokonaisrahoitus säilyy suunnitellulla tasolla. Neljä onnekasta aluetta sai yhteensä 65,7 miljoonaa euroa lisää. Se on pois 18 rahoitusta menettäneeltä hyvinvointialueelta. 

Myös kuntien VOS-arvioiden ja toteutumien välillä on ollut epätarkkuutta. Kuntien verotulojen kasvu työttömyyden kasvaessa viime vuonna herätti ainakin meissä senioripolitiikoissa ihmetystä. No loppuvuodesta sekin seikka selviää. Tämä vain sivuhuomiona julkisen sektorin taloussuunnittelun vaikeuksista. 

Lisäksi Itä-Uusimaa, Keski-Suomi ja Lappi ovat joutumassa valtiovarainministeriön arviointimenettelyyn – ensimmäistä kertaa käytännössä. Herää aiheellinen epäilys: löytyykö ministeriöltä riittävästi asiantuntemusta ja resursseja arviointien toteuttamiseen, varsinkin jos arviointiin joudutaan ottamaan kuuden alueen sijaan useampi, kuten asiantuntijat ennakoivat?

Trump, Iran-Israel -kriisi ja maailman turvallisuustilanne: kohti kolmatta maailmansotaa??

Sunnuntai 22.6.2025 klo 14.03

Tänä aamuna mökillä muiden vielä nukkuessa mietin maailman menoa. Tämän juhannuksen ajatuksia kirjoitan tänne. Varmaan joskus lueskelen mietteitäni. Tämä blogihan on minulle myös päiväkirja, jonka sisältö seuraa minua eli paikallispolitiikka jää jatkossa vähemmälle. Toivottavasti alla olevat ajatukseni ovat vain tämän aamun synkkiä mietteitä.

Iranin ja Israelin välinen kriisi on noussut nyt uudelle, vaarallisen eskaloituneelle tasolle. Kun presidentti Donald Trump ilmoitti tukevansa voimakkaasti Israelia ja väläytti Yhdysvaltojen mahdollisuutta osallistua konfliktiin sotilaallisesti, kansainvälinen jännite  kiristyi merkittävästi. Viime yönä USA:n raskaat pommikoneet veivät lastinsa Iranin mahdollisiin ydinaseen kehittämislaitoksiin. Yhdysvaltojen ulkopolitiikka toteuttaa  nyt radikaalisti Trumpin diktatuurista tahtoa— kohti suoraviivaisempaa ja  sotilaallisesti aggressiivisempaa linjaa. Tosin olen sitä mieltä, että Iran ei tarvitse ydinasetta. 

Ukrainan sodassa heikentynyt Venäjä seuraa Lähi-idän kehitystä tarkasti. Iran on ollut Moskovalle tärkeä kumppani erityisesti sen jälkeen, kun Venäjä ajautui lännen pakotteiden kohteeksi Ukrainan sodan vuoksi. Jos konflikti Israelin ja Iranin välillä syvenee ja laajenee, Venäjällä voi olla houkutus käyttää tilannetta hyväkseen omien strategisten tavoitteidensa edistämiseksi – etenkin heikentääkseen lännen yhtenäisyyttä ja siirtääkseen huomiota pois Ukrainan sodasta. 

Nykyisessä tilanteessa on todellinen riski siihen, että alueellinen kriisi voi eskaloitua globaaliksi yhteenotoksi, jossa suurvallat ajautuvat epäsuorasti tai jopa suoraan sotilaalliseen vastakkainasetteluun. Pahimmillaan olemme tilanteessa, jossa kolmannen maailmansodan uhka ei ole enää teoreettinen, vaan käytännössä mahdollinen.

NATO:n rooli on tämän kehityksen valossa korostunut entisestään. Jos Yhdysvaltojen sitoutuminen Euroopan puolustukseen horjuu – mikä Trumpin aiemmasta ja mahdollisesta tulevasta politiikasta päätellen ei ole mahdotonta – Euroopan maiden on otettava aiempaa suurempi vastuu omasta turvallisuudestaan. Näin onneksi on jo tapahtunut ihan päätöstasolla nostaa NATOn jäsenmaiden puolustusmenoja. Tämä siis tarkoittaa konkreettisesti paljon enemmän: varautumista hybridiuhkiin sekä laajempaa strategista autonomiaa. Eurooppa ei voi enää olettaa, että Washington ratkaisee kaikki sen puolustusongelmat. NATO:n sisäinen koheesio on nyt koetuksella.

Lopulta kysymys ei ole vain sodan ja rauhan vaihtoehdoista, vaan myös siitä, kuinka kansainvälinen yhteisö kykenee ehkäisemään suurvaltojen välisen suoran yhteenoton. Diplomatian, ennaltaehkäisevän vaikuttamisen ja strategisen yhtenäisyyden merkitys ei ole koskaan ollut suurempi. Eurooppa tarvitsee nyt selkeää linjaa, vahvaa puolustusta ja ennen kaikkea vastuullista johtajuutta.

Poikkeuksellinen juhannus

Lauantai 21.6.2025 klo 9.21

Tämä juhannus on monella tapaa poikkeuksellinen. Luonnon kauneus, järven hiljaisuus ja keskikesän valo tuntuvat entistä arvokkaammilta, kun taustalla kaikuu maailman levottomuus. 

Euroopassa soditaan – ei kaukana meistä. Itäinen naapuri kylvää pelkoa Eurooppaan. Lähi-idässä syvenee  kriisi, joka on kasvanut Israelin ja Iranin väliseksi yhteenotoksi. Se uhkaa vakavasti koko maailman vakautta. Toivon, sydämeni pohjasta, ettei Yhdysvallat liittolaisineen syöksy siihen mukaan, sillä seuraukset olisivat arvaamattomat. NATOn jäsenenä kiristyvä tilanne koskettaa meitäkin. 

Tällaisessa ajassa rauha ei ole vain ulkoista hiljaisuutta. Se on myös sisäistä etsimistä ja löytymistä. Minulle tämä juhannus on poikkeuksellinen myös henkilökohtaisesti. Olen nyt vapaa – vapaa luottamustoimista, kokousten velvoitteista, päätösten painosta. 

Vuosien ajan niissä mukana oleminen oli tärkeää, mutta myös kuormittavaa. Varsinkin paikallispolitiikka, joka ennen oli inhimillistä ja keskustelevaa, muuttui koronavuosien aikana karkeammaksi, kun kohtasimme nettikokouksissa ja perinteiset kasvokontaktit eivät olleet mukana. 

Tänä juhannuksena viihdyn mökilläni nuorimman tyttäreni perheen kanssa. Katson, kun lapset leikkivät vielä viileässä rantavedessä ja kahvi höyryää kupissa. En kaipaa muuta. Enää ei tarvitse olla koko ajan tavoitettavissa. Ei tarvitse miettiä, mitä seuraavassa hallituksessa tai valtuustossa tapahtuu. Itsekin huomasin, kuinka joskus oma empaattisuus joutui koetukselle - ja se säikäytti. Kaikkea ei voinut hyväksyä ikääntymisen mukanaan tuomaksi. Asioiden sopuisa hoitaminen ei ollut enää keskeisin agenda, vaikka kuinka sitä sisimmässään halusi. 

Nyt uudet ihmiset ovat astuneet vastuuseen. He lähtevät liikkeelle puhtaalta pöydältä, toivottavasti rohkeasti ja viisaasti. Maakunnassa ja kotikunnassani elämä jatkuu, ja asioita hoidetaan – niin kuin pitääkin – vastuullisesti ja yhteistä hyvää ajatellen.

Minulle tämä juhannus merkitsee ennen kaikkea lepoa. Uutta vaihetta. Kiitollisuutta siitä, että saa olla perheen kanssa, kuunnella hiljaisuutta ja antaa ajatusten vaeltaa vapaasti. Kiitos myös teille lukujoille lukuisista yksityisistä viesteistä. 

Juuri nyt – tässä hetkessä – on rauha.

Lukijoille hyvää juhannusaikaa🌞!

Vihreämpään Yhteiskuntaan -seminaari Nurmeksessa

Perjantai 13.6.2025 klo 9.47

Eilen oli Nurmeksessa huikea päivä. Se alkoi aamulla Mikko Koskelon kirjoittaman Esa Timosen elämänkerran julkistamistilaisuudella, jossa puhui mm. Seppo Kääriäinen. kirjan julkaisi Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö. Tilaisuus pidettiin Hannikaisen salin kahviossa. Tungos yritti meidät yllättää, kun kymmeneltä alkavaan seminaarin alkoi väkeä virrata jo heti yhdeksän jälkeen. Tilaa ja tuoleja kyllä löytyi kaikille.

Päivä jatkui Vihreämpään yhteiskuntaan -seminaarilla. Tilaisuuteen osallistui noin 180 henkilöä. Sen avasivat sellotaiteilija Jussi Makkonen ja pianisti Nazig Azezian Sibeliuksen musiikilla.

Esitin siellä kaupungin tervehdyksen. Se oli minun viimeinen puhe luottamushenkilönä.

Puheita:https://www.mattikamarainen.com/3 

Kyllä ihan liikutuin, kun vilkaisin välillä yleisöä. Eri puolilta Suomea oli saapunut vuoden 1975 Keskustanuorten Nurmeksessa järjetettyjen suvijuhlien osanottajia. Siellä oli myös monia minulle tuttuja opiskeluajan politiikasta tuttuja kavereita 1970-luvulta tämän päivän maakunta- ja kuntapolitiikkaan.

Poliittisesti aktivoiduin Turussa ja siellä kovin oikeistolaisessa ympäristössä poliittiseksi kodikseni muodostui Keskusta. Teinikunnassa olin enemmän sitoutumaton keskitien kulkija.

Tuohon reilun 50 vuoden väliin mahtuu paljon. Valtakunnantasolla olin mukana presidentin valitsijamiesvaaleissa 1988 ja ek-vaaleissa 2003 ja 2007. Valintaan äänet eivät riittäneet, mutta puolueelle toin ihan hyvät äänimäärät. Varsinkin vuoden 2007 nurmeksessa ylipuoluerajojen tullut tuki opetti nöyryyttä äänestäjiä kohtaan ja toi paljon ystäviä.

Nurmeksen kaupunginvaltuutettu olin 40,5 vuotta ja hyvinvointialueemme valtuutettu yhden kauden. Kaupunkimme ja maakunnallisten organisaatioiden hallituksissa minulla on vuosia niin paljon, etten viitsi mainita. Olen kuitenkin pitänyt mielessä puolueemme ohjeistuksen, että kolmea kautta peräkkäin (12 vuotta) enempää en ole toiminut missään keskeisessä luottamustoimessa millään taholla.   

Kehä sulkeutui eilen Keskustanuorten 1975 suvijuhlien juhlaseminaarissa hyviä puheenvuoroja kuunnellen. Illalla sitten muisteltiin Bomballan silloisten keskustanuorten ja opiskelijoiden toimintaa ja samalla poliittisen urani alkuaikoja iltamyöhään.

Seminaarissa puhuivat entinen pääministeri Esko Aho, meppi Katri Kulmuni, suurlähettiläs Rene Nyberg, I-S:n erityislähetteläs Harri Broman, Metsäteollisuuden tj. Paula Lehtomäki, tohtori Ilkka Herlin, SDP:n pj. Antti Lindman, Keskustan pj. Antti Kaikkonen, Kok:n puoluesihteeri Timo Elo, LUT –yliopistin rehtori Juha-Matti Saksa ja tohtori Susanna Myllylä.

Päivän juontajana Sari Sirkkiä toimi ammattitaidolla. Lauri Kontro juonsi paneelikeskustelun.

Illalla kokoonnuimme illalliselle Bomban talolle. Siellä puhui toimittaja, tietokirjailija Helena Petäistö. Erkki Liikanen vei musiikillaan meidät muisteloihin nuoruuteemme. Erja Tikka oli illan emäntänä.

Iltatilaisuudessa Keskustanuorten pj. Jere Tapio ja Keskustaopiskelijoiden pj. Lauri Salo käytivät puheenvuorot. Maailma on muuttunut, mutta vihreämmästä yhteiskunnasta voidaan puhua edelleen, no ensin aluksi 20 vuotta! Onnea ja menestystä työhönne.

Eilen Esko Aho kertoi, että 50 vuoden takaisella Keskustanuorten johdolla oli mielessä muitakin parempien kulkuyhteyksien varrella olevia juhlaseminaarin järjestämispaikkoja. Onneksi jo opiskeluajoilta tuttu Nurmeksen mies, KOL:n silloinen pj.Lauri Kontro, otti ja tiedusteli Nurmeksen valmiutta järjestää seminaari. Seminaari pidettiin ei poliittisena, vaikka keskustalaisia siellä valtaosa oli.

Tilaisuuden valmistelu alkoi. Mukaan saimme onneksemme myöhemmin MSL:n, jonka apu olikin välttämätön. Samalla testasimme heidän uutta ilmoittautumisohjelmaa. Kiitos kaikille tahoille, jotka mahdollistivat seminaarin. Kiitän erityisesti Marttoja aamukahvituksen ja keittolounaan järjestämisestä ja kaupunkia Nurmes-talon ja keskustan koulun keittiön käytöstä. Yhteispelillä kaikki onnistui.

 

Hyvillä mielin vapaalle Siun sotesta

Torstai 29.5.2025 klo 8.27

Eilen oli Siun soten valtuuston viimeinen kokous. Ensi tiistaina aluehallitus pitää vielä lyhyen kokouksen ja käymme yhdessä syömässä

Olen ollut koko Siun soten 9,5 vuotta vanhan historian ajan mukana luottamustoimissa kolmella tasolla. Ensimmäinen 5,5 vuotta kuntayhtymän hallituksen puheenjohtajana oli työteliäs jakso. Kunnat olivat päättäneet maakuntamme sote- ja pelastuspalvelun tuottamisesta yhden organisaation Siun soten toimesta. 

Työ vaati paljon aikaa. Ministeriöt ja KYS:n yhteistoiminta-alue tulivat tutuiksi. Koko ajan olimme edelläkävijänä vahvasti mukana sekä Sipilän, että Marinin hallituksen sote-valmisteluissa. Olipa opettavainen jakso elämässäni! Autoon taisi kertyä kilometrejä vilkkaimpana vuonna 40 000!

Siun sotesta minieriöiden valmistelijat ottivat mallia sote-lainsäädäntöön. Onneksi nyt hva:n aikana on voitu meillä parantaa mm. hallintoon liittyviä kohtia. 

Vuoden 2021 vaalien jälkeen olin puolitoista vuotta kuntayhtymän valtuuston jäsen.  Aluevaalien tuloksen perusteella sain nykyisen aluevaltuuston 2. varapuheenjohtajan paikan keskushallinnosta. Työ onkin ollut mielenkiintoista kehitystyötä palvelutarpeeseen nähden liian pienillä taloudellisilla resursseilla. 

Antoisinta työssäni on ollut hallituksen ja valtuuston puheenjohtajien tiivis yhteistyö yhdessä johtoryhmän kanssa. Siellä on voitu hyödyntää kaikkien kokemus ja verkostot hyvin vaativassa työssä. Tänä vuonna aluehallitus alkoi kokoontua kaksi kertaa kuussa. Onneksi  pj-kokoukset pidimme Teamsin kautta. 

Kiitän kaikkia yhteistyötahoja hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä. Onnea ja menestystä sekä voimia työmme jatkajille.

Maanantaina päättyi myös kymmenen vaalikautta (lähes 40,5 vuotta) kestänyt ura Nurmeksen kaupunginvaltuutettuna. Se on ollut myös antoisa. Varmaan joskus kirjoitan siitä useamman jutun sarjan. 

Onnea, menestystä ja voimia Nurmeksen uusille luottamushenkilöille sekä kaupungin johdolle että henkilöstölle. 

Pitkäjänteisyyttä kuntatalouteen

Torstai 22.5.2025 klo 12.15

Olen Kuntatalolla sen valtuuskunnan tämän vaalikauden viimeisessä kokouksessa. Kuntaliiton rooli kuntien edunvalvojana on tällä vaalikaudella muuttunut lähemmäksi kuntia ja niiden asukkaita palvelujen tuottajana. Sote-palveluthan siirtyivät kunnilta hyvinvointialueille ja valtion rahoitettaviksi vuoden 2022 alusta.

Kokouksen alussa todettiin, että KL:n toimitusjohtaja Minna Murtonen ja varatoimitusjohtaja Timo Reina jatkavat tehtävissään seuraavat seitsemän vuotta. Uudeksi varatoimitusjohtajaksi KL:n hallitus valitsi tänä aamuna Susanna Huovisen. 

Tämä vaalikausi on kunnissa ollut haasteellinen. Vuonna 2021 elettiin koronapandemian varjossa. Kunnat saivat koronakorvauksia toimintaansa. Tuo avustusmekanismi vääristi joissain kunnissa kuntien taloussuunnittelua. Maassamme oli kuntia, joissa ei ollut kovin paljoa koronasta tulon menetyksiä. Kuitenkin ne saivat tuntuvia korona-avustuksia, jotka auttoivat näitä kuntia normaalia parempaan tilinpäätökseen.

Vuonna 2022 koko maailmaa ja koko kuntakenttää alkoi koetella Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Moniin kuntiin tuli ukrainalaisia pakolaisia. Kuntaliitto on tukenut kuntia heidän vastaanotossa. KL on valvonut, että kunnat saavat valtiolta korvauksia näistä tehtävistä.

Tämä nelivuotiskausi tässä luottamustoimessa on antanut paljon. Olen voinut vaikuttaa myös suoraan muutamissa operatiiviseen toimintaan vaikuttavissa asioissa. Täällä syntyneet verkostot eri puolilta Suomea ovat myös arvokkaita. Todella hyviä muistoja jää kokemuksista.

Alla Keskustan valtuustoryhmän kannanotto:

Huoli kuntataloudesta jatkuu. Orpon hallitus on syöttänyt monta asiaa suoraan oppositiopuolueiden lapaan.

Keskustan Kuntaliiton valtuuskuntaryhmä Luonnos kannanotoksi 22.5.2025 Pitkäjänteisyyttä kuntatalouteen
Kuntatalous on Orpon hallituksen kaudella ajautunut heikentyvään ja eriytyvään kierteeseen. Tähän ovat vaikuttaneet toistuvat leikkaukset valtionosuuksiin sekä erityisesti epäonnistuminen talouskasvun luomisessa ja työllisyyden parantamisessa.
Hallituksen äskeisessä puoliväliriihessä - heti kuntavaalien jälkeen - päätetty 75 miljoonan euron pysyvä valtionosuusleikkaus vaikeuttaa entisestään palvelujen järjestämistä ja lisää vasta valittujen kuntapäättäjien painetta veronkorotuksiin. Myös kuntien normiviidakon raivaaminen on jäämässä hallitukselta haaveeksi, vaikka valtionosuuksia on senkin varjolla jo leikattu.
Keskustan Kuntaliiton valtuustoryhmä edellyttää, että kuntien valtionosuusleikkaukset lopetetaan eikä kuntien tehtäviä ja velvoitteita enää lisätä ilman vastaavaa täysimääräistä rahoitusta. Myöskään Orpon hallituksen tuorein lausunnolle laittama esitys nuorten toimeentulotuen maksuvastuun siirtämisestä kokonaan kunnille ei ole perusteltu; kuntien kustannukset kasvaisivat ilman aitoa mahdollisuutta vaikuttaa niihin.
Kunnille vuoden vaihteessa siirtyneiden työllisyys- ja elinkeinopalvelujen rahoitus jäi pahasti alimitoitetuksi. Se osaltaan vaikeuttaa nyt monilla alueilla työttömien ja työnantajien palvelutarpeisiin vastaamista. Kasvava työttömyys pahentaa tilannetta. Rahoitusta tulisi ainakin määräaikaisesti tässä tilanteessa lisätä, jotta työllisyyspalvelut kyetään turvaamaan niiden kysynnän kasvaessa. Myös työllisyyspalvelujen tiukkaa normiohjausta on kevennettävä.
Keskustan Kuntaliiton valtuustoryhmä kiirehtii hallituksen lupaaman valtionosuusjärjestelmän uudistamista. Esitystä on odotettu eikä todellista valmisteluakaan näytä olevan vireillä. Kuntien rahoituksen tulee vastata niiden nykyisiä tehtäviä ja osaltaan hillitä kuntien eriytymistä ja veroprosenttien erkaantumista. Kysymys on viime kädessä ihmisten yhdenvertaisuudesta.
On myönteistä, että hallitus vakiintuneen tavan mukaisesti on luvannut kompensoida kunnille mittavat kevennyksen yhteisöveroon ja ansiotuloverotukseen. Keskusta Kuntaliiton valtuustoryhmä muistuttaa, että tämä ainoastaan estää kuntatalouden heikkenemisen. Jos talous- ja työllisyyskehitys ei käänny myönteiseksi veropäätösten seurauksena, on kuntatalous entistä suurempien leikkauspaineiden edessä.
Keskustan Kuntaliiton valtuuskunnan mielestä on välttämätöntä, että kuntatalouden kestävyys turvataan oikeudenmukaisilla ja pitkän aikavälin ratkaisuilla.

HVA Siun soten aluehallitus hakee lisärahoitusta jonojen purkuun

Torstai 8.5.2025 klo 12.48

Tämän viikon tiistaina Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen aluehallitus keskusteli pitkään kuluvan vuoden ensimmäisestä osavuosikatsauksesta. Tämän vuoden talousarvio on laadittu 20 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Maaliskuun lopun tilanteen mukaan Siun sote on jäämässä tavoitteestaan noin yhdeksän miljoonaa euroa eli tämän vuoden tilinpäätösennuste on noin 11 miljoonaa ylijäämäinen. Talousarvioon sisältyvä 30 miljoonan euron talouden sopeuttamisohjelma näyttää toteutuvan lähes täysimääräisenä. HVA:n hallitus alun perin esitti 40 miljoonan euron sopeuttamisohjelmaa.

Nyt on muistettava, että nykyiseen rahoitusmalliin sisältyy siirtymätasaus, joka leikkaa meidän tarveperusteista rahoitusta noin 61 miljoonaa euroa. Leikkaus on ensi vuonna vielä yli 57 miljoonaa euroa. Rahoitus ei vastaa maakuntamme väestön palvelutarvetta. Tuskaa lisää vielä alijäämien kattamisvelvoite vuoden 2026 loppuun mennessä.

Viime vuonna Siun sote lisäsi talousarvioon 15 miljoonaa euroa erikoissairaanhoidon jonojen purkamiseen. Tuo raha käytettiin tehokkaasti ja jonot saatiin siedettävälle tasolle valtakunnallisestikin. Nyt hoidon saatavuudessa on taas haasteita palvelujen lähes kaikilla hyvinvointialueemme toimialueilla. Erityisen hankala tilanne on kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyssä. Yli puoli vuotta kiireetöntä leikkausta tai toimenpidettä on odottanut maaliskuun lopussa 1160 asiakasta.

Valtakunnan tilastoissa hyvinvointialueellamme on nyt huonoin tilanne, kun tarkastellaan kaikkia erikoisaloja. Pohjois-Savossa tilanne on toiseksi kehnoin. Sitten seuraavat Pohjois-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueet sekä HUS. Kaikkein paras hoitoon pääsy kaikilla erikoisaloilla on Etelä-Savon ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueilla.

Hyvinvointialueemme on antanut selvityksen kiireettömään hoitoon pääsystä huhtikuussa Valviralle. Sieltä on tulossa kannanotto ja mahdollisesti uhkasakko. Ilman lisäpanostusta hoitojonoja ei saada hallintaan, vaikka omaa henkilökuntaa saadaan todennäköisesti lisää. Leikkausaliremontit saadaan valmiiksi vuoden 2026 loppuun mennessä. Meillä on haasteita kaikilla palvelutuotannon toimialueilla.

Myös oikeuskansleri Tuomas Pöysti antoi 23.4.2025 päätöksensä kahden hyvinvointialueen yhteiseen kanteluun, joka koski hyvinvointialueiden rahoitusta ja palvelujen järjestämistä koskevan lainsäädännön ristiriitaa. Olemme tehneet mielestämme riittävästi oikeuskanslerin tarkoittamia sopeuttamistoimia ilman, että perustuslaissa kansalaisille turvatut riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut tai pelastustoimi vaarantuvat lainvastaisella tavalla. Joten arviointimenettely ei uhkaa Pohjois-Karjalan hyvinvointialuetta. Nyt ensisijaisena keinona on hakea lisärahoitusta. Sitä mahdollisuutta on vaan nyt käytettävä.

Alkuvuoden toiminnan ja talouden tilasta saatujen tietojen perusteella aluehallitus päätti käynnistää lisärahoitushakemuksen valmistelun riittävien lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi alueemme asukkaille. Asia meni valmisteluun. Sitä käsitellään seuraavan kerran 20.5.2025 aluehallituksen kokouksessa.

Linkki Siun soten tiedotteeseen:    https://www.siunsote.fi/2025/05/pohjois-karjalan-hyvinvointialue-siun-sote-aikoo-hakea-valtiolta-lisarahoitusta/

Maan hallituksen on ymmärrettävä kaksoisvaalien viesti

Sunnuntai 27.4.2025 klo 10.52

Pielisen vedenpinnan säännöstelyn valmistelu alulle vielä tällä vaalikaudella!

Perjantai 11.4.2025 klo 11.39

Pielisen veden korkeuden äärivaihtelut ovat nyt keskustelun aiheena. Varsinkin kesämökin omistajat ovat nostaneet asiaa esille. Myös matkailulle ja kalastukselle suuri veden pinnan vaihtelu aiheuttaa ongelmia. Tämä talvi on ollut varsin vähäluminen. On todennäköistä, että olemattomat kevättulvat eivät täytä Pielistä lähellekään normaalikorkeutta.

Olen asunut Nurmeksessa vuodesta 1979 alkaen. Pielisen pintaa ei ole säännöstelty. Aika ajoin maamme neljänneksi suurimman järven veden pinnan säännöstely on noussut esille.  Muutamia vuosia sitten Pielistä juoksutettiin Saimaan norpan pesimisen helpottamiseksi.. Taisipa kerran juoksutuksen syynä olla Saimaan kanavan matala vesikorkeus. ELY-keskus päättää juoksutuksista. Jos on runsasluminen talvi, niin Pielisestä lasketaan vettä ennen lumien sulamista tulvien torjumiseksi.

Pielisen pinnan veden korkeutta on seurattu vuodesta 1911. SYKE:n vedenkorkeuden mittauspiste on Nurmeksen satamassa. Koko jakson keskivedenkorkeus on ollut N60 +93,74 metriä. Keskimääräinen vedenkorkeuden vaihtelu on ollut 117 cm. Nyt arvioidaan luvun olevan noin 1,5 metriä. Mittaushistorian korkein vedenkorkeus on ollut alkukesästä vuonna 1924 N60 +95,38 ja matalin näihin aikoihin huhtikuulla 1942 N60 +92,60. Ääri vaihtelu on ollut 278 cm! Nyt ollaan vielä kaukana tuosta. Ilmaston muutos on muuttanut talvia, joten asia on syytä laittaa nyt tulille.

Viimeksi 2010-luvun paikkeilla tehtiin selvitystyö Pielisen vesikorkeuden säännösteltäväksi. Silloin järven rannoilla asuvat antoivat suostumuksen veden säännöstelyn aloittamiseksi. Hankkeesta kuitenkin luovuttiin, kun kaikki järven äärellä olevat kunnat eivät olleet asiasta yksimielisiä. Taidettiin silloin suunnitella Pielisjoen kunnostamista Saimaan järvilohen ja taimenen luontaisen lisääntymisen mahdollistamista Kuurnaan rakennettavalla kutu- ja poikastuotantoalueella.

Nyt on aika ottaa asia uudelleen tulille. Nurmeksen kaupungin on nyt vielä tällä vaalikaudella tehtävä aloita maakuntaliitolle. Se täydentää sopivasti meidän vireillä olevaa tavarasatamahanketta.

Pielisen pinnan säännöstely on otettava maakuntaliiton kärkihankkeeksi. Uudet luottamushenkilöt valvovat, että se viedään maaliin. Hanke ei hetkessä toteudu. Mitään ylitsepääsemättömiä esteitä siellä ei pitäisi olla. Tärkeintä on, että laitetaan alulle.

En kirjoita aiheesta enempää. Annan kaksi linkkiä, joiden sisältöön perehtymällä tämän hetken tilanne kyllä aukeaa.

 

https://www.ely-keskus.fi/tiedotearkisto/-/asset_publisher/7ROIM7O3Zwq2/content/pielisen-seudun-asukkaat-kannattavat-pielisen-saannostelya

https://www.jarviwiki.fi/wiki/Pielinen_(04.411.1.001)

Lainaus linkistä:

"Säännöstelysuunnitelmia

Pielisen säännöstelymahdollisuuksia on selvitetty useaan otteeseen jo 1930-luvulta alkaen. Ensimmäiset varsinaiset säännöstelysuunnitelmat tehtiin lähinnä tulvasuojelun ja vesivoimantuotannon näkökulmasta 1960- ja 1970-luvuilla. Kolmas eri tarpeet laajemmin huomioon ottava suunnitelma hylättiin vuonna 1989, kun riittävää yksimielisyyttä eri osapuolien kesken ei saavutettu.

Keskustelu Pielisen säännöstelyn mahdollisuudesta on jatkunut etenkin 2000-luvun alun kuivien kesien jälkeen. Niinpä alueen kuntien aloitteesta on vuosina 2006–2013 varsin laajasti selvitetty Pielisen juoksutuksen vaihtoehtoja, vaikutuksia ja säännöstelyedellytyksiä Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen, sittemmin Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen vetämänä. Selvitystä on tehty yhteistyössä kuntien, vesivoimayhtiöiden sekä kalatalous-, laivaliikenne- ja uittointressin edustajien kanssa. Eri osaselvitysten tekijöinä ovat olleet myös erityisesti Suomen ympäristökeskus sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Oy Vesirakentaja ja Fortum Service Oy.

Pielisen säännöstelyselvitykset valmistuivat alkuvuodesta 2014. Edellytyksenä selvitystyön etenemiselle on ollut riittävä yksimielisyys säännöstelyn tavoitteista ja järjestämisestä eri osapuolten (alueen kunnat, Pielisjoen voimayhtiöt ja ELY-keskus) välillä. Pielisen järvisäännöstelylle löytyi alueelta ja osapuolten kesken laajaa kannatusta. Säännöstelystä ei viimeksi muodostetulla juoksutusvaihtoehdolla olisi merkittävää haittaa alapuolisilla vesistöillä (Pielisjoki ja Saimaa), mutta hyödyt Pielisellä olisivat silti merkittävät. Pelkälle Pielisen järvisäännöstelylle ei kuitenkaan löytyne edistäjää, koska voimayhtiöiden ja myös valtion (ELY-keskus) osallistumisen edellytyksenä on pidetty voimataloushyötyä, jota järvisäännöstelystä ei saataisi. Tämän takia Pielisen säännöstelyn edellytyksenä käytännössä olisi voimataloushyöty, jota saataisiin Pielisjoen voimalaitosten virtaaman lyhytaikaisesta säädöstä. Vaikka lyhytaikaissäätö (virtaaman lyhytaikainen vaihtelu) olisi pientä verrattuna esim. Kemijoen, Kokemäenjoen tai Oulujoen melko voimakkaaseen säätöön, olisi siitä todennäköisesti jonkinasteista haittaa Pielisjoen virkistyskäytölle ja ekologialle.

Ajatuksena oli syksyllä 2014 ja vuonna 2015 edetä Pielisen säännöstelyn ympäristövaikutusten arviointiin (YVA), jossa olisi arvioitu säännöstelyn vaikutuksia eri vaihtoehdoilla sekä etsitty keinoja säännöstelyn mahdollisten haittojen vähentämiseksi. YVA-vaihetta olisi seurannut vesilain mukainen säännöstelyluvan hakeminen. Ympäristövaikutusten arvioinnin tekemisestä ei kuitenkaan saavutettu yksimielisyyttä. Tällä hetkellä (alkuvuodesta 2015) näyttää siltä, että Pielisen säännöstelyasiassa ei ainakaan toistaiseksi edetä.

Itä-Suomen aluehallintoviraston heinäkuussa 2013 asettaman velvoitteen mukaisesti ELY-keskus selvittää tällä hetkellä sitä mahdollisuutta, että aiemman kaltaiset, haitan vähentämiseksi toteutetut poikkeamiset Pielisen luonnonmukaisesta juoksutuksesta sisällytettäisiin Kaltimon em. lupapäätökseen. Tällä tavalla mahdollisesti saatava muutos Pielisen vedenkorkeuksiin olisi kuitenkin pieni verrattuna varsinaisen säännöstelyn tuottamiin vedenkorkeusmuutoksiin."

Vihreämpään yhteiskuntaan -seminaari lähestyy

Tiistai 8.4.2025 klo 11.33

Kirjoitin täällä jo tammikuussa  Nurmeksessa kesäkuun 12. järjestettävästä ”Vihreämpään Yhteiskuntaan”-seminaarista. Tapahtuman ohjelma alkaa olla valmis ja olemme avanneet ilmoittautumislinkin.

Luennoimassa on joukko alansa ammattilaisia: entinen pääministeri Esko Aho, LUT-yliopiston rehtori Juha-Matti Saksa, toimitusjohtaja Paula Lehtomäki, suurlähettiläs Rene´ Nyberg, hallituksen puheenjohtaja Harri Broman, tohtori Ilkka Herlin, europarlamentaarikko Katri Kulmuni  ja dosentti Susanna Myllylä.  Puhujalista saattaa vielä täydentyä.

Seminaarissa keskustellaan asiantuntijoiden kanssa kolmesta teemasta:

        1. Vihreästä siirtymästä vihreään aaltoon.

       2. Itä-Suomi: kuihtuva raja-alue vai kehittyvä osa Suomea

       3. Eurooppa Ukrainan sodan jälkeen

Seminaari on maksuton ja se on kaikille avoin. Puolelta päivin on omakustanteinen kevyt keittolounas. Illalla on juhlaillallinen Bomban talolla.

Joukossa on myös golfin pelaajia. Perjantaina 13.6. klo 10 pelataan Vihreämpään yhteiskuntaan Open turnaus Hyvärilän golfkentällä.

Järjestelytoimikunnan puolesta toivon seminaariin runsasta osanottoa.

Alla olevasta linkistä voit ilmoittautua 1.5.2025 mennessä seminaariin sekä iltajuhlaan

https://msl.fi/tapahtuma/vihreampaan-yhteiskuntaan-seminaari/

 

Hyvinvointialueen löystyneeseen talouskuriin tulee tarttua

Keskiviikko 26.2.2025 klo 18.35

Mielipidekirjoitus Karjalaisessa 27.2.2025:

Karjalainen uutisoi 21.2. Siun soten yt-neuvotteluista, joiden seurauksena vähennetään noin 140 henkilötyövuotta sekä säästetään mm. ostopalveluista. 

Hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivonen kertoo talousvaikeuksista kysyttäessä, että kuntayhtymässä säästettiin niin paljon, että palvelut olivat puutteellisia ja siitä johtuen syntyi hoitovelkaa, jota nyt maksetaan.  

Olemme toimineet Siun soten kuntayhtymässä hallituksen puheenjohtajina ja nyt seuranneet hallitustyöskentelyä valtuuston puheenjohtajistossa. Tunnemme siis sekä aiemman kuin nykyisenkin toiminnan.

Suurin syy hyvinvointialueella olevan hoitovelan syntymiseen ei ollut Leivosen väittämä kuntien tai kuntayhtymän tiukka talouskuri, vaan korona.

Kuntayhtymän aikaan todellakin säästettiin ja pidettiin tiukkaa kulukuria, mutta palvelut eivät olleet niin puutteelliset, kuin hyvinvointialuejohtaja väittää. Kuntayhtymän aikana ennen koronaa palvelut olivat monelta osin paremmat kuin nyt. Esimerkiksi erikoissairaanhoidon hoitojonot olivat lyhyemmät ja maakunnan pienillä terveysasemilla oli nykyistä laajemmat palvelut (mm. hammashoito). 

Korona ei ole räjäyttänyt kuluja kasvuun, vaan hyvinvointialueen aikana löystynyt talouskuri, johon tulee pikimmiten tarttua! Hyvinvointialueella on lähes 500 työntekijää enemmän, kuin kuntayhtymän aikana.

Samaan aikaan myös ostopalvelut ovat kasvaneet, varsinkin kahden viimeisen vuoden aikana. Käytännössä työn tuottavuus on selkeästi alentunut hyvinvointialueen aikana. Ostopalveluiden rajua kasvua ei ole kyetty hillitsemään, eikä sisäistä tarkastelua ole riittävällä tarkkuudella tehty. 

 "Ennen koronaa palvelut olivat monelta osin paremmat kuin nyt"

Ilman ostopalveluiden väljää kasvamista ja höllää taloutta hyvinvointialue olisi tehnyt vuonna 2023 selkeästi positiivisen tuloksen, eikä tällä hetkellä tarvitsisi tehdä nykyisessä mittakaavassa henkilöstön kuormittavuutta lisäävää palveluiden karsimista yt-menettelyin. Mainostetut rakenteelliset muutokset eivät säästä mitään, elleivät ne näy ostopalveluiden karsimisen kautta henkilötyövuosien vähenemisenä.

Esihenkilöiden määrää vähennettiin jo kuntayhtymän aloittaessa 2017 sekä yt-neuvotteluissa 2019. Olemme kuitenkin yhtä mieltä, että säästöjen toteuttaminen tulee kohdentaa nyt yhdenvertaisesti myös johtoportaaseen.

 

Jertta Harinen, aluevaltuuston 1.vpj. 

aik.kuntayhtymän hall.pj                                     

Kunta- ja aluevaaliehdokas                                 

Joensuu                                                                

Keskusta      

Matti Kämäräinen, aluevaltuuston 2. vpj.

aik. kuntayhtymän hall. pj

Nurmes

Keskusta                                               

 

 

 

Herää Eurooppa

Lauantai 22.2.2025 klo 10.20

Kylläpä aamukahvi oli mennä väärään kurkkuun, kun sitä juodessa availin aamun tuoreimpia uutisia. MTV ja HS kirjoittavat, että USA uhkaa sulkea Ukrainalta Starlink-satelliittijärjestelmän, jos Kiova ei suostu Valkoisen talon  ehdottamaan mineraalisopimukseen. Tämän Trumpilta saadun ukaasin Ukrainan presidentti Zelenskylle on esittänyt torstaina USA:n Ukrainan suurlähjetteläs Kelloggin!

Nyt on laajemmin arvioitava Trumpin ajatuksen juoksua ja yleensä, minkä verran Eurooppa ja Ukraina voivat häneen luottaa. Meidän eurooppalaisten käsitys sotilasavusta on, että se on todella avustus Ukrainalle pystyä puolustamaan maataan häikäilemätöntä maahan tunkeutujaa, raakalaista Venäjää vastaan. Nyt Trump alkaa kiristää satelliittipalveluilla Ukrainaa suostumaan luovuttamaan USA:lle arvomineraaleja.

Mikä on NATO:n tulevaisuus, jos Eurooppa nyt aloittaa tuntuvan Ukrainan tukemisen. Meillä on paljon yhteisiä ja suorastaan yksin USA:n tarjoamia sotilaallisia tiedustelupalveluita. Joutuvatko Euroopan maat, USA:n NATO-liittolaiset kiristyksen kohteksi?

Olemme tekemisissä kasvottoman, häikäilettömän, Trumpin kanssa. Hän ei kunnioita aikaisemmin tehtyjä sopimuksia liittolaistensa kanssa lainkaan. 

Trump muokkaa sotilasjohtoaan mieleisekseen. Siellä entiset johtajat saavat väistyä. Jotain kertoo myös USA:n inflaation äkillinen nousu kolmeen prosenttiin. Sielläkin on alettu kiinnostua ulkopolitiikasta ja sen mahdollisista vaikutuksista maan talouteen. Valheilla Trump yrittää varmaan sitäkin kohta paikata. USA:ssa asiat ovat niin sekaisin, että pian siellä vasemmistoliberaalitkin alkavat kiitellä Trumpia!

Meillä on tuoreessa muistissa, kuinka runsaskätisesti USA:n sotilasteollisuus tuki Trumpin vaalikampanjaa. Nyt Trump on tuon unohtanut, koska hän selvästi potkii suurinta tukijaansa nilkkaan. Trumpin touhut syövät uskottavuutta USA:n sotateollisuutta kohtaan.

Ukraina on kolme vuotta herätellyt Eurooppaa. Nyt sen teki Trump. Siis, herää Eurooppa. Elämme nyt Euroopan tulevaisuuden kannalta tärkeitä aikoja. Saammekohan nähdä vielä Trumpin patsastelevan Venäjän voitonpäivän juhlassa?

Oikean ja väärän käsitykset muuttuvat

Lauantai 8.2.2025 klo 10.29

Neljä vuotta sitten kunnallisvaalikampanjat olivat tähän aikaan jo täydessä vauhdissa. Korona hiljensi vaalikenttiä. Sen sijaan sosiaalinen media otti viestinnässä kaiken ilon irti. Niin Nurmeksessakin. Välillä unohdettiin, että elämää on vaalien jälkeenkin. Varsinkin pienellä paikkakunnalla tuo kulunut fraasi osoittautui todeksi.

Itse hyvien ystävien toimesta peruutin päätökseni jättäytyä pois politiikasta loppuvuodesta 2020. Kuten edellisessä kirjoituksessa totesin päätin lähteä mukaan sekä kuntavaaleihin että aluevaaleihin. Kansanvalta voitti vielä somen. 

Olen kohta neljä vuotta viettänyt lähes kaikki viikonloput Joensuussa Kanervalassa sijaitsevassa hyväkuntoisessa 1956 rakennetussa omakotitalossa. Ostin tämän kaksi viikkoa ennen viime kuntavaaleja lähinnä lasteni kannustamana. Tänne tulen kuin lomalle.

Viikon murheet jäävät Nurmekseen. Sitten viikolla oleviin Siun soten kokouksiinkin voin tulla edellisenä iltana eikä tarvitse lähteä varhain liikenteeseen. Minulla on paljon maakunnan monista luottamustoimista tutuiksi tulleita kavereita, joiden kanssa voi kaupungilla istahtaa kahvikupin ääreen.

Tänä aamuna olen pohtinut aamiaispöydässä tabletin ääressä sananvapautta. Se on demokratian tärkeinpiä asioita. Sitä on myös kunnioitettava. Tärkeintä on, että pysytään totuudessa. Ikävistä asioistakin on puhuttava kuitenkin eri osapuolia kunnioittaen. Näin voi yhteistyökumppaneita tervehtiä silmiin katsomalla.

              Mitä isot edellä sitä pienet perässä

USA:n presidentti Trump käytti Twitteriä viestintään taitavasti jo edellisellä vaalikaudella. Nyt tuon sovellutuksen omistaa Trumpin neuvonantajaksi osoittautunut Elon Musk. Järkyttyneenä totesin hänen poistaneen sovellutuksesta viestien faktantarkistuksen. Muskia seurasi Metan Mark Zuckerberg. 

Faktantarkistuksen poisto tarkoittaa, että ko. sovellutuksissa saa  puhua muunneltua totuutta, minkä sielu sietää. Meno on nyt kuin Venäjällä. Siellähän on saanut kautta historian valehdella, kun vain on valehdellut kulloisenkin hallitsijan ajatuksia myötäillen. Muutoin voi nykyään tipahtaa parvekkeelta tai joutua ainakin vankilaan. 

Uskon, että nykyinen vauhti viestinnässä vain kiihtyy. Muut some-alustat tulevat X:n ja Metan perässä. Totuus hämärtyy valtion päämiehiltäkin. Järkyttävää on todeta myös, että miljardöörit tunkeutuvat rahan voimalla vallan kahvaan. Jo Trumpin virkaan astujaistilaisuus antoi tästä viitteitä.

Minä luotan painettuun sanaan. Tällä tarkoitan perinteisiä sanomalehtiä, jotka tarkistavat uutisten totuudenperäisyyden. Uskon tuon perinteen jatkuvan vielä pitkään. Saahan sinne poliittisia kannanottoja kirjoittaa, mutta päätoimittajat vastaavat kuitenkin asiasisällöstä. 

Trumpin linjaa tiedottamisessa ja viestinnässä näyttää meillä Suomessa hyödyntävän etenkin PS.  Jopa valtivarainministeriö Purran johtamana laittoi koko Itä-Suomi-ohjelman omaksi saavutuksekseen pari päivää sitten julkaistussa virallisessa tiedotteessa. 

Kyseisen Itä-Suomea koskevan rahoituspäätöksen teki kuitenkin edellinen hallitus ja ministerinä ollut @MikaLintila  Tämän hallituksen pitäisi todeta  vain sen maksatukset, joiden odotan vielä realisoituvan.

             Emmmekö opi mitään historiasta?

Mihinkähän tämä maailma menee, kun sekä Trumpilla ja Putinilla on syytesuojat ja he saavat ihan hyvällä omalla tunnolla tehdä lähes, mitä haluavat. Niin ja miljardöörit ovat siellä liekariimun tapin päässä varmistamassa, että se pysyy tiukasti maassa kiinni. Tämä on kuin hoijakka, jota navassa pieni valtaeliitti pyörittää ja kelkassa muut hiljaa ihmettelevät vaudin kiihtyessä. Jossain vaiheessa keskipakoisvoima ottaa oman roolinsa.

Milloinkahan maailman muut johtajat heräävät. Ei 30-luvun historia nyt niin kaukana kuitenkaan ole. Historiastakin voimme jotain oppia.

Nyt vaan meno Yhdysvalloissa on lähtenyt laukalle ja muu maailman johtoeliitti seuraa tumput suorana. Niin oli 30-luvullakin. Aatu sai lähipiireineen suunnitella uutta puhdasrotuista Eurooppaa ihan rauhassa.

Nyt pitäisi diktatuurien tutkijat saada ryhdistäytymään eri puolilla maailmaa. Luomakuntamme kauheudet on nostettava valtamedioiden keskustelufoorumeihin. Näin voimme ehkäistä nyt uhkaavassa olevan kansakuntien tuhon. Ei anneta historian toistaa itseään.

Tässä kyllä tulee mieleen, onko NATO enää sama, mihin liityimme. Trump kovistelee kumppaneitaan mm. Grönlanninin kommenteillaan.

Nyt on maailman suurimmassa puolustusliitossa herättävä ennen kuin Trump ja Putin pääsevät kahdestaan suunnittelemaan tulevaisuutta. Etupiirijaoistakin on historiassa opettavaisia faktoja.

 

Nurmeksessa 12.6. "Vihreämpään yhteiskuntaan"-tapahtuma

Torstai 16.1.2025 klo 13.14

Viime vuosi oli ehkä poliittisen urani ajan eniten aikaa vaatinut ajanjakso. Tämä koko vaalikausi on koko maassa isojen muutosten aikaa. Näyttää siltä, että maailman tilanne pitää huolen, että jatkossakin luottamushenkilöt saavat tehdä töitä, minkä vain pystyvät aikaansa antamaan yhteisten asioiden hoidolle.

Olen jo ilmoittanut, että en enää asetu ehdolle kevään vaaleissa. Tämä vaalikausi oli minulle eräänlainen bonus, kymmenes vaalikausi. Olinhan jo jäämässä pois 2021 vaaleista. Etenkin Nurmeksen sosiaalisessa mediassa käytiin silloin keskusteluja sekä Siun soten että Tiiliniemen asioiden ympärillä. Olin niissä mukana. Etenkin läheiset olivat asiasta hyvin ihmeissään.

Keskustelin puoluevaltuuston kokouksen yhteydessä loppuvuodesta 2020 entisen puoluejohtajan kanssa vaaleihin mukaan lähtemisestäni. Hän sanoi lyhyesti, että älä anna somen ohjata itseäsi, vaan katso ratkaisu vaaleilla. No kunta- ja aluevaalit menivät yli odotusten ja lähdin tekemään tosissani vielä töitä neljä vuotta vaalituloksen antamilla mandaateilla.

Kesäkuussa 1975 Nurmeksessa pidettiin Keskustanuorten suvijuhlat. Ensi kesänä niistä tulee kuluneeksi 50 vuotta. Itse kävin vain pääjuhlassa kesätyöesteiden takia. Tuohon aikaan olin vahvasti mukana Turun opiskelijapolitiikassa. Siellä tutustuin myös silloiseen KOL:n puheenjohtaja Lauri Kontroon, joka oli Nurmeksesta kotoisin.

Nyt olemme Esko Ahon ja Lauri Kontron kanssa järjestämässä Nurmeksessa suvijuhlien 50-vuotisseminaaria 12.6. Hannikaisen salissa. Mukaan tulee vahva edustus 1970-luvun keskustalaisia nuorisopolitiikkoja, jotka tunnen aika hyvin.

Tilaisuus on avoin. Näin kaikki nurmeslaiset ovat sinne tervetulleita. Tilaisuus on minulle myös poliittisen toiminnan päätepysäkki. Matkaan mahtuu paljon. On mukava palata lähtöruutuun. Pääasia on seminaarin ohjelma.

Avaan vähän kesäkuun seminaarin sisältöä. ”Vihreämpään yhteiskuntaan”-tapahtuma pidetään Nurmeksessa siis 12.6.2025. Päätilaisuus on seminaari Nurmes-talossa Hannikaisen salissa. Seminaarin teemana on Itä-Suomi ja vihreästä siirtymästä vihreään aaltoon (työnimi).

Seminaarissa pureudutaan Itä-Suomen tilanteeseen uudessa kansainvälisessä tilanteessa, johon vaikuttavat sekä Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sitä seurannut taloussuhteiden katkeaminen Venäjään että EU:n vihreän siirtymän ohjelma.

Vihreän siirtymän investointeihin on tarkoitus käyttää jopa 250 miljadia euroa ja niistä olisi Itä-Suomen saatava oma oikeudenmukainen osuutensa.

Seminaarin aihe liittyy myös keskustanuorten 30-vuotisjuhliin Nurmeksessa kesäkuussa 1975. Juhlia kunnioitti läsnäolollaan presidentti Kekkonen.

Kekkosen vierailu nuorisojärjestön juhlissa oli poikkeuksellinen tapahtuma Suomen poliittisessa historiassa. Keskustanuoret olivat julkaisseet vain pari vuotta aiemmin ohjelmajulistuksen nimeltä Vihreämpään yhteiskuntaan, joka oli ensimmäinen Suomessa tehty kestävää talousjärjestelmää kuvaava ohjelma.

Myöhemmin ohjelmassa esitetyt ajatukset, kuten kiertotalous, pienet yksiköt ja talouden rakentaminen uudistuvien luonnonvarojen varaan ovat tulleet laajalti hyväksytyiksi periaatteiksi.