AVI edelleen tiukkana päivystysasetuksen noudattamisesta

Keskiviikko 12.8.2020 klo 12.09

Äsken kuulimme alueuutisista, että Siun sote harkitsee mahdollista valitusta AVI:n päätöksestä lakkauttaa Nurmeksen lääkäriyövastaanotto päivystysasetuksen vastaisena. Siun soten johto on käynyt tällä viikolla keskustelua AVI:n kanssa. Viranomaisen tiukka linka jatkuu. AVI pitää Nurmeksen lääkäritoimintaa öisin päivystyksenä. Se on lopetettava, vaikka valittaisimme päätöksestä.

Edellisessä kirjoituksesani vaadin valvontaviranomaisilta Suomen terveyskeskusten tasapuolista kohtelua päivystysasetuksen noudattamisessa. Siun soten hallintoylilääkäri selvitti käytännöt mainitsemissani kunnissa. Lähinna Nurmeksen terveyskeskussairaalaa on kooltaan ja tämän hetken toiminnoiltaan Mänttä-Vilppula ja Juupajoen alueen sote-palvelujen tuottaminen. Alla tiivistelmä alueen järjestelyistä. Järjestäjänä on osakeyhtiö, jossa kunta on mukana vähemmistöosakkaana.

Asukasluku 9850, Juupajoki 1841, Pirkanmaan maakunnassa, joskin lähin sairaala Mänttä-Vilppulasta on TAYS 90 km tai KSSHP:n puolella Jyväskylä 80 km, tai Jämsä 40 km.

Lääkärin kiirevastaanotto on auki klo 6 - 24. Klo 24 - 6 sairaanhoitaja arvioi hoidon tarpeen pääsääntöisesti puhelimitse ja järjestää tarkoituksenmukaisen hoidon, tarvittaessa lääkäriä konsultoiden. Lääkäri on pääasiassa osaston ja asumisyksiköiden käytettävissä.

Kiireellinen hoito järjestetään Mäntän pääterveysasemalla, yhteistyöt Juupajoen kanssa. Röntgen avoinna ma - to klo 8 - 15.15 ja pe klo 8 - 14.15. Laboratorio avoinna: ma - to 7.30 - 15.00 ja pe 7.30 - 13.00.

5.4.19 LSSAVI/11097/2018 antamassaan päätöksessä on aiemmin 1.8.2018 todennut että Mänttä-Vilppulan kaupungin tulisi huomioida päivystysasetus ja ohjata palveluntuottajaa sen noudattamiseen. Terveysasema oli auki 24 h/vrk ja tämän AVI tulkitsi tosiasiallisesti perusterveydenhuollon päivystykseksi ja lainvastaiseksi. Kiirevastaanoton ollen auki 06-24 kaikkina päivinä ja sh väestön neuvontaa varten ympäri vuorokauden on sallittu.

Ympärivuorokautinen päivystys on järjestetty perusterveydenhuollon ja esh:n yhteispäivystyksessä Pirkanmaan shp:n toimesta TAYS:ssa. Tämä menettely on AVI:lle ollut riittävä lain noudattamiseksi. Avin hyväksyttävissä olevan mallin mukaan kiirevastaanotolla lääkäri voi ottaa ne potilaat vastaan, jotka tulevat ennen klo 22 vastaanotolle ja nämä potilaat voidaan hoitaa loppuun asti. 

Mänttä-Vilppula on Nurmekseen lähimmin verrannollinen: vuodeosastolla 25 paikkaa, öisin 22-07 ajalla tarkkailua vaativia 0-2 kpl/yö, ka 1,01/yö. Osastolla 1 oh, 11 sh, 7 lh, 2 erikoislääkäriä. Normaali vieridiagnostiikka. Länsi-  ja Sisä-Suomen aluevirasto on tietoisia toiminnasta. Kuitenkin toiminta on saanut jatkua. Näin emme ole tasavertaisessa asemassa Suomen AVI-viranomaisten silmissä.

AVI:n lausunnossa on ihmeellisintä väittämä, että AVI:n saamissa selvityksissä on noussut esille potilaiden hoidon viivästymisiä. Syyksi on todettu, ettei apua tarvitsevaa ole riittävän nopeasti toimitettu Joensuussa sijaitsevaan yhteispäivystykseen. Yhtään valitustapausta ei ole tiedossani, että tk-päivystyksen takia viivettä olisi tapahtunut. Ensihoito ajaa vaikeimmat tapaukset suoraan Tikkamäelle.

Noin viisitoista vuotta toimin työsäni  NuVa-kuntayhtymän johtoryhmän jäsenenä. Tuona aikana yövastaanotto koettiin asukkaiden potilasturvallisuuden lisääjänä. Toimintaa pidettiin alueelle isona turvallisuuslisänä. Kuntalaisten turvallisuus on kaikissa tilanteissa taattava.  Meillä on tehokas ja asiantunteva lisäksi ensihoito. Nurmeksen terveyskeskuksessa  ovat lääkäripalvelut olleet saatavilla 24/7 aina vuodesta 1972 kansanterveyslain säätämisestä alkaen. Näin paikallinen virkavastuulla toimiva johto kyllä tuntee vastuunsa. 

AVI uhkaa Siun sotea 200 000 euron uhkasakolla!

Maanantai 10.8.2020 klo 12.30

Viime viikolla saapui Siun soten kirjaamoon Itä-Suomen AVI:n päätös ja linjaus Nurmeksen perusterveydenhuollon yövastaanotosta Siun soten hallituksen tekemään vastineeseen. AVI pyysi talvella tehtyyn Siun soten valtuuston päätökseen hallitukselta lausuntoa. Olen asiaa käsitellyt laajemmin blogissani 18.6.2020.

I-S:n AVI pitää Nurmeksen yölääkäripalveluita voimassa olevan lainsäädännön vastaisena ja vaatii uhkasakolla (200 000 €) lakkauttamaan toiminnan 11.9.2020 mennessä. Nyt Siun soten hallitukselle virkamiesjohto joutuu asian kiireellä valmistelemaan. Sain juuri tietää, ettei AVI anna asian valmistelulle jatkoaikaa.

Nurmeksen yövastaanoton jatkamisesta teki päätöksen Siun soten valtuusto. Näin sen pitää myös päätös purkaakin. Lainoppineet tosin näkevät, että nyt on kyse lain noudattamisesta ja näin riittää hallituksen päätös.

I-S:n AVI on tehnyt valtakunnallisesti merkittävän päätöksen ja sillä on merkitystä ennakkotapauksena. Näyttää siltä, että AVI puuttuu päivystysasetuksen vastaiseen toimintaan vain niitten toimipisteitten osalta, joiden yöpäivystyksestä on heille kanneltu tai muuten toiminta tietoon saatettu. Siun soten tapauksessa AVI-virkailijat olivat lukeneet asian Karjalaisesta. Uskoo siihen nyt ken uskoo! Se sitten käynnisti uhkasakkoon johtavan prosessin.

Pikaisen selvitystyön tuloksena selvisi, että Forssassa on menossa parhaillaan päivystysasetuksen tulkintakysymys kuten meilläkin. Lisäksi ainakin Parkanossa, Mänttä-Vilppulassa, Valkeakoskella ja Ivalossa on yöllä tarjolla lääkäripalveluja kunnan tai kuntayhtymän järjestämänä joko omana tuotantona tai ostopalveluna. Kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun nimissä asia on tutkittava. Kaikilla AVI-virastoilla on oltava samanlaiset kriteerit.

Siun soten virkakoneisto sai tänä aamuna AVI:lta saapuneen päätöksen valmisteluun seuraavaa hallituksen kokousta varten (to 27.8.). Päätöksen toteuttaminen AVI:n aikataululla tuntuu lähes mahdottomalta. Tässä esitän haettavaksi jatkoaikaa ihan kohtuullistamisperiaatteen mukaan. Näin voimme tarkastella, mikä on lääkäreiden yövastaanottojen valtakunnallinen tilanne.

Alla on ote AVI:n kymmensivuisesta viime viikolla saapuneesta meille kovin tylystä kirjelmästä.

”Hallintovirasto toteaa, että Nurmeksen perusterveydenhuollon yövastaanotto on luonteeltaan päivystystoimintaa eikä vastaa voimassa olevan lainsäädännön säädöksiä päivystystoiminnalle. Aluehallintovirasto arvioi, että toiminnan jatkuminen vaarantaa merkittävällä tavalla potilasturvallisuuden. Aluehallintovirasto määrää Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän lakkauttamaan järjestämisvastuulleen kuuluvan Nurmeksen perusterveydenhuollon yövastaanoton 11.9.2020 mennessä kahdensadantuhannen (200.000,-) euron sakon uhalla. Aluehallintovirasto velvoittaa Siun soten järjestämään päivystyshoidon kokonaisuuden lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Aluehallintovirasto velvoittaa Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän antamaan 30.10.2020 mennessä selvityksensä siitä, miten Nurmeksen yöpäivystyksen lakkauttaminen on toteutettu. Aluehallintovirasto kehottaa Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymää päivittämään sairaanhoitopiirin kuntien järjestämissuunnitelman siten, että kiireellisen hoidon vastaanottotoiminnasta on suunnitelmassa asianmukaisesti sovittu.”

Annika Saarikko päättäväisenä mukaan pj-kisaan

Torstai 30.7.2020 klo 13.11

Olen kolmatta viikkoa lomailemassa Katinkullassa lasteni ja ukitettavien kanssa. He ovat kukin perheineen olleet täällä viikon kerrallaan ikäjärjestyksessä. Nyt Lindan perheen viikko alkaa lähestyä loppuaan. Olemme saaneet vaimoni kanssa olla isäntänä ja emäntänä. Ukitettavat ovat iältään 3 - 12 vuotta. Heistä viisi nuorinta ovat tyttöjä. Näin vauhtia ja vaarallisia tilanteita on riittänyt.  Hyvin olemme jaksaneet ja viikoista jää ihania kesäisiä muistoja.

”Vapaalla”, sateisina hetkinä ja aamulla varhain golfkenttää kiertäessäni olen toki pohtinut Keskustapuolueen tilannetta ja reilun kuukauden päästä olevaa puoluekokousta. Juuri äsken Annika Saarikko ilmoitti lähtevänsä mukaan pj-kisaan. Toivon, että puheenjohtajakampanjoista tulee reilu ja eri osapuolien näkemyksiä sekä tekemisiä kunnioittava. Siis pysytään asialinjalla.

Vuosi sitten äänestin Antti Kaikkosta puolueen puheenjohtajaksi ja tuin häntä julkisesti. Nyt Antti hoitaa perheen pikkupoikaa ja ymmärrettävästi ei ole mukana pj-kisassa. Tunsinhan Antin perheen jo Turun opiskeluajoilta. Antti oli joskus mukana kopassa kokouksissa. Vaihdoin siellä naama punaisena  nyrkki pystyssä huutaneelle tulevalle ministerille joskus vaipankin ja Pilttiä suuhun äänenvaimentimeksi. 

Minulla on aika laajat tuttavapiirit puoluekentässä pitkän aina 70-luvun alusta alkaneen aktiiviuran ansiosta. Hyvissä ajoin alkukesällä alkoi Varsinais-Suomen suunnalta kuulua, että siellä tehdään valmisteluja Annika Saarikon pj-kampanjaa varten. Nyt olen  mukana maakuntani yhdyshenkilönä hänen taustajoukoissa. Askelmerkit varmistuivat alkuviikosta. 

Kuuntelin äskeistä Annikan tiedotustilaisuutta herkällä korvalla. Kyllä hän on verbaalisesti lahjakas ja sanavalmis henkilö. Lisäksi hänellä on laaja asiantuntemus Suomen valtion asioiden hoitamisesta ja nykyisestä tilasta. Pirteä ja hyvin jäsennelty asiatyyli tekee kuulijaan vaikutuksen. Se on vaan kypsynyt perhevapaan aikana.

Puheenjohtajaehdokkaaltamme tulee vastaus toimittajien kysymyksiin kuin apteekin hyllyltä. Vastauksissa ei ole yhtään turhaa sanaa ja ne ovat vielä usein pikkasen laajempia kuin kysytään. Niin ja mikä tärkeintä, teksti on itsensä Annikan tuottamaa ja jäsentelemää. Avustajia hän ei tarvitse kaikkien puheitten kirjoittamiseen.

Näin säilyy Annikan oma selvä viestintätyyli ja toimittajat kerrasta sanotun  uskovat. Tuo kaikki kertoo laajasta substanssiosaamisesta ja lahjakkuudesta. Annika on viestinnän ammattilainen. Hänen pääaineensa taisi olla mediatutkimus. Gradu oli läheltä puolueen ydintä.

Keskustapuolueen historiassa olen nähnyt kovin likaistakin puheenjoihtajakampanjointia. Annikan taustajoukkojen kanssa olemme painottaneet taustatyössämme, että toimimme reilussa hengessä ehdokkaitten arvomaailmoja ja näkemyksiä kunnioittaen. Toki kovaakin keskustelua käydään, mutta pysytään asiassa.

Nyt meillä on istuva puheenjohtaja ja Annika haastajana valittavana puolueen puheenjohtajaksi reilun kuukauden päästä Oulun puoluekokouksessa.Toivon mukaan saamme vielä lisää Katrille haastajia. Tunnen hyvin Kurvisen Antin (on muuten vielä puolueen tulevaisuuden vahvoja voimia). Hän varmaan harkitsee asiaa. Myös Toholammin ”poika”, Mika Lintilä pitää ”viisi senttiä” ovea raollaan pj-kisaan. Heidän on päätös tehtävä pian, huomenna viimeistään. Muuten juna meni jo.

Antin ja Mikan tai jommankumman mukaan tulo tasapainottaa kampanjointia ja pitää sen asialinjalla keskustalaisen raikkaana. Värikkyyttä siitä ei tule puuttumaan. Yksi suuri kaikkien yläpuolella oleva haastaja on, KORONA. Huolestuttavia uutisia viruksen aktivoitumisesta Euroopasta on alkanut kuulua aivan viime päivinä. Noudatetaan me kansallista ohjeistusta ja pysytään terveenä. Näin pääsemme valitsemaan Annika Saarikon uudeksi Keskustapuolueen puheenjohtajaksi

Koronasta huolimatta - Nurmeksen Kesäakatemia alkoi soimaan

Sunnuntai 5.7.2020 klo 22.42

Viimeiset rutistukset edunvalvontaa ennen vapaita

Keskiviikko 1.7.2020 klo 20.26

Eilen oli viimeinen kevätkauden kokous. Nyt voi valmistautua yli kuukauden mittaiseen ”lomaan”. Keväällä koronasta huolimatta varasin tästä kuusta kolme viikkoa aikaa lasteni perheille, viikko kullekin. Maamme koronatilanne on mahdollistanut rajoitteiden lieventämisen. Keväällä ilmoitin lapsilleni, etteivät he saa kokea syyllisyyttä, jos tuovat ukille koronan tuliaisena ja minulle käy huonosti. Se on oma valintani.

Sadepäiviä varten minulla on sote-lakipaketti ladattuna mukana. Tämän viikkoa lähettelen alla olevan tyylisiä edunvalvontakirjeitä keskeisille poliitikoille, jotka sote-laista lausuntokierroksen jälkeen päättävät. Toimitusjohtajan kanssa meillä on sovittu työnjako. Valtiovalta ei tässä tilanteessa saa meiltä kesälläkään rauhaa.

"Sote-uudistuksen tavoitteena on tarjota kansalaisille yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Ne voivat toteutua vain jos palvelujen järjestäjälle tulevat taloudelliset resurssit ovat palveluntarve huomioiden riittävän yhdenvertaiset. Tästä syystä hallitusohjelmaan kirjattiin, että uudistuksessa siirrytään tarvevakiointiin perustuvaan valtion rahoitukseen.

THL loi tieteelliseen tutkimukseen perustuvat tarvevakioinnin kriteerit, jotka ovat sinänsä hyvät ja kuvaavat hyvin palvelutarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. Valitettavasti lausunnolla olevassa lakipaketissa tarvevakioinnin vaikutus kumotaan pitkällä siirtymäajalla ja ennen kaikkea toistaiseksi pysyväksi säädetyllä 150 €/asukas muutosleikkurilla.

Erityisesti Pohjois-Karjalan, Päijät-Hämeen, Keski-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Kanta-Hämeen osalta pitkä siirtymäaika yhdistettynä pysyvään muutosleikkuriin johtaa valtaviin resurssien menetyksiin palvelutarpeeseen nähden.  Esimerkiksi Pohjois-Karjalalle kuuluisi tarvevakioitujen kriteerien perusteella vuosina 2023 – 2029  yhteensä n. 460 milj.€ lisärahoitus, mutta siitä leikattaisiin peräti 384 milj.€ siirtymäajan ja muutosleikkurin avulla pois.

Lopputulema olisi se, että Pohjois-Karjalan tarvevakioitu rahoitus olisi pysyvästi n. 6% pienempi kuin maassa keskimäärin ja jopa 10 % pienempi kuin niissä maakunnissa, jotka saavat eniten rahaa yli tarvevakioidun tarpeensa. Näillä luvuilla puhutaan jo niin suurista resurssieroista, että yhdenvertaisten palvelujen järjestäminen ei ole mahdollista."

Siun sote on mukana monissa hankkeissa ja pyrimme hakemaan niihin kaiken mahdollisen saatavilla olevan rahoituksen. Tänään Siun sote on saanut kaksi valtionavustuspäätöstä. Toinen koski Tulevaisuuden sote-keskusta ja toinen sote-rakenneuudistuksen valmistelua.  Tulevaisuuden sote-keskushankerahoituksen Siun sote sai haettuna eli yhteensä 2 553 165 €, rakenneuudistusrahoitus hakemuksella saimme 7 516 380€ (haimme 12 393 980€).

Kansallisesti rakenneuudistukseen oli varattu 120 m€, ja hakemuksia oli tullut 156 m€ edestä. Näin osasimme odottaa, ettemme saa rahoitusta haettuna. Siun sote pärjäsi rakennerahoitushaussa silti varsin mukavasti (esim. asukasluvun mukaan laskettuna Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla rakennerahoitusta näyttäisi tulleen n. 18,1€ - 18,6€/asukas, kun Siun sote sai sitä 34,5€/asukas! Kehittämisyksikkömme hankehakemuksen laatijoilla ovat kynät olleet terävinä. 

Nyt vaikenen vähäksi aikaa. Korona-ajan etäkokouskäytäntö on antanut minulle paljon vapaa-aikaa.  Sen olen kyllä käyttänyt parhaaksi katsomallani tavalla. Olen ollut vaimon kanssa pljon kotona ja mökillä. On ollut aikaa myös lukemiseen, kirjoittamiseen, liikuntaan ja nukkumiseen tavanomaista enemmän. Praktiikkaakin olen ehtinyt tekemään ihan luvattoman paljon. Niin ja hyvin levänneenä mielikin on virkeämpi, vaikka kiusallisiakin asioita on jouduttu yhteisten pöytien äärellä käsittelemään ja päätökseen viemään. 

Lukijoille aurinkoista ja koronavapaata kesää.

Pelastusliivit päälle aina vesillä - jolla ei ole kalastusvene

Maanantai 22.6.2020 klo 0.01

Juhannus on mennyt mökillä nauttien Suomen kesästä. Yksi lapsista oli perheineen kyläilemässä. Olen jo odottanutkin normaaliin palaamista. Suomi alkaa vähitellen aueta. Pohjois-Ruotsista tosin kuului tänään huonoja koronauutisia.

Vajaa kaksi viikkoa sitten karhu tappoi vahingoittuneen hirven viidenkymmenen metrin päähän laiturista. Sain seurata mökkijärvellä karhun ruokailupuuhia. Moiseen ei kovin usein luonnossa tarjoudu ihmiselämän aikana mahdollisuutta.

Kokemukset mökkijärvellä jatkuivat. Kirjoitan tämän tapahtuman lyhyesti siksi, että pelastusliivit todennäköisesti auttoivat mökkijärvellä jo varttuneemman henkilön selviytymistä veden varaan joutumisesta selviytymisessä pelkällä kastumisella. Lisäksi jolla ei ole sopiva vene uisteluun siihen asennetulla pienelläkään perämoottorilla. Pelastusliivien käyttö on oltava aina tapa vesillä.

Söimme vieraitten kanssa  ulkona illallista.  Siinä kuvasin vasta-aurinkoon tutun naapurin jollan hiljaista lipumista. Ruokailun jälkeen menimme rantaan putsaamaan grillausvälineitä. Noin sadanviidenkymmen metrin päässä huomasimme kumollaan jollan, jonka matkaa olin aikaisemmin illalla kuvannut.

Hetkessä lähdimme tyttären puolison kanssa soutuveneellä kumollaan olevan jollan luo. Huomasimme sen reunasta henkilön kannattelevan itseään. Hänellä oli hyvät asianmukaiset pelastusliivit yllään. Totesimme veden varaan joutuneen henkilön kunnon. Ei oillut tarvetta soittaa 112:en. Kaikki siirryimme läheisen mökin rantaan jollakin mukana.

Rannassa haastattelimme  vielä henkilöä ja totesimme hänen olevan kunnossa. Varmistimme, että hän pääsi läheiselle mökille seurueensa luo. Siellä jollasta tippuneella uistelijalla olikin kerrottavana onnellisesti päättyneestä kalareissusta.

Kaikki sujui tosi nopeasti ja onnea oli paljon mukana. Pohdin vielä illalla, olisiko minun pitänyt pakottaa mies käymään lääkärissä. Itse hän sen torjui.

Jälkikkäteen olen vähän ihmetellyt, miksi veteen vajonnut ei huutanut apua. Oli sattuma, että menimme vielä ruokailun jälkeen rantaan. Veden varaan  joutunut henkilö yritti varmaankin hinata uimalla jollan rantaan. En ota kantaa, olisiko se onnistunut. Matkaa maihin oli vajaa sata metriä ja veteen vajonneella jo seniorikansalaisella oli täysi vaatetus yllä ja raskaat kumikengät jalassa. Veden lämpötila oli noin 20 astetta. 

Onneksi Ala-Sammaljärven juhannusaaton tapahtuma päättyi onnellisesti eikä ollut rumentamassa menneen viikonlopun hukkumistilastoja. Nyt olen alle kahden viikon aikana kokenut mökkijärvellä kaksi poikkeuksellista kokemusta. En ole taikauskoinen, mutta asia kyllä illan aikana läheisten kanssa keskustelutti. Kotipuolessa oli sanonta: "Kaksi ei mene ilman kolmatta."  

Siun soten valtuusto ratkaisee Nurmeksen lääkärin yövastaanoton

Torstai 18.6.2020 klo 12.54

Vajaa neljä kuukautta sitten (20.2.) Siun soten valtuusto päätti jatkaa Nurmeksen lääkäriyövastaanottoa sekä Lieksan ja Kiteen laajennettuja päivystysvastaanottoja. Näin entiset käytännöt jatkuivat. Siun soten hallitus esitti talvella toimintojen lakkauttamista. Jäimme Lieksan Eero Kärkkäisen ja Kiteen Osmo Pirhosen kanssa suoritetuissa hallituksen äänestyksissä kolmestaan vaille muitten tukea. No poliitikkoina delegoimme asian valtuustoryhmien puheenjohtajien arvioitavaksi. Saimme valtuustossa myönteisen välipäätöksen. AVI:n asiaan puuttuminen oli jo tuolloin odotettavissa. 

Itä-Suomen Aluehallintovirasto on ollut jo pitempään tietoinen Nurmeksen terveyskeskussairaalan yöaikaisesta lääkärin vastaanotosta. Toiminta on jatkunut vuosikausia ja on päivystysasetuksen vastaista kuten myöhempänä olevista kokouksen asiakirjoista ilmenee.

AVI lähetti alkukeväästä Siun soten hallitukselle selvityspyynnön. Mediatietojen (Karjalaisesta lukeneet) mukaan Siun soten valtuusto on 20.2.2020 tehnyt päätöksen jatkaa yöaikaista lääkärin vastaanottoa Nurmeksen perusterveydenhuollossa. Aluehallintovirasto otti asian käsiteltäväkseen valvonta-asiana.

Alempana on Siun soten virkamiesvalmistelu eiliselle hallituksen kokoukselle. Virkavastuulla toimiva virkamieskoneisto ei voinut esittää muuta kuin päivystysasetuksen mukaista päätöstä. Tämän päivän ensihoito pystyy turvaamaan maakunnan pohjoisimman alueen hoitoon pääsyn yöaikaan. Lisäksi käyntejä on ollut yöaikaan vähän. Hallituksen puheenjohtajana minun oli siihen tyytyminen, kun tukea ei äänestykseen asti ollut pöydän ympäriltä. Lieksan ja Kiteen ilta- ja viikonloppujen päivävastaanottoja selvityspyyntö ei koskenut.

Eilen oli vielä Nurmeksen valtuuston kokous. Siellä kokouksen lopussa lääkärin yövastaanoton loppuminen nousi keskusteluun. Yksi talvella jätetty aloite heräteltiin uudelleen henkiin ja vaadittiin kaupunkia valittamaan AVI:n tulevasta lopettamispäätöksestä.

Jätin eilen Nurmeksen valtuustolle kertomatta, että eilen Siun hallitus teki esityksen Siun soten valtuustolle, joka kokoustaa seuraavan kerran vajaan neljän kuukauden päästä 8.10.2020. Valtuustolla on oikeastaan kolme mahdollisuutta. Se hyväksyy hallituksen esityksen, jolloin Nurmeksen lääkärin yövastaanotto loppuu kuuden kuukauden irtisanomisajan jälkeen sopivasti huhtikuussa kuntavaalien aikaan.

Siun soten valtuusto ei lähde tekemään päivystysasetuksen vastaista päätöstä. Mikäli valtuusto kuitenkin haluaa nykyisen käytännön Nurmeksessa jatkuvan, niin se voi niin halutessaan päättää hakea terveydenhuoltolain 50.5 §:n mukaan sosiaali- ja terveysministeriön myöntämää lupaa. Tuota lupaa meille ei Nurmeksen yöaikaiselle päivystykselle ole lain edellyttämällä tavalla haettu. 

STM harkitsee ja ratkaisee luvan kohtalon. Aikaa siinä kuluu. Jos päätös on kielteinen, niin siitä voi taas esim. Nurmeksen kaupunki niin halutessaan valittaa. Vastaan tuleekin vuosi 2023 ja silloin eletään jo uuden valtakunnallisen maakuntahallinnon ja soten aikaa.

Lääkärin yövastaanotto on Nurmeksessa toiminut koko kansanterveyslain ajan. Näin kyse on pitkästä jatkumasta. Paikalliselle väelle sen lopettaminen ei ole läpihuutojuttu. Uskon, että asia kiinnostaa maakunnan poliittisia piirijärjestöjäkin. Ensi keväänä ovat kuntavaalit ja heti perään maakuntavaalit vuoden 2022 alussa. 

Alla eilisen Siun soten hallituksessa käsitelty pykälä kokonaisuudessaan.

132 § Selvityspyyntö ja asianosaisen kuuleminen koskien Nurmeksen perusterveydenhuollon yövastaanottotoimintaa 3.6.2020 (ISAVI/1775/2020) - Itä-Suomen aluehallintovirasto

Selvityspyyntö ja asianosaisen kuuleminen koskien Nurmeksen perusterveydenhuollon yövastaanottotoimintaa 3.6.2020 (ISAVI/1775/2020) - Itä-Suomen aluehallintovirasto

68/06.00.00.02.00/2020

 

 

Yhtymähallitus 17.06.2020 § 132

 

 

Lisätiedot Toimitusjohtaja Ilkka Pirskanen, p. 013 330 4500, ilkka.pirskanen@siunsote.fi.

 

Päätösehdotus Toimitusjohtaja:

 

 Yhtymähallitus esittää yhtymävaltuustolle, että Nurmeksen yövastaanotto lopetetaan heti, kun palveluhankintaa koskevien sopimusten irtisanomisehdot sen sallivat. Yhtymähallituksen esitys yhtymävaltuustolle annetaan selityksenä aluehallintovirastolle.

 

Päätös Hyväksyttiin.

 

Selostus Siun soten valtuusto teki 20.2.2020 päätöksen jatkaa yöaikaista Nurmeksen terveysaseman vastaanottoa. Itä-Suomen aluehallintovirasto otti asian käsittelyynsä valvonta-asiana 3.3.2020. Yhtymähallitus antoi aluehallintovirastolle selvityksen kokouksessaan 30.4.2020. Selvityksessä todettiin, että kyseessä on useita vuosia jatkunut toiminta, joka siirtyi Siun sotelle 1.1.2017. Palvelun on tuottanut Attendo- terveyspalvelut Oy (nykyisin Terveystalo Oy).  Lisäksi todettiin, että Siun sotella on päivystysasetuksen 583/2017 tarkoittama päivystyspiste Tikkamäellä Joensuussa keskussairaalan yhteispäivystyksessä. Nurmeksessa toimii perusterveydenhuollon vastaanotto ma-su 7-21, sekä on olemassa lisäksi yöaikainen käytäntö, jossa puhelimitse tapahtuvan yhteydenoton tai vastaanottopisteen ulkopuolella sijaitsevan ovikellon soiton perusteella potilas voi hakeutua kiireellisiin lääkäripalveluihin. Myös ensihoito voi toimittaa potilaan yövastaanotolle. Tällä kiireelliseksi vastaanotoksi tulkitulla vastaanotolla ei tällöin ole käytössä röntgentutkimuksia, ja tavanomaiset laboratoriotutkimukset toteutetaan vieridiagnostiikkana. Yöaikaisen palvelun perusteena ovat saatavuus- ja saavutettavuusnäkökohdat sekä hyvän ja turvallisen palvelun tuottaminen kuntalaisille.

 

 Lausunnossaan 3.6.2020 ISAVI toteaa, että terveydenhuoltolain 50.3 § mukaan Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin on järjestettävä laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikkö keskussairaalan yhteyteen. Yksikön tulee pystyä tarjoamaan laajasti palveluita usealla lääketieteen erikoisalalla ympärivuorokautisesti välittömästi, ja sillä tulee olla voimavarat terveydenhuollossa tarvittavan valmiuden ylläpitämiseen ja erityistilanteiden hoitamiseen. Ensihoitopalvelun tulee muodostaa päivystysyksikön kanssa alueellisesti toimiva kokonaisuus.

 

 Valtioneuvoston kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä annetun asetuksen (583/2017) mukaan kiireellisen hoidon vastaanottotoiminta on järjestettävä arkipäivisin ilmoitettuna aikana lähellä asukkaita paitsi, jos potilasturvallisuuden ja palveluiden laadun turvaaminen edellyttää arvion ja hoidon keskittämistä päivystysyksikköön. Ilta-ajan ja viikonlopun päiväaikainen perusterveydenhuollon kiireellinen hoito on järjestettävä silloin, kun palvelujen saavutettavuus sitä edellyttää. Kiireellisen hoidon vastaanottotoiminnasta on sovittava terveydenhuoltolain 34 §:ssä tarkoitetussa sairaanhoitopiirin kuntien järjestämissuunnitelmassa. Laki ei tunne yöaikaista kiireellistä vastaanottotoimintaa, joten AVI käsittää Nurmeksen yövastaanoton päivystykselliseksi toiminnaksi.

 

 Mikäli alueelle harkittaisiin ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon päivystyksen perustamista, se edellyttäisi terveydenhuoltolain 50.5 § mukaan sosiaali- ja terveysministeriön lupaa. AVI katsoo, että selvityksessä jäävät avoimeksi ne potilaan kiireelliseen hoitoon liittyvät perusteet, joilla olisi tarpeen ylläpitää Nurmeksen perusterveydenhuollon yöpäivystystä. AVI toteaa myös, että varsinaisen ensihoito- ja päivystystoiminnan rinnalle luotu epävirallinen päivystys herättää merkittävän huolen potilasturvallisuuden toteutumisesta.

 

Aluehallintovirasto pyytää selvitystä seuraavista asioista:

1. Itä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Pohjois-Karjalan terveyspalvelujen kuntayhtymää toimittamaan selvityksestä puuttuvan Siun soten sairaanhoitopiirin kuntien järjestämissuunnitelman.
2. Aluehallintovirasto pyytää Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän ja Terveystalo Oy:n välisen sopimuksen siltä osin kuin se koskettaa Nurmeksen yövastaanoton palvelun tuottamista.
3. Aluehallintovirasto pyytää Nurmeksen yöaikaista vastaanottoa klo 21-08 koskevat muistutukset ja potilasvahinkoilmoitukset vuosilta 2018-2020.

 

Järjestämissuunnitelman, voimassa olevat sopimukset ja potilasvahinkoilmoitukset Siun soten kirjaamo on jo toimittanut aluehallintovirastolle.

 

 Lisäksi aluehallintovirasto toteaa, että mikäli Nurmeksen yövastaanottoa jatketaan vastoin terveydenhuoltolain 50 §:ää, aluehallintovirasto harkitsee kansanterveyslain (66/1972) 43 § perusteella määräyksen antamista uhkasakolla tehostettuna Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyskuntayhtymälle koskien Nurmeksen yövastaanoton lopettamista.

 

 Itä-Suomen aluehallintovirasto varaa Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymälle uhkasakkolain 22 § ja hallintolain 34 § mukaisesti tilaisuuden antaa kirjallinen selitys määräyksen antamisesta ja mahdollisen uhkasakon asettamisesta ennen asian ratkaisemista.

 

 

Keskustan puoluevaltuusto kokoustaa tänään

Lauantai 13.6.2020 klo 13.51

Parhaillaan on puoluevaltuusto koolla. Kokous pidetään netin kautta. Kenttä on tuonut huolensa puolueen tilasta. Matti Vanhasen valtionvarainministeriydelle on vahva tuki. Puheenjohtaja Katri Kulmuni teki hyvän analyysin omasta roolistaan puolueen johdossa.

Piirin virallisen puheenvuoron käytti kokouksessa piirimme pj. Jertta Harinen. Käytin puheenvuoroni lähinnä Siun soten hallituksen pj:na. Toin esille keskeisimpiä eilen illalla edellisessä blogissani olevia seikkoja soten rahoitukseen liittyen.

Tänään oli viimeinen puheeni puoluevaltuutettuna. En lopeta toimintaa aktiivina. Siirryn taka-alalle sparraamaan. Jatketaan paikallis- ja maakuntatasolla. Vuosien varrella syntyneet verkostot säilyvät. 

Alla puoluevaltuustossa käyttämäni puheenvuoro:

"Arvoisat puheenjohtajat, hyvä kokousväki

 Olemme tehneet Pohjois-Karjalassa ihan valtakunnallisesti arvokasta työtä. Siun sote on pystynyt tuottamaan omistajilleen alle 90 prosentilla maan keskiarvosta sote- ja pela-palvelut tarvevakioidusti laskettuna omistajaohjauksessa sovituilla taloudellisilla resursseilla. Seurauksena on ollut, että kuntiemme vuosikatteet ovat parantuneet. Näin myös kuntarakenteita ja hyvinvointipalvelujaja on pystytty kehittämään. Sote-sektorin suhteellinen kasvu kuntiemme  käyttötalousmenoista on saatu taitettua.

 Valtiovalta on seurannut läheltä työtämme ja kannustanut jatkamaan. Soten uudessa rahoitusmallissa meidät luvattiin palkita. Lisäksi henkilökuntamme työskentelee todella tiukoilla. Lakiluonnoksessa sote-rahoituksen tarvevakioitu rahoitus vesittyy. Meistä todella nyt tuntuu, että meitä rangaistaan kuntannustehokkaasta toiminnasta Se ei ole oikein.

 Tämänhetkinen sote-rahoituksen laskentamalli ei toteuta lainsäädännön tarkoitusta turvata koko Suomessa yhdenvertaiset sote-palvelut. Koko soteuudistuksen perusperiaate on taata kansalaisille asuinpaikasta riippumatta yhdenvartaiset palvelut. Nyt esitetyt siirtymäsäännökset vesittävät käytännössä uudistuksen, koska ilman tarpeeseen perustuvaa oikeudenmukaista rahoitusta ei voi olla yhdenvertaisia mahdollisuuksia järjestää kansalaisille palvelut.

 Nyt lähdemme koko puolueväki tekemään töitä yksituumaisesti meille tärkeitten asioitten puolesta.

 Tämä on viimeinen puheeni puoluevaltuuston jäsenenä. Siirryn taustalle tukijoukkoihin. Kiitän kaikkia pitkästä yhteistyörupeamasta.

 Hyvää koronavapaata kesää kaikille."

 

 

 

Mitä tulee seitsemän laihan vuoden jälkeen?

Perjantai 12.6.2020 klo 23.44

Keskiviikkoaamuna kuntaministeri Paatero esikuntineen esitteli sote-uudistusten vaikutuksia kuntien toimintaan ja talouteen. Saimme vajaassa kahdessa tunnissa tuhdin paketin. Suorastaan riemastuin tarvevakioidun sote-rahoituksen myönteisistä vaikutuksista maakunnallemme ja Siun sotelle. Siirtymäajan leikkurin vaikutuksia ei vielä ollut käytössä. Viimeisen blogikirjoituksen lopussa totesinkin, että asiaan vielä palataan. Kaikki kuulosti liian hyvältä ollakseen totta.

Uuden sote-maakuntien valtion  koko maan rahoituksen taso aloitusvuonna 2023 perustuu kunnilta ja kuntayhtymiltä siirtyvien sote-palveluiden ja pelastustoimen kustannuksiin. Sote-palvelujen laskennallinen rahoitus on pitkälti tarveperusteista. Rahoitus koostuu myös asukasperusteisesta osasta ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä kuvaavasta kertoimesta. Lisäksi otetaan huomioon erilaisia maakuntien olosuhteita kuvaavia tekijöitä.

Siun sote on pystynyt tuottamaan omistajilleen alle 90 prosentilla maan keskiarvosta sote- ja pela-palvelut omistajaohjauksessa sovituilla taloudellisilla resursseilla. Seurauksena kuntiemme vuosikatteet ovat parantuneet. Näin myös kuntarakenteita ja hyvinvointipalvelujaja on pystytty kehittämään aiempaa enemmän.  Torstaina Siun soten valtuusto hyväksyi viime vuoden toimintakertomuksen ja arviointikertomuksen. Käyty keskustelu oli myönteistä ja rakentavaa. 

Olemme maan kustannustehokkain sote-maakunta. Tarvevakioidun säännöstön mukaan Pohjois-Karjala on edellä mainituista syistä saamassa 65.8 milj. € lisää rahoitusta. Perusteista kerroin edellisessä kirjoituksessa.

Lakipaketissa on sovittu seitsemän vuoden siirtymäajasta vuosille 2023 – 2029. Siirtymäkautta tarkastellessa havaitaan, että emme saa vuonna 2023 ainuttakaan euroa lisää. Vuoteen 2029 päättyvään siirtymäajan loppuun saamamme lisärahoitus kasvaa asteittain siten, että vuonna 2029 saisimme 24,8 milj. €:n lisärahoituksen. Siirtymäaika leikkaa kohtuuttomasti Siun soten lisärahoitusta ja sen loppuesssa laskennallinen tarvevakioitu rahoitus on kutistunut peräti 62 %.

Siun soten laskentatiimi on selvittänyt uutta sote-rahoitusta tämän hetken tiedoilla. Olemme tarkastelleet myös siirtymäkautta. Jos lain rahoitusosa hyväksytään nyt esitetyssä muodossa, saisimme siirtymäajan aikana noin 76 milj. € lisärahoitusta. Se on vain 1,5 % tulevan sote-maakunnan liikevaihdosta, kun meille kuuluisi tarvevakioidusti noin 10 % vuotuinen kasvu.

Valtiovalta on seurannut tiiviisti Siun soten toimintaa. Sieltä päin olemme poikkeuksetta saaneet hyvää palautetta. Saimme kuntien usean prosentin vuosittaisen sote- kulujen kasvun pysähtymään yhden prosentin tietämille. Meille vakuuteltiin, että työ vielä palkitaan juuri tarvevakioitujen laskentaperusteiden mukaisesti. Kuitenkin nyt esitetty siirtymäluonnos palkitsee käytännössä niitä toimijoita, jotka ovat hoitaneet sote-palvelut kalliisti. Kustannustehokkaasti toimineita taas rangaistaan. Tuo ei ole alkuunkaan reilua.

Sote-lakiluonnokset tulevat lausunnoille kuntiin ja kuntayhtymiin. Nyt laajennetulle Itä-Suomen maakuntaliittojen  tapaamiselle on yhteinen aihe elokuun huippukokoukseen.  Yhdessä voimme vaatia siirtymäaikaa lyhyemmäksi. Kolmesta viiteen vuotta on ihan riittävä. Näin toimien maakuntamme lisärahoitus siirtymäkauden jälkeen on huomattavasti lähempänä 66 milj. @ kuin luonnoksessa esitettyä m25 milj. €.

Alla siirtymäkausi (Siun sote) hajoitettuna laskentakaavaan:

  –         v. 2023 Pohjois-Karjalalta  koko tarveperusteisuus (65,8m€; 100 %) pois

  –        v. 2024 Pohjois-Karjalalta leikattaisiin (64,1m€; 97 %) pois

  -         v. 2025 Pohjois-Karjalalta leikattaisiin (60,8m€; 92 %) pois

  –        v.  2026 Pohjois-Karjalalta leikattaisiin (55,8m€; 85 %) pois

  –        v. 2027 Pohjois-Karjalalta leikattaisiin (50,9m€; 77 %) pois

  –        v. 2028 Pohjois-Karjalalta leikattaisiin (45,9m€; 70 %) pois

  –        v. 2029 Pohjois-Karjalalta leikattaisiin (40,9m€; 62 %) pois

Tämän aamun seminaarista poimittua

Keskiviikko 10.6.2020 klo 13.36

Tänä aamuna kuuntelin VM:n Kunta- ja aluehallinto-osaston seminaarin, jossa esiteltiin sote-maakuntauudistus. Sehän tulee ensi maanantaina sopivasti kesälomien alla lausunnoille kuntiin ja maakunnallisiin kuntayhtymiin. Luettavaa on noin 1200 sivua.

Siun sote ja myös osa  ERVA-alueemme johtoa  sekä luottamushenkilöitä ovat olleet vahvasti mukana vaikuttamassa hallituspuolueitten kanssa lausunnolle tulevaan sote-pakettiin eri kanavia myöten. Ensivaikutelmana olen hyvin tyytyväinen tämän hetken sote-pakettiesitykseen ennen lausuntokierrosta.

Kansanrintamahallitus toimi ennen vaikeina aikoina hyvin ja niin näyttää tekevän tänäänkin epäilijöistä huolimatta, kunhan nyt pysyy karikoitten jälkeen pystyssä. Luotan Vanhasella olevan tarvittavaa liimaa pitämään sen koossa ja saattamaan maalle tärkeät päätökset maaliin.

Tarkastelen tässä kirjoituksessa vaan pientä osaa aamun setistä lähinnä oman maakuntamme kannalta. Sote-tehtävien rahoitus määräytyy pitkälti tarveperusteisesti (81,6 %). Lisäksi laskennallisessa mallissa otetaan huomioon erilaisia maakuntien olosuhteita kuvaavia määräytymistekijöitä (4 %) kuten kaksikielisyys. Tämän lisäksi rahoitus koostuu asukasperusteisesta (13,4 %) osasta ja terveyden edistämistä kuvaavasta kertoimesta (1 %).

Pelastustoimelle on omat laskentaperusteet. Suurin osa rahoituksesta määräytyy asukasperusteisuuden  (65 %) kautta. Pelastustoimen tarvetta kuvaavan riskikertoimen kautta määräytyy rahoituksesta 30 %, kun taas olosuhteitten osuus perusteita (vesistöt huomioiva asukastiheys) kohdentaa rahoitusta puolestaan 5%.

Yhteenvetona voidaan todeta sote-maakunnan yleiskatteisen laskennallisen rahoituksen määräytyvän seuraavasti: maakuntien sote- ja pelastustehtävien palvelutarvetta kuvaavien tekijöiden osuus on 80,4 %, asukasperusteisuus on 14,0  %, olosuhdetekijät 4 % ja terveyden edistämisen kriteerit muodostavat 1 %:n osuuden.

Seitsemän vuoden siirtymäkaudelle on säädetty omat vuosikohtaiset rajat. Uudistuksen voimaantulovuotena siirrytään suoraan laskennalliseen rahoitusmalliin, jolloin tarvetekijöiden muutos otetaan heti huomioon täysimääräisesti. Siirtymätasausta tarkastellaan koko yleiskatteellisen laskennallisen rahoituksen osalta. Koko siirtymäkaudella on säädetty myös vuosittaiset enimmäismuutokset (+ tai -).

Olen jo muutamaan kertaan aikaisemmin todennut, että Pohjois-Karjalalle  on hyvää luvassa, jos ja kun tarvevakioitu rahoitus toteutuu. Se näyttää seuraavalta: Meidän sote-rahoitus nousee 390 €/asukas ja pelastustoimen rahoitus nousee 7 €/asukas, yhteensä 397 €/asukas.  Kun tuo luku kerrotaan maakuntamme asukasluvulla, päästään noin 61,5 milj:n euron lisärahoitukseen tähän päivään verrattuna! Maakunnista me olemme suurin voittaja. Helsinki taas menettää 221 €/asukas eli miinusta sinne 110 milj. €.

Lopuksi  laitetaan vähän jäitä hattuun. Nyt sote-paketti tulee lausunnolle. Sote-maakuntalaskelmia päivitetään vielä useaan kertaan ennen uudistuksen voimaantuloa. Laskelmat ovat vielä alustavia ja niihin suhtaudun koronakriisin vaikutuksen takia kriittisesti. Seuraavan arviolaskelmia päivitetään syyskuussa, jolloin saadaan viime vuoden tehtäväkohtaiset kustannustiedot. Jatkossa laskelmia päivitetään kaksi kertaa vuodessa helmi- maaliskuussa ja syys-lokakuussa.

Itselläni on monia uhkakuvia, joita huonona päivänä olen täällä blogissanikin tuonut julki. Hartain toiveeni on, että hallitus vie paketin läpi ja eduskunta sen sitten vielä pystyy hyväksymään.

 

 

Karhu otti ateriansa mökkirannasta

Tiistai 9.6.2020 klo 4.10

Illalla kaupunginhallitukksen kokous loppui sopivasti kahdeksan jälkeen ja valmistauduin katsomaan iltauutisia ja A-studiota. Puhelin soi. Mökkinaapuri soitti ja kertoi meidän rannasta kuuluvan kovaa mäiskettä, normaalista poikkeavaa ääntä. Lähdin heti katsomaan. Naapuri oli mennyt katsomaan metelin aiheuttajaa. Karhu oli siellä pyydystämässä rantavedessä hirveä. Näin hän varoitti minua lähestyä mökkiä hiljaa.

Jätin auton vähän kaemmaksi ja hiivin rantaan. Karhu oli osittain hirven ruhon päällä vedessä ja repi siitä iltapalaa. Matkaa laiturilta ruholle oli noin 60-70 metriä. Heikko tuulen vire kuljetti ruhoa pois päin. Karhu söi noin vartin ja ui välillä rantaan lepäämään vähäksi aikaa. Tämä toistui kahden tunnin aikana neljä kertaa. Suuri itikoitten määrä pakotti meidät välillä sisälle. Enpäs muistanut napata kotoa mukaan pitkäputkista kameraa.

Karhu oli pieni, noin puolitoistavuotinen. Viime syksynä näin alueella emokarhun liikkuvan kahden pennun kanssa. Voi olla mahdollista, että ne yhdessä tappoivat ison hirven ja kävivät vuorotellen syömässä. Toinen piti vahtia maissa kaverin ollessa aterioimassa. 

Tämä oli toinen varma karhun syömä hirvi metsästysalueellamme tänä keväänä. Riihivaarasta löydettiin pari viikkoa sitten vasan koparat ja pää. Viime vuosina karhut ja sudet ovat seudulla lisääntyneet. Näin hirvikanta on nyt poikkeuksellisen huono verrattuna vuosituhannen alkuun. 

Itse elän sovussa petojen kanssa. Hirven metsästykseen osallistun. Pienriistaa en juuri enää metsästä. Eilisen illan näytelmä on luonnossa minulle mahdollista nähdä vain kerran eläissäni. Näin oletan. Kun on nähnyt mökillään kaikki Suomen neljä suurinta petoeläintä livenä, niin minulle on herännyt kunnioitus luonnon tasapainoa ja sen koviakin lainalaisuuksia kohtaan. Ihminen on kuitenkin se suurin peto.

Nyt on katsottava Areenalta Matti Vanhasen ministeriyteen johtaneet median näkemykset ja Keskustan arviointi. Toimittajilla on ollut kyllä tänä keväänä kylliksi kirjoitettavaa!  Varmaan kohta aletaan kaivaa kaiman vanhoja syntejä esiin.

Päivällä käymme katsomassa kaverin kanssa hirven ruhon jäännökset. Karhu jäi siihen ihan lähelle ja käy vielä pari kertaa syömässä. Maan omistajan palaa en tohtinut karhulta pyytää. Hirviporukoissa on tapana antaa hirven kaatopaikan maan omistajalle paisti kiitokseksi. Nyt on ukitettaville juhannuksena kerrottavaa. Lähtevätköhän lapsukaiset ukin kanssa metsään telttaan yöksi?

 

Kulmunin viestintäkoulutus ihan normaalia poliitikon valmentamista

Perjantai 5.6.2020 klo 12.21

Tämän viikon Suomen Kuvalehti uutisoi näyttävästi ministeri Katri Kulmunin Harri Saukkomaan viestintäyhtiön käyttämistä palveluista. Minusta on hyvä, että ministeri on hakenut apua esiintymistaitoonsa. Hyvä esiintymistaito tämän päivän median kynsissä on ensiarvoisen tärkeää. Ministerit ovat ensimmäisenä viestimässä päätöksiä tiedotusvälineille.

Kuka ministerin esiintymiskoulutuksen maksaa, onkin sitten jo vähän vaikeampi asia. Ministereinä on yleensä puolueiden puheenjohtajia ja muuten eri puolueissa keskeisessä asemassa olevia politiikkoja. Ministeriöistä on kerrottu, ettei aikaisemmin ole maksettu vastaavia koulutuksia. Tuosta vinkkelistä tuntuu kohtuulliselta, että puolueet huolehtivat edustajiensa viestintävalmiuden ylläpitämisestä ja sen kohentamisesta.

Eilen Katri Kulmuni teki äkkiä omat johtopäätöksensä ilmoittamalla maksavansa itse yli 50 000 €:n Tekir Oy:ltä ostetut palvelut. Tuossa hän kyllä hätäili. Mielestäni Keskustapuolueen tehtävä on maksaa syntyneet kulut. Koulutus on tapahtunut pääosin viime syksyn aikana. Mikä olisi sitten ollut lastun kohtalo, jos Suomen Kuvalehti ei olisi sitä nyt yli puoli vuotta koulutuksen jälkeen uutisoinut?  Kysymys jääköön lukijan itse vastattavaksi. Nyt media saa aikansa herkutella asialla, mikä on Keskustalle vahingollista kannatuksen muutenkin ollessa galluppien mukaan ennätysalhaalla.

Poliitikkoja on iät ja ajat priifattu ja valmennettu esiintymään yleisölle ja medialle. Muistuu mieleen Teiniliiton ja Turun opiskeluajat. Opiskelijaliikkeitä leimasi tuolloin vahva politisoituminen ja yhteiskunnan nopea demokratisoituminen rajun edunvalvonnan kautta. Taistolaiset taisivat olla vallankumoukseen valmiita ihan väkivallankin kautta. Siksi kovaa peli tuolloin oli.

Turun Yliopisto ja kauppakorkeakoulu ovat tehneet Suomessa keskustelu- ja väittelytaidon pioneerityötä jo yli 50 vuotta. Osakunnissa ja poliittisissa järjestöissä oli keskustelu- ja väittelykerhoja, joissa yhdessä ”parannettiin” maailmaa. Apuja saatiin myös ulkopuolisilta kouluttajilta.  Taisipa kerran yhden rahalaitoksen tapakouluttaja neuvoa meille villapaita-asuisille tytöille ja pojille vaatetuksen ja neuvottelujen vastapuolen mieltymysten merkityksen huomioimista tavoitteeseen pääsyn helpottamiseksi. Kun kutsuttiin demarit kylään, niin pöydälle laitettiin pari vaaleanpunaista kukkaa. Kokoomuksen kanssa harvoin saatiin pöytään ruiskaunokkeja, mutta aseteille taitettiin siniset lautasliinat. Myös neuvottelukumppaneitten juomamieltymyksiä selvitettiin. Porin Karhulla ja Olvilla oli ihan eri vaikutukset esim. taistolaisten seurassa.

Turussa vaikutti puheviestinnän lehtori, filosofian lisensiaatti Esko Vierikko. Hän on Turun ja koko Suomen merkittävimpiä puheviestinnän ja debatin kehittäjiä. Turussa monet opiskelijajärjestöt innostuivat viime vuosituhannen lopulla mukaan kehittämään viestintää ja argumentointia. Siellä järjestettiin poliittisen viestinnän ja debatoinnin SM-kilpailuja. 70-luvun aktivisti Jaakko Laakso voitti ainakin yhden kisan. Hän toimi myöhemmin myös kansanedustajana (1991 - 2011). 

Täällä puhutaan usein kiistelystä ja riitelystä. Minusta väittely on kiistelemisen vastakohta. Siinä kunnioitetaan vastapuolen näkemyksiä ja arvomaailmoja. Kiistelyyn ja riitelyyn kuuluvat edun tavoittelu, vallan käyttö ja vihamielisyys sekä pahan puhuminen toisen selän takana. Tunnetta on joskus mukana ihan paatokseen asti. Riitelyn jälkeen usein sen osapuolilta menevät puhevälit joksikin aikaa. Väittelyn jälkeen taas lähdetään yleensä hyvillä mielin kotiin tai poiketaan vielä yhdessä kahville johonkin kuppilaan ja kehutaan vielä opponenttia hyvistä vastaväitteistä. Onhan siinä vissi ero. 

Nyt lähdenkin kuuntelemaan Areenalta maan hallituksen sote-infoa. Siellä erityisesti minua kiinnostaa Savonlinnan (Soster) alueen asema lakiluonnoksissa. Aika näyttää jo lähiaikoina, olemmeko kulkemassa kolmentoista maakunnan aluejakoa kohti. Sehän on sama kuin vaalipiirien määrä. Vaalit tai kahdet se vaatii enkä tuota kehitystä hyväksy. Keskustan on terästäydyttävä, jos meinataan pitää kiinni kahdeksastatoista maakunnasta. Noita ajatuksia vähän edellisessä blogikirjoituksessani  arvailinkin.

Lukijoille hyvää alkavaa kesää ja juhannuksen odotusta!

 

Sote-lait lausunnolle vielä ennen juhannusta

Keskiviikko 27.5.2020 klo 13.11

Koronakiireet eivät ole pysäyttäneet sote-uudistusta. Sitä koskevat lakiluonnokset lähtevät äskettäin saatujen tietojen mukaan maakuntiin lausuntokierroksille vielä ennen juhannusta. Sanna Marinin johtama hallitus  tähtää siihen, että lakiesitykset annetaan eduskunnan käsiteltäviksi vielä tämän vuoden puolella joulukuussa.

Alustavien tietojen mukaan hallitus on edennyt työssään hallitusohjelman mukaisesti. Sote-lakiluonnokset lähtevät kahdeksantoista maakunnan pohjalta. Uusimaa on jaettu viiteen sote-alueeseen. Näin sote-alueita tulee olemaan 17+5 eli 22.

Muutama viikko sitten varsinkin Helsingin pormestari Vapaavuori vaati sote-uudistuksen pysäyttämistä koronapandemian takia. Hän ei ole yksin. Viiden ERVA-alueen johtohenkilöt ovat koko kriisin ajan pitäneet päivittäin tilannekatsauksia Valviran, STM:n ja VM:n kanssa. Sieltä on tihkunut tietoja, että viiden kanssa on paljon helpompi kokoustaa ja tehdä päätöksiä kuin kahdeksantoista maakunnan/sote-alueen.

Hallitusohjelmaan on kirjattu myös maininta ERVA-alueiden yhteistoiminnasta. Niinpä nyt kriisin aikaan ministeriöiden, Valviran ja yliopistollisten keskussairaaloiden on ollut mahdollista jo valmistella tuota hallitusohjelman kohtaa.

STM:n sote-lausuntoluonnoksesta on tihkunut tietoa, että siellä on maininta Uudenmaan viiden sote-alueen (HUS) yhteistoimintaelimen perustamisesta. Samalla pyydetään muita ERVA-alueita selvittämään yhtyeistoiminatelimen toimintaedellytykset.

Valitsemme maakuntiin suorilla vaaleilla luottamuselimet, kunhan saadaan valmista. Jos mainitsemani yhteistoimintaelimet myös toteutetaan, niin niihin valinta tapahtuu edelleen epäsuoralla tavalla. Sote-alueet nimeävät edustajat. Nytkin meillä toimii KYS-ERVA-alueella yhteistoimintaelin elin, jonka toimintaan olen osallistunut koko Siun soten ajan. Sillä ei ole juridista asemaa.

Lakiin tulee kirjata selvä maininta sote-alueen tehtävistä. Suorilla vaaleilla valitut luottamuselimet vastaavat päätöksen teosta. Jos lausunnolle tulevilla lailla perustetaan erva-alueille uudet yhteistoimintaelimet, niin niitten toimivalta on rajattava tiukasti. Se voi koskea esim. mahdollisten kriisien valmiudesta päättämistä ja koordinoimista.

Meillä on omalla ERVA-alueella kokemusta pienestä hajaannuksesta Savonlinnan ja Mikkelin kesken. Molemmillahan on omat sairaanhoitopiirinsä. Ei varmaan ole salaisuus, jos kerron, ettei heidän välillään yhteistyö toimi. Siihen ovat nyt muutamat ministerit sotkeentuneet. Pahimmassa tapauksessa koko sote-uudistus saattaa kaatua kahden pienen sairaanhoitopiirin keskeiseen välein selvittelyyn.

Keskustan ek-ryhmä on vahvasti ottanut kantaa, että Essoten ja Sosterin on yhdistyttävä. Parivaljakosta Soster haluaa liittoutua KYS:in. Samalla hajoaa näkemykseni mukaan koko Etelä-Karjalan maakunta. Sotella on maakunnissa iso painoarvo. 

KYS on pienin yliopistollinen sairaanhoitopiiri. Se vastaa pääasiallisesti meidän lääkärikoulutuksesta. ERVA-.alueemme sairaanhoitopiirien on yhtenäisellä käyttäytymisellä tuettava sitä. 

Viikko sitten Iltalehti  kirjoitti Savonlinnan tilanteesta aika suorasanaisen artikkelin. Taustalla on viime elokuinen tapahtumasarja, kun Antti Rinne, Krista kiuru ja Sirpa Paatero torppasivat Savonlinnan esh:n ulkoistamissuunnitelmat. Jotain siellä vastapainoksi ministerit lupasivat. Ollaan kuulolla.

Joensuun kentän toiminta jälleen vaakalaudalla?

Sunnuntai 17.5.2020 klo 11.14

Korona lopetti sisämaan matkustajalennot lähes kokonaan. Finnair julkistaa uudet lentoaikataulut heinäkuussa. Tämän aamun tietojen mukaan Finnair aloittaa ensin liikenteen paremmin kannattavilla kentillä. Tuoreet yhtiön suunnitelmat näyttävät siltä, ettei Finnair lennä esimerkiksi Jyväskylään, Kajaaniin, Joensuuhun, Kokkola-Pietarsaareen tai Kemi-Tornioon.

Monissa puheissa ja kirjoituksissa on viitattu koronapandemian muuttavan oleellisesti sen jälkeistä elämää. Palvelujen tuottamisessa otetaan käyttöön uusia tuotantomalleja. Niinpä Finnairkin käyttää nyt tilaisuutta hyväkseen ilmoittamalla, että aikaisemmin tappiollisten ja huonosti  tuottavien kenttien henkilöliikennetauko jatkuu ensi maaliskuulle asti.

Kun maailma alkaa palata uuteen normaaliin, niin kaikki toimijat seuraavat, miten korona on muuttanut ihmisten käyttäytymistä. Etäkokoukset, palaverit, webinaarit jne. ovat yleistyneet. Koulutustilaisuudet ja seminaarit - isommat ja pienemmät - toimivat myös moitteettomasti netin kautta. Niinpä Finnairkin seuraa, miten rajusti korona-ajan kokemukset vähentävät lentomatkustusta. Jos lentomatkustus vähenee oleellisesti, niin monilta sisämaan kentiltä lennot loppuvat kokonaan.

Maakuntamme lentokentän toiminnan jatkuvuus on aikaisemminkin ollut vaakalaudalla. Savo-Karjalan lentoja Finnair on muutaman vuoden välein ollut halukas keskittämään Kuopioon. Kova vääntö käytiin 2010-luvun alussa. Silloin maakuntamme edunvalvojat saivat tehdä töitä tosissaan, jotta henkilöliikenne Joensuusta Helsinkiin säilyi. Maakuntahallituksesta seurasin tuota taistoa ihan vierestä.

Vuosituhannen alkupuolella Joensuun kenttä vaati peruskorjauksia. Niitä on siellä tehty. Viime vuonna kentältä kulki 126 000 matkustajaa. Se on huomattavasti enemmän kuin esim. Jyväskylän 66 500 lentoasiakasta. Tänä vuonna Finavian piti päällystää maakuntamme kentän kiitotie ja toinen rullausteistä uudelleen. Töitä on nyt koronan takia lykätty toistaiseksi.

Kymmenen vuotta sitten maakuntaamme painettiin ulkomaan lentojen puuttumisella Joensuusta. Kansainvälisen lentokentän status saatiin vuodeksi, kun Estonian Air lensi vuorot muutaman kerran viikossa täältä Viroon ja takaisin. Voimakkaasti Viron valtion tukema toiminta kesti melkein koko vuoden2012 ja loppui kannattamattomana.

Kävimme kerran E A:n vieraana heti reitin auettua. Matkustajia ei ollut oolut reitille riittävästi ja näin toiminta loppui reitillä voimakkaasti tappiollisena. Poliittisesti Viron valtio ei voinut enää tukea reitin tappioita. Muistona on tuolta reissulta saatu pienoismalli Estonian Airin koneesta. 

Nyt maakuntamme edunvalvojien on liikkuvat vedettävä taakse ja ryhdyttävä tosi toimiin. Kainuun Sanomien mukaan Finnair on kutsunut Kajaanin kaupungin maanantaina eli huomenna neuvotteluihin. Niissä varmaan kertovat Kajaanin lentoreitin kohtalosta.  – Maakuntaliitto, kansanedustajat ja kaikki muut Pohjois-Karjalan edunvalvojat nyt töihin Joensuun lentoyhteyksien turvaamiseksi jatkossakin.

Valokuitu lisää kunnan vetovoimaa!

Torstai 7.5.2020 klo 10.55

Vuonna 2008 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto käynnisti "Kaista kaikille"-hankkeen. Sen tarkoituksena oli saada 99 % talouksista valokuidun piiriin. Tuo tavoite oli etenkin Keskustapuolueen toimintastrategiassa vahvasti esillä. Tuohon peittotavoitteeseen ei läheskään päästy. Isot operaattorit toimivat markkinaehtoisesti. Haja-asutusalueet eivät olleet heille tuottavia valokuidun kehittämiskohteita. Kuntiin ja seuduille syntyi omia yhtiöitä, jotka kuntien vahvalla tuella käynnistivät toimialueellaan mahdollisuuden saada talon nurkkaan valokuidun.

Seurasin Pohjois-Karjalan valokuituhankkeita läheltä maakuntahallituksen pöydän äärellä kolme vaalikautta, joista keskimmäisen hallituksen pj:na. "Kaista kaikille"-hankkeen myötä rakennettiin pilottina valokaapeli Lieksa - Nurmes. Se kierteli matkalla olevien kylien kautta Kuohattia myöten. Tuolloin Telekarelialta sai liittymän 400 €:lla. Silloista hintaa pidettiin kalliina. Nyt se on tonnin paikkeilla.

Maakunnissa toimivien paikallisten yhtiöitten valokuidun markkinointi on ollut vaikeaa. Meillä on ollut ja on varmaan jatkossakin valtuutettuja, jotka pysyvät mobiilisti tarjottavien 4G- ja tulevaisuudessa 5G-yhteyksien kannattajina. Jos menneinä vuosina viime vuosikymmenellä kuntien luottamushenkilöt yhtenäisinä olisivat olleet mukana markkinoimassa valokuitua, maassamme olisi nyt paljon kattavampi valokuituverkko. Liittymismaksutkin olisivat näin alhaisempia. Alkuvuodesta järjestelimme Telekarelian lainoja. Kiitettävästi valtuustot hyväksyivät ne yksimielisesti.

Isot toimijat pitävät huolen, että 4G-liittymiä saa halvalla. Niille luvataan suuria tehoja. Käytännössä me joudumme toteamaan, että maassamme on vielä paljon katvealueita. Netti ei toimi tai pätkii ajoittain. Tästä on omakohtaisia kokemuksia. Minulla on useampi erihintainen SIM-kortti. Mökillä kalleimmalla kortilla 4G toimii kohtalaisesti aina, vähän halvemmalla öisin. Halvimmalla liittymällä on kohtalainen 3G kenttä, jolla puhelut onnistuvat. Nettiin on turha yrittää. Taitavat operaattorit syöttää kalliimman kortin haltijoille leveämpää kaistaa omilla tekniikoillaan halvempien kustannuksella, tuumailin kerran aamukahvilla. 

Korona-aika on siirtänyt meidät digiaikaan. Tämän hetken etäkokoukset, etätyömahdollisuudet, webinaarit ja nettikurssit ovat nyt minun arkea, sillä lähes kaikki kokoukset ovat nyt netin kautta. Matkoihin käytetty aika jää vaikka blogikirjoituksille. Valtakunnallisesti muutos on suuri ja nykyisiä käytäntöjä otetaan paljon pysyvästi käyttöön koronan jälkeen. Valokuitua meidän on markkinoitava seuduillamme. Riittävä valokuituverkosto lisää harvaanasuttujen alueiden houkuttelevaisuutta. Se on vaan tosiasia.

Valtuuston kokouksia ei vielä ole pidetty täällä netin kautta. Sekin on kyllä mahdollista. Suljetun lippuäänestyksen järjestäminen taitaa vielä olla mahdoton järjestää, jos sellaiseen jouduttaisiin. Kaikilla valtuutetuilla normaali 4G ei toimi kotoa riittävän hyvin ja näin he joutuvat tulemaan fyysisesti paikalle. Käymäissäni ja johtamissani kokouksissa aina joku tippuu verkosta. Useimmiten he ovat langattomien verkkojen takana. Oma nopeuteni valokuidun päässä oli äsken yli 500 Mbs! Se riittää ja pitää"langoilla" illallakin. 

Nurmeksen viime valtuuston kokouksessa tehtiin aloite valtuuston kokousten videoinnista. Aloite on ihan ok. Oletan nyt, että kaikki valtuutetut alkavat kilvan markkinoimaan yhtiömme, Telekarelian valokuitua. - Se jos mikä kannattaa. Uuden Nurmeksen houkuttelevaisuus kasvaa. Meillä on paljon edullisia asuntoja tarjolla. Etätyö lisääntyy jatkossa. Työn luonne muuttuu enemmän urakkaluontoiseksi. Mittarijärjestelmiä on helppo räätälöidä tarpeen ja työn vaativuuden mukaan. Pomoa voidaan tavata vaikka skypen kautta tarvittaessa. 

 

Siirrymme koronan kanssa hallittuun hybridiaikaan

Tiistai 5.5.2020 klo 16.52

Eilen julkistettiin emeritusprofessori Martti Hetemäen johtaman "Exit- ja jälleenrakennustyöryhmän" raportti "Koronakriisin vaikutukset ja suunnitelma epeidemian hallinnan hybridistrategiaksi". Työryhmä koostuu pääosin eri ministeriöiden kansliapäälliköistä. Kaikilla on vahvaa osaamista ja lisäksi vankat tutkimukseen ja politiikkaan tukeutuvat verkostot. Viime yön käytin raportin läpi kahlaamiseen. Tosin olin tapani mukaan nukahtanut silmälasit päässä jossain vaiheessa. Aamulla jatkoin unien jälkeen paremmalla tarkkaavaisuudella.

Muutamassa blogissa olen ottanut kantaa Suomen tiukoista rajoitteista valmiuslain aikana. Nykemyksiäni ovat vahvistaneet eri ammattilehdistä luetut asiantuntijoiden julkaisut. Nyt vappuna luin uudelleen eremitusprofessori Martti Kekomäen uusimman kirjan ”Etiikasta Ekonomiaan – ja Takaisin”. On muuten täyttä asiaa.

Poikkeuslain varjolla säädetyt pakotteet olivat aluksi ainut oikea tapa toimia. Niillä saatiin kriisin akuuttitila nopeasti hallintaan. Siinä Suomi onnistui hyvin. Nyt olisin toivonut, että niillä alueilla, joissa sairaaloissa on runsaasti tyhjää tilaa, olisi voitu siirtyä vähän nopeammin "varovaiseen" arkeen.  Jos taas korona lähtee lisääntymään ja on pelättävissä teho-osastojen riittämättömyys, kiristetään taas rajoitteita. Onhan se jojoilua, mutta kuitenkin kriisiaikana mahdollista ja hyväksyttävää.

Maamme on niin erilainen väestörakenteeltaan, että samanaikaisesti yhtäläiset ja tasapuoliset olosuhteet purevat rajoitteina eri tavalla. Siinä mielessä kysyn itseltäni, onko tarpeen vedota aina perustuslakiin em. perustein. Suomi on laaja maa. Esim. riskiryhmiin kuuluvien määrät vaihtelevat alueellisesti hyvin suuresti. 

Pohjois-Karjalassa on rajoitteita hyvin kuultu ja toteltu ja näin viime päivinä ei  uusia tautitapauksia ole ilmennyt. Uudellamaallamaalla on ollut 120,9 tartuntaa/100 000 asukasta. Vastaava indeksi on maakunnassamme maan pienin eli 10,9. Eri toimijat ovat onnistuneet työssään. Meillä on 25 - 30 % väestöstä riskiryhmiin kuuluvia.

Pohjois-Karjalassa R0 on nyt reilusti alle yhden. Tauti ei kuitenkaan häviä kokonaan. Se on peikkona arjessamme. Laumaimmuniteetin syntyminen kestää vuosia. Näin Hetemäen raportin pohdinnassa todetaan. Rokote tulee markkinoille vasta sitten, kun se on satavarmasti tutkittu turvalliseksi. Toista narkolepsiaa ei haluta rokotteiden sivuvaikutuksena, kuten kävi sikainfluenssan jälkimainingeissa.

Maan hallitus sai raportin käyttöönsä ennen vappua ja on tarkkaan siihen paneutunut. Kun sitä lukee, niin ymmärtää maamme hallituksen vaikean roolin tehdä päätös tämän hetken tiedolla hallittuun hybridimalliin siirtymisestä. Ministereillä oli illalla ja tänä aamuna vaikeuksia antaa selkeitä vastauksia eilen tekemilleen päätöksille tai paremmin sanottuna linjauksille, joilla muutos Suomen avautumisessa tapahtuu vaiheittain.

 Koronapandemia on Suomessa ja etenkin täällä Pohjois-Karjalassa suvantovaiheessa. Kun rajoitteita löysätään, on taas uhka epidemian uudelleen kiihtymisestä ja tehohoitokapasiteetin ylikuormittumisesta tai jopa riiittämättömyydestä. Nyt eilen tehtyjen hallituksen linjausten jälkeen on tarkasti seurattava uusien koronatapausten kehittymistä ja tarvittaessa nopeasti reagoitava.

Niitä ryhmiä, joille tauti on erityisen vaarallinen, on suojeltava tartunnalta. Eilen minuun kolahti geriatrian professori Marja Jylhän haastattelu, jossa hän toi esiin vanhusten tuntemuksia. ”Voidaanko kieltää tapaamasta kuudenkymmenen avioliittovuoden jälkeen kuolinvuoteella viimeisiä hetkiä viettävää puolisoa?” kysyi professori. Eiliset linjaukset mahdollistavat järjestää tiloja, joissa tapaaminen onnistuu ”turvallisesti”. Käytännössä saattaa vaan olla vaikeuksia luoda suositusten mukaista ympäristöä, jolla sitten turvataan riittävä suoja kaikille. Entäs hankaluudet vuodeasiakkaiden kanssa?

Omaiset ovat minulta kyselleet, miksi Siun soten alueella ei ole hankittu vanhusten hoitolaitosten pihalle kontteja läheisten tapaamisia varten. Näin on joissakin laitoksissa toimittu. Viime viikolla tiedustelin mahdollisuutta. Silloin asiaan suhtauduttiin kielteisesti. Valtiovallan ohjeistuksissa ei tuollaisesta tapaamismuodosta ole mainintaa. Jos sitten sattuu laitoksessa joukkosairastuminen, niin sitten helposti kysytään, miksi on toimittu omavaltaisesti. Nytkin koulut odottavat ohjeita, kuinka mahdollistetaan turvallinen koulunkäynti puolentoista viikon päästä. Elämme vahvasti normien ja ohjeistuksen aikaa.

 

Ho-hoi! Mitä kuuluu sote-rintamalle?

Tiistai 28.4.2020 klo 12.59

Vajaa kaksi kuukautta stten ERVA-alueemme sairaanhoitopiiriemme hallitusten puheenjohtajina otimme kantaa vaativien hoitojen keskittämisasetuksesta. Siinä toimme esille mm. potilasnäkökulmaa, hoitojen kokonaisuutta ja ehkä tärkeimpänä hallitusohjelmaan jo kirjatun sote-rahoituksen muuttamisen maakuntien todellista tarvetta vastaavaksi. Saatteeksi valtiovalta sai vielä vaatimuksen, että koronaepidemiasta koituneet shp:ien kulut on valtion korvattava suoraan pakvelujen tuottajille. KYS:lle avio oli tuolloin n. 50 ja Siun sotelle n. 20 milj. €.

Sitten alkoi korona painaa päälle. Se on totaalisesti hallinnut julkista keskustelua. Olenkin jo kysellyt, missä vaiheessa sote-uudistus on. Kyllä sote-uudistus etenee koronaepidemiasta huolimatta. Näin minulle on vastattu. Odottelen julkisuuteen rahoituksen kriteerejä tarvevakioidusti  laskettuna. Niitä on valtiovallan taholta lupailtu tällä viikolla.

Sote-rahoituksen koelaskentoja on tehty jo useammat. Nyt on tainnut vaan käydä niin, että osalle maakuntia, sairaanhoitopiirejä, on tulossa todelliset tarvevakioidut kulut huomioiden isoja muutoksia nykyiseen. Oletan, että nimenomaan rintamailla tarvevakioitu rahoitus laskee valtiolta tulevia sote-tuloja oleellisesti. Pohjois-Karjalan tyyppisille maakunnille taas laskelmat ovat edullisempia. Näin hallitus hakee sellaisia laskelmia, jotka hallituspuolueet voivat poliittisesti tuoda äänestäjilleen julkisuuteen.

Paras-hankkeen aikana ajettiin suurempia terveydenhuollon perusyksiköitä.  Ne eivät toteutuneet. Erikoissairaanhoidon keskittäminen ERVA-alueille oli vahvasti esillä ennen Sipilän hallitusta. Silloin päätettiin nykyisestä maakuntajaosta, joka on nyt muuttunut 17+5. Uusimaa jaetaan viiteen sote-yksikköön.

Historiassa laman ja poikkeusolojen aikoihin ja niitten jälkeen on tehty uudistuksia. Niin uskon nytkin käyvän. Digiloikka ei jää ainoaksi. Viimeisessä Kuntalehdessä Helsingin kaupungin pormestari Jan Vapaavuori haastattelun lopussa ottaa esille sote-uudistuksen. Hän toteaa hyvin ykskantaan, että valtiovallan pitää nykyisessä tilanteessa perua ja siirtää kustannuksia aiheuttavia uudistuksia.

Sote-väelle Vapaavuori  antaisi nyt rauhan hoitaa ihmisiä ja palata myöhemmin normaaliin arkeen. Hän viittaa sote-uudistukseen. Se on mega-luokan uudistus ja on näin pormestarin mielestä äärimmäisen huonosti ajoitettu. Hän muistuttaa vielä, että sote-uudistuksen rahoitus on niin iso ja riidanalainen kysymys ja että sen valmistelu tässä vaiheessa on hyvin kyseenalainen.

Tiedämme, että koronaepidemian ja poikkeustilan takia yliopistolliset sairaalat pitävät lähes päivittäin tilannekokouksia STM:n ja THL:n kanssa. Hyvä näin. Kyllä siellä on helppo muutakin suunnitella. Tuoreessa muistissa on ministeriön virkamiesjohdon vahva kanta viiden yhteistoimintaalueen muodostamisesta. Asiasta käytiin Kokoomus-johtoisen hallituksen aikaan kovaa vääntöä. Nyt kriisin aikaan aikaisemmin torpattu kokonaisuus on oiva hetki nostaa uudelleen esille. Jan Vapaavuorem on helppo sitten yhtyä ERVa- johtajien ja STM:n sekä THL:n johdon tueksi. Sanonpahan vaan: "Ei hyvä Pohjois-Karjalan ja Tikkamäen kannalta." 

 

Lapset kouluun??

Perjantai 24.4.2020 klo 8.04

Tein tämän kirjoituksen osittain jo alkuviikosta. Nyt muokkasin sen julkaistavaan muotoon. En ole kasvatusammattilainen. Niinpä  tarkastelen  koronaepidemiaa lääketieteellisesti, epidemiologisesti ja myös vähän talouden kannalta.

Huolenani on myös koronapandemian jälkeisestä ajasta selviäminen taloudellisesti  Suomena ja Eurooppana. Meitä kiinnostaa, miten Italia ja Espanja selviävät taloudellisesti. Maailman talous on nyt melkoisessa heiluriliikkeessä. On ymmärrettävää Suomen hallituksen harjoittama tukipolitiikka. "Terveitä" yrityksiä on autettava laman yli.  Nyt on kiinnitettävä huomiota epidemian kestoon Sen pitkittyessä lasku  kasvaa entisestään. Itse seuraan R0-indeksin kehitystä. 

Lancetissa (maailman johtava lääket. julkaisu) julkaistu meta-analyysi tuli siihen tulokseen, että koulujen sulkeminen on jokseenkin hyödytöntä.  Tuo kuulostaa kovalta väitteeltä.  Tosin jonkin verran biostatistiikkaan perehtyneenä minun on pakko sanoa, että tutkimusmenetelmät vähän herättivät ajattelua

Tosiasia on, ettei  koronaan ole lääkettä eikä rokotetta.  Sen pysäyttää vain laumaimminiteetti. Jos tauti jossain maassa onnistutaan taltuttamaan rajuilla rajoitteilla, niin jostain päin maailmaa se putkahtaa esille. Tämän päivän tiedon mukaan CIVID19 ei ole lapsille niin vakava kuin ikääntyneemmille ihmisille.

Laumaimmuniteetin saavuttamiseksi tarvitsemme ihmisiä, jotka voivat sen ”turvallisesti” sairastaa. Jotkut tutkijat arvelevat, ettei  korona tartu lapsista kovin herkästi. Opettajat ovat sitten vaarassa ja kuljettavat taudin koteihinsa. Suojainten käytöllä ja sijoittamalla lapsia turvavälein luokkiin asiaa voidaan helpottaa.

Pienelle koululaiselle kotonaolo on myös jonkinlainen riski, jos siellä asiat eivät ole kunnossa. Pari päivää sitten varhaiskasvatuksen ammattilaiset tulivat vahvasti ulos. He näkevät, että koronan jälkeen meille lankiaa jälkiseuraamusten hoidossa vielä iso lasku oireilevien lasten hoidossa. Toissapäivänä lastenlääkärit totesivat saman ja kiirehtivät koulujen avaamista.

Lisäksi on turha kuvitella, että vasta lukemista opiskelevat olisivat erityisen tehokkaita etäopiskelijoita. Hinta koulunkäynnin loppumisesta on korkea ja hyödyt vähintäänkin epäselvät. Isompien lasten kohdalla etäopetuksessa on päästy hyvään vauhtiin. Lisäksi koulukiusatuille tämä opetustyyli sopii.

Nykyään näyttää, että Suomi on unohtanut peruskoulun tehtävän. Viro ja Norja ovat viime aikoina muistuttaneet, että koululaitoksemme tehtävänä on tuottaa yhteiskuntakelpoisia ihmisiä, tulevaisuuden rakentajia. Länsimaissa näyttää olevan luonnonlakina, että 15 prosenttia väestöstä valuu sujuvan lukutaidon ulkopuolelle. He eivät ole lukutaidottomia, mutta heidän kykynsä saada selvää teksteistä alittaa yhteiskunnan vaatimukset. Siis tämä 15 prossaa ei ymmärrä lukemaansa tekstiä.

Niinpä he eivät osaa tehdä työhakemusta, eivät kykene opiskelemaan tai selviä virastojen lomakkeista ilman apua. Suomessakin arvioidaan olevan puoli miljoonaa tällaista ihmistä! He eivät selviä yksin arjen vaatimuksista.

Olemme siinä mielessä kummallinen valtio, että meillä pudokkaiden suhteellinen määrä on kolmanneksen muita länsimaita pienempi. Olemme onnistuneet melko keskitettynä yhteiskuntana pitämään lukutaidon korkeana. Siitä saamme olla ylpeitä. Opettajakuntamme on ollut aina motivoitunut työhönsä. Onpa puhuttu kutsumusammattilaisista. Korkeat PISA-tulokset ovat tuosta kaikesta tiedossamme.

Viimeisen vuosikymmenen aikana on kuitenkin tultu alamäkeä, hitaasti mutta varmasti.
Jos emme tee tälle asialle mitään, alisuoriutujiemme määrä vajoaa 15 prosenttiin Suomessakin. Sitten olemme eurooppalaista keskivertokansaa. Valitettavasti se näyttää nykyisessä maailmanmenossa olevan vakio. Euroopan opetuksen tasoa käsittelevistä julkaisuista käy ilmi, että sama ilmiö läpäisee kaikki länsimaat. Hyväksymmekö me suomalaiset tuon kehityksen?  Onko se uusi normaali?  

 

Vauhdikas viikko takana

Lauantai 18.4.2020 klo 11.06

Maamme hallituksella oli vauhdikas pääsiäinen. Pyhinä vastuuministerit saivat selvitettäväkseen pieleen menneen kohuliikemieheltä tilatun suojamaskitilauksen jälkipyykin. Sen selvittely jatkuu vielä pitkään eri oikeusasteissa.

Kasvomaskikaupoilla ison tilin tehnyt Onni Sarmaste ehti jo viikolla panna rahan kiertämään ostamalla puolen millin Bentleyn ja Porschen. Ei varmaan miehen viimeisiä käteisvaroja takavarikkoon laitettu tutkinnan ajaksi. Vastaavanlainen liikemies oli aikoinaan Peter Fryckman. Yhdistävä tekijänä näille herroille on asianajaja, kohujuristi Kari Uoti. Hän tuli meille tutuksi veljensä Jussin kanssa kasinotalouden aikoihin viime vuosituhannen lopulla mm. mediatalojen nurkanvaltaajana. 

Uudenmaan eristyksen purkaminen oli hallitukselle vaikea. Vielä huhtikuun ensimmäisellä viikolla johtavat epidemiologit, virologit ja sairaanhoitopiirien johtajat olivat eristyksen jatkamisen kannalla. Siun soten toimitusjohtaja tuli yhteisesti sovituilla mielipiteillä julkisuuteen maakuntalehden välityksellä.

Maan talouden sukeltaminen ja pelko sen jatkohoidosta sai maan taloudellisesta kehityksestä vastaavat henkilöt vahvasti harkitsemaan pakotteiden purkua jo päätettyä aikaisemmin. Sulku alkoi purkautua heti keskiviikkona. Nyt meidän on vaan toivottava, että suomalaiset osaavat suojautua riittävästi ja noudattavat muita rajoitteita. Tauti joka tapauksessa lisääntyy. Suomi on seurannut tarkkaan Ruotsia. Onnistuuko Ruotsi valitsemallaan tiellä ja säästyy talouden rajulta notkahtamiselta. Siellä taudin eteneminen on alkanut hiukan laantumaan. 

Ruotsi valitsi "antaa mennä" -tyylin. Siellä hyväksyttiin, että kuolleita tulee. Sairastuneitten ja koronaan kuolleiden määrä lähti heti jyrkkään kasvuun. Eurooppa kauhulla seurasi sekä Ruotsin että Britannian valitsemaa linjaa. Lopulta Ruotsillakin hermot pettivät ja siirryttiin osittaisten rajoitteiden linjalle.

Suomi valitsi taudin "hidastamisen" linjan. Silloin tauti leviää eri rajoitteiden, pakotteiden kautta huomattavasti hitaammin. Tämä linja valittiin, koska haluttiin laajassa maassa sairaaloiden kapasiteetin riittävän tautiin sairastuneille.Tällöin tauti kestää kuitenkin pitempään ja kansa ei pakotteiden vuoksi liiku. Yrityselämä ja kansantalous sakkaavat rajusti. 

Useat vaikutusvaltaiset korona-asiantuntijat muuttivat näkemyksiään Uudenmaan eristyksen purkamiselle myönteiseksi. Myös poliittiset paineet pääkaupunkiseudulla olivat käyneet koviksi. Hallituksen sisällä osa keskustaa vastusti Uudenmaan eristyksen purkua. Eduskuntaryhmän pj. Antti Kurvinen kyllä hyvin perusteli juristina hallituksen linjauksen A-studiossa. Itse en hyväksy vastakkainasettelua. Näin Suomen oli aika varovasti alkaa avautumaan.

Uudenmaan eristyspäätös tehtiin yhdessä opposition kanssa. Marin julisti jo ennen pääsiäistä olevansa eristyksen purkamisen kannalla. Sellainen linjaus oli rivien välistä luettavissa. Siitä Kokoomus ja PS saivat vauhtia. Saa nähdä, millaisia näytelmiä saamme vielä nähdä tällä vaalikaudella, kun alkaa laskun maksamisen aika. Vielä ehtii jotain pelastaa. Ottakaa, hyvä hallitus, oppositio mukaan isoja koko kansaan vaikuttavia linjauksia tehdessänne. Se on kaunis ele, joka helpottaa vaalikauden loppuvuosia. 

Koronakin helpottaa. Maamme hallitus palaa arkeen. Maamme talouden tasapainottamiseksi tarvitaan erillinen koronavero. Sen prosentin päättämisessä tarvitaan yksituumaisuutta ja näin myös opposition mukana olo. Helposti ajaudumme sisäpoliittiseen kriisiin. Pääministeripuolueen kannatus on nyt pandemian aikana noussut raketin lailla. Sieltä päästään kyllä kiven lailla alaskin. Uudet vaalit kesken hallituskauden kiiltävät varmaan opposition lähihorisontissa. Ne ovat ainakin Keskustalle iso mörkö.

Keskustan kannatus ei ole saanut isossa kuvassa hyvästä kriisin hoidosta vastaavaa nostetta. Nyt seuraamme tarkasti kuinka esim. yksinyrittäjille luvatut tuet realisoituvat. Lintilä on vastuuministerinä hoitanut pestinsä hyvin. Kuitenkin kentältä olen kuullut tuen saamisen kriteerien olevan monelle maakuntamme yksinyrittäjälle liian tiukat. 

Edellisessä kirjoituksessa totesin Italian julkisen talouden velkaantumisasteen olevan 135 % kansanbruttokansantuotteesta. On selvää, että EU:n kovasti velkaantuneitten maitten talouksien saaminen siedettävään kuntoon aiheuttaa jäsenmaitten kesken kovaa keskustelua. Mauri Pekkarinen viime viikolla kirjoituksessaan asiaa valaisi. Kukin maa huolehtikoon omista velvoitteistaan. Siihen on helppo yhtyä.  Ministeri Lintilä väläytti viikolla, että Euroopan Keskuspankki joutuu vakavasti miettimään jopa maitten velkojen osittaista anteeksiantoa. Jos siihen mennään, tasapuolisuus maitten kesken on toteuduttava. EU:n tavoite julkisen velan suhteeksi on 60 %. 

Muistelua kolmen vuosikymmenen takaa

Sunnuntai 12.4.2020 klo 18.44

Olen viettänyt muutaman päivän mökkielämää täysin irti tavan arjesta ulkoillen ja lukien sekä nukkuen. Yleensä olemme olleet pääsiäisen lasten kanssa jossain päin Suomea hiihtokeskuksissa kelien mukaan. Nyt on ollut aikaa palauttaa mieliin, miten olen kokenut aikaisemmat taantumat. 

Muistan hyvin 80- ja 90-lukujen taitteen hulvattoman menon. Pankit syytivät rahaa markkinoille. Elettiin vahvan markan aikaa. Harri Holkeri oli pääministeri ja Rolf Kullberg johti Suomen pankkia. Nyt talousoppineet käyvät keskustelua, kumpi, koronaepidemia vai 90-luvun talouskatasrofi on pahempi voitettavaksi. Nuoret ministerit vakuuttelevat, ettei pidä tehdä samoja virheitä kuin lähes kolmekymmentä vuotta sitten. Avustajat ovat kuulemma näin kertoneet.

Tulin mukaan Nurmeksen keskushallintoon kaupunginhallituksen pöydän ääreen vuoden 1988 kuntavaalien jälkeen. Sain tottua kj. Pertti Vainionpään tarkan markan politiikkaan. Siihen tuli heti mukaan tuskaa luomaan Suomen luottokelpoisuuden lasku, Neuvostoliiton kaatuminen, idän kaupan hiipuminen jne. Suomen vahvan markan politiikka oli tullut tiensä päähän. Suomi devalvoi. Valuuttaluotoilla toimineet yritykset joutuivat ahtaalle. Nurmeksessakin tehtiin muutana konkurssi. 

Erona tähän päivään oli, että rahaa ei ollut. Korkoprosentit olivat pilvissä. Suomen luottokelpoisuus oli kyseenalainen  meidän mahdollisissa rahoituslähteissä. Esko Aho joutui pääministeriuransa aluksi erottamaan Suomen pankin pääjöhtaja Kullbergin. Nurmeksen rahamarkkinoita seurasin "kauppalan" Op:n konttoritoimikunnan jäsenenä. Muistaakseni korkein myöntämämme käyttöluoton korkoprosentti oli 18 !!! 

Pääministerin onnistunut rahanhakumatka suuntautui Japaniin. Samaan aikaan Nurmeksen kaupunki aloitti kovan kustannusten taitto-ohjelman. Bomban vetovoima kaupungin matkailun helmenä oli hiipunut. Keskestelu kaupungin roolista matkailumme kehityksen takaajana alkoi kiihtyä.

Olimme syvällä mukana matkailubisneksessä. Linja oli valittu jo 70-luvulla. Jouduin vielä vähän myöhemmin Loma-Nurmeksen hallituksen pj:ksi. Jossain vaiheessa huomasin istuvani myös Bomba-Lomien hallituksessa. Tuon jakson edes vähäinen avaaminen melkein kirjan väärti on. 

Nurmeksen kaupunki menetti muutaman vuoden aikana lähes 500 työpaikkaa. Lihakunta, SOK:n sukkatehdas ja Nurmeksen Osuusmeijeri lopettivat toimintansa.  Viimeksi mainittu sulki juustolan muistaakseni vuoden 1995 alussa. Myös valtio supisti kaupungissa toimintojaan. Metsähallitus ja Tele ensimmäisinä. Vuosikymmenten saatossa Valtion virastolalo tyhjeni kokonaan. Nyt kaupungintalo toimii kiinteistössä.

Nurmekseen rakennettin paljon omakotitaloja 70- ja 80-luvuilla. Laamilaan, Kyrönrantaan ja Hyvärilään syntyivät nuorten perheitten omakotialueet. Kaupunkia kohdannut lama saattoi kohdata monia perheitä, joiden molemmat vanhemmat menettivät työpaikkansa.

Kuljin silloisen P-K:n kuolutuskuntayhtymän luottamustoimissa yhden äidinkielen opettajan kanssa. Hän toi esiin huolen perheitten jaksamisesta. Murrosikäiset teinit toivat ainekirjoituksessa esiin tuon ajan ahdistuksen ja suoranaisen hädän. Maailma nähtiin synkkänä. Nyt osa noista nuorista on korona-ajan isiä ja äitiä.

Suurin ero lähes kolmenkymmenen vuoden takkaisiin kokemuksiin on, että nyt on rahaa. Valtiovalta onkin luvannut kehysriihessä reilusti tukea eri rahoituskanavien kautta. Suomi saa sitä ihan olemattomalla korolla. Näin jatkuu vielä pitkään. Hyvä näin. 

Nurmeksen kaupungin oli selvittävä 90-luvun työpaikkojen menetyksistä ja verotulojen laskusta yksin. Kaupunkimme menetykset olivat kokoomme suhteutettuna paljon kovemmat kuin esim. Perloksen alasajo Joensuun seudulla 2000-luvun alkupuolella. Sinne saatiin tuntuvasti valtion tukea uusien korvaavien työpaikkojen luomiseen.

Me aloitimme 90-luvun alussa kuntana kovan sopeuttamisohjeman. Sen seurauksena kaupungin työpaikat alkoivat vähetä tuntuvasti (noin kolmannes). Kouluverkkolinjaus sai vauhtia. Kaikesta on selvitty. Silloin ei saatu korvaan merkittyä tukea. Nyt tilanne on siinä mielessä paljon helpompi. Juuri nyt valmistellaan tukia kaupunkimme yksinyrittäjille. Hyvä näin, toistan. Nyt julkisen velan osuus valtion bruttokansantuotteesta lähtee kovaan nousuun. Siitäkin selviämme. Italiassa se on jo 135 %. Meillä n. 70%.

Kaupungin keskushallistoa ja valtuustoa jakoi vielä lähes vuosikymmenen kaupungin vahva rooli Bomban alueella. Kaupunki hoiti matkailumarkkinointia Loma-Nurmeksen kautta. Siitä oli jatkuvia kärhämiä. Nurmeksen Sähkön PKS:lle myyntiä ennen käydyt mittelöt 90-luvun lopulla pysäyttivät koko kaupungin kehitystön pariksi vuotta. Kaikesta tästäkin on selvitty.

Kaupungin luottamuselimet ovet toimineet lähes koko tämän vuosituhannen kovin yksituumaisesti ja vastuullisesti. Hyväksi koettu tapa jatkukoon edelleen nyt uudessa Nurmeksessa. Koranan seuraamukset tuovat meille vielä monta pähkinää purtaviksi.