Yhteystiedot

Matti Kämäräinen
Haapalahdentie 12
75530 Nurmes
0500263470

Pikakysely

Hyväksytkö koko maakunnan terveyspiiriin siirtymisen palvelurakenteen parantamiseksi?

Itäisen Suomen on hyökättävä tosissaan Tilastokeskuksen väestöennusteita vastaan

Sunnuntai 27.11.2022 klo 9:42

Kuntataloudessa lihavat vuodet ovat takana. Parin vuoden ajan kunnat ovat kirjanneet hyviä tuloksia. Siihen ovat osaltaan vaikuttaneet valtiovallan jakamat koronatuet. Ne on myönnetty pääasiallisesti alueiden väkiluvun mukaan. Meidän harva asutus ja pandemiaohjeiden kurinalainen noudattaminen eivät päästäneet tautia kurittamaan yhteiskunnan rattaita samalla voimalla kuin rintamailla. Näin arvioni mukaan ne ovat olleet koronaan sairastavuuteen nähden kuntatalouden kannalta myönteisiä.

Olin muutama viikko sitten Itä-Suomen Unionin Foorumissa Kuopiossa. Toissa päivänä kokoontuivat samassa paikassa Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueiden hallitukset ja johtoryhmät yhteiseen YTA-seminaariin. Molemmat tapahtumat olivat onnistuneita. Tieto lisää tuskaa ja nytmeidän on viimeistään yhdessä tiivistettävä edunvalvontaa yli maakuntarajojen. Turhalle politikoinnille potku persuksiin.

Ita-Suomen_unioni

Nyt uskon alueittemme päättäjien ymmärtävän, että vain aidolla ja tiiviillä yhteistyöllä yli puoluerajojen pystymme taistelemaan tilastokeskuksen meille niin synkkiä väestöennusteita vastaan. Perinteisenä alueittemme puolustajana Keskustan kannatus on vajonnut kymmenen prosentin tuntumaan. Alhosta on nyt Kuopion puoluevaltuuston innoittavana noustava.             Kuva: Itä-Suomen Foorumista



           Itäsuomen kansanedustajien määrä laskenut

Muiden valtapuolueiden edustajien määrä omassa ryhmässään on vähentynyt Itä-Suomen Unionin alueella. Näin meidän yhteinen voima puolueiden kautta Arkadianmäellä on vähentynyt. Viimeisten vuosikymmenten aikana Itä-Suomen Unionin alueen vaalipiirien kansanedustajien määrää on tarkistettu asukasluvun suhteessa eteläisen ja läntisen Suomen eduksi. Perussuomalaisten pääagenda on jossain muualla kuin aluepolitiikassa, jolla kehitetään maamme reuna-alueita.

Jotta ymmärrämme tilanteen, niin avaan vähän tilastoja. Vielä viime vuonna Kymenlaakson, Etelä-Karjalan. Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Kainuun ja Pohjois-Karjalan (Itä-Suomen Unioni) maakunnissa asui noin 900 000 asukasta. Nyt tilastokeskuksen ennuste vuodelle 2040 näille alueille on yli 100 000 ihmistä vähemmän. Se on tuntuvasti enemmän kuin pelkästään Joensuun asukasluku. Mukaan tarvitaan tuohon väki katoon Kontiolahti ja Liperi. Tuosta vertauksesta väkikadon suuruusluokan hyvin ymmärtää.

Menneinä vuosikymmeninä reuna-alueiden maakunnat selättivät Tilastokeskuksen ennusteet ja maakuntaliitot päivittivät niitä kohdalleen. Nyt viimeisten vuosien väkiluvun kehitys on ollut vielä heikompaa. Jos pikaista muutosta ei parempaan tule, niin 750 000 asukkaan raja Itä-Suomen Unionin maakunnissa alittuu jo vuonna 2040. Nykyinen Venäjän tilan jatkuma pahentaa ennustetta pahimmassa tapauksessa tuntuvasti!

                      Työvoimapula kasvun esteenä                       

Tällä hetkellä alueemme yritysten kasvun esteenä on työvoimapula. Riveriassa opiskelee noin 700 venäläistä. Aikaisempina vuosina suurin osa sieltä valmistuvista itäisen naapurimaan opiskelijoista on jäänyt tänne töihin. Maittemme suhteet ovat viilentyneet ja raja-aitaakin Niiralaan aiotaan pätkä rakentaa. Todennäköisesti myös venäläisten opiskelijoiden osuus vähenee tuntuvasti. Mistä sitten Riveria saa tilalle uusia opiskelijoita, joiden määrä vaikuttaa koulun rahoitukseen. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Tarvitsemme tänne nuoria töihin ja etenkin naisvaltaisia työpaikkoja. Tilastot tuolla sektorilla kertovat karua kieltä. Vuonna 1990 Itä-Suomen Unionin maakuntien alueilla syntyi yli 12 000 lasta. Viime vuonna, 30 vuotta myöhemmin luku oli noin 6 000 eli syntyvyys oli puolittunut tuossa ajassa. Jos emme saa alueillemme nuorta väkeä, niin syntyvyys jatkaa edelleen samaa rataa. Vuonna 2050 syntyy Itä-Suomessa 3 000 lasta. Puolittuminen tapahtuu tuolloinkin kolmessa vuosikymmenessä. Sitten nykyinen syntyvyyden lasku realisoituu vuonna 2070. Silloin Itä-Suomessa vain 2 000 lasta näkee päivän valon eli saman verran kuin Etelä-Savossa syntyi vuonna 1990!

                Kriisikuntakriteerejä tarkasteltava uudelleen

Huomenna Nurmeksen kaupunginvaltuusto hyväksyy lähes miljoonan euron alijäämäisen talousarvion. Tämän päivän tiedoilla seurantavuosilla 2024 – 2025 alijäämä kasvaa lineaarisesti lähes kolmeen miljoonaan euroon. Kun saamme uuden kaupunginjohtajan, hän saa ensitehtäväkseen kaupungin talouden tervehdyttämisen. Nyt alkavalla kehityksellä kertyneet ylijäämät on äkkiä syöty. Se on tehtävä yhdessä hallintokuntien kanssa. Jo pari vuotta sitten kuntaliitto ennusti sote-rahoituksen siirtyessä valtiolle kuntien veroprosentteihin kohdistuvan vuosilla 2024 – 2029 tuntuvat kuntaveroprosentin korotukset.

Paljoa ei lohduta, että kuntatalouden ahdingon jaamme monien kuntien kanssa. Valtiolta ei paljon apuja tule. Soten vaje on tällä hetkellä ministeri Paateron mukaan 0,7 miljardia euroa. Ministeri Linden arvioi sen syksyllä miljardiksi. Tarkkaa lukua ei kukaan tiedä. Melkoisen sumuverhon läpi katsotaan ensi vuoteen. Meidän maakunta on kuitenkin askeleen muuta Suomea edellä. Eni viikolla puristamme TA2023-2025 joulukuun valtuustokäsittelyyn.

Maan seuraava hallitus iskee kautensa alussa kuntien rahoitukseen eli valtionosuuksiin saadakseen rahaa hyvinvointialueille. Maamme velkaantumisvauhtia on myös tuntuvasti hidastettava ja mahdollisesti pysäytettävä. Tämä on ainakin gallupkärjen vaalikenttäpuheissa esillä. Jos kriisikuntakriteerejä ei löysätä, niin tänä päivänä vahvoihinkin kuntiin saatetaan saada vieraaksi VM:n setiä ja tätejä. Kuntien valtion ohjaus lisääntyy.  Toivon, että tämä synkistely ei toteudu!

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Hannu Mikkilä Keskustan P-K:n piirin johtoon

Lauantai 19.11.2022 klo 23:18

Tänä päivänä Keskustan Pohjois-Karjalan piiri piti syyskokouksen Karelia AMK:n tiloissa Joensuussa. Paikalla oli noin sata järjestöaktiivia eri puolilta maakuntaa. Nurmeksesta olivat paikalla kaikki kokousedustajat, sillä tiesimme ennakkoon puheenjohtajan valintaan liittyvän äänestyksen. Kokous valitsi minut puheenjohtajakseen. Osasin odottaa pitkää kokousta, sillä päätettävänä oli mielenkiintoisia asioita. Kokous kestikin peräti kuusi tuntia. Yllättävän hyvin järjestöväki jaksoi olla paikalla lähes täysilukuisena.

Keskustan piirin puheenjohtajana on tänä vuonna toiminut Jertta Harinen. Hän jäi opintovapaalle 15.10.2022 alkaen, minkä jälkeen puheenjohtajan tehtäviä ovat hoitaneet piirin varapuheenjohtajat Hannu Mikkilä ja Anna Vauhkonen. Jertta Harinen ilmoitti edelleen, ettei hän ole käytettävissä puheenjohtajan tehtäviin ensi vuonna. Nurmeksen Keskustan paikallisyhdistys esitti Hannu Mikkilää uudeksi puheenjohtajaksi.

Keskustanuoret esittivät Keskustapiirin uudeksi puheenjohtajaksi Ville Toivasta Joensuusta. Mikkilän ja Toivasen välillä käytiin suljettu lippuäänestys, joka päättyi Mikkilän eduksi äänin 65 – 21. Varapuheenjohtajiksi valittiin myös äänestyksen jälkeen neljästä ehdokkaasta Milla Martikainen Lieksasta ja Kirsi Koppinen Liperistä.  Tämän päivän kokouksessa valittiin uusi piirihallitus yksimielisesti paikallisyhdistyksistä saatujen esitysten mukaisesti. Onnea valituille.

Savo-Karjalan vaalipiirissä Keskusta on jyvittänyt savolaisille yhdeksän ja meille kuusi ehdokasta äänioikeutettujen mukaisesti ensi kevään ek-vaaleihin.  Keskustapiirimme nimesi  eduskuntavaalien ehdokkaiksi jo keväällä Kontiolahden kevätkokouksessa 7.5. Hanna Huttusen, Hannu Hoskosen, Asko Miettisen, Juha Mustosen, Jere Nuutisen ja Timo Väänäsen eli yhteensä kaikki kuusi ehdokasta. Tarkkaavainen lukija huomaa, että meillä on vain yksi naisehdokas.

Pohjois-Savon piiri oli nimennyt elokuun puoliväliin mennessä kahdeksan ehdokasta. Savo-Karjalan keskustapiirit neuvottelivat keskenään loppukesästä. Tapaamisen tuloksena päädyttiin esittämään piirillemme pohjoissavolaisilta yhtä siellä täyttämättömänä olevaa paikkaa. Siitä piirikokouksemme teki tänään myönteisen äänestyspäätöksen. Tuolle paikalle piirikokous nimesi kansanedustajaehdokkaaksi jo aikaisemmin suostumuksensa antaneen Jertta Harisen.

Piirikokouksen alussa käytiin vilkas poliittinen yleiskeskustelu. Hanna_KosonenAvauspuheenvuoron käytti kansanedustaja , ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Hanna Kosonen. Hän painotti kokousväelle ensi kevään eduskuntavaalien tärkeyttä. Gallup-luvut eivät saa meitä lannistaa, vaan vaaleihin on käytävä meille tärkeitä asiakokonaisuuksia puolustamalla.

Suurimman huomion keskusteluissa sai maamme hallituksen myötäily EU:n metsien ennaltamisen suhteen. EU, näpit irti metsistämme oli monen puhujan mielipide.

Kuudeksi ennätin illaksi kotiin. Poikkeavasti lähdimme vaimon kanssa saunomaan Bomba Span tiloihin. Hotelli oli aivan täynnä, mutta kylpylään vielä hyvin mahtui. Odottelen lähiviikkoina PKO:lta päätöstä hotellilaajennuksesta. Myönteinen päätös olisikin meille mitä parhain joululahja.

Kommentoi kirjoitusta.

Kaupunginjohtajahakijoista neljä soveltuvuustesteihin

Maanantai 7.11.2022 klo 20:10

Nurmeksen kaupunginjohtajan valintaprosessi etenee suunnitellun aikataulun mukaisesti. Tänä päivänä haastatteluryhmä haastatteli kaupunginhallituksen nimeämät viisi henkilöä. Ryhmä päätti lähettää soveltuvuustestauksiin neljä haastatelluista. He ovat aakkosjärjestyksessä Heikkinen Minna, Parkkinen Pasi, Savolainen Terho ja Timonen Leena.

Soveltuvuustestaukset tehdään tulevan kahden viikon aikana. Joskus itsenäisyyspäivän tietämillä niiden tulokset puretaan valintaryhmälle. Kaupunginhallitus tekee esityksen kaupunginjohtajasta valtuustolle kokouksessaan 12.12.2022. Näin Nurmeksen kaupunginvaltuusto päättää uudesta kaupunginjohtajasta 19.12.2022.

Valtuuston päätöksestä on kuukauden valitusaika, jonka jälkeen päätös saa lain voiman. Näin uuden kaupunginjohtajan viran vastaanotto voi tapahtua aikaisintaan tammi- helmikuun vaihteessa ensi vuonna. Tämä edellyttää, että kaikki menee aikataulun mukaisesti.

Kommentoi kirjoitusta.

Ajan ilmiö: kokousten kielen käyttö koventunut

Tiistai 1.11.2022 klo 21:40

Viime vuosina Nurmeksen poliittinen keskustelu ja kielen käyttö ovat koventuneet varsinkin somessa. Muutamissa valtuuston kokouksissakin on käytetty harmaalle alueelle meneviä puheenvuoroja. Ilmiö on valtakunnallinen. Korona-aikana on pidetty paljon etäkokouksia lähinnä Teamsin kautta. Kun ei olla fyysisesti läsnä, niin kaikkia sanoja ei tule niin tarkkaan valittua.

Olen saanut valtuuston puheenjohtajana muutamia yhteydenottoja, joissa on pyydetty puuttumaan luottamushenkilöiden loukkaavaan kielenkäyttöön. Kuuntelen kyllä tarkkaan kaikki pidetyt puheenvuorot. Harmaalle alueelle puhuja on joskus mennyt, mutta en kovin helposti ryhdy häntä keskeyttämään. Joskus saatan huomauttaa, jos tämä lähtee puheenvuorossaan liian kauaksi itse asiasta tai puhe menee asiattomuuksiin.

Lokakuun valtuuston kokouksen avauspuheenvuorossa sivusin lainsäädäntöä, kuinka se tänään suhtautuu löyhtyneeseen kielen käyttöön kokouksissa. Keskustelin myös Kuntaliiton juristien kanssa minulle ilmoitetuista tapauksista. Kyllä sieltä ohjeistettiin, että parempi antaa valtuutetun puhua ehkä vähän ”väljemmin” kuin ruveta liian herkästi keskeyttämään tai opastamaan luottamushenkilöä. Siitä se parranpärinä vasta syntyisi, jos liian hanakasti alkaisi puheisiin puuttumaan.

Voimassa oleva laki on kyllä mielestäni tiukempi. Se mahdollistaa puuttumisen sopimattomaan kielenkäyttöön mielestäni herkemmin. Nyt olen ottanut valtuutettujen kielenkäytön esille yksilöimättä tapauksia.  Jatkossa huomautan herkemmin, jos puheenvuoroissa mennään liikaa asiattomuuksiin tai loukkauksiin.

Puheita osiossa on maanantain valtuuston kokouksen avauspuheenvuoron runko kokonaisuudessaan:

https://www.mattikamarainen.com/3

Kommentoi kirjoitusta.

Pielisen Karjalan yritykset kovassa iskussa vuoden alkupuoliskolla.

Maanantai 31.10.2022 klo 13:53

Sain viime viikolla näppeihini Pohjois-Karjalan maakuntaliiton julkaisun yritystemme taloudellisen tilan kehityksestä kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Sehän on ihan miellyttävää luettavaa. Tilastokeskuksen suhdannetiedot vahvistavat jo aiemmin yrityksiltä kantautuneiden viestien olevan juuri  Trendit-julkaisun numeroiden mukaisia. Nurmeksenkin työttömyysluvut ovat maakunnan kolmanneksi pienimmät. Jotkut yritykset ilmoittavat työvoimapulan olevan terveen kasvun esteenä.

Julkaisun mukaan Pohjois-Karjalan talous kasvoi alkuvuonna, mutta hidastui jonkin verran vuoden 2021 vastaavan ajan vertailusta. Tuoreet suhdanneluvut kertovat maakuntamme yritysten liikevaihdon kasvaneen vuoden ensimmäisen puoliskon aikana 10,7 % viimevuodesta ollen nyt hieman yli neljä miljardia euroa. Vertailussa kannattaa muistaa, ettei luvuista ole putsattu pois kohonneen inflaation aiheuttamaa vaikutusta. Se taas on mörkö tulevaisuudelle. Nämä luvut eivät anna realistista kuvaa yritystoiminnan kannattavuudesta. Kuitenkin alkuvuoden verotilitykset ovat hyvällä kasvu-uralla viime vuoteen verrattuna.

Koko Pohjos-Karjalan yritysten kasvuvauhti jäi selvästi maan keskiarvosta, joka näyttää kasvua 17,3 %. Maakuntamme näyttää selvinneen arvioitua paremmin geopoliittisen tilanteen perinpohjaisesta muutoksesta. Tarkoitan tällä Venäjän viennin romahdusta, kustannustason nousua ja tuotantoketjujen häiriöitä. Maakuntamme työttömyyslukujen myönteinen kehitys selittyy henkilöstömäärän lisääntymisellä vuoden alkupuoliskolla. Se kasvoi 3,5 %. Sehän on lähes sama tahti kuten koko maassa  (+4,0 %).

Kun tarkastelemme maakuntamme eri toimialojen kehitystä, niin kovimmassa vedossa on edelleen puun sahaus. Siellä kasvua on 37,5 %. Energiakriisi on siivittänyt kiviteollisuuden 21,4 % kasvuun. Metsäbiotalouden kasvu oli 21,1 %. Liikevaihto pieneni vain yhdellä toimialalla, koneiden ja laitteiden valmistuksessa miinusta oli 3,1 %.

Pielisen Karjalan seutukunnalla kasvu oli maakuntamme kovinta verrattuna viime vuoden eka puoliskoon. Nurmeksessa jatkui teollisuusvetoinen kasvu tämän vuoden alkupuoliskolla. Liikevaihtoa kertyi teollisuusyrityksissä 15 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Siinä on kasvua peräti 29,4 %. Nurmeksessa metallitoimialan kehitys on ollut viime vuosina nousu-uralla (+24,6 %). Tästä vuodesta on tulossa erittäin hyvä.

Nurmeksessa kasvoi kaikkien toimialojen liikevaihto 14,2 % 181 miljoonaan euroon. Kasvua on edellisen vuoden verrokkiaikaan 22,5 milj. €. Matkailulla oli hyvä talvi. Kesäaika ei kehittynyt kotimaisten matkailijoiden osalta samoin kuin viime vuonna. Kasvua oli kuitenkin 10 %.

Lieksan kaupunki hoitaa itse elinkeinotoiminnan oheispalvelut. Siellä varsinkin sahateollisuuden kasvu oli vielä voimakkaampaa kuin Nurmeksessa. Viime viikolla kävin tutustumassa Lieksa Tyres-tehtaaseen. Polkupyörän talvirenkailla on nyt myötäiset tuulet! Lieksa_Tyres_Oy.jpeg

Vielä yhteenvetona. Yritysten liikevaihto kasvoi Pielisen Karjalassa toimialoittain tämän vuoden alkupuoliskolla viime vuoteen verrattuna 22,6 %, Keski-Karjalan seutukunnalla 13,6 % ja Joensuun seutukunnalla 8,9 %. Näin otamme kiinni koko ajan muuta maakuntaa. Jonsuussa kokonaisvolyymi on kaikilla teollisuuden osa-alueilla ihan omassa sarjassa eli himpun yli kolme miljardia euroa. Siellä prosentinkin muutos merkitsee paljon. Painimme Keski-Karjalan kanssa suunnilleen samasssa sarjassa.

Kommentoi kirjoitusta.

Nurmekselle valitaan kaupunginjohtaja joulukuussa

Tiistai 25.10.2022 klo 23:05

Nurmeksen kaupunginjohtajan valintaprosessi etenee. Edellisessä kirjoituksessa totesin hakuaikaa jatketun. Uusia hakemuksia tuli seitsemän. Minusta on hyvä, että paikallisia henkilöitä ilmaantui hakijoiksi toisella kierroksella. Lisäksi hallintojohtajamme antoi suostumuksensa viime perjantaina avoimeen virkaan.

Viime viikolla valintaryhmä kokoontui ja totesi hakijat. Kuusi henkilöä ei täyttänyt hakuilmoituksessa vaadittuja kriteerejä. Valintaryhmä esitti hakijoista neljä haastateltaviksi. Lisäksi se totesi, että kuntalain mukaan kaupunginjohtajan tehtävään voi ilmoittaa suostumuksensa myös varsinaisen hakuajan jälkeen. Valintaryhmä jätti toiveen, että suostumukset jätettäisiin perjantaihin 21.10.2022 mennessä.

Maanantain hallituksen kokouksessa kaupunginhallitus nimesi haastatteluun kutsuttavat hakijat: Heikkinen Minna, Nurmeksen kehitysyhtiö Pikes Oy:n toimitusjohtaja, Martikainen Jouni, ex-kunnanjohtaja Askolasta, Parkkinen Pasi, Nurmeksen tekninen johtaja, Savolainen Terho, Iisalmen elinkeinojohtaja ja Timonen Leena Nurmeksen hallintojohtaja.

Uuden kaupunginjohtajamme hakuprosessi etenee seuraavasti. Maanantaina 7.11. haastatellaan kaikki viisi kj-kandidaattia. Tarvittaessa pari lähetetään soveltuvuustesteihin. Tavoitteena on, että Nurmeksen kaupunginvaltuusto pääsee valitsemaan virkavaalilla uuden kaupunginjohtajan kokouksessaan 19.12.2022,

Olen ollut valitsemassa useita Nurmeksen ja Pohjois-Karjalan kuntayhtymien johtavia viranhaltijoita. Tämä kierros oli poikkeuksellinen. Tänä päivänä hakijat perehtyvät mahdolliseen uuteen työpaikkaansa entistä enemmän netin kautta. Pari potentiaalista kj-kanditaattia oli tutustunut myös some-kulttuuriimme. Sehän antaa kasvot meistä ulkopuolisille ja avaa meitä myös ihmisinä. Meidän some-kulttuurimme ei heitä rohkaissut hakemaan avointa kaupunginjohtajan virkaamme.

Nyt meillä on hyviä hakijoita. Joukosta saamme varmasti kaupunginjohtajan. Haastatteluryhmä pystyy tekemään esityksen uudesta kaupunginjohtajasta hallitukselle ja se edelleen valtuustolle. Minun harras toivomukseni on, että esitys olisi vielä yksimielinen. Silloin uuden johtajan on helpompi ottaa tehtävä vastaan. Toivotaan myötäisiä tuulia.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Kaupunginhallitus jatkoi kaupunginjohtajan hakuaikaa

Tiistai 4.10.2022 klo 22:26

Nurmeksen kaupunginhallitus julisti kaupunginjohtajan viran auki kokouksessaan 15.8.2022. Hakuaika päättyi 25.9. Avointa virkkaa haki 17 kaupunginjohtajakandidaattia. Joukossa oli valintakelpoisuudet täyttäviä hakijoita. Kaupunginhallitus päätti eilen jatkaa hakuaikaa vielä 17.10.2022 klo 12:00 asti. Aiemmalla hakukierroksella saadut hakemukset otetaan huomioon.

Elokuun kokouksessa kaupunginhallitus nimesi jo haastatteluryhmän. Sen muodostavat kaupunginhallitus, valtuuston puheenjohtajisto, yksi edustaja jokaisesta valtuustoryhmästä, jolla ei ole edustusta em. toimielimissä, vt. kaupunginjohtaja, hallintojohtaja ja talousjohtaja.

Olen ollut poliittisen urani aikana haastattelemassa vuosikymmenten saatossa useita kuntien ja kuntayhtymien johtoryhmien jäseniä. Tämä on minulle ensimmäinen kerta, kun haastatteluryhmän kokoonpano on peräti yhdeksäntoista. Yleensä se on ollut kahdeksan: valtuuston ja hallituksen puheenjohtajistot (3+3) ja yksi tai kaksi virkamiestä.  Haastattelujen läpiviennissä suurella, lähes pikkukunnan valtuuston kokoisella ryhmällä on omat haasteensa sekä ryhmälle että haastateltaville.

Eilen Nurmeksen kaupunginhallitus merkitsi virkaan hakeneet tietoonsa saatetuiksi, kirjasi vielä päätökseen yhdeksäntoista haastattelijan nimet. Kaupunginhallitus nimesi erikseen valintaryhmän, johon kuuluvat asemansa puolesta valtuuston ja hallituksen puheenjohtajistot, vt. kaupunginjohtaja ja hallintojohtaja, yhteensä kahdeksan henkilöä. Tämä ryhmä valitsee hakijoiden joukosta haastateltavat.

Maakunnassamme oli täsmälleen samanaikaisesti auki myös Outokummun kaupunginjohtajan virka. Siellä oli hakijoita yksitoista. Kaupunginjohtajan virantäyttöä valmisteleva työryhmä totesi heistä kahdeksan täyttävän hakuehdot. Outokummussa sama ryhmä suorittaa myös haastattelut. Se muodostuu valtuuston ja hallituksen puheenjohtajistoista (3+3) ja kahdesta virkamiehestä.

Myös Outokummun kaupunginhallitus päätti yksimielisesti jatkaa kaupunginjohtajan viran hakuaikaa 14.10.2022 klo 15 asti. Tosin meillä jatkettu hakuaika on viikonlopun yli maanantaihin.

Kommentoi kirjoitusta.

Nykyinen päivystys on yhden luukun ansa

Keskiviikko 21.9.2022 klo 12:27

Nykyinen keskitetty päivystys ei toimi. Siitä on tullut yhden luukun ansa. Se on korjattava nyt meidän oman hyvinvointialueemme ensi vuoden talousarvion valmistelun yhteydessä. Se ei onnistu juustohöylällä, vaan joudumme priorisoimaan palveluja. Mitkä ovat meille ne tärkeimmät arkeen liittyvät sote- ja pelastuspalvelut. Me luottamushenkilöt joudumme tarkastelemaan vastuullisesti koko alueen palvelurakenneverkostoa.

Keskitetyn päivystyksen ongelma on valtakunnallinen. Meillähän täällä Pohjois.Karjalassa valtamedia on päivystyksen ruuhkautumisen ja takkuilun sälyttänyt Siun soten huonon johtamiskulttuurin ja johdon kovakorvaisuuden piikkiin.

Taustoitan vähän valtakunnallista päivystuksen kehitystä. Sitä alettiin keskittää Suomessa ensin sattumanvaraisesti. Kaikkien tavoitteena oli käyttää resursseja tehokkaasti. Sitten säädettiin vuonna 2015 päivystysasetus, jolla lähes kaikki ympärivuorokautinen päivystys keskitettiin keskussairaaloiden yhteydessä toimiviin päivystysyksiköihin.

Kohta seuraava päivystysasetus ohjasi myös perusterveydenhuollon kiirevastaanottoa. Siinä vaadittiin 24/7 päivystykselle ympärivuorokautisia laboratorio- ja röntgenpalveluja. Taidettiin vaatia myös erikoislääkäritakapäivystystä. Mielestäni tämä tuli liian myöhään. Kansalaiset olivat oppineet, että päivystykseen pääsee aina. Ei esimerkiksi Nurmeksessa tarvinnut juuri odottaa.

Näin yhden luukun periaate oli valmistunut lainsäädännöllä. Nurmeskin joutui Lieksan ja Kiteen ohella uhkasakkojen pakottamina luopumaan 24/7 kiirevastaanotoista. Meillähän ei ollut asetuksen mukaisen päivystyksen vaatimia taustapalveluja (rtg, lab).

Yhteispäivystyksestä tuli yhden luukun periaatteella ansa, josta kärsivät potilaat ja henkilökunta. Nyt esille tulleet epäkohdat osoittavat, että hyvää tarkoittavasta ratkaisusta on tullut suorastaan vaarallinen. Meidän on omalla hyvinvointialueellamme tunnistettava sen riskit. Nyt siihen on sopiva ajankohta.

Osittain yhteispäivystyksen valtakunnalliset ongelmat ovat myös ns. juustohöyläsäästötoimien seurausta. Kaikilta leikattiin. Raja tuli vastaan. Aikataulut eivät pitäneet. Henkilökunta väsyi jne.

Tämän syksyn aikana joudumme priorisoimaan asiakkaittemme hengelle ja hyvinvoinnille keskeisimmät asiat. Lisää resursseja sinne, missä tarve on priorisoinnin jälkeen suurin. Käytettävissä olevat varat ovat meillä tiedossa.

Taloudellisen liikumatilamme tuntien joudumme suurella todennäköisyydellä tarkastelemaan palveluverkkoamme uudelleen jo tämän syksyn aikana. Siitä on jo HVA:n hallituksen puheenjohtaja näkemyksiään julki tuonutkin. Se vaatii meiltä koko hyvinvointialueen tarkastelua kokonaisuutena ja yksituumaisuutta yli puoluerajojen. Vastakkainasettelulla ja oman kunnan palveluja vertailemalla muihin ei vaan päästä toivottuun lopputulokseen. Niin ja lopuksi: palataan entiseen käytäntöön. Lisätään kiireellistä vastaanottoa kaikilla seutukunnilla Tikkamäen ruuhkien helpottamiseksi.

Kommentoi kirjoitusta.

Arki lähtikin vilkkaasti käyntiin

Maanantai 5.9.2022 klo 11:21

Viime viikolla Nurmeksessa oli paljon tapahtumia. Ministeri Krista Mikkonen kävi vihkimässä paloaseman käyttöön. Tuore Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen johtaja Kirsi Leivonen aloitti työt elokuun puolivälissä. Toimitusjohtajan on tunnettava myös alueensa. Hän käyttää tämän vuoden perjantait maakunnan terveysasemiin perehtymiseen. Kierros alkoi Nurmeksesta. Sehän meitä lämmitti.

Kirsi on kasvanut ja käynyt koulunsa täällä ja aloitteli työuraansa sairaanhoitajana terveyskeskuksen vuodeosastolla, jossa hän kävi nyt koko HVA:n tj:n ominaisuudessa vaihtamassa kuulumisia. Meille oli mieluisaa kuultavaa, kun Kirsi muistutti kohta nykyisen terkkarin tulevan elikaarensa päähän. Nykyisissä laitoksissa tarjotaan samat palvelut paljon pienemmillä neliöillä. Lieksankin suunniteltu uusi terkkari on puolet nykyisen neliöistä. 

Kävimme ministerin ja HVA:n toimitusjohtajan kanssa yhteisellä lounaalla. Sen yhteydessä luovutimme kirjelmän kaupungin asioista hallituksej pj:n, kaupunginjohtajan ja Pikesin toimitusjohtajan kanssa.

                                 Edunvalvontaa

Kaupunki nosti esille kuntalaisten turvallisuuteen liittyviä asioita. Alueeltaan entistä laajempi ja useamman taajaman Nurmes asettaa pelastuslaitokselle ja poliisille haasteita. Riittävät poliisi- ja pelastuspalvelut on turvattava. Uuden pelastusaseman saimme. Ministeri kertoi ensi vuodelle budjettiin varatun pelastajien koulutukseen 680 000 €. Lisä koulutuksella helpotetaan valtakunnallisesti kehnoa uusien pelastajien satavuutta myös reuna-alueiden pelastusasemille.Mikkonen_ja_Leivonen_Nurmeksessa

Itäisen Suomen asuttuna pitäminen varsinkin nyt NATO-jäsenyyden kynnyksellä on koko Suomelle iso asia. Muuttuvassa maailman tilanteessa ratamme (mukaan lukien Joensuu – Nurmes – Kontiomäki – Oulu) kehittäminen matkustaja- ja tavaraliikenteen sujuvuuden turvaamiseksi on koko Suomen huoltovarmuuden ja kilpailukyvyn kannalta entistä tärkeämpää. Budjettiriihessä asia etenikin hyvään suuntaan. Myös 6-tien kuntoon on panostettava entistä enemmän.

Suomen turvallisuustilanne on muuttunut tuntuvasti Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen jälkeen. Meidän on panostettava rajavartioston resursseihin. Nurmeksen kaupunki sijaitsee lähellä itärajaa. Kaupunkimme alueella sijaitsee Sotinpuron harjoitusalue. Siellä toteutetaan jo nyt paljon Puolustusvoimien taisteluharjoituksia. Jos Suomeen tulee Naton yhteisiä harjoituksia, niin Sotinpuro on Suomen kartalla sijainniltaan oikealla paikalla Puolustusvoimien ja Naton mahdollisten uusien harjoitusalueiden ja toimipisteiden sijoittamiselle.

Hyvinvointialueen henkilöstön palkkaharmonisoinnista aiheutuvat kustannukset heikentävät Nurmeksen kaupungin ja myös muiden maakuntamme kuntien talouksien tasapainoa huolestuttavasti. Nyt pitäisi kuntia kohdella tasapuolisesti. Meillä Siun sote on toiminut operatiivisesti jo kohta lähes kuusi vuotta kuntien omistamana kuntayhtymänä. Siun soten rooli ja maakuntamme edustajien rooli on ollut iso sote-lakien valmistelussa taustalla. Niinpä vaadimme, että meitä on nyt kohdeltava yhdenvertaisesti ja palkkaharmonisoinnin kulut on katettava valtion varoista myös niiden kuntien osalta, jotka ovat järjestäneet sote- ja pela-palvelut kuntayhtymien kautta.

                     Tapahtumarikas loppuviikko

Perjantaina ministeri Krista Mikkonen vihki käyttöön uuden pelastuslaitoksessme. Torilla vietettiin Potakkajuhlia. Siellä juhlapuhujana oli potakkatohtori Veli-Matti Rokka. Hän on tutkinut perunaa ja muita juurikasveja.

Valtimolla vietettiin valtakunnallista Suomen yrittäjien lähilauantaita yhdessä MTK.n kanssa. Sunnuntaina juhlittiin pari vuotta koronan takia siirtuneitä Nurmes-seuran kuusikymppisiä. Samalla muisteltiin kotiseutuneuvos, Nurmes-seuran perustajajäsen Matti Hiltusen elämäntyötä.

Kotiseutuneuvoksemme toimi täällä monissa luottamustehtävissä. Kaupunginvaltuustossa istuimme ryhmäkavereina useamman vaalikauden. Joskus keskustelimme napakastikin mm. kouluverkkolinjaukseen liittyvistä asioista. Hyvinä ystävinä lähdimme kokouksen jälkeen kahville ja jatkoimme tarinointia. Hän osasi taitavasti savolaisittain keventää jutustelua vakavien asioiden painoarvon siitä kärsimättä.

Kommentoi kirjoitusta.

Konsernijohtaja Kyösti Korhonen vt. kaupunginjohtajaksi

Perjantai 2.9.2022 klo 6:56

Tämä viikko alkoi maanantaina valtuuston kokouksella. Samalla päivä oli kaupunginjohtaja Asko Saatsin viimeinen työpäivä. Hän itse irtisanoutui virastaan 20.6. kesäkuun valtuuston kokouksessa. Olen väistyvän kaupunginjohtajamme työskentelyä seurannut täällä läheltä koko hänen 15-vuotisen työuran aikana. Hän johti aluksi viisi vuotta Lieksan, Valtimon ja Nurmeksen yhteistä kehitysyhtiötä Pikes Oy:tä. Sieltä hänet kutsuttiin hakemaan kaupunginjohtajaksi ja myös valittiin tiukalla äänestyspäätöksellä. Äänestyksen hävinneellä silloisella Kinnulan kunnanjohtaja Juha Urpilaisella on oma historiansa hävityn vaalin jälkeen.

Nurmeksen kehitys on ollut voimakasta kaikilla hallinnon osa-alueilla. Tuo kehitystyö alkoi tuottaa tulostaan viime vuosina. Nyt kaupunki on olosuhteet huomioon ottaen hyvässä kunnossa. Olemme nousseet kokoluokkamme kuntarankingissä. Tänä vuonna nousimme seutukuntien vertailussa kärkikymmenikköön. Lisäksi viimeinen valtakunnallinen yritysbarometri oli nurmeslaisille mieluisaa luettavaa. Heinäkuun työttömyysprosentti on meillä 12,0. Se on maakunnassa pienempi vain Liperissä (10,4) ja Kontiolahdessa (10,0). Luvut ovat toki vieläkin luvattoman korkeita.Kaupungissa on pidetty yllä myönteistä pöhinää.

https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/46101241/Tyollisyyskatsaus_Pohjois-Karjala_2022_heinakuu.pdf/b11f7789-b3a1-3eb4-1d16-6444ec06741f?t=1661163198222

 Maanantai-illan kokouksessa konsernijohtaja Kyösti Korhonen valittiin vt. kaupunginjohtajaksi siihen asti, kunnes uusi kaupunginjohtaja aloittaa työnsä. Kokouksen lopuksi pidin Askolle  puheen. Siinä kertasin yhteistä taivaltamme. Asioita on yhdessä hoidettu. Välillä on keskusteltu asioiden valmistelun yhteydessä ja kokouksissa säpäkästikin. Yhteinen päätös syntyi lähes aina. Puhuin askolle myös lähes kymmenen vuotta sitten hänen 50-vuotisjuhlissa Metsäkartanolla. Senkin liitin näitten sivujen puheita-osioon. https://www.mattikamarainen.com/3

Nyt kuntatalous on tuntuvasti heikkenemässä. Ensi viikolla paneudumme Kolilla kaksi päivää koko valtuuston voimin ensi vuoden talousarvion laadintaan. Koko Pohjois-Karjalan kunnat joutuvat tekemään rajuja tuottavuusohjelmia. On onni, että kuntamme on taloudellisilla mittareilla mitattuna Lieksan kanssa maakunnan kestävimpiä selviämään taloustalkoista. Siitä kiitos kuuluu Askon esikunnalle lautakuntineen ja konserniyhtiöineen sekä päätöksiin sitoutuneille luottamushenkilöille. Siihen on tarvittu ja vaaditaan edelleen hyvää yhteistyötahtoa, toistemme kuuntelemista ja arvojemme ymmärtämistä. Tästäkin rupeamasta selvitään.

Kommentoi kirjoitusta.

Arki koitti pitkän kesävapaan jälkeen

Sunnuntai 28.8.2022 klo 12:23

Menneellä viikolla Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen hallitus piti Kolilla kaksipäiväisen seminaarin. Saimme kahden päivän aikana hyvän kuvan tämän hetken Siun soten toiminnallisesta ja taloudellisesta tilanteesta. Samalla saimme virkamiesjohdolta HVA:en ensi vuoden talousarvion liikkumatilan. Linjasimme myös koko talousarvioprosessin aikataulun ja vuosikellon.

Ensi viikolla on nykyisen Siun soten ja ensi vuoden alussa operatiivisen toimintansa aloittavan P-K:n HVA:n hallitusten yhteinen seminaari. Sen jälkeen virkamiesjohto todennäköisesti tiedottaa tulevasta enemmän. Talousarvion tekeminen ei ole helppo.

Lisärahaa on tulossa valtion rahoituksen myötä ensi vuodelle noin 45 milj.€. Kulupuolella on menojen kasvua viranhaltijaesitys kustannuskehityksestä, vuosineuvotteluista ja toimintakulujen ylitysennusteena yhteensä noin 80 milj. €. Tuo kaikki tarkoittaa, että nollatulokseen pääsemiseksi HVA:n  virkamiesjohto joutuu tikistämään jostain 35 mil.€:n kulusäästöt!!HVA_Kolilla

HVA:n talousarvio sisältää  mm. aluevaltuutettujen ryhmärahan, 245 794 euroa (=  4 166 @/valtuutettu).  Se on kertaluontoinen erä eikä ole enää vuoden 2024 valtion rahoituksessa mukana. Tukea voidaan käyttää ryhmien sisäisen toiminnan edistämiseen sekä toimenpiteisiin, joilla edistetään hyvinvointialueen asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.

                     Kesän aikana päättäjät kansan pariin

Keskustan aluevaltuusto on kesän aikana jalkautunut eri tilaisuuksiin HVA:n kuntiin.  Mukana on ollut valtuutettuja ja muita luottamushenkilöitä. On ollut hyvin antoisaa tavata alueemme sote-palvelujen käyttäjiä ja saada heiltä suoraa palautetta. Keskustan lisäksi ainakin SDP:n valtuustoryhmä on kiertänyt hyvinvointialueen kesätapahtumissa.

Nurmeksessa osa Keskustan HVA:n valtuutettuja tapasi kaupungin väkeä 13.8. toritapahtumassa. Sen yhteydessä toteutettiin kauppatorilla keskustan aluevaltuuston kuntalaiskysely. Sama kysely on tehty kesän aikana myös muilla paikkakunnilla. Siihen vastaajat rastittivat mielestään oikean ja sopivimman vaihtoehdon. Torikyselyitä palautettiin 89 vastausta, joista nurmeslaisten täyttämiä kuponkeja oli 69.

Kun saamme kasattua kyselyt myös muilta paikkakunnilta, niin teemme laajemman tiedotteen vastauksista ja voimme vertailla eri kuntien asiakaspalautteita. Vastauksissa oli myös kehittämiskohteita.  Yhtä kysymystä avaan jo nyt Nurmeksen osalta:  Mitä mieltä olet Siun soten tarjoamista palveluista?  Vastaukset jakautuivat seuraavasti:

Erittäin hyvin 13,5 %, Hyvin 31,5 %, Tyydyttävästi 29,0 %, Ei hyvin eikä huonosti 10,0 %, Huonosti 9 %, Ei osaa sanoa 7,0 %.

Tekstiosissa oli nurmeslaisilta paljon positiivisia kokemuksia sote-palveluista. Etenkin vieraspaikkakuntalaiset kokivat saaneensa Nurmeksen Siun soten yksiköissä hyvää palvelua. Moitteita tuli mm: puheluihin ei vastata, neuvolapalvelut eivät ole riittäviä, liikaa jonoja, lääkäreitä ja hoitajia liian vähän, palvelut ovat heikentyneet entisistä NuVa ky:n ajoista, sosiaalihuollon palveluita ei saada riittävän nopeasti.

Kolilla vaihdoin näkemyksiä muiden kuntien hallituksen jäsenten kanssa yleisöpalautteen tuloksista. Kyllä keskusteluissa tuli ilmi, että Nurmeksessa ollaan muita HVA:n kuntia tyytyväisempiä Siun soten palveluihin. Tähän toteamukseen yhtyivät myös Nurmeksen kesätorilla käyneet SDP:n hallitusryhmän jäsenet. Kaikkien meidän tahtotila on tuottaa annetuilla resursseilla mahdollisimman hyvät ja riittävät palvelut. Tuosta tavoitteesta emme saa tinkiä. Kirjoittelen aiheesta joskus lisää.             

Kommentoi kirjoitusta.

Sote-henkilöstön vaje on valtakunnallinen

Lauantai 16.7.2022 klo 15:58


Sote-lait hyväksyttiin reilu vuosi sitten. Se velvoitti hyvinvointialueillle perustamaan valmistelevat toimielimet (VATE). Niitten työnä on valmistella hyvinvointialueiden sote-integraatio. Yliheitto tuotantoon tapahtuu siis 1.1.2023.

Pohjanmaan hyvinvointialue aloitti toimintansa kuntayhtymänä jo tämän vuoden alussa. Nyt alueen toimijat varoittelevat muuta Suomea. Toimintojen yhdistäminen on tuottanut siellä vaikeuksia. Niin henkilöstön kuin asiakkaiden vaikeuksista on jonkin verran mediassakin käsitelty. Tapasin HVA:n johtaja Marina Kinnusen keväällä Tulevaisuuden sairaala-symposiumissa. Voin vain kertoa, että meillä Siun sotessa oli samoja vaikeuksia. Pitkä ja laaja henkilöstön kanssa tehty valmistelutyö kyllä meidän alkua helpotti. Nut lähdemme hyvinvointialueelle isolla etumatkalla.

Tämän kesän aikana ainakin YLE, HS:n ja Lääkäriportaali ovat kirjoittaneet asiantuntijoiden lausuntoihin perustuvia artikkeleita sote-henkilöstön hoitaja- ja lääkäripulasta. Tuo meillä on ollut tiedossa jo pitkään.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008931042.html

https://yle.fi/uutiset/3-12521309

Nyt valtakunnankin media on asiasta kiinnostunut , kun pahiten  sote alan sijaisista kärsivät HUS, Varsinais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa. Juuri noiden alueiden johtoa Lääkäriportaali haastatteli. Sijais- ja hoitajavaje ei ole vaikein Pohjois-Karjalassa. Esim. viime elokuussa ei oltu saatu vielä kaikkia Keski-Suomen Nova-sairaalan osastoja otettua käyttöön hoitajapulan takia.

Viime kesän kunta- ja alkuvuoden aluevaalien alla mukana olevien ehdokkaiden vaaliteemoina olivat laajasti Siun soten ongelmat. Muutosta tehtyyn haettiin laajalla rintamalla. Mielestäni meillä on keskustelua käyty liian paikallisesti. 

Valtakunnallinen sote-henkilöstön vaje ei johdu Siun soten ratkaisuista. Valtakunnan päättäjien on hyvin vaikea myöntää, että meillä on valtiolla useamman miljardin sote-rahoitusvaje. Mikäli aiomme pitää Suomea vielä pohjoismaisena hyvinvointivaltiona, tuo vaje ja samalla henkilöstön palkkaus on nostettava naapurimaiden kanssa samalle tasolle.

Hoitajapulan syitä on haettu johtamisen ongelmista jne. Työhyvinvoinnin on oltava aina läsnä näissä asioissa. Korjattavaa meillä toki on ja kaikki tehdään työolosuhteiden kohentamiseksi. Työterveyslaitos on useamman vuoden ajan seyrannut tutkimalla alan työhyvinvointia. Meille esiteltiin vuoden 2021 tulokset huhtikuussa HVA:n valtuuston kokouksessa. Asiat ovat koko maassa aika lailla samalla tolalla. Haastetta riittää. Referoin vielä tutkimusta, kunhan siihen syvällisemmin paneudun.

https://www.ttl.fi/tutkimus/hankkeet/mita-kuuluu-tyohyvinvointikysely

Muualla Suomessa keskustelu on pysynyt asiallisena. Ei  esim. HS lähesty asiaa vain huonon johtamisen ja puutteellisen henkilöstöpolitiikan aikaansaannoksina. Vastuu pitää olla mediallakin. Meillä maakuntalehti on käsitellyt laajaa valtakunnallista ongelmaa liian paikallisesti joitain tahoja syyllistäen. Somessa on jopa maalittamista. Tuo keskustelu on voinut vahingoittaa oman yksikkömme pitovoimaa ja houkuttelevuutta ja näin pahentaa henkilöstövajetta.

Kommentoi kirjoitusta.

Maakuntamme sote-yksiköiden henkilökunta teki kaksi vuotta Siun soten valmistelutyötä

Lauantai 16.7.2022 klo 15:08

Sain pari yhteydenottoa näitten sivujen lukijoilta. He olivat kiinnostuneita, miten Siun sote käynnistettiin ja miten siihen valmistauduttiin. Tällä hetkellä meillä on tiedossa, että monilla hyvinvointialueilla on suuria vaikeuksia olla valmiina 1.1.2023. Heinäkuun aikana olen kiertänyt Suomea ja tavannut muutamia lomailevia hyvinvointialueiden vastuuhenkilöitä. Niinpä teen nyt pari postausta lukijoiden kanssa käydyn keskustelun jatkeeksi. Pelkoni on, että hyvinvointialueilla mennään nyt liian kevyillä valmisteluilla kohti vuoden vaihdetta. Siun sote ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialue on paljon muuta maata rdellä. Meidän on annetuilla resursseilla säilytettävä tuo etumatka.

Siun soten perustamisesta Pohjois-Karjalan kunnat ja Heinävesi tekivät yhtä aikaa päätökset 26.10.2015. Tuota ennen maakunnan kuntien ja kuntayhtymien sote-palveluista oli hanke, jolla selvitettiin sen hetkinen sote-palvelujen tila, miinukset, plussat sekä haasteet uudelle integroidulle vielä nimettömälle kuntayhtymälle ( myöh. Siun sote).

Lopetin virkaurani Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon ky:n johtorymän jäsenenä sekä vastaavana hammaslääkärinä kesällä 2015. Viimeisenä vuonna ennätin olla mukana Joensuun ja Keski-Karjalan seudun kollegojen kanssa edellisessä kappaleessa mainitussa hankkeessa. Maakunnan sote-ammattilaisia tuohon hankkeeseen osallistui kaikkiaan noin 500. Työ tehtiin muun työn ohella. 

Siun soten väliaikainen valmistelutiimi aloitti työnsä marraskuussa 2015. Sitä johti Joensuun kaupungin tuotantojohtaja Pekka Kuosmanen. Palvelukokonaisuuksien valmistelua koordinoi PKSSK:n ylilääkäri Anu Niemi. Luottamushenkilöistä koostuvat Siun soten hallitus ja valtuusto aloittivat vuoden 2016 alusta. Keskustan piiri esitti minua sen hallituksen puheenjohtajaksi. Kahdeksi vuotta          arvioitua pj-kautta kestikin 5,5 vuotta. 

Siun sote aloitti toiminnan 1.1.2017. Näin kaikkiaan eriasteisiin valmistelutöihin käytettiin aikaa yli kaksi vuotta. Tuossa on mukana sote-henkilöstön tekemä selvitystyö. Selvitystyöhön henkilöstö osallistui sitoutuvasti. 

Näin jälkiviisaana voin todeta, ettei meillä ollut tiedossa omistajakuntien uudelle kuntayhtymälle asettamia suuria taloudellisia tavoitteita. Kesäkuussa 2016 omistajakunnat hyväksyivät tämän vuoden loppuun asti voimassa olevan Siun soten perussopimuksen. Sen vuosittainen linjaus on ohjannut kuntayhtymän talouskehystä.  Omistajakuntien tavoitteisiin pääsemistä olisi helpottanut myös eri hallintotasojen muutosjohtajakoulutus. Se jäi koronan takia pahasti kesken.

Kommentoi kirjoitusta.

Hyvinvointialueemme hallitus on hyväksynyt uuden toimitusjohtajan sopimuksen ja valinnut Ilkka Pirskasen strategiajohtajaksi 1.1.2023 alkaen

Sunnuntai 3.7.2022 klo 13:05

Pohjois-Karjalan Hyvinvointialueen (HVA) hallitus kokoontui viime perjantaina. Se hyväksyi mm. elokuun puolivälissä aloittavan toimitusjohtaja Kirsi Leivosen johtajasopimuksen ja valitsi entisen toimitusjohtaja Ilkka Pirskasen 1..1.2023 HVA:n strategiajohtajaksi. Asiasta kirjoitin juhannusviikolla.

Kirsi Leivosen johtajasopimus pohjautuu kunta- ja hallintolakiin ja tietysti hänen kanssaan käytyihin neuvotteluihin. Hallituksen puheenjohtaja Juha Mustonen allekirjoittaa sen HVA:n puolesta. Sopimus on lähes identtinen edellisen tj. Ilkka Pirskasen sopimuksen kanssa. Allekirjoitin sen keväällä 2016. Alla linkki 1.7. HVA:n hallituksen kokouksen pöytäkirjaan: http://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net/VateJulk/kokous/2022100062-4-3528.PDF

Johtajasopimuksesta nostan vain yhden asian esille tässä kirjoituksessani. Asiakokonaisuus koskee ammattijohtajuuden ja poliittisen johtajuuden välistä työnjakoa. Tuosta olen saanut kentältä vuosien varrella palautetta toimiessani pitkään Nurmeksen kaupunginhallituksen puheenjohtajana, vaalikauden maakuntatasolla sekä P-K:n Maakuntaliiton että Siun soten hallitusten puheenjohtajana (5,5 vuotta Siun sote).

Kokemuksesta voin sanoa, että koko yhteistyö ja harmonia hallituspöydän ympärillä riippuu, miten hyvin työnjakoa pystytään kunnioittamaan ja käymään avointa keskustelua hallintosäännön hallitukselle määräämistä tehtävistä.

Lainaus sopimuksesta: ” Aluehallituksen päätettäväksi saatettavien asioiden valmistelu on puoluepoliittisesti neutraalia. Hyvinvointialuejohtaja toimii virkatehtävissään siten, että on tasapuolisesti kaikkien poliittisten ryhmien käytettävissä. Asioiden valmistelua ja esittelyä ohjaa Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen etu.”

”Aluehallitus, erityisesti aluehallituksen puheenjohtajat ovat luontevassa vuorovaikutuksessa hyvinvointialuejohtajan kanssa tarvittavan poliittisen tuen varmistamiseksi, sekä tukevat hyvinvointialuejohtajan työtä ja asemaa organisaation ylimpänä ammattijohtajana.”

”Tukiessaan hyvinvointialuejohtajan johtamistyötä ja asemaa aluehallitus ja yksittäiset aluehallituksen jäsenet pidättäytyvät antamasta operatiiviseen johtamiseen liittyviä kannanottoja ja toimeksiantoja suoraan hyvinvointialuejohtajan alaisille. Luottamushenkilöillä on kuitenkin oikeus pyytää päätöksenteossa tarvitsemiaan tietoja hyvinvointialueen organisaatiolta.”

Aluehallitus käy toimintaan liittyvän evästyskeskustelun ennen hyvinvointialuejohtajan ja puheenjohtajiston vuosittaista tuloskeskustelua. Siinä käydään läpi mennyt vuosi ja luodaan katse tulevaan vuoteen. Keskustelujen annin hallituksen puheenjohtaja tiedottaa HVA:n hallitukselle. Hallituksen harmoniaa ja yhteistyökykyä ammattijohdon kanssa voidaan seurata vuosittaisella hallituksen itsearvioinnilla. Se on tämän päivän hallitustyöskentelyn keskeisimpiä mittareita.

Kommentoi kirjoitusta.

Kirsi Leivosesta HVA:n toimitusjohtaja, Ilkka Pirskasesta strategiajohtaja

Torstai 23.6.2022 klo 22:56

Reilu viikko sitten Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen valtuusto valitsi tiukan äänestyksen jälkeen toimitusjohtajakseen KYS:n hankejohtaja Kirsi Leivosen. Vaalissa hänellä oli vastassa nykyinen Siun soten toimitusjohtaja Ilkka Pirskanen.   Onnea nurmeslaistaustaiselle Kirsille vaativaan tehtävään. Siun soten johtava ylihammaslääkäri on hänen siskonsa.

Tänään on julkaistu tiedote, jossa kerrotaan HVA:n tulevista järjestelyistä. Toimitusjohtaja Kirsi Leivonen aloittaa HVA:n toimitusjohtajana 15.8. Sen väliaikainen tj. Ilkka Pirskanen jatkaa siun soten ky:n toimitusjohtajana 31.12.2022 saakka.

Ensi maanantaina kokoontuu HVA:n henkilöstöjaosto. Se valmistelee ja tekee esityksen Ilkka Pirskasen tulevista tehtävistä. Häntä esitetään hyvinvointialueen strategiajohtajan virkaan 1.1.2023 alkaen. HVA:n hallitus käsittelee asian henkilöstöjaoston esityksestä heinäkuun alussa.

Liikkeenluovutuslainsäädännön mukaan Ilkka Pirskanen siirtyy hyvinvointialueelle säilyttäen nykyisen virkasuhteen ehdot eli palkan (14 269 euroa) ja autoedun (noin 1 100 €/kk) sekä 12 kuukauden irtisanomisajan. Johtajasopimusta ei strategiajohtajan kanssa tehdä.

Aluehallitus päättää heinäkuun alussa myös Kirsi Leivosen johtajasopimuksesta. Hyvinvointialuejohtajan palkaksi esitetään   15 000 euroa ja autoetua (noin 1 100 €/kk).

Kommentoi kirjoitusta.

Viikonloppu puoluekokouksesa Lappeenrannassa

Lauantai 11.6.2022 klo 7:21

Eilen alkoi Keskustan puoluekokous Lappeenrannassa. Varhain eilen aamulla suuntasimme pikkubussilla kohti kokouspaikkaa. Eilisen suurin anti olivat juhlalliset kokouksen avajaiset ja puolueen puheenjohtaja Annika Saarikon puhe. Poliittisessa kenttäväen yleiskeskustelussa tuotiin vahvasti esille polttoaineiden korkeat hinnat, valtakunnallinen hoitajapula, Suomen Nato-jäsenyys, maatalouden nykytila, hyvinvointialueiden köäynnistymisen onnistuminen, ruokaomavaraisuus jne. Keskeisin lähiajan tavoite on tehdä hyvä realistinen vaaliohjelma ensi kevään vaaleja varten ja onnistua niissä.

Keskusta tekee erityisalueista vaaliteeman. Puheenjohtaja Saarikko haluaa yhteiskunnallista keskustelua alueiden eriarvoisesta kohtelusta. Kyse on uudenlaisesta ajattelutavasta Suomessa. Tämä tarkoittaa konkreettisesti maassa alueellisesti erilaista verotusta. Itäisissä ja pohjoisissa Suomen maakunnissa verotettaisiin investoivia yrityksiä kevyemmin. Nykyinen lainsäädäntö ei sitä mahdollista.

Annika Saarikko sanoi tekevänsä parhaansa, että maassamme syntyy uutta ajattelua. Ensimmäisenä meidän ei pidä miettiä vain tiellä olevia juridisia esteitä. Lakeja voidaan kyllä muuttaa, jos yhteinen poliittinen tahtotila löytyy. Tämä on iso keskustelun avaus Keskustalle. Se on ensi kevään vaalien jälkeen myös hallitusohjelmakysymys.

Kyse on niin isosta asiasta, että merkittäviäkin lainsäädännöllisiä muutoksia tarvitaan. Maailmalla on onnistuneita monenlaisia ja menestyneitä sovellutuksia erityistalousalueiksi. Lähellä on Norjan malli. Siitä olen tainnut joskus kirjoittaakin. Meidän on kehitettävä mallimme itse. Sitä ei voida muualta kopioida.

Kohta heti aamiaisen jälkeen suuntaan kokouspaikalle. Meillä on siellä pohjois-karjalaisten kokousedustajien ryhmäkokous. Puheenjohtaja Annika Saarikko ja puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen valitaan uudelleen. Tosin meidän ikinuori Paavo äänestyttää puheenjohtajasta.ABDBC69D-2788-4374-8BA0-1CF3E007DA6A.jpeg

Puolueen varapuheenjohtajista käydään äänestys. Minä kirjoitan äänestyslappuun kolme nimeä: Riikka Pakarinen, Petri Honkonen ja Markus Lohi. Riikan tunnen hyvin. Olin piirin puheenjohtajana, kun käynnistimme Pohjois-Savon kanssa yhteistyön. Sen tuloksena saimme Riikka Pakarisen (silloin Manner) ensi kerralla vuoden 2009 EU-vaaleissa Brysseliin. Tukea saimme tasaisesti kaikista maakunnista. Onnistunut kova vaalityö herätti kunnioitusta ja myös vähän jälkikaikuja. Silloin suosittu europarlamentaarikko Hannu Takkula ei ppääsyt vaaleissa läpi.

Kommentoi kirjoitusta.

Ollaan odottavaisina uuden edessä - KHO ei antanut valituslupaa.

Keskiviikko 8.6.2022 klo 6:49

Syyskuussa toissa vuonna koimme Nurmeksessa voimakkaita ilon tunteita, kun PKO:n toimitusjohtaja järjesti kaupungille tiedotustilaisuuden uudesta hotellihankkeesta. Noin 15 miljoonan upea rakennuskompleksi sijoittuisi Bomba Span välittömään läheisyyteen. https://www.mattikamarainen.com/blogi/2020/09/27/35472

Rakennustöiden oli tarkoitus alkaa heti kevättalvella 2021. Hankkeelle kaupunki järjesti poikkeusluvan. Ilo jäi lyhyeksi. Risto Boxberg valitti poikkeusluvasta Itä-Suomen hallinto-oikeuteen.

Viime vuonna Itä-Suomen Hallinto-oikeus hylkäsi hotellihankkeen poikkeusluvasta tehdyn valituksen. Valittajat hakivat välittömästi valituslupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Eilen tuli kaupungin kirjaamoon ilmoitus KHO:sta, ettei valituslupaa sinne ole myönnetty. Näin Nurmeksen kaupungin lupajaoston Bomba Span hotellilaajennuksen poikkeuslupa on saanut lain voiman.

Reilun vuoden aikana rakennuskustannukset ovat nousseet kovasti. Koronan aikana kotimaan matkailu on lisääntynyt tuntuvasti. Bomban seutu kylpyläremontin jälkeen on tehnyt uuden nousun. Nyt toivomme hartaasti, että PKO toteuttaa uuden hotellihankkeen suunnitellusti.

Hotellin lisärakennuksen käynnistyminen olisi hyvä lisäruiske alueemme myönteiselle kehitykselle. Äskettäin julkaistiin seutukaupunkien vetovoimatutkimus ja yritysbarometri. Molemmissa Nurmes kohensi asemiaan tuntuvasti verrokkikuntiin verrattuna.

Nurmeksen kaupunki on jo lähtenyt ennakoivasti kehittämään Bomban alueen infraa. Kaupunkirakennepalvelu toteuttaa parhaillaan Tuulentien peruskorjausta. Liikenteen sujuvuuden turvaamiseksi sinne rakennetaan parhaillaan uutta sisääntulotietä kiertoliittymineen.

Kommentoi kirjoitusta.

Hyviinvointialueen toimitusjohtaja valitaan viikon päästä

Tiistai 7.6.2022 klo 7:13

Olen ollut mukana Pohjois-Karjalan Hyvinvointialueen toimitusjohtajan valinnassa haastatteluryhmän jäsenenä. Toisen hakukierroksen jälkeen johtajan paikkaa tavoitteli 11 henkilöä. Haastattelutyöryhmä haastatteli neljä hakijaa, jotka lähetettiin myös testeihin (Anne Knaapi, Kirsi Leivonen, Ilkka Pirskanen ja Jan Tollet).

Hakuilmoituksen perusteella haastatteluryhmän valintakriteerit painottuivat seuraaville osa-alueille: laaja-alainen johtajakokemus, konsernijohtaminen, organisaatiomuutoksen johtaminen, kyky tulokselliseen strategiseen johtamiseen, hyvinvointialueen toimintojen laaja-alainen tuntemus, kokemus yhteiskunnallisesta edunvalvonnasta, hyvät sidosryhmäverkostot ja hyvät vuorovaikutustaidot.

Eilen kokoontui HVA:n aluehallitus, jolle haastattelutyöryhmä teki esityksensä. Se katsoi, että hakemusten, haastattelun ja kokonaisarvioinnin perusteella parhaiten hyvinvointijohtajan kriteerit täyttävät va. hyvinvointialueen johtajan tehtäviä hoitava Ilkka Pirskanen ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Jan Tollet. Hallitus hyväksyi tuon esityksen.

Aluehallitus järjestää vielä aluevaltuuston puheenjohtajiston kanssa aluevaltuutetuille haastattelutilaisuuden huomenna Teams-yhteyksillä. Haastatteluun osallistuvat Ilkka Pirskasen ja Jan Tolletin lisäksi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hankejohtaja Kirsi Leivonen.

Haastattelutyöryhmä esitteli eilen HVA:n hallitukselle hakuprosessin ja se kuuli myös testaajilta testattujen hakijoiden tulokset. Hallitus päätti yksimielisesti, että aluevaltuutetut tekevät hyvinvointialuejohtajan valinnan. Näin se ei halunnut rajata esitystään vain yhteen nimeen. Hyvinvointialuejohtaja valitaan toistaiseksi voimassa olevaan virkaan 1. syyskuuta 2022 alkaen tai sopimuksen mukaan.

 

Kommentoi kirjoitusta.

HVA:n hyvinvointijohtajahaussa kutsuttiin neljä haastatteluun

Tiistai 10.5.2022 klo 14:02

Viime perjantaina päättyi Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen johtajan jatkettu hakuaika. Nyt saimme lisää seitsemän hakijaa entisen neljän lisäksi. Hakuaikaa päätettiin aikaisemmin jatkaa, koska ekakierroksella tuli vain neljät hakemukset. Nyt joukossa on sellaisia hakijoita, jotka tavoittelevat hyvinvointijohtajan paikkaa myös muilta HVA:lta.

Eilen kokoontuivat hyvinvointialueemme hallituksen ja valtuuston puheenjohtajat. Teimme hakijoiden ansiovertailun ja päätimme kutsua hakijoista haastatteluun neljä. He ovat terveystieteiden maisteri, Suomen sosiaali- ja terveys ry SOSTE:n johtaja Anne Knaapi, terveystieteiden tohtori, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hankejohtaja Kirsi Leivonen, yhteiskuntatieteiden maiateri, Siun soten toimitusjohtaja ja väliaikaisen hyvinvointialueen toimitusjohtajan tehtäviä hoitava Ilkka Pirskanen ja diplomi-insinööri, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Jan Tollet.

Hakijoista Leivonen ja Tollet hakivat Pohjois-Savon hyvinvointialueen johtajan paikkaa. He olivat haastateltavien joukossa. Soveltuvuustesteihin siellä laitettiin Pohjois-Savon maakuntajohtaja Marko Korhonen ja THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta.

Kirsi Leivonen on monelle nurmeslaiselle tuttu. Hän on viettänyt täällä lapsuutensa ja nuoruutensa. Hänen sisko toimii tällä hetkellä Siun soten johtavana ylihammaslääkärinä.

Hyvinvointialueen johtajuutta tavoittelevien haastattelut tehdään ylihuomenna. Lopullinen johtajan valinta on kesäkuun valtuuston esityslistalla.

Kommentoi kirjoitusta.

Nurmes keulilla seutukaupunkien vetovoimatutkimuksessa

Maanantai 2.5.2022 klo 23:44

Eilen kävin tapaamassa nurmeslaisia Vihreä Vappu-tapahtumassa. Koronan takia kahtena vuonna tapahtumaa ei järjestetty. Porokylän torille olikin tullut kuuntelemaan Hanna Huttusta ja Hannu Hoskosta paljon väkeä. Saimme tuoreimmat terveiset eduskunnasta.  Vuoden päästä ovat eduskuntavaalit ja molemmat edustajat ilmoittivat asettuvansa ehdolle.

Entinen Porokylän leipomon toimitusjohtaja Timo Väänänen esittäytyi torilla vappuväelle. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto palkitsi hänet helmikuussa maakunnan yrittäjänä. Palkintoraati perusteli Väänäsen valintaa laajalla elämäntyöllä pohjoiskarjalaisten hyväksi. Ennen nykyistä uraansa Suomi Tyresillä hän on toiminut leipomoyrittäjänä Brahean Paakareilla ja Porokylän leipomolla.

               Timo Väänänen Pielisen karjalan ehdokkaaksi!

Nyt Timo Väänänen lähtee tavoittelemaan kansanedustajuutta koko Pielisen Karjalan yhteisenä keskustalaisena ehdokkaana. Onnea Timolle. Keskustan piirikokous nimeää kansanedustajaehdokkaat ensi lauantaina.

Kolmen puheen jälkeen nautimme hyvää lohikeittoa. Moni tuttava kävi kyselemässä, miten vaaleilla valitun uuden Nurmeksen valtuuston työskentely on lähtenyt käyntiin. Valtuuston puheenjohtajana en rupea sitä arvioimaan. Meillä on vielä isoja asioita kohdattavana ja niitä ratkottaessa on osattava katsoa pitemmälle tulevaisuuteen. Kaikki varmaan teemme parhaamme yhteisten asioiden hyväksi. Aina tarvitaan avointa keskustelua.

                        Vaalikauden alku ollut työteliäs

Vaalikauden tärkein asia valtakunnallisesti on sote-uudistuksen saaminen maaliin kahden vuosikymmenen uurastuksen jälkeen. Sen merkityksestä olen kirjoittanut jo paljon. Muista keskeisistä asioista alla lisää..

Aloitimme syksyllä tekemään suurella innolla valtuustokaudelle strategiaa. Valtuusto jakaantui viiteen työryhmään. Ne tuottivat runsaasti taustamateriaalia, josta ryhmien puheenjohtajat yhdessä virkamiessihteeristön kanssa kasasivat aineistoa valtuustoseminaareille. Maaliskuun valtuusto hyväksyi strategian Uudistuva Nurmes – askeleen edellä.

Känkkäälän vihreän teollisuuden alueelle nousee biohiiltä valmistava laitos. Perustukset on valettu. Osa laitteista odottaa jo pystytystä Nurmeksessa. Liettuasta saamme lähiviikkoina kuivaamon. Puustako Oy aloittaa näillä näkymin biohiilen tuotannon kesällä.

Kaupungin vihreän teollisuuden alue perustettiin kymmenkunta vuotta sitten. Paljon keskustelua herättänyt pressuhallikin saadaan nyt hyötykäyttöön. Kaikki tehty työ osoittaa, ettei vuosien ponnistelu ole mennyt hukkaan. Elämme toivossa, että tämä aika houkuttelee lisää paikkakunnalle metsä- ja biotalouden yrityksiä.

Olemme alkuvuodesta tehneet kaupungille kaksi tärkeää rekrytointia. Talvella saimme talouspäällikön ja nyt huhtikuun valtuustossa valitsimme kaupungille hallintojohtajan. Tuota paikkaa tavoitteli kovan luokan hakijoita. Nyt saamme kaupungin keskushallintoon lisää ammattilaisia töihin. Tämä vaalikausi on alkanut niin kaupungin henkilöstöllä kuin luottamushenkilöilläkin aikaisempia vaalikausia työteliämpänä.

Viime viikolla julkaistiin Suomen seutukuntien vetovoimaisuustutkimus. Nurmes pärjäsi siinä hyvin. Kaupunkimme on neljänneksi paras seutukaupunki pehmeässä vetovoimassa.  Lisäksi olemme viidessä eri mittarissa kahdeksan parhaan joukossa Suomessa.

Tutkimukseen vastanneet korostavat Nurmeksen ilmapiiriä ja hyviä palveluja tärkeinä pitovoiman ankkureina. Kaupungin ulkoinen ja sisäinen imago ovat kunnossa. Näissä  molemmissa luokissa sijoitus on kahdeksas.

Kaupunkia on myös markkinoitu aktiivisesti. Tunnettavuutta ovat viime vuosina lisänneet vihreän teollisuuden alueen (Känkkäälän) kehittäminen,  maaseutuparlamentin saaminen Nurmekseen syksyksi 2024. Hyvä viesti on ollut myös Saramojoen entisöinti. Uskon, että tulevat sukupolvet nostavat vielä joesta lohikalaa.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »