Karhu otti ateriansa mökkirannasta

Tiistai 9.6.2020 klo 4.10

Illalla kaupunginhallitukksen kokous loppui sopivasti kahdeksan jälkeen ja valmistauduin katsomaan iltauutisia ja A-studiota. Puhelin soi. Mökkinaapuri soitti ja kertoi meidän rannasta kuuluvan kovaa mäiskettä, normaalista poikkeavaa ääntä. Lähdin heti katsomaan. Naapuri oli mennyt katsomaan metelin aiheuttajaa. Karhu oli siellä pyydystämässä rantavedessä hirveä. Näin hän varoitti minua lähestyä mökkiä hiljaa.

Jätin auton vähän kaemmaksi ja hiivin rantaan. Karhu oli osittain hirven ruhon päällä vedessä ja repi siitä iltapalaa. Matkaa laiturilta ruholle oli noin 60-70 metriä. Heikko tuulen vire kuljetti ruhoa pois päin. Karhu söi noin vartin ja ui välillä rantaan lepäämään vähäksi aikaa. Tämä toistui kahden tunnin aikana neljä kertaa. Suuri itikoitten määrä pakotti meidät välillä sisälle. Enpäs muistanut napata kotoa mukaan pitkäputkista kameraa.

Karhu oli pieni, noin puolitoistavuotinen. Viime syksynä näin alueella emokarhun liikkuvan kahden pennun kanssa. Voi olla mahdollista, että ne yhdessä tappoivat ison hirven ja kävivät vuorotellen syömässä. Toinen piti vahtia maissa kaverin ollessa aterioimassa. 

Tämä oli toinen varma karhun syömä hirvi metsästysalueellamme tänä keväänä. Riihivaarasta löydettiin pari viikkoa sitten vasan koparat ja pää. Viime vuosina karhut ja sudet ovat seudulla lisääntyneet. Näin hirvikanta on nyt poikkeuksellisen huono verrattuna vuosituhannen alkuun. 

Itse elän sovussa petojen kanssa. Hirven metsästykseen osallistun. Pienriistaa en juuri enää metsästä. Eilisen illan näytelmä on luonnossa minulle mahdollista nähdä vain kerran eläissäni. Näin oletan. Kun on nähnyt mökillään kaikki Suomen neljä suurinta petoeläintä livenä, niin minulle on herännyt kunnioitus luonnon tasapainoa ja sen koviakin lainalaisuuksia kohtaan. Ihminen on kuitenkin se suurin peto.

Nyt on katsottava Areenalta Matti Vanhasen ministeriyteen johtaneet median näkemykset ja Keskustan arviointi. Toimittajilla on ollut kyllä tänä keväänä kylliksi kirjoitettavaa!  Varmaan kohta aletaan kaivaa kaiman vanhoja syntejä esiin.

Päivällä käymme katsomassa kaverin kanssa hirven ruhon jäännökset. Karhu jäi siihen ihan lähelle ja käy vielä pari kertaa syömässä. Maan omistajan palaa en tohtinut karhulta pyytää. Hirviporukoissa on tapana antaa hirven kaatopaikan maan omistajalle paisti kiitokseksi. Nyt on ukitettaville juhannuksena kerrottavaa. Lähtevätköhän lapsukaiset ukin kanssa metsään telttaan yöksi?

 

Kulmunin viestintäkoulutus ihan normaalia poliitikon valmentamista

Perjantai 5.6.2020 klo 12.21

Tämän viikon Suomen Kuvalehti uutisoi näyttävästi ministeri Katri Kulmunin Harri Saukkomaan viestintäyhtiön käyttämistä palveluista. Minusta on hyvä, että ministeri on hakenut apua esiintymistaitoonsa. Hyvä esiintymistaito tämän päivän median kynsissä on ensiarvoisen tärkeää. Ministerit ovat ensimmäisenä viestimässä päätöksiä tiedotusvälineille.

Kuka ministerin esiintymiskoulutuksen maksaa, onkin sitten jo vähän vaikeampi asia. Ministereinä on yleensä puolueiden puheenjohtajia ja muuten eri puolueissa keskeisessä asemassa olevia politiikkoja. Ministeriöistä on kerrottu, ettei aikaisemmin ole maksettu vastaavia koulutuksia. Tuosta vinkkelistä tuntuu kohtuulliselta, että puolueet huolehtivat edustajiensa viestintävalmiuden ylläpitämisestä ja sen kohentamisesta.

Eilen Katri Kulmuni teki äkkiä omat johtopäätöksensä ilmoittamalla maksavansa itse yli 50 000 €:n Tekir Oy:ltä ostetut palvelut. Tuossa hän kyllä hätäili. Mielestäni Keskustapuolueen tehtävä on maksaa syntyneet kulut. Koulutus on tapahtunut pääosin viime syksyn aikana. Mikä olisi sitten ollut lastun kohtalo, jos Suomen Kuvalehti ei olisi sitä nyt yli puoli vuotta koulutuksen jälkeen uutisoinut?  Kysymys jääköön lukijan itse vastattavaksi. Nyt media saa aikansa herkutella asialla, mikä on Keskustalle vahingollista kannatuksen muutenkin ollessa galluppien mukaan ennätysalhaalla.

Poliitikkoja on iät ja ajat priifattu ja valmennettu esiintymään yleisölle ja medialle. Muistuu mieleen Teiniliiton ja Turun opiskeluajat. Opiskelijaliikkeitä leimasi tuolloin vahva politisoituminen ja yhteiskunnan nopea demokratisoituminen rajun edunvalvonnan kautta. Taistolaiset taisivat olla vallankumoukseen valmiita ihan väkivallankin kautta. Siksi kovaa peli tuolloin oli.

Turun Yliopisto ja kauppakorkeakoulu ovat tehneet Suomessa keskustelu- ja väittelytaidon pioneerityötä jo yli 50 vuotta. Osakunnissa ja poliittisissa järjestöissä oli keskustelu- ja väittelykerhoja, joissa yhdessä ”parannettiin” maailmaa. Apuja saatiin myös ulkopuolisilta kouluttajilta.  Taisipa kerran yhden rahalaitoksen tapakouluttaja neuvoa meille villapaita-asuisille tytöille ja pojille vaatetuksen ja neuvottelujen vastapuolen mieltymysten merkityksen huomioimista tavoitteeseen pääsyn helpottamiseksi. Kun kutsuttiin demarit kylään, niin pöydälle laitettiin pari vaaleanpunaista kukkaa. Kokoomuksen kanssa harvoin saatiin pöytään ruiskaunokkeja, mutta aseteille taitettiin siniset lautasliinat. Myös neuvottelukumppaneitten juomamieltymyksiä selvitettiin. Porin Karhulla ja Olvilla oli ihan eri vaikutukset esim. taistolaisten seurassa.

Turussa vaikutti puheviestinnän lehtori, filosofian lisensiaatti Esko Vierikko. Hän on Turun ja koko Suomen merkittävimpiä puheviestinnän ja debatin kehittäjiä. Turussa monet opiskelijajärjestöt innostuivat viime vuosituhannen lopulla mukaan kehittämään viestintää ja argumentointia. Siellä järjestettiin poliittisen viestinnän ja debatoinnin SM-kilpailuja. 70-luvun aktivisti Jaakko Laakso voitti ainakin yhden kisan. Hän toimi myöhemmin myös kansanedustajana (1991 - 2011). 

Täällä puhutaan usein kiistelystä ja riitelystä. Minusta väittely on kiistelemisen vastakohta. Siinä kunnioitetaan vastapuolen näkemyksiä ja arvomaailmoja. Kiistelyyn ja riitelyyn kuuluvat edun tavoittelu, vallan käyttö ja vihamielisyys sekä pahan puhuminen toisen selän takana. Tunnetta on joskus mukana ihan paatokseen asti. Riitelyn jälkeen usein sen osapuolilta menevät puhevälit joksikin aikaa. Väittelyn jälkeen taas lähdetään yleensä hyvillä mielin kotiin tai poiketaan vielä yhdessä kahville johonkin kuppilaan ja kehutaan vielä opponenttia hyvistä vastaväitteistä. Onhan siinä vissi ero. 

Nyt lähdenkin kuuntelemaan Areenalta maan hallituksen sote-infoa. Siellä erityisesti minua kiinnostaa Savonlinnan (Soster) alueen asema lakiluonnoksissa. Aika näyttää jo lähiaikoina, olemmeko kulkemassa kolmentoista maakunnan aluejakoa kohti. Sehän on sama kuin vaalipiirien määrä. Vaalit tai kahdet se vaatii enkä tuota kehitystä hyväksy. Keskustan on terästäydyttävä, jos meinataan pitää kiinni kahdeksastatoista maakunnasta. Noita ajatuksia vähän edellisessä blogikirjoituksessani  arvailinkin.

Lukijoille hyvää alkavaa kesää ja juhannuksen odotusta!

 

Sote-lait lausunnolle vielä ennen juhannusta

Keskiviikko 27.5.2020 klo 13.11

Koronakiireet eivät ole pysäyttäneet sote-uudistusta. Sitä koskevat lakiluonnokset lähtevät äskettäin saatujen tietojen mukaan maakuntiin lausuntokierroksille vielä ennen juhannusta. Sanna Marinin johtama hallitus  tähtää siihen, että lakiesitykset annetaan eduskunnan käsiteltäviksi vielä tämän vuoden puolella joulukuussa.

Alustavien tietojen mukaan hallitus on edennyt työssään hallitusohjelman mukaisesti. Sote-lakiluonnokset lähtevät kahdeksantoista maakunnan pohjalta. Uusimaa on jaettu viiteen sote-alueeseen. Näin sote-alueita tulee olemaan 17+5 eli 22.

Muutama viikko sitten varsinkin Helsingin pormestari Vapaavuori vaati sote-uudistuksen pysäyttämistä koronapandemian takia. Hän ei ole yksin. Viiden ERVA-alueen johtohenkilöt ovat koko kriisin ajan pitäneet päivittäin tilannekatsauksia Valviran, STM:n ja VM:n kanssa. Sieltä on tihkunut tietoja, että viiden kanssa on paljon helpompi kokoustaa ja tehdä päätöksiä kuin kahdeksantoista maakunnan/sote-alueen.

Hallitusohjelmaan on kirjattu myös maininta ERVA-alueiden yhteistoiminnasta. Niinpä nyt kriisin aikaan ministeriöiden, Valviran ja yliopistollisten keskussairaaloiden on ollut mahdollista jo valmistella tuota hallitusohjelman kohtaa.

STM:n sote-lausuntoluonnoksesta on tihkunut tietoa, että siellä on maininta Uudenmaan viiden sote-alueen (HUS) yhteistoimintaelimen perustamisesta. Samalla pyydetään muita ERVA-alueita selvittämään yhtyeistoiminatelimen toimintaedellytykset.

Valitsemme maakuntiin suorilla vaaleilla luottamuselimet, kunhan saadaan valmista. Jos mainitsemani yhteistoimintaelimet myös toteutetaan, niin niihin valinta tapahtuu edelleen epäsuoralla tavalla. Sote-alueet nimeävät edustajat. Nytkin meillä toimii KYS-ERVA-alueella yhteistoimintaelin elin, jonka toimintaan olen osallistunut koko Siun soten ajan. Sillä ei ole juridista asemaa.

Lakiin tulee kirjata selvä maininta sote-alueen tehtävistä. Suorilla vaaleilla valitut luottamuselimet vastaavat päätöksen teosta. Jos lausunnolle tulevilla lailla perustetaan erva-alueille uudet yhteistoimintaelimet, niin niitten toimivalta on rajattava tiukasti. Se voi koskea esim. mahdollisten kriisien valmiudesta päättämistä ja koordinoimista.

Meillä on omalla ERVA-alueella kokemusta pienestä hajaannuksesta Savonlinnan ja Mikkelin kesken. Molemmillahan on omat sairaanhoitopiirinsä. Ei varmaan ole salaisuus, jos kerron, ettei heidän välillään yhteistyö toimi. Siihen ovat nyt muutamat ministerit sotkeentuneet. Pahimmassa tapauksessa koko sote-uudistus saattaa kaatua kahden pienen sairaanhoitopiirin keskeiseen välein selvittelyyn.

Keskustan ek-ryhmä on vahvasti ottanut kantaa, että Essoten ja Sosterin on yhdistyttävä. Parivaljakosta Soster haluaa liittoutua KYS:in. Samalla hajoaa näkemykseni mukaan koko Etelä-Karjalan maakunta. Sotella on maakunnissa iso painoarvo. 

KYS on pienin yliopistollinen sairaanhoitopiiri. Se vastaa pääasiallisesti meidän lääkärikoulutuksesta. ERVA-.alueemme sairaanhoitopiirien on yhtenäisellä käyttäytymisellä tuettava sitä. 

Viikko sitten Iltalehti  kirjoitti Savonlinnan tilanteesta aika suorasanaisen artikkelin. Taustalla on viime elokuinen tapahtumasarja, kun Antti Rinne, Krista kiuru ja Sirpa Paatero torppasivat Savonlinnan esh:n ulkoistamissuunnitelmat. Jotain siellä vastapainoksi ministerit lupasivat. Ollaan kuulolla.

Joensuun kentän toiminta jälleen vaakalaudalla?

Sunnuntai 17.5.2020 klo 11.14

Korona lopetti sisämaan matkustajalennot lähes kokonaan. Finnair julkistaa uudet lentoaikataulut heinäkuussa. Tämän aamun tietojen mukaan Finnair aloittaa ensin liikenteen paremmin kannattavilla kentillä. Tuoreet yhtiön suunnitelmat näyttävät siltä, ettei Finnair lennä esimerkiksi Jyväskylään, Kajaaniin, Joensuuhun, Kokkola-Pietarsaareen tai Kemi-Tornioon.

Monissa puheissa ja kirjoituksissa on viitattu koronapandemian muuttavan oleellisesti sen jälkeistä elämää. Palvelujen tuottamisessa otetaan käyttöön uusia tuotantomalleja. Niinpä Finnairkin käyttää nyt tilaisuutta hyväkseen ilmoittamalla, että aikaisemmin tappiollisten ja huonosti  tuottavien kenttien henkilöliikennetauko jatkuu ensi maaliskuulle asti.

Kun maailma alkaa palata uuteen normaaliin, niin kaikki toimijat seuraavat, miten korona on muuttanut ihmisten käyttäytymistä. Etäkokoukset, palaverit, webinaarit jne. ovat yleistyneet. Koulutustilaisuudet ja seminaarit - isommat ja pienemmät - toimivat myös moitteettomasti netin kautta. Niinpä Finnairkin seuraa, miten rajusti korona-ajan kokemukset vähentävät lentomatkustusta. Jos lentomatkustus vähenee oleellisesti, niin monilta sisämaan kentiltä lennot loppuvat kokonaan.

Maakuntamme lentokentän toiminnan jatkuvuus on aikaisemminkin ollut vaakalaudalla. Savo-Karjalan lentoja Finnair on muutaman vuoden välein ollut halukas keskittämään Kuopioon. Kova vääntö käytiin 2010-luvun alussa. Silloin maakuntamme edunvalvojat saivat tehdä töitä tosissaan, jotta henkilöliikenne Joensuusta Helsinkiin säilyi. Maakuntahallituksesta seurasin tuota taistoa ihan vierestä.

Vuosituhannen alkupuolella Joensuun kenttä vaati peruskorjauksia. Niitä on siellä tehty. Viime vuonna kentältä kulki 126 000 matkustajaa. Se on huomattavasti enemmän kuin esim. Jyväskylän 66 500 lentoasiakasta. Tänä vuonna Finavian piti päällystää maakuntamme kentän kiitotie ja toinen rullausteistä uudelleen. Töitä on nyt koronan takia lykätty toistaiseksi.

Kymmenen vuotta sitten maakuntaamme painettiin ulkomaan lentojen puuttumisella Joensuusta. Kansainvälisen lentokentän status saatiin vuodeksi, kun Estonian Air lensi vuorot muutaman kerran viikossa täältä Viroon ja takaisin. Voimakkaasti Viron valtion tukema toiminta kesti melkein koko vuoden2012 ja loppui kannattamattomana.

Kävimme kerran E A:n vieraana heti reitin auettua. Matkustajia ei ollut oolut reitille riittävästi ja näin toiminta loppui reitillä voimakkaasti tappiollisena. Poliittisesti Viron valtio ei voinut enää tukea reitin tappioita. Muistona on tuolta reissulta saatu pienoismalli Estonian Airin koneesta. 

Nyt maakuntamme edunvalvojien on liikkuvat vedettävä taakse ja ryhdyttävä tosi toimiin. Kainuun Sanomien mukaan Finnair on kutsunut Kajaanin kaupungin maanantaina eli huomenna neuvotteluihin. Niissä varmaan kertovat Kajaanin lentoreitin kohtalosta.  – Maakuntaliitto, kansanedustajat ja kaikki muut Pohjois-Karjalan edunvalvojat nyt töihin Joensuun lentoyhteyksien turvaamiseksi jatkossakin.

Valokuitu lisää kunnan vetovoimaa!

Torstai 7.5.2020 klo 10.55

Vuonna 2008 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto käynnisti "Kaista kaikille"-hankkeen. Sen tarkoituksena oli saada 99 % talouksista valokuidun piiriin. Tuo tavoite oli etenkin Keskustapuolueen toimintastrategiassa vahvasti esillä. Tuohon peittotavoitteeseen ei läheskään päästy. Isot operaattorit toimivat markkinaehtoisesti. Haja-asutusalueet eivät olleet heille tuottavia valokuidun kehittämiskohteita. Kuntiin ja seuduille syntyi omia yhtiöitä, jotka kuntien vahvalla tuella käynnistivät toimialueellaan mahdollisuuden saada talon nurkkaan valokuidun.

Seurasin Pohjois-Karjalan valokuituhankkeita läheltä maakuntahallituksen pöydän äärellä kolme vaalikautta, joista keskimmäisen hallituksen pj:na. "Kaista kaikille"-hankkeen myötä rakennettiin pilottina valokaapeli Lieksa - Nurmes. Se kierteli matkalla olevien kylien kautta Kuohattia myöten. Tuolloin Telekarelialta sai liittymän 400 €:lla. Silloista hintaa pidettiin kalliina. Nyt se on tonnin paikkeilla.

Maakunnissa toimivien paikallisten yhtiöitten valokuidun markkinointi on ollut vaikeaa. Meillä on ollut ja on varmaan jatkossakin valtuutettuja, jotka pysyvät mobiilisti tarjottavien 4G- ja tulevaisuudessa 5G-yhteyksien kannattajina. Jos menneinä vuosina viime vuosikymmenellä kuntien luottamushenkilöt yhtenäisinä olisivat olleet mukana markkinoimassa valokuitua, maassamme olisi nyt paljon kattavampi valokuituverkko. Liittymismaksutkin olisivat näin alhaisempia. Alkuvuodesta järjestelimme Telekarelian lainoja. Kiitettävästi valtuustot hyväksyivät ne yksimielisesti.

Isot toimijat pitävät huolen, että 4G-liittymiä saa halvalla. Niille luvataan suuria tehoja. Käytännössä me joudumme toteamaan, että maassamme on vielä paljon katvealueita. Netti ei toimi tai pätkii ajoittain. Tästä on omakohtaisia kokemuksia. Minulla on useampi erihintainen SIM-kortti. Mökillä kalleimmalla kortilla 4G toimii kohtalaisesti aina, vähän halvemmalla öisin. Halvimmalla liittymällä on kohtalainen 3G kenttä, jolla puhelut onnistuvat. Nettiin on turha yrittää. Taitavat operaattorit syöttää kalliimman kortin haltijoille leveämpää kaistaa omilla tekniikoillaan halvempien kustannuksella, tuumailin kerran aamukahvilla. 

Korona-aika on siirtänyt meidät digiaikaan. Tämän hetken etäkokoukset, etätyömahdollisuudet, webinaarit ja nettikurssit ovat nyt minun arkea, sillä lähes kaikki kokoukset ovat nyt netin kautta. Matkoihin käytetty aika jää vaikka blogikirjoituksille. Valtakunnallisesti muutos on suuri ja nykyisiä käytäntöjä otetaan paljon pysyvästi käyttöön koronan jälkeen. Valokuitua meidän on markkinoitava seuduillamme. Riittävä valokuituverkosto lisää harvaanasuttujen alueiden houkuttelevaisuutta. Se on vaan tosiasia.

Valtuuston kokouksia ei vielä ole pidetty täällä netin kautta. Sekin on kyllä mahdollista. Suljetun lippuäänestyksen järjestäminen taitaa vielä olla mahdoton järjestää, jos sellaiseen jouduttaisiin. Kaikilla valtuutetuilla normaali 4G ei toimi kotoa riittävän hyvin ja näin he joutuvat tulemaan fyysisesti paikalle. Käymäissäni ja johtamissani kokouksissa aina joku tippuu verkosta. Useimmiten he ovat langattomien verkkojen takana. Oma nopeuteni valokuidun päässä oli äsken yli 500 Mbs! Se riittää ja pitää"langoilla" illallakin. 

Nurmeksen viime valtuuston kokouksessa tehtiin aloite valtuuston kokousten videoinnista. Aloite on ihan ok. Oletan nyt, että kaikki valtuutetut alkavat kilvan markkinoimaan yhtiömme, Telekarelian valokuitua. - Se jos mikä kannattaa. Uuden Nurmeksen houkuttelevaisuus kasvaa. Meillä on paljon edullisia asuntoja tarjolla. Etätyö lisääntyy jatkossa. Työn luonne muuttuu enemmän urakkaluontoiseksi. Mittarijärjestelmiä on helppo räätälöidä tarpeen ja työn vaativuuden mukaan. Pomoa voidaan tavata vaikka skypen kautta tarvittaessa. 

 

Siirrymme koronan kanssa hallittuun hybridiaikaan

Tiistai 5.5.2020 klo 16.52

Eilen julkistettiin emeritusprofessori Martti Hetemäen johtaman "Exit- ja jälleenrakennustyöryhmän" raportti "Koronakriisin vaikutukset ja suunnitelma epeidemian hallinnan hybridistrategiaksi". Työryhmä koostuu pääosin eri ministeriöiden kansliapäälliköistä. Kaikilla on vahvaa osaamista ja lisäksi vankat tutkimukseen ja politiikkaan tukeutuvat verkostot. Viime yön käytin raportin läpi kahlaamiseen. Tosin olin tapani mukaan nukahtanut silmälasit päässä jossain vaiheessa. Aamulla jatkoin unien jälkeen paremmalla tarkkaavaisuudella.

Muutamassa blogissa olen ottanut kantaa Suomen tiukoista rajoitteista valmiuslain aikana. Nykemyksiäni ovat vahvistaneet eri ammattilehdistä luetut asiantuntijoiden julkaisut. Nyt vappuna luin uudelleen eremitusprofessori Martti Kekomäen uusimman kirjan ”Etiikasta Ekonomiaan – ja Takaisin”. On muuten täyttä asiaa.

Poikkeuslain varjolla säädetyt pakotteet olivat aluksi ainut oikea tapa toimia. Niillä saatiin kriisin akuuttitila nopeasti hallintaan. Siinä Suomi onnistui hyvin. Nyt olisin toivonut, että niillä alueilla, joissa sairaaloissa on runsaasti tyhjää tilaa, olisi voitu siirtyä vähän nopeammin "varovaiseen" arkeen.  Jos taas korona lähtee lisääntymään ja on pelättävissä teho-osastojen riittämättömyys, kiristetään taas rajoitteita. Onhan se jojoilua, mutta kuitenkin kriisiaikana mahdollista ja hyväksyttävää.

Maamme on niin erilainen väestörakenteeltaan, että samanaikaisesti yhtäläiset ja tasapuoliset olosuhteet purevat rajoitteina eri tavalla. Siinä mielessä kysyn itseltäni, onko tarpeen vedota aina perustuslakiin em. perustein. Suomi on laaja maa. Esim. riskiryhmiin kuuluvien määrät vaihtelevat alueellisesti hyvin suuresti. 

Pohjois-Karjalassa on rajoitteita hyvin kuultu ja toteltu ja näin viime päivinä ei  uusia tautitapauksia ole ilmennyt. Uudellamaallamaalla on ollut 120,9 tartuntaa/100 000 asukasta. Vastaava indeksi on maakunnassamme maan pienin eli 10,9. Eri toimijat ovat onnistuneet työssään. Meillä on 25 - 30 % väestöstä riskiryhmiin kuuluvia.

Pohjois-Karjalassa R0 on nyt reilusti alle yhden. Tauti ei kuitenkaan häviä kokonaan. Se on peikkona arjessamme. Laumaimmuniteetin syntyminen kestää vuosia. Näin Hetemäen raportin pohdinnassa todetaan. Rokote tulee markkinoille vasta sitten, kun se on satavarmasti tutkittu turvalliseksi. Toista narkolepsiaa ei haluta rokotteiden sivuvaikutuksena, kuten kävi sikainfluenssan jälkimainingeissa.

Maan hallitus sai raportin käyttöönsä ennen vappua ja on tarkkaan siihen paneutunut. Kun sitä lukee, niin ymmärtää maamme hallituksen vaikean roolin tehdä päätös tämän hetken tiedolla hallittuun hybridimalliin siirtymisestä. Ministereillä oli illalla ja tänä aamuna vaikeuksia antaa selkeitä vastauksia eilen tekemilleen päätöksille tai paremmin sanottuna linjauksille, joilla muutos Suomen avautumisessa tapahtuu vaiheittain.

 Koronapandemia on Suomessa ja etenkin täällä Pohjois-Karjalassa suvantovaiheessa. Kun rajoitteita löysätään, on taas uhka epidemian uudelleen kiihtymisestä ja tehohoitokapasiteetin ylikuormittumisesta tai jopa riiittämättömyydestä. Nyt eilen tehtyjen hallituksen linjausten jälkeen on tarkasti seurattava uusien koronatapausten kehittymistä ja tarvittaessa nopeasti reagoitava.

Niitä ryhmiä, joille tauti on erityisen vaarallinen, on suojeltava tartunnalta. Eilen minuun kolahti geriatrian professori Marja Jylhän haastattelu, jossa hän toi esiin vanhusten tuntemuksia. ”Voidaanko kieltää tapaamasta kuudenkymmenen avioliittovuoden jälkeen kuolinvuoteella viimeisiä hetkiä viettävää puolisoa?” kysyi professori. Eiliset linjaukset mahdollistavat järjestää tiloja, joissa tapaaminen onnistuu ”turvallisesti”. Käytännössä saattaa vaan olla vaikeuksia luoda suositusten mukaista ympäristöä, jolla sitten turvataan riittävä suoja kaikille. Entäs hankaluudet vuodeasiakkaiden kanssa?

Omaiset ovat minulta kyselleet, miksi Siun soten alueella ei ole hankittu vanhusten hoitolaitosten pihalle kontteja läheisten tapaamisia varten. Näin on joissakin laitoksissa toimittu. Viime viikolla tiedustelin mahdollisuutta. Silloin asiaan suhtauduttiin kielteisesti. Valtiovallan ohjeistuksissa ei tuollaisesta tapaamismuodosta ole mainintaa. Jos sitten sattuu laitoksessa joukkosairastuminen, niin sitten helposti kysytään, miksi on toimittu omavaltaisesti. Nytkin koulut odottavat ohjeita, kuinka mahdollistetaan turvallinen koulunkäynti puolentoista viikon päästä. Elämme vahvasti normien ja ohjeistuksen aikaa.

 

Ho-hoi! Mitä kuuluu sote-rintamalle?

Tiistai 28.4.2020 klo 12.59

Vajaa kaksi kuukautta stten ERVA-alueemme sairaanhoitopiiriemme hallitusten puheenjohtajina otimme kantaa vaativien hoitojen keskittämisasetuksesta. Siinä toimme esille mm. potilasnäkökulmaa, hoitojen kokonaisuutta ja ehkä tärkeimpänä hallitusohjelmaan jo kirjatun sote-rahoituksen muuttamisen maakuntien todellista tarvetta vastaavaksi. Saatteeksi valtiovalta sai vielä vaatimuksen, että koronaepidemiasta koituneet shp:ien kulut on valtion korvattava suoraan pakvelujen tuottajille. KYS:lle avio oli tuolloin n. 50 ja Siun sotelle n. 20 milj. €.

Sitten alkoi korona painaa päälle. Se on totaalisesti hallinnut julkista keskustelua. Olenkin jo kysellyt, missä vaiheessa sote-uudistus on. Kyllä sote-uudistus etenee koronaepidemiasta huolimatta. Näin minulle on vastattu. Odottelen julkisuuteen rahoituksen kriteerejä tarvevakioidusti  laskettuna. Niitä on valtiovallan taholta lupailtu tällä viikolla.

Sote-rahoituksen koelaskentoja on tehty jo useammat. Nyt on tainnut vaan käydä niin, että osalle maakuntia, sairaanhoitopiirejä, on tulossa todelliset tarvevakioidut kulut huomioiden isoja muutoksia nykyiseen. Oletan, että nimenomaan rintamailla tarvevakioitu rahoitus laskee valtiolta tulevia sote-tuloja oleellisesti. Pohjois-Karjalan tyyppisille maakunnille taas laskelmat ovat edullisempia. Näin hallitus hakee sellaisia laskelmia, jotka hallituspuolueet voivat poliittisesti tuoda äänestäjilleen julkisuuteen.

Paras-hankkeen aikana ajettiin suurempia terveydenhuollon perusyksiköitä.  Ne eivät toteutuneet. Erikoissairaanhoidon keskittäminen ERVA-alueille oli vahvasti esillä ennen Sipilän hallitusta. Silloin päätettiin nykyisestä maakuntajaosta, joka on nyt muuttunut 17+5. Uusimaa jaetaan viiteen sote-yksikköön.

Historiassa laman ja poikkeusolojen aikoihin ja niitten jälkeen on tehty uudistuksia. Niin uskon nytkin käyvän. Digiloikka ei jää ainoaksi. Viimeisessä Kuntalehdessä Helsingin kaupungin pormestari Jan Vapaavuori haastattelun lopussa ottaa esille sote-uudistuksen. Hän toteaa hyvin ykskantaan, että valtiovallan pitää nykyisessä tilanteessa perua ja siirtää kustannuksia aiheuttavia uudistuksia.

Sote-väelle Vapaavuori  antaisi nyt rauhan hoitaa ihmisiä ja palata myöhemmin normaaliin arkeen. Hän viittaa sote-uudistukseen. Se on mega-luokan uudistus ja on näin pormestarin mielestä äärimmäisen huonosti ajoitettu. Hän muistuttaa vielä, että sote-uudistuksen rahoitus on niin iso ja riidanalainen kysymys ja että sen valmistelu tässä vaiheessa on hyvin kyseenalainen.

Tiedämme, että koronaepidemian ja poikkeustilan takia yliopistolliset sairaalat pitävät lähes päivittäin tilannekokouksia STM:n ja THL:n kanssa. Hyvä näin. Kyllä siellä on helppo muutakin suunnitella. Tuoreessa muistissa on ministeriön virkamiesjohdon vahva kanta viiden yhteistoimintaalueen muodostamisesta. Asiasta käytiin Kokoomus-johtoisen hallituksen aikaan kovaa vääntöä. Nyt kriisin aikaan aikaisemmin torpattu kokonaisuus on oiva hetki nostaa uudelleen esille. Jan Vapaavuorem on helppo sitten yhtyä ERVa- johtajien ja STM:n sekä THL:n johdon tueksi. Sanonpahan vaan: "Ei hyvä Pohjois-Karjalan ja Tikkamäen kannalta." 

 

Lapset kouluun??

Perjantai 24.4.2020 klo 8.04

Tein tämän kirjoituksen osittain jo alkuviikosta. Nyt muokkasin sen julkaistavaan muotoon. En ole kasvatusammattilainen. Niinpä  tarkastelen  koronaepidemiaa lääketieteellisesti, epidemiologisesti ja myös vähän talouden kannalta.

Huolenani on myös koronapandemian jälkeisestä ajasta selviäminen taloudellisesti  Suomena ja Eurooppana. Meitä kiinnostaa, miten Italia ja Espanja selviävät taloudellisesti. Maailman talous on nyt melkoisessa heiluriliikkeessä. On ymmärrettävää Suomen hallituksen harjoittama tukipolitiikka. "Terveitä" yrityksiä on autettava laman yli.  Nyt on kiinnitettävä huomiota epidemian kestoon Sen pitkittyessä lasku  kasvaa entisestään. Itse seuraan R0-indeksin kehitystä. 

Lancetissa (maailman johtava lääket. julkaisu) julkaistu meta-analyysi tuli siihen tulokseen, että koulujen sulkeminen on jokseenkin hyödytöntä.  Tuo kuulostaa kovalta väitteeltä.  Tosin jonkin verran biostatistiikkaan perehtyneenä minun on pakko sanoa, että tutkimusmenetelmät vähän herättivät ajattelua

Tosiasia on, ettei  koronaan ole lääkettä eikä rokotetta.  Sen pysäyttää vain laumaimminiteetti. Jos tauti jossain maassa onnistutaan taltuttamaan rajuilla rajoitteilla, niin jostain päin maailmaa se putkahtaa esille. Tämän päivän tiedon mukaan CIVID19 ei ole lapsille niin vakava kuin ikääntyneemmille ihmisille.

Laumaimmuniteetin saavuttamiseksi tarvitsemme ihmisiä, jotka voivat sen ”turvallisesti” sairastaa. Jotkut tutkijat arvelevat, ettei  korona tartu lapsista kovin herkästi. Opettajat ovat sitten vaarassa ja kuljettavat taudin koteihinsa. Suojainten käytöllä ja sijoittamalla lapsia turvavälein luokkiin asiaa voidaan helpottaa.

Pienelle koululaiselle kotonaolo on myös jonkinlainen riski, jos siellä asiat eivät ole kunnossa. Pari päivää sitten varhaiskasvatuksen ammattilaiset tulivat vahvasti ulos. He näkevät, että koronan jälkeen meille lankiaa jälkiseuraamusten hoidossa vielä iso lasku oireilevien lasten hoidossa. Toissapäivänä lastenlääkärit totesivat saman ja kiirehtivät koulujen avaamista.

Lisäksi on turha kuvitella, että vasta lukemista opiskelevat olisivat erityisen tehokkaita etäopiskelijoita. Hinta koulunkäynnin loppumisesta on korkea ja hyödyt vähintäänkin epäselvät. Isompien lasten kohdalla etäopetuksessa on päästy hyvään vauhtiin. Lisäksi koulukiusatuille tämä opetustyyli sopii.

Nykyään näyttää, että Suomi on unohtanut peruskoulun tehtävän. Viro ja Norja ovat viime aikoina muistuttaneet, että koululaitoksemme tehtävänä on tuottaa yhteiskuntakelpoisia ihmisiä, tulevaisuuden rakentajia. Länsimaissa näyttää olevan luonnonlakina, että 15 prosenttia väestöstä valuu sujuvan lukutaidon ulkopuolelle. He eivät ole lukutaidottomia, mutta heidän kykynsä saada selvää teksteistä alittaa yhteiskunnan vaatimukset. Siis tämä 15 prossaa ei ymmärrä lukemaansa tekstiä.

Niinpä he eivät osaa tehdä työhakemusta, eivät kykene opiskelemaan tai selviä virastojen lomakkeista ilman apua. Suomessakin arvioidaan olevan puoli miljoonaa tällaista ihmistä! He eivät selviä yksin arjen vaatimuksista.

Olemme siinä mielessä kummallinen valtio, että meillä pudokkaiden suhteellinen määrä on kolmanneksen muita länsimaita pienempi. Olemme onnistuneet melko keskitettynä yhteiskuntana pitämään lukutaidon korkeana. Siitä saamme olla ylpeitä. Opettajakuntamme on ollut aina motivoitunut työhönsä. Onpa puhuttu kutsumusammattilaisista. Korkeat PISA-tulokset ovat tuosta kaikesta tiedossamme.

Viimeisen vuosikymmenen aikana on kuitenkin tultu alamäkeä, hitaasti mutta varmasti.
Jos emme tee tälle asialle mitään, alisuoriutujiemme määrä vajoaa 15 prosenttiin Suomessakin. Sitten olemme eurooppalaista keskivertokansaa. Valitettavasti se näyttää nykyisessä maailmanmenossa olevan vakio. Euroopan opetuksen tasoa käsittelevistä julkaisuista käy ilmi, että sama ilmiö läpäisee kaikki länsimaat. Hyväksymmekö me suomalaiset tuon kehityksen?  Onko se uusi normaali?  

 

Vauhdikas viikko takana

Lauantai 18.4.2020 klo 11.06

Maamme hallituksella oli vauhdikas pääsiäinen. Pyhinä vastuuministerit saivat selvitettäväkseen pieleen menneen kohuliikemieheltä tilatun suojamaskitilauksen jälkipyykin. Sen selvittely jatkuu vielä pitkään eri oikeusasteissa.

Kasvomaskikaupoilla ison tilin tehnyt Onni Sarmaste ehti jo viikolla panna rahan kiertämään ostamalla puolen millin Bentleyn ja Porschen. Ei varmaan miehen viimeisiä käteisvaroja takavarikkoon laitettu tutkinnan ajaksi. Vastaavanlainen liikemies oli aikoinaan Peter Fryckman. Yhdistävä tekijänä näille herroille on asianajaja, kohujuristi Kari Uoti. Hän tuli meille tutuksi veljensä Jussin kanssa kasinotalouden aikoihin viime vuosituhannen lopulla mm. mediatalojen nurkanvaltaajana. 

Uudenmaan eristyksen purkaminen oli hallitukselle vaikea. Vielä huhtikuun ensimmäisellä viikolla johtavat epidemiologit, virologit ja sairaanhoitopiirien johtajat olivat eristyksen jatkamisen kannalla. Siun soten toimitusjohtaja tuli yhteisesti sovituilla mielipiteillä julkisuuteen maakuntalehden välityksellä.

Maan talouden sukeltaminen ja pelko sen jatkohoidosta sai maan taloudellisesta kehityksestä vastaavat henkilöt vahvasti harkitsemaan pakotteiden purkua jo päätettyä aikaisemmin. Sulku alkoi purkautua heti keskiviikkona. Nyt meidän on vaan toivottava, että suomalaiset osaavat suojautua riittävästi ja noudattavat muita rajoitteita. Tauti joka tapauksessa lisääntyy. Suomi on seurannut tarkkaan Ruotsia. Onnistuuko Ruotsi valitsemallaan tiellä ja säästyy talouden rajulta notkahtamiselta. Siellä taudin eteneminen on alkanut hiukan laantumaan. 

Ruotsi valitsi "antaa mennä" -tyylin. Siellä hyväksyttiin, että kuolleita tulee. Sairastuneitten ja koronaan kuolleiden määrä lähti heti jyrkkään kasvuun. Eurooppa kauhulla seurasi sekä Ruotsin että Britannian valitsemaa linjaa. Lopulta Ruotsillakin hermot pettivät ja siirryttiin osittaisten rajoitteiden linjalle.

Suomi valitsi taudin "hidastamisen" linjan. Silloin tauti leviää eri rajoitteiden, pakotteiden kautta huomattavasti hitaammin. Tämä linja valittiin, koska haluttiin laajassa maassa sairaaloiden kapasiteetin riittävän tautiin sairastuneille.Tällöin tauti kestää kuitenkin pitempään ja kansa ei pakotteiden vuoksi liiku. Yrityselämä ja kansantalous sakkaavat rajusti. 

Useat vaikutusvaltaiset korona-asiantuntijat muuttivat näkemyksiään Uudenmaan eristyksen purkamiselle myönteiseksi. Myös poliittiset paineet pääkaupunkiseudulla olivat käyneet koviksi. Hallituksen sisällä osa keskustaa vastusti Uudenmaan eristyksen purkua. Eduskuntaryhmän pj. Antti Kurvinen kyllä hyvin perusteli juristina hallituksen linjauksen A-studiossa. Itse en hyväksy vastakkainasettelua. Näin Suomen oli aika varovasti alkaa avautumaan.

Uudenmaan eristyspäätös tehtiin yhdessä opposition kanssa. Marin julisti jo ennen pääsiäistä olevansa eristyksen purkamisen kannalla. Sellainen linjaus oli rivien välistä luettavissa. Siitä Kokoomus ja PS saivat vauhtia. Saa nähdä, millaisia näytelmiä saamme vielä nähdä tällä vaalikaudella, kun alkaa laskun maksamisen aika. Vielä ehtii jotain pelastaa. Ottakaa, hyvä hallitus, oppositio mukaan isoja koko kansaan vaikuttavia linjauksia tehdessänne. Se on kaunis ele, joka helpottaa vaalikauden loppuvuosia. 

Koronakin helpottaa. Maamme hallitus palaa arkeen. Maamme talouden tasapainottamiseksi tarvitaan erillinen koronavero. Sen prosentin päättämisessä tarvitaan yksituumaisuutta ja näin myös opposition mukana olo. Helposti ajaudumme sisäpoliittiseen kriisiin. Pääministeripuolueen kannatus on nyt pandemian aikana noussut raketin lailla. Sieltä päästään kyllä kiven lailla alaskin. Uudet vaalit kesken hallituskauden kiiltävät varmaan opposition lähihorisontissa. Ne ovat ainakin Keskustalle iso mörkö.

Keskustan kannatus ei ole saanut isossa kuvassa hyvästä kriisin hoidosta vastaavaa nostetta. Nyt seuraamme tarkasti kuinka esim. yksinyrittäjille luvatut tuet realisoituvat. Lintilä on vastuuministerinä hoitanut pestinsä hyvin. Kuitenkin kentältä olen kuullut tuen saamisen kriteerien olevan monelle maakuntamme yksinyrittäjälle liian tiukat. 

Edellisessä kirjoituksessa totesin Italian julkisen talouden velkaantumisasteen olevan 135 % kansanbruttokansantuotteesta. On selvää, että EU:n kovasti velkaantuneitten maitten talouksien saaminen siedettävään kuntoon aiheuttaa jäsenmaitten kesken kovaa keskustelua. Mauri Pekkarinen viime viikolla kirjoituksessaan asiaa valaisi. Kukin maa huolehtikoon omista velvoitteistaan. Siihen on helppo yhtyä.  Ministeri Lintilä väläytti viikolla, että Euroopan Keskuspankki joutuu vakavasti miettimään jopa maitten velkojen osittaista anteeksiantoa. Jos siihen mennään, tasapuolisuus maitten kesken on toteuduttava. EU:n tavoite julkisen velan suhteeksi on 60 %. 

Muistelua kolmen vuosikymmenen takaa

Sunnuntai 12.4.2020 klo 18.44

Olen viettänyt muutaman päivän mökkielämää täysin irti tavan arjesta ulkoillen ja lukien sekä nukkuen. Yleensä olemme olleet pääsiäisen lasten kanssa jossain päin Suomea hiihtokeskuksissa kelien mukaan. Nyt on ollut aikaa palauttaa mieliin, miten olen kokenut aikaisemmat taantumat. 

Muistan hyvin 80- ja 90-lukujen taitteen hulvattoman menon. Pankit syytivät rahaa markkinoille. Elettiin vahvan markan aikaa. Harri Holkeri oli pääministeri ja Rolf Kullberg johti Suomen pankkia. Nyt talousoppineet käyvät keskustelua, kumpi, koronaepidemia vai 90-luvun talouskatasrofi on pahempi voitettavaksi. Nuoret ministerit vakuuttelevat, ettei pidä tehdä samoja virheitä kuin lähes kolmekymmentä vuotta sitten. Avustajat ovat kuulemma näin kertoneet.

Tulin mukaan Nurmeksen keskushallintoon kaupunginhallituksen pöydän ääreen vuoden 1988 kuntavaalien jälkeen. Sain tottua kj. Pertti Vainionpään tarkan markan politiikkaan. Siihen tuli heti mukaan tuskaa luomaan Suomen luottokelpoisuuden lasku, Neuvostoliiton kaatuminen, idän kaupan hiipuminen jne. Suomen vahvan markan politiikka oli tullut tiensä päähän. Suomi devalvoi. Valuuttaluotoilla toimineet yritykset joutuivat ahtaalle. Nurmeksessakin tehtiin muutana konkurssi. 

Erona tähän päivään oli, että rahaa ei ollut. Korkoprosentit olivat pilvissä. Suomen luottokelpoisuus oli kyseenalainen  meidän mahdollisissa rahoituslähteissä. Esko Aho joutui pääministeriuransa aluksi erottamaan Suomen pankin pääjöhtaja Kullbergin. Nurmeksen rahamarkkinoita seurasin "kauppalan" Op:n konttoritoimikunnan jäsenenä. Muistaakseni korkein myöntämämme käyttöluoton korkoprosentti oli 18 !!! 

Pääministerin onnistunut rahanhakumatka suuntautui Japaniin. Samaan aikaan Nurmeksen kaupunki aloitti kovan kustannusten taitto-ohjelman. Bomban vetovoima kaupungin matkailun helmenä oli hiipunut. Keskestelu kaupungin roolista matkailumme kehityksen takaajana alkoi kiihtyä.

Olimme syvällä mukana matkailubisneksessä. Linja oli valittu jo 70-luvulla. Jouduin vielä vähän myöhemmin Loma-Nurmeksen hallituksen pj:ksi. Jossain vaiheessa huomasin istuvani myös Bomba-Lomien hallituksessa. Tuon jakson edes vähäinen avaaminen melkein kirjan väärti on. 

Nurmeksen kaupunki menetti muutaman vuoden aikana lähes 500 työpaikkaa. Lihakunta, SOK:n sukkatehdas ja Nurmeksen Osuusmeijeri lopettivat toimintansa.  Viimeksi mainittu sulki juustolan muistaakseni vuoden 1995 alussa. Myös valtio supisti kaupungissa toimintojaan. Metsähallitus ja Tele ensimmäisinä. Vuosikymmenten saatossa Valtion virastolalo tyhjeni kokonaan. Nyt kaupungintalo toimii kiinteistössä.

Nurmekseen rakennettin paljon omakotitaloja 70- ja 80-luvuilla. Laamilaan, Kyrönrantaan ja Hyvärilään syntyivät nuorten perheitten omakotialueet. Kaupunkia kohdannut lama saattoi kohdata monia perheitä, joiden molemmat vanhemmat menettivät työpaikkansa.

Kuljin silloisen P-K:n kuolutuskuntayhtymän luottamustoimissa yhden äidinkielen opettajan kanssa. Hän toi esiin huolen perheitten jaksamisesta. Murrosikäiset teinit toivat ainekirjoituksessa esiin tuon ajan ahdistuksen ja suoranaisen hädän. Maailma nähtiin synkkänä. Nyt osa noista nuorista on korona-ajan isiä ja äitiä.

Suurin ero lähes kolmenkymmenen vuoden takkaisiin kokemuksiin on, että nyt on rahaa. Valtiovalta onkin luvannut kehysriihessä reilusti tukea eri rahoituskanavien kautta. Suomi saa sitä ihan olemattomalla korolla. Näin jatkuu vielä pitkään. Hyvä näin. 

Nurmeksen kaupungin oli selvittävä 90-luvun työpaikkojen menetyksistä ja verotulojen laskusta yksin. Kaupunkimme menetykset olivat kokoomme suhteutettuna paljon kovemmat kuin esim. Perloksen alasajo Joensuun seudulla 2000-luvun alkupuolella. Sinne saatiin tuntuvasti valtion tukea uusien korvaavien työpaikkojen luomiseen.

Me aloitimme 90-luvun alussa kuntana kovan sopeuttamisohjeman. Sen seurauksena kaupungin työpaikat alkoivat vähetä tuntuvasti (noin kolmannes). Kouluverkkolinjaus sai vauhtia. Kaikesta on selvitty. Silloin ei saatu korvaan merkittyä tukea. Nyt tilanne on siinä mielessä paljon helpompi. Juuri nyt valmistellaan tukia kaupunkimme yksinyrittäjille. Hyvä näin, toistan. Nyt julkisen velan osuus valtion bruttokansantuotteesta lähtee kovaan nousuun. Siitäkin selviämme. Italiassa se on jo 135 %. Meillä n. 70%.

Kaupungin keskushallistoa ja valtuustoa jakoi vielä lähes vuosikymmenen kaupungin vahva rooli Bomban alueella. Kaupunki hoiti matkailumarkkinointia Loma-Nurmeksen kautta. Siitä oli jatkuvia kärhämiä. Nurmeksen Sähkön PKS:lle myyntiä ennen käydyt mittelöt 90-luvun lopulla pysäyttivät koko kaupungin kehitystön pariksi vuotta. Kaikesta tästäkin on selvitty.

Kaupungin luottamuselimet ovet toimineet lähes koko tämän vuosituhannen kovin yksituumaisesti ja vastuullisesti. Hyväksi koettu tapa jatkukoon edelleen nyt uudessa Nurmeksessa. Koranan seuraamukset tuovat meille vielä monta pähkinää purtaviksi.

Ajankohtaista

Tiistai 7.4.2020 klo 14.46

Maamme hallitus on juuri aloittanut kaksipäiväisen kehysriihen. Heidän tehtävänsä ei ole helppo. Koronaepidemia laittaa koko hallitusohjelman monilta osin uusiksi. Ministerit ovat olleet etukäteen kovin niukkasanaisia lisäbudjetin yksityiskohdista. Velkaa valtio ottaa lisää kaksinumeroisen miljardiluvun verran. ja ensimmäinen luku ei ole todennäköisesti yksi. Illalla kuulemme median kautta väliaikatietoja. Sitten olemme viisaampia.

Minulle tulee jonkin verran tiedusteluja, miten hoidamme varautumista koronaa vastaan eri tahoilla. Tämän palstan kautta avaan muutamaa kysymystä. Niistä toki on jo kirjoitettu joissain medioissa.

Siun soten johtoryhmä on jaettu kolmeen ryhmään. Niistä yksi viikon kerrallaan työskentelee Tikkamäen M5-talon neljännessä hallintokerroksessa. Muut kaksi ryhmää tekevät etätöitä. Näin pienennetään koronan tarttumisriskiä.

Nurmeksen kaupungin johtoryhmästä kaksi seitsemästä on paikalla fyysisesti kaupungintalolla. Lisäksi paikalla on aina yksi kunkin toimialan toimistohenkilö. Näin pystytään pitämään yllä kaupunkilaisille minimi palvelutaso. Kaupungintalolla ollaan vuorotellen. Näin kaupungintalon väestä epidemian aikana enemmistö työskentelee vuorollaan etänä.

Kaupungin johtoryhmä kokoontuu normaalisti kahden viikon välein. Nurmeksen oma pandemiatyöryhmä aloitti Teams-kokoukset  3.4. alkaen puheenjohtajanaan kaupunginjohtaja. Kaupunginhallituksen seuraavat kokoukset pidetään etänä Teamsin kautta, seuraava on 20.4. Luottamuselimet kokoontuvat puheenjohtajien kutsusta tarvittaessa.

Yksinyrittäjille ohjataan kaupungin kautta 2000 euron helikopterirahoitusta. Kaupunginjohtaja on ilmoitettu Nurmeksen kaupungin yksinyrittäjien tuen yhteyshenkilöksi. On mielenkiintoista nähdä, kuullaanko kehysriihessä Suomen Yrittäjien tj. Pentikäisen toiveita. Hän esitti äskettäin, että valtio ottaisi hoitaakseen yritysten sosiaalivakuutusmaksut koronaepidemian pahimmiksi kuukausiksi. 

Kaupungin koulujen kahden koulun jakelukeittiöstä aletaan jakaa oppilaille ruoka-annoksia. Se tapahtuu kahden kolmen annoksen erissä. Jakelu alkaa 15.4. Se suoritetaan kolmena päivänä viikossa ti - to. Yksityiskohdat päättää ruokahuoltopäällikkö. Hallintojohtaja vastaa tarkemmasta tiedottamisesta vielä paikallislehden kautta.

 

APTJ-hankkeesta ylilääkäreiltä vahva ulostulo

Tiistai 31.3.2020 klo 12.09 - Alla

Neljä sairaanhoitopiiriä (Vaasa, Keski-Suomi, Essote ja Siun sote) ovat uusimassa asiakas- ja  potilastietojärjestyelmiään yhteisellä hankkeella.  Vain Epic ja Cerner olivat tarjouksessa mukana. Heiltä saatiin tilaajien tarvetta vastaat tarjoukset. Tunti ennen viime perjantain Siun soten hallituksen kokousta saimme sähköpostiimme ylilääkäreiden allekirjoittaman APTJ-hanketta vastustavan kannanoton. Se tuli täysin puun takaa. 

Alla on virkavastuulla toimivien virtanhaltijoiden selonteko asiasta. On valitettavaa, että kaikki tieto ei ole kulkenut Siun sotessa. Perjantaina päätettiin uuden APTJ:n suunnitteluun lähtemisestä. Ylilääkäreitten kannanotossa tuotiin  esille, että Siun sote on hankkimassa Apotin, josta on ristiriitaisia kokemuksia. Eilen hankintaa toteuttanut toimija valitsi ohjelman toimittajaksi Cernerin, 

Alla on tänään julkisuuteen tullut tiedote:

Yhteisen potilastietojärjestelmän rakentamisen aika on nyt

Kaupunginhallitus etäkokouksiin

Tiistai 31.3.2020 klo 8.28

Eilisen kaupunginhallituksen kokouksen pidimme Pielis-Areenassa. Näin viime torstain valtuuston kokouksen yhteydessä sovimme. Tilaa siellä on. Paikka on tarkoitettu liikkumiseen ja näin salin peruslämpötila on ehkä jotain 17 - 18 astetta. Viluhan siinä tahtoo tulla paikallaan istuessa. Viime torstaista viisastuneena kokousväki oli pukeutunut olosuhteitten mukaisesti.

Eilen tutkimme valmiudet järjestää jatkossa luottamuselinten kokoukset sähköisesti. Se onnistuu mm. Teamsin kautta. Peruutin ensi maanantain huhtikuun ensimmäisen kokoksen. Sähköinen kokouskäytäntö aloitetaan 20.4. Edellisellä viikolla 15.4. järjestämme hallitukselle koulutustilaisuuden ja testaamme järjestelmän toimivuutta jäsenten kodeista. Kaikilla ei ole valokuitua ja näin on mahdollista, että 4 G ei aina riitä pitämään järjestelmää pystyssä. 

Jos joidenkin hallituksen kokoukseen osallistuvien kodeista nettiyhteyden toimivuuden kanssa on ongelmia, niin heillä on mahdillisuus osallistua kokoukseen kaupungintalolla hallituksen kokoushuoneessa. Siellä ovat myös kaupunginjohtaja, hallintojohtaja sekä hallituksen puheenjohtaja. Meillä on myös koko ajan saatavilla yhteys tekniseen tukeen. 

Valmiuslain aikana hallintosääntöä tulkitaan sen hengen mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että johtoryhmä voi tehdä kiireellisyyttä vaativia päätöksiä. Ne hyväksytään toimielimissä jälkikäteen. Tarvittaessa voidaan hallitus ottaa koolle välittömästi noudattamatta neljän vuorokauden koollekutsumisaikaa. Myös hallituksen puheenjohtajisto on tarvittaessa valmis kokoontumaan. Näin varmistamme hallinnon toiminnan. Tuollaiselle käytännölle kaupunginhallitus antoi siunauksen. 

Kaikilla kunnilla on oma päivitetty valmiussuunnitelma. Nyt on kyse sen toteuttamisesta käytännössä. Kaupungintalolla johtoryhmä järjestää vuorotteluun perustuvan läsnäolon. Kaupungin hallinto hoidetaan poikkeusoloissakin. Osa henkilökunnasta on etätöissä. Nurmeksen pandemiatoimikunnan puheenjohtajana toimii kaupunginjohtaja. 

Eilen hyväksyttiin viimeiset Valtimon ja Nurmeksen talouisarviot lähetettäviksi tarkastuslautakunnille ja sieltä edelleen valtuustolle. Uuden Nurmeksen kaupunginhallitus on aloittanut vastuullisesti toimintansa. Sama välillä keskusteleva kulttuuri jatkukoon. Näin yhdessä selätämme koronaepidemiankin.

Siun soten hallitus otti digiloikan

Sunnuntai 29.3.2020 klo 21.22

Koronavirusepidemia on Siun soten johdossa otettu vakavasti myös kokouskäytäntöjä kehittämällä. Omalla toiminnallamme meidän on  katkaistava mahdolliset tartuntareitit. Toimitusjohtaja palasi toissa tiistaina lomamatkaltaan rapakon takaa. Hänkin on esimerkillään ollut uskollisesti kotona kahden viikon karanteenissa ja sieltä on etätyönä nettiyhteyksien kautta täysipainoisesti osallistunut kuntayhtymän johtamiseen.

Aloimme heti epidemian laajuuden paljastuttua tutkia, miten järjestämme puheenjohtajiston ja hallituksen kokoukset. Parhaat valmiudet ne oli toteuttaa Microsoft Teamsin kautta. Järjestimme pari kertaa harjoittelun. Kuntayhtymällä on omasta takaa asiantuntevaa teknistä apua. Itselleni nettipalaverit ja sähköiset kokoukset olivat tuttua maakuntaliiton hallitustyöskentelyn ajoilta. Silloinen tekniikka rajoitti kyllä osallistujien määrää. 

Toissapäivän Siun soten hallituksen sähköiseen kokoukseen osallistui enimmillään 28 henkilöä. Siun soten hallituspöydän äärellä ovat läsnä 11 varsinaista hallituksen jäsentä, kolme valtuuston puheenjohtajaa ja kahdeksan kuntapaikkalaista puhe- ja läsnäolo-oikeudella sekä virkamiehistä toimitusjohtaja ja hallintojohtaja. Ennen varsinaista hallituksen kokousta olevaan toimitusjohtajan infoon osallistuu johtoryhmä.

Perjantain kokouksessa toimin itse fyysisesti Tikkamäeltä M5:n auditoriosta. Siellä on ajanmukainen av-tekniikka ja siellä olivat paikalla myös  kokouksen sihteeristö sekä mahdollisesti kokouksen aikana tarvittava tekninen ja juridinen apu. 

Kokous sujui ilman suurempia ongelmia. Tekniikka toimi.  Oma koneeni tosin katkaisi kerran yhteyden. Minulla oli toinen kone vieressä auki ja tekninen apu ripeästi avasi linkin uudelleen.

Kokouksen lopussa pidettiin vielä nimenhuuto, jossa jokainen kokouksen osanottaja kuittasi nimellään, että on saanut kokouksen aikana pyydetyt puheenvuorot. Puheenvuoroja pyydettäessä oli välillä ohjelman kanssa hitautta. Ennen pykälän käsittelyn lopettamista pj:n kannattaa pitää välillä pieniä taukoja, jotta osallistujat ovat täysin mukana. 

Mielestäni kokouksen asialista ensimmäiseen sähköiseen kokoukseen oli liian pitkä. Puheenjohtajana koin kokouksen johtamisen raskaammaksi kuin tavan kokouksen. Johtui varmaan osin jännityksestäkin ja jatkuvasta kahden, kolmen näytön seuraamisesta. Kokous kesti tasan neljä tuntia. Puolessa välissä oli viiden minuutin biobreikki.

Usein kriisien aikaan uusia toimintamalleja otetaan käytäntöön. Uskon sähköisten kokousten jatkossa lisääntyvän. Niistä kertyy vuositasolla eri puolilta maakuntaa oleville osanottajille suuri ajallinen säästö. Seuraavaan Siun soten hallituksen kokoukseen viemme läpi kokeneempina. Ohjelman tarjoamat kaikki palvelut on vielä tutkittava.

Lukijoille koronavapaata kevättä.  

Uudet virukset otettava vakavasti

Sunnuntai 22.3.2020 klo 19.30

Muistamme  menneiltä vuosikymmeniltä aasialaisen, hongkongilaisen, hullun lehmän taudin, sikainfluenssan, sarsin, mersin, lintuinfluenssan ja ebolan. Ne koettelivat länsimaista yhteiskuntaa omalla tavallaan. 

Koronavirus tuli puun takaa. Rokotteen kehittäminen siihen vie noin vuoden. Lisäksi virus on helposti tarttuva ja ärhäkkä tunkeutumaan keuhkojen syvimpiin osiin aiheuttaen lopulta keuhkokuumeen. 

Varsinkin ikäihmisille ja nuoremmillekin heikkokuntoisille ja yleissairaille korona on vaarallinen. Italian korkeat kuolinluvut ovat huolestuttavia. Suomessa on toimittu vastuullisesti säätämällä valmiuslaki. Meidän harva asutus vaikeuttaa pandemian etenemistä, kunhan muistaisimme noudattaa annettuja ohjeita.

TV:n Italiasta välitetyt kuorma-autojen koronaan kuolleiden kuljetuskolonnat krematorioihin helpottavat valmiuslain sisällön ymmärtämistä. Näin jälkikäteen arvioituna Kiina reagoi väkirikkaana maana aivan liian hitaasti Wuhanin tartuntoihin.

Tämän viikon HS:n liitteessä on asiatuntijoitten tekemä laaja artikkeli tartuntataudeista ja virusten käyttäytymisestä. Jo kaksi vuotta sitten tutkijoilla oli tiedossa "tauti X". Uuden koronaviruksen nopeus kuitenkin pääsi yllättämään meidät. Otettiinko tutkijoitten arviot tuosta tuntemattomasta taudin aiheuttajasta sitten tosissaan.

Usein kaupallisuuden joukkoon hukkuu moni oivallus. Aikoinaan joukko kemistejä taisteli uhmakkaasti CFC-yhdisteitä vastaan. He olivat huomanneet ponnekaasujen hävittävän maapalloa uv-säteiltä suojaavaa otsonikerrosta. Lisääntyvä uv-säteily oli jo tunnettu ihosyövän riskitekijä. Lisäksi kasvava uv-säteily nopeutti maapallon aaviloitumista.

Otsonikerroksen tuhoutumisriski tajuttiin vasta, kun "Perhe on pahin" tv-sarja:ssa alettiin puhua CFC-yhdisteiden käytön vaikutuksesta otsonikatoon ja  uv-säteilyn lisääntymiseen, mikä aiheutti suuren riskin saada ihosyövän. Tutkijoitten kolmenkymmenen vuoden työ palkittiin myöhemmin Nobelin palkinnolla.

Selviydymme koronaepidemiasta. Noudatetaan annettuja ohjeita tartuntariskin minimoimiseksi. Sitten odotamme, millä asenteella maailman mahtimaat suhtautuvat mm. maapallon lämpenemiseen YK:n seuraavassa ilmastokokouksessa.

 

Palaammeko säännöstelyn aikaan?

Sunnuntai 22.3.2020 klo 8.26

Kylläpä tavara on kortilla! Tuo toteamus viittaa sodan jälkeiseen aikaan, kun kansalle oli jaettu säännöstelykupongit. Näin elintarvikkeiden haluttiin riittävän tasaisesti kaikille niitä haluaville. Samalla vaikeutettiin hamstraamista.

Alaluokilla joskus 50-luvun lopulla koulun ruokalasta sai perunoitten kanssa  neljä lihapullaa. Sekin oli säännöstelyä - santsikierroksella vain pelkkää ruskeaa kastiketta potaattien päälle. Viinakortti oli käytössä ajalla 1944 - 1970.

Tämän vuosituhannen aikana monien tuotteiden valmistus on loppunut Suomessa. Suomalaiset yritykset eivät ole pärjänneet kilpailussa kotimaassa suuria kappalemääriä valmistaville ja halpatyövoimaa käyttäville lähinnä Aasian maissa toimiville yrityksille. Sinne moni suomalainenkin toimija on siirtänyt tuotantonsa. Nyt globaalin koronaepidemian aikana tämä ikävä tosiasia on realisoitunut mm. joittenkin hygieniatuotteiden loppumisena.

Suoritin menneellä viikolla yritykselleni ihan tavan täydennystilauksen kulutustavaroista. Jotkut tuotteet oilivat  vähissä, mm. maskeja sai vain tietyn määrän tilatusta.

Tänä aamuna valtamedioista sai lukea, että koronavirustestien tekeminen vaarantuu suunnitellussa mittakaavassa, kun testeissä tarvittavat muoviosat ovat loppumassa. Perusterveydenhuollossa rajoitetaan terveydelle ei kiireellisten asiakkaiden hoitoa maskien loppumisen pelossa. Tuo on jo totta parin sairaanhoitopiirin alueella.

Koronaviruspandemia on yllättänyt kaikki poliittisilla ja taloudellisilla vaikutuksillaan. Suomessakin kuviteltiin alkuvaiheessa, että epidemia pysähtyy ja selviämme säikähdyksellä. Globaalissa maailmassa olemme niin vahvasti toisistamme riippuvaisia. Monet tärkeät toiminnot ja tuotteiden valmistus ovat siirtyneet ja keskittyneet  kovan kilpailutuksen myötä meitä kauemmaksi. "Kriisiaikoina" tarvittavien tuotteiden valmistamista lähempänä, maan omana tuotantona varmasti harkitaan Se tosin sitten maksaa. 

Eurooppa ei ole enää talousmahti. USA ja Kiina hallitsevat maapalloa. Nyt meillä saattaa olla edessä finanssikriisiä huomattavasti suurempi lama. Se tappaa yrityksiä ja luo tuskaa. Meillä on kaksi tappavaa mörköä: korona ja lama. Nyt mennään kuitenkin ensin terveys edellä.

Valmiuslaki tuo velvotteita kunnille

Perjantai 20.3.2020 klo 13.11

Valmiuslain linjauksia toteutettaessa on meidän tarkasteltava huolella, että käytämme kaikki voimavarat järkevästi koronaepidemian torjumiseen ja sen aiheittamien vahinkojen minimoimiseen. Tämä koskee niin julkista kuin yksityistäkin sektoria. On varottava tekemästä myös hätiköityja päätöksiä.

Turvallisuuden järkkyminen näkyy meidän arjessa. Valtiovalta on tehnyt raskaita päätöksiä pandemian torjumiseksi. Valmiuslain toteuttaminen on vapauttanut kunnilta henkilöstöresursseja.

Hämmästelin aamulla, kun kuulin mm. Joensuun ja Lieksan suunnittelevan yt-neuvottelujen käynnistämistä. Se ei ole eduksi kuntien imagolle. Voidaanko vapautuvia henkilöstöresursseja käyttää pandemian torjumiseen? Voidaan.

Maakunnassamme on 17 000 yli 70-vuotiasta valmiuslain hengessä määrätty kotiin ja välttämään liikkumista väen keskuudessa. Tuosta joukosta Siun sote huolehtii 5 000 henkilöstä eri muotoisten laitos- ja asumispalvelujen kautta kunnon ja terveyden mukaan. Loput 12 000 asuvat sitten kodeissaan  yksin, parisuhteessa, tullen omillaan toimeen. Kunta on myös heistä vastuusta.

Kuntiin on perustettu pandemiatoimikunnat. Niitten kokoonpanot ovat tulleet Siun sotelle 16.3. mennessä. Näitten ryhmien tehtävänä on huolehtia, että kunnissa, omissa kodeissaan olevat yli 70-vuotiaat saavat esim. kaupasta ruokaa ja muita asumiseen liityviä palveluja. Tehtäviin ei vaadita kovin raskasta täydennyskoulutusta. Kyse on arjen asioitten hoitamisesta. Aiheesta on lähtenyt tänää kuntiin selkosuomella kirjoitettua postia Siun sotesta. Nurmes toimii tässä esimerkillisesti. 

Uskon, että jokaiselle valmiuslain toimepiteiden takia "toimettomaksi" joutuneelle löytyy ihan järkevää työtä.- Näin jokainen koemme tärkeäksi lenkiksi huolehtiessamme toisistamma. 

Aurinkoista ja koronavapaata viikonloppua.

Koronavirusepidemian vaikutukset Nurmeksessa

Keskiviikko 18.3.2020 klo 13.29

Olen saanut tiedusteluja kaupungin toimista koronavirusepidemian vuoksi. Maanantaina kaupunginhallitus keskusteli aiheesta. Alla on kaupungin eilen julkaistu tiedotote toimenpiteistä. Terveydenhoitoon liittyvää tietoa on Siun soten sivuilla, www.siunsote.fi

Ajankohtaista:

Koronavirustilanteen vaikutukset Nurmeksen kaupungissa

Tiedote 17.3.2020

 

Maan hallitus linjasi 16.3.2020 lisätoimenpiteistä koronavirustilanteen hoitamiseksi Suomessa. Toimenpiteet astuvat voimaan keskiviikkona 18.3. ja ovat voimassa 13.4. saakka.

https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallitus-totesi-suomen-olevan-poikkeusoloissa-koronavirustilanteen-vuoksi.

Nurmeksen kaupunki noudattaa hallituksen linjausta.

Varhaiskasvatuksen toimintayksiköt ja esiopetus toimivat normaalisti.

Perusopetuksen 1-3 luokkien lähiopetus jatkuu niiden vanhempien lapsille, jotka työskentelevät yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisillä aloilla. Lisäksi poikkeuksena järjestetään erityisen tuen päätöksen saaneiden oppilaiden lähiopetus sitä tarvitseville. Erityisen tuen oppilaiden vanhemmat, joilla on mahdollista pitää oppilas kotona, menettelevät näin.

 

Perusopetus ja lukiokoulutus järjestetään etäopetuksena tai muilla tavoin. Koteihin tiedotetaan asiasta erikseen.

Ylioppilaskirjoitukset järjestetään perjantaina 13.3. annetun, erillisen aikataulun mukaan.

 

Seuraavat liikunta- ja harrastetilat ja toiminnot ovat suljettuna ajalla 17.3. - 13.4.2020 ellei toisin ilmoiteta:

• Jäähalli
• Porokylän koulun liikuntasali
• Kirkkokadun koulun ylä- ja alasali
• Valtimotalo
• Vanhan Keskustan koulun liikuntasali
• Kuntalaisten Talon (alakerta) nuorisotila/kerhotila
• Kaupungin järjestämät soveltavan liikunnanryhmät
• Avoin päiväkoti
• Karjalankadun ATK-luokka ja kokoustila
• Kuntouttava työtoiminta päättyy toistaiseksi sekä omana toimintana että ostopalveluna

 

Ajalla 18.3. – 13.4.2020 suljettuna ovat

• Ylä-Karjalan kansalaisopisto kurssit peruttu (kansalaisopistontoimisto palvelee normaalisti)
• Nurmeksen kirjasto ja Valtimon pitäjän kirjasto (myös omatoimikirjasto)
• Kopin museo ja Ikolan museo
• Kaikille avoimet koulutustilaisuudet hyvinvointilautakunnan avustusten hakemisesta perutaan
• Kirjastoauto ei liikennöi

 

Avustusta hakevat voivat edelleen saada ohjausta avustusten hakemiseen, mutta yleiset opastustilaisuudet 24.3. klo 9-11 ja 14-16 sekä 25.3. klo 16-18 perutaan. Palveluohjaaja Teija Simonen auttaa hakemusten jättämisessä ajanvarauksella sekä Nurmeksessa että Valtimon pitäjässä.

Kaupungintalo ja Kuntalaisten talo ovat toistaiseksi avoinna, mutta asiointi suositellaan hoitamaan ensisijaisesti puhelimitse tai sähköpostilla. Osa henkilöstöstä siirtyy etätöihin.

Yhteystiedot löytyvät osoitteesta:  www.nurmes.fi/yhteystiedot. Yhteystietoja voi etsiä www-sivuilta myös sivuston ylälaidasta löytyvän hakutoiminnon avulla. Huomaathan, että voit rajata hakutuloksia Sivut, Henkilöt ja Dokumentit -välilehdillä.

Kaupungin toimielimet (valtuusto, kaupunginhallitus, lautakunnat) kokoontuvat normaalisti, muiden toimielinten kokoontumista vältetään.

Terveydenhuoltoa koskevista asioista tiedotusvastuu on Siun sotella.

Lisätietoja:

• Asko Saatsi

kaupunginjohtaja

04010 45001

asko.saatsi(at)nurmes.fi

• Petri Moilanen

hyvinvointijohtaja

04010 45101

petri.moilanen(at)nurmes.fi

 

Elämme monenmoisten huhujen aikaa

Keskiviikko 18.3.2020 klo 8.52

Huhu on juorun ja maineen jumalatar  Sen merkitys korostuu kriisien aikana. Koronaviruksen aiheuttama pandemia hallitsee nyt niin virallista mediaa kuin someakin. Maaperä on otollinen kaikenlaisille huhuille. Yhteiskunnan terveyteen ja talouteen vaikuttavat tekijät antavat kaikelle tiedolle hyvän kasvualustan. Joskus sen alkuperän ja todellisuuden tarkistaminen on vaikeaa ja raja niitten välillä joskus hämärtyy. 

Vajaa viikko sitten läheinen ihminen sanoi kuulleensa työpaikallaan, että Nurmeksen terveyskeskuksessa on neljä italialaista koronapotilasta karanteenissa. Tieto oli tälle henkilölle tullut "varmasta" lähteestä, Siun soten henkilökunnalta. "Kaikki kuulemma jo kaupungilla asiasta tietävät", oli henkilö tokaissut asiasta tietämättömälle. Minunhan se olisi pitänyt tietää Siun soten hallituksen puheenjohtajana. 

Selvitin heti Siun sotesta Nurmeksen "varmat" koronatapaukset. Juttu oli täyttä "potaskaa". Lisäksi en usko, että joku terveyskeskuksen henkilökunnasta on ollut huhun alkulähde tai varmistaja. Yleensä kertoja vahvistaa juttuaan auktoriteeteilla uskottavuuden lisäämiseksi. Sitähän on juuri vaitiolovelvollinen terveydenhoitoalan ammattilainen. Lisäksi kerrottakoon, että mahdolliset koronakaranteenit hoidetaan Tikkamäellä Joensuussa, ei Nurmeksessa.

Viikko sitten kävin kaupungin puolesta toivottamassa kaupunkiimme tervetulleeksi kansainvälisen reittiseminaariväen. Yhdellä luennoitsijalle Brysselistä sattui olemaan italiainen nimi. Kyllä siellä pari osanottajaa kuiskutteli, ettei vieras vain tule epidemia-alueilta. No hän ei ollut kuukausiin vieraillut ko. seuduilla.

Bomba Spassa on saattanut vierailla Kontiolahden ampumahiihtokisojen vieraita lomailemassa kisojen sulkeutumisen takia. Näin maaperä oli altis kaikenlaisille tarinoille. Yhdelltä aasialaistaustaiselta tutkijalta Itä-Suomen Yliopistosta kuulin kokemuksia parin viikon takaa. Kyllä hän oli tuntenut ahdistusta, kun osa ihan lähipiiristä selvästi alkoi karttaa ko. aasialaisen seuraa.  

Tässä muistuu mieleen opiskeluaikojen ekavuodet 70-luvun alusta, kun aloin leveällä savon murteella juttelemaan tuntemattomalle turkulaiselle bussipysäkillä. Kyllä hän usein otti pari askelta sivuun ja sieltä arvioi, kannattaako keskusteluun vastata. Ylleensä aina juttuun päästiin.

Antiikin Kreikassa huhu, feme oli salaperäinen jumaluus, joka puhui ihmisten kautta, mutta oli heidän yläpuolellaan. Se oli sukua myytille. Sota-ajoilta on groteski esimerkki Enlannista ensimmäisen maailman sodan ajoilta. Huhu kertoi, että Englantiin oli rantautunut valtava venäläisarmeija. Siitä oli tarkkoja havaintoja eri puolilla saarivaltiota. Juttu sai villiäkin käänteitä.

Brittihuhun taustalla oli hiven totuutta. Edinburgiin oli saapunut muutamia tuhansia amerikanvenäläisiä. He olivat sotilaita ja olivat matkalla avuksi länsirintaman taisteluihin! Onneksi ketään apuun tulleista amerikkalaisista ei ehditty tappaa. 

Erva-alueen kannanotto

Perjantai 13.3.2020 klo 21.19

Viime perjantaina KYS-Erva-alueen viiden sairaanhoitopiirin hallitusten puheenjohtajat kokoontuivat Jyväskylässä. Teimme illan asioista kannanoton, joka toimitetaan sote-vastuuministereille ja virkamiehille sekö sosiaali- ja terveysvaliokunnalle.

Julkilausuma
12.3.2020

Alueelliset erityispiirteet tulee huomioida keskittämisasetuksessa

Sosiaali- ja terveysministeri Krista Kiurun tulee huomioida Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (KYS-erva) sairaanhoitopiirien yhteinen kanta keskinäisestä työnjaosta keskittämisasetuksen valmistelussa. Tällä varmistetaan erikoissairaanhoidon järjestäminen sopimuksella KYS-erva -alueella vielä kevään 2020 aikana.

Keskittämisasetukseen tulee saada joustoja, joilla turvataan päivystystoiminta ja vaativan tason leikkaukset keskussairaaloissa. Päivystys- ja leikkaustoiminnan jatkuminen turvaa tulevaisuudessa alueella tehtävän sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyön ja parantaa potilasturvallisuutta.

Sanna Marinin hallituksen tulee pitää kaksin käsin kiinni alueiden elinvoimasta. Työvoiman saannin kannalta on tärkeää, että lääketieteellinen osaaminen säilyy koko KYS- erva -alueella aivan sen läntisiä ja eteläisiä osia myöten. Osaamisen ja työpaikkojen keskittyminen muutamaan isompaan kaupunkiin ei ole kestävä ratkaisu.

Erikoissairaanhoitoa pitää mielestämme voida tarkastella ERVA-alueittain kokonaisuutena. Jokaisella alueella on omat erityistarpeensa, mutta myös vakiintuneet ja hyväksi koetut käytännöt ja toimiva infrastruktuuri. Ne ovat alueiden vahvuus, eivät heikkous. Se, mikä sopii läntisessä Suomessa, ei välttämättä päde Suomen toisella reunalla. Miksi siis rikkoa se, mikä ei ole edes säröillä?

Keskittämisasetuksessa ja sote-uudistuksessa on mielestämme tärkeää huomioida potilasnäkökulma ja hoidon kokonaisuus. Kunnat pitävät yllä erva-alueita ja sairaanhoitopiirejä, jotta potilaat saisivat hoitoa kohtuullisen matkan päästä kotoa. Hallitusohjelman kirjaus sosiaali- ja terveyspalvelu- uudistuksen rahoituksen muuttamisesta maakunnallisia tarpeita vastaavaksi on hyvä. Tarvevakioitu malli huomioi muun muassa väestön ikärakenteen, sairastavuuden ja työllisyysnäkökulmat. Hallitusohjelman kirjauksessa on hyvä pysyä myös Uudenmaan erillisratkaisussa.

Keskittäminen ei mielestämme vähennä, vaan se lisää kustannuksia. Esimerkiksi Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on laskenut, että asetuksen mukaisessa toimintamallissa vuosikustannukset nousisivat usealla miljoonalla eurolla. Tähän meillä ei ole varaa.

Me KYS-erva -alueen sairaanhoitopiirien puheenjohtajat annamme täyden tukemme sairaanhoitopiirien virkamiesjohdon yhteiselle kannanotolle keskittämisasetukseen tehtävistä muutoksista. Poliittisista päättäjistä ja ministeri Kiurusta on nyt kiinni, kuinka helposti saavutettavaa, laadukasta ja inhimillistä erikoissairaanhoito on.


Aira Kietäväinen, hallituksen puheenjohtaja
Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä Essote

Matti Kämäräinen, hallituksen puheenjohtaja
Pohjois-Karjalan sote-kuntayhtymä Siun sote

Leila Lindell, hallituksen puheenjohtaja
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Pekka Nousiainen, hallituksen puheenjohtaja
Itä-Savon sairaanhoitopiiri Sosteri

Markku Rossi, hallituksen puheenjohtaja
Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri